yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

Transkriptio

1 Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto Hankkeen tausta ja tehdyt päätökset Lupamenettelyn vaiheet Miten loppusijoitus toteutetaan? Miten loppusijoitushankkeessa edetään? Miten laajennus vaikuttaa loppusijoitushankkeeseen? Loppusijoituksen rahoitus Hankkeen ympäristövaikutukset Loppusijoituksen turvallisuus Yhteenveto Lisätiedot hakemuksesta ja mielipiteiden esittäminen

4 Esipuhe Posiva on jättänyt maaliskuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi siten, että se käsittää Fortum Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n suunnitteleman Loviisa 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen Olkiluotoon. Yhtiöt jättivät Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä koskevan periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle helmikuussa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta on vuosina 2000 ja 2002 tehty valtioneuvoston periaatepäätökset, joiden mukaan Eurajoen Olkiluotoon voidaan loppusijoittaa Suomen nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden ja Olkiluoto 3:n käytetty ydinpolttoaine, yhteensä uraanitonnia (tu). Lisäksi Posiva on jättänyt keväällä 2008 periaatepäätöshakemuksen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle, jolloin loppusijoitettavan polttoaineen kokonaismäärä olisi tu. Posiva on maaliskuussa 2009 jättänyt periaatepäätöshakemuksen myös Loviisa 3 -yksikön poltto aineelle, mikä merkitsisi loppusijoituslaitoksen laajentamista edelleen tu:lla käytettyä ydinpolttoainetta ja yhdessä Olkiluoto 4:ä koskevan hankkeen kanssa loppusijoitettavan polttoaineen määrä olisi enimmillään tu. Käytännössä laajentaminen koskee etupäässä loppusijoituslaitoksen maanalaisia tiloja, joiden louhintatilavuus kasvaa. Laajennus ei kuitenkaan vaikuta loppusijoituksen tekniseen toteutusperiaatteeseen. Posiva hakee loppusijoitustilan laajentamista valtioneuvostolle osoitetulla hakemuksella, josta työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyytää ydinenergialain edellyttämät lausunnot. Periaatepäätöstä haetaan siitä, onko loppusijoitustilan laajentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Edellytyksenä myönteiselle periaatepäätökselle on hankkeen sijaintikunnan lausunnossaan esittämä hyväksyntä laajennukselle ja Säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio. Ydinenergialain mukaisesti TEM pyytää lausunnot periaatepäätöshakemuksesta myös mm. Eurajoen naapurikunnilta ja ympäristöministeriöltä. TEM varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden esittää kirjallisesti mielipiteensä hankkeesta suoraan ministeriölle. Lisäksi TEM järjestää Eurajoella kuulemistilaisuuden, jossa hankkeesta voidaan esittää mielipiteitä. Kuulemista varten on periaatepäätöksen hakijan eli Posivan julkaistava yleispiirteinen selvitys hankkeesta kuten ydinenergialaki edellyttää. Selvitystä on oltava yleisesti saatavilla vähintään kuukausi ennen julkista kuulemistilaisuutta. TEM:ssä laaditaan kuulemisen jälkeen valtioneuvostolle yhteenveto esitetyistä mielipiteistä otettavaksi huomioon periaatepäätöksen harkinnassa. Tässä julkaisussa kerrotaan Posivan periaatepäätöshakemuksessaan esittämän mukaisesti miten laajennus vaikuttaa loppusijoitushankkeen toteutukseen, sen ympäristövaikutuksiin ja turvallisuuteen. Julkaisu on laadittu TEM:n ohjeiden mukaan ja ministeriö on tarkastanut sen. Yleispiirteinen selvitys on jaettu kaikkiin talouksiin Euran, Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnissa sekä Rauman kaupungissa. Yleispiirteistä selvitystä on saatavilla osoitteesta: Posiva Oy Viestintä Olkiluoto EURAJOKI Puh Sähköposti: palaute@posiva.fi Yleispiirteinen selvitys ja muut periaatepäätöshakemuksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat ovat nähtävissä työ- ja elinkeinoministeriön internetsivuilla osoitteessa Olkiluodossa huhtikuussa 2009 Posiva Oy 4

5 Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto 5

6 Hankkeen tausta ja tehdyt päätökset Ydinvoimayhtiöillä vastuu ydinjätteistä Käytetty ydinpolttoaine katsotaan ydinenergialain mukaan ydinjätteeksi. Ydinenergialain mukaan Suomessa syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Kallioperään tapahtuvan loppusijoituksen ja sen sijaintipaikan valintaan tähtäävän kokonaisohjelman tavoitteet on alun perin määritelty valtioneuvoston vuonna 1983 tekemässä periaatepäätöksessä ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutyön tavoitteista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke on edennyt tämän ohjelman mukaisesti siten, että loppusijoittaminen aloitettaisiin vuonna Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu ydinvoimayhtiöille, joiden on huolehdittava tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja vastattava niiden kustannuksista. Suomessa ydinjätehuoltovelvolliset voimayhtiöt, Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat osoittaneet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tehtävät omistamalleen Posiva Oy:lle (Posiva). Ydinvoimayhtiöiden vastuu ulottuu siihen saakka, kun ydinjätteet on katsottu lain mukaan pysyvästi loppusijoitetuksi. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää periaatteista, joiden mukaan tämä huolehtimisvelvollisuus on toteutettava sekä valvoo ydinjätehuoltoon liittyvien toimenpiteiden lainmukaisuutta. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinjätteen käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen turvallisuutta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen asianmukaisen suunnittelun varmistamiseksi viranomaiset ovat asettaneet ydinjätteen tuottajille raportointivelvoitteita. STUK tarkastaa jätteiden turvalliseen loppusijoittamiseen tähtäävät tutkimukset ja tekniset suunnitelmat sekä antaa palautteen hankkeen toteuttajalle eli Posivalle. Yli 20 vuotta tutkimusta Loppusijoituksen kannalta Suomen kallioperän ominaisuuksia on tutkittu yleisellä tasolla 1980-luvun alusta lähtien. Tällöin ovat käynnistyneet myös loppusijoitustekniikkaan, erityisesti loppusijoituskapselin valmistukseen ja sulkemiseen tähtäävä tutkimus- LUVAT Valtioneuvosto TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER AND HEAT OY Työ- ja elinkeinoministeriö VALVONTA Säteilyturvakeskus (STUK) YDINJÄTEHUOLLON RAHOITUS Valtion ydinjätehuoltorahasto POSIVA OY Konsultit, tutkimuslaitokset, urakoitsijat, yliopistot Ydinjätehuollon organisointi Suomessa. 6

7 ja kehitystyö sekä pitkäaikaisturvallisuuteen liittyvät tutkimukset. Vuodesta 1986 lähtien kenttätutkimukset ovat tähdänneet käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen soveltuvan kallioperän ominaisuuksien selvittämiseen aluksi viidellä tutkimuspaikalla ja 1990-luvun alusta lähtien neljällä kohdealueella Eurajoen Olkiluoto mukaan lukien. Vuonna 1999 Posiva jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jossa esitettiin Eurajoen Olkiluotoa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi. Tehdyt periaatepäätökset Eurajoen Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoituslaitosta koskevat periaatepäätökset tehtiin valtioneuvostossa ja Vuonna 2000 tehty periaatepäätös koskee Suomen neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön (Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 1 ja 2) toiminnassa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta, jonka uraanimäärä kokonaisuudessaan on enintään noin tonnia. Vuonna 2002 tehty periaatepäätös käsittää TVO:n Olkiluoto 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen (2 500 tu) loppusijoituksen. Näin ollen voimassa olevien periaatepäätösten mukaan Olkiluotoon voidaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta enintään tu. Käsiteltävänä olevat periaatepäätöshakemukset Posiva Oy on jättänyt keväällä 2008 periaatepäätöshakemuksen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön käytettyä polttoainetta varten, määrältään enintään noin tonnia uraania. Tämän laajennuksen jälkeen loppusijoituslaitokseen sijoitettavan käytetyn polttoaineen kokonaisuraanimääräksi tulisi siten noin tonnia. Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat jättäneet helmikuussa 2009 Loviisa 3 -yksikköä koskevan periaatepäätöshakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle ja Posiva on jättänyt oman hakemuksensa koskien kyseisen ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta. Nyt esitettävä loppusijoituslaitoksen laajennus kattamaan myös Loviisa 3:n tuottama käytetty ydinpolttoaine merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään noin tonnilla uraania. Näin ollen loppusijoituslaitoksen rakentaminen Loviisa 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta koskevan hakemuksen mukaisesti laajennettuna merkitsisi enimmillään uraanitonnin loppusijoittamista siinä tapauksessa että valtioneuvosto myöntää aiemmin, vuonna 2008, haetun periaatepäätöksen 9000 uraanitonnille. Laajennettu kapasiteetti ottaa konservatiivisesti huomioon laitosyksiköiden suunniteltuihin käyttöikiin mahdollisesti tehtävät muutokset. Posiva toteutti loppusijoituslaitoksen laajennusta ( tu) koskevan YVA-menettelyn vuonna Tätä koskeva YVA-selostus on Loviisa 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevan periaatepäätöshakemuksen liitteenä. Periaatepäätös vuonna 2001 Käytetyn ydinpolttoaineen määrä tu Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1, Olkiluoto 2, Loviisa 1, Loviisa 2 Periaatepäätös vuonna tu Olkiluoto 3 Periaatepäätöshakemus vuonna tu Olkiluoto 4 Periaatepäätöshakemus vuonna tu Loviisa 3 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta tehdyt periaatepäätökset, uudet periaatepäätöshakemukset sekä näitä koskevat polttoainemäärät ja voimalaitosyksiköt. 7

8 Lupamenettelyn vaiheet Hakemus Posiva jätti maaliskuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, joka koskee Loviisa 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista Olkiluotoon. Periaatepäätöshakemuksessa haetaan kannanottoa siihen, onko loppusijoituslaitoksen laajentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Lausunnot Ydinenergialain mukaan työ- ja elinkeinoministeriö hankkii hakemuksesta lausunnot Säteilyturvakeskukselta, ympäristöministeriöltä ja Eurajoen kunnalta sekä sen naapurikunnilta. Myös muilta tahoilta pyydetään lausuntoa. Valtioneuvosto voi tehdä myönteisen periaatepäätöksen, mikäli Eurajoen kunta puoltaa loppusijoituslaitoksen laajentamista ja että laitoksen turvallisuuteen liittyvien edellytysten katsotaan täyttyvän Säteilyturvakeskuksen alustavan turvallisuusarvion perusteella. Julkinen kuuleminen Periaatepäätöshakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullaan kansalaisia ja yhteisöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää julkisen kuulemistilaisuuden Eurajoella, josta on lisätietoa tämän selvityksen sivulla 23. Tilaisuudessa asiasta voidaan esittää mielipiteitä. Mielipiteensä voi esittää myös kirjallisesti suoraan ministeriöön osoitteella: Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kuuleminen@tem.fi Annetuissa mielipiteissä ja lausunnoissa pyydetään viittaamaan asian diaarinumeroon 809/815/2009. Valtioneuvoston periaatepäätös Työ- ja elinkeinoministeriö saattaa esitetyt mielipiteet valtioneuvoston tietoon. Ennen kuin valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen, sen on todettava, että Eura joen kunta on puoltanut loppusijoituslaitoksen laajentamista. Valtioneuvoston myönteinen päätös edellyttää lisäksi muun muassa sitä, ettei ole tullut esiin seikkoja, joiden mukaan loppusijoituslaitoksen laajentaminen ei olisi turvallinen. Eduskunnan käsittely Jos valtioneuvosto tekee myönteisen periaatepäätöksen, se annetaan eduskunnan tarkastettavaksi. Eduskunta voi yksinkertaisella enemmistöllä joko jättää valtioneuvoston myönteisen päätöksen voimaan tai kumota sen. Loppusijoituslaitoksen rakentamis- ja käyttölupa Myönteinen periaatepäätös on edellytyksenä sille, että loppusijoituslaitoksen kapasiteettia voidaan kasvattaa tu:lla. Tällöin loppusijoitettavan käytetyn polttoaineen kokonaismääräksi tulisi tu edellyttäen, että valtioneuvosto myöntää aiemmin, vuonna 2008 haetun periaatepäätöksen uraanitonnille. Nykysuunnitelmien mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus on tarkoitus jättää vuoden 2012 loppuun mennessä. Rakentamisluvan lisäksi loppusijoituslaitokselle tarvitaan käyttölupa. Posivan tarkoituksena on hakea loppusijoituslaitoksen käyttölupaa 2010-luvun loppupuolella, jotta loppusijoitus voidaan aloittaa suunnitelmien mukaisesti vuonna Valtioneuvosto myöntää sekä rakentamis- että käyttöluvan loppusijoituslaitokselle. 8

9 Miten loppusijoitus toteutetaan? Loppusijoituslaitos Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa käytetyt ydinpolttoaineniput pakataan (kapseloidaan) kallioperään tapahtuvan pysyvän sijoittamisen edellyttämään muotoon ja sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla kallioperään. Varsinainen loppusijoituslaitos muodostuu vastaavasti kahdesta osasta: maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, jossa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilta toimitettava käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan, kuivatetaan ja jossa se pakataan loppusijoituskapseleihin ja syvällä kalliossa olevasta loppusijoitustilasta, jossa oleellisena osana ovat tunnelit, joihin kapseloitu käytetty polttoaine sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla. Loppusijoituskapselit ovat massiivisia metallisäiliöitä, joiden sisäosa on pallografi ittirautaa ja ulkokuori kuparia. Kapseli säilyy tiiviinä kallioperässä vähintään vuotta. 1. LOPPUSIJOITUSTUNNELI 2. PURISTETTU BENTONIITTI 3. LOPPUSIJOITUSKAPSELI 4. TUNNELITÄYTE Pysty- ja vaakasijoitusratkaisun periaate. Loppusijoituksen eristämisperiaate (kapseli, bentoniitti, tunnelitäyte, kallioperä). 9

10 ONKALOn työmaa-alue sijaitsee noin kaksi kilometriä Olkiluodon ydinvoima laitokselta itään tu Olkiluoto 1 Olkiluoto 2 Olkiluoto 3 Loviisa 1 Loviisa tu Olkiluoto tu Loviisa 3 Suojavyöhykkeet Havainnekuva loppusijoitustilojen asemoinnista Olkiluodon kallioperään. Maanpäällinen loppusijoituslaitos ja maanalaiset loppusijoitustilat. 10

11 Maanpäälliset toiminnot Tunnelin täyteaine Kallio Bentoniitti Puskuribentoniitti ja loppusijoitustunnelin täyteaine noille varataan omat alueensa. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaa ajotunneli sekä viisi pystykuilua: henkilö- ja kapselikuilu sekä kolme ilmanvaihtokuilua. Kapselikuilu liittyy maan päällä kapselointilaitokseen ja henkilökuilu käyttörakennukseen. Laitosalueen rakennusala maan pinnalla, eli rakennusten, teiden, varastojen ja kenttien pohja-ala, on yhteensä noin 20 hehtaaria. Kapselointilaitoksesta johtaa kuilu metrin syvyydessä oleviin loppusijoitustiloihin. Maanalainen loppusijoitustila Maanalainen loppusijoitustila jakautuu kahteen osaan: loppusijoitustunneleihin, joihin käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät kapselit sijoitetaan, sekä loppusijoitustunneleita ja kuiluja yhdistäviin keskustunnelehin. Posivan perusratkaisussa kapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleiden lattiaan porattaviin 6 8 metriä syviin reikiin, jotka tiivistetään esipuristetulla bentoniittisavella. Vaihtoehtoisesti kapselit voidaan sijoittaa myös vaakasuoriin sijoitustunneleihin bentoniittirakenteella vuorattuina. Loppusijoitustunneleita suljetaan loppusijoitustoiminnan aikana sitä mukaa kuin kapseleita loppusijoitetaan. Kapseleiden sijoituksen jälkeen tunnelit täytetään mahdollisimman pian. Täyttömateriaalina käytetään puristettuja savilohkoja. Kapselointilaitoksessa kuparikapselin kansi suljetaan elektronisuihkuhitsauksella, mikä takaa tiiviin ja kestävän sauman. Tämän jälkeen hitsaussauman tiiviys tarkastetaan ainetta rikkomattomilla testausmenetelmillä, kuten röntgenkuvauksella ja ultraäänitutkimuksella. Tarkastetut ja hyväksytyt kapselit siirretään hissillä tai vaihtoehtoisesti ajotunnelia pitkin loppusijoitustilaan. Maan päällä sijaitsevat kapselointilaitoksen lisäksi tilat apu- ja oheistoimintoja varten. Louheen ja murskeen varastoinnille sekä tarvittaville työmaatoimin- Loppusijoituskapseli Puskuribentoniitti paisuu joutuessaan veden kanssa kosketuksiin ja sen vedenjohtavuus on alhainen. Loppusijoitustunnelit täytetään tiiviiksi. 11

12 Miten loppusijoitushankkeessa edetään? Varmentava tutkimusvaihe Tutkimusvaihetta, jonka päätavoitteena on osoittaa Olkiluodon soveltuvuus loppusijoitukseen sekä hankkia tiedot vuonna 2012 jätettävää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta varten kutsutaan varmentavaksi tutkimusvaiheeksi. Tätä tarkoitusta varten Olkiluotoon on rakennettu maanalaista tutkimustilaa ONKALOa vuodesta 2004 lähtien. ONKALO käsittää spiraalinmuotoisen ajotunnelin, henkilö- ja ilmanvaihtokuilut, tutkimus-, testausja demonstraatiotilat sekä teknisiä tiloja. ONKALO on suunniteltu siten, että se voi toimia kulkuyhteytenä loppusijoitustiloihin niitä rakennettaessa ja käytettäessä. Tutkimukset loppusijoitussyvyydellä (noin -400 m) on tarkoitus aloittaa vuonna Maaliskuussa 2009 ONKALOa oli louhittu noin 3,5 kilometrin pituudelta 330 metrin syvyyteen. Louhinnan rinnalla ajotunnelissa tehdään kallioperätutkimuksia. Tuloksia hyödynnetään muun muassa tunnelin louhinta- ja rakennustöissä. Loppusijoituslaitoksen rakentamisvaihe Loppusijoituslaitoksen rakentaminen ajoittuu luvun jälkipuoliskolle edellyttäen, että viranomaiset ovat käsitelleet rakentamislupahakemuksen ja valtioneuvosto on sen hyväksynyt. ONKALO on suunniteltu siten, että se voi toimia kulkuyhteytenä loppusijoitustiloihin niitä rakennettaessa ja käytettäessä. Osa loppusijoitustilojen rakennusteknisistä töistä tehdään jo ONKALOn rakennusvaiheessa. Loppusijoituslaitoksen käyttövaihe Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna Siihen saakka kaikki käytetty Ajotunneli Poistoilmakuilu Henkilökuilu Tuloilmakuilu Alin taso -437 m ONKALOn havainnekuva. 12

13 YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 Olkiluoto 4 Loviisa 3 LOPPUSIJOITUKSEN VALMISTELU ONKALO:n rakentaminen, täydentävät tutkimukset ja suunnittelu Loppusijoituslaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto LOPPUSIJOITUS Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 Olkiluoto 4 Loviisa 3 KÄYTÖSTÄPOISTO JA SULKEMINEN Rakentamislupahakemus 2012 Käyttölupahakemus 2018 Ydinvoimalaitosten suunniteltu elinkaari ja ydinpolttoaineen loppusijoitustoiminnan kesto. ydinpolttoaine varastoidaan Loviisan ydinvoimalaitoksen ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen välivarastoissa vähintään 40 vuoden ajan ennen loppusijoitusta. Välivarastoista käytetty polttoaine kuljetetaan Olkiluodossa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksymänä erikoiskuljetuksena. STUK tarkastaa kuljetussuunnitelman, kuljetussäiliön rakenteen, kuljetushenkilöstön pätevyyden sekä turvajärjestelyt ja onnettomuuksiin varautumisen. Loppusijoitustilojen rakentaminen etenee vaiheittain. Loppusijoitustiloja laajennetaan sitä mukaa, kun loppusijoitus etenee. Samaan aikaan on siis käynnissä niin loppusijoitustoimintaa kuin louhintaakin, mutta eri tunneleissa. Loppusijoituslaitoksen sulkemisvaihe Nykyisten ydinvoimalaitosten ja rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen kertymään perustuvan loppusijoitusaikataulun mukaan laitoksen sulkeminen voisi tapahtua aikaisintaan 2120-luvulla. Suunnitteilla olevien Olkiluoto 4 -yksikön ja Loviisa 3 -yksikön käytetty ydinpolttoaine siirtäisi loppusijoituslaitoksen sulkemisvaihetta jonkin verran myöhemmäksi. Mikäli Olkiluoto 4- ja Loviisa 3 -yksikkö otettaisiin käyttöön esimerkiksi 10 vuotta Olki luoto 3 -yksikön käyttöönoton jälkeen, pitenee loppusijoituslaitoksen elinkaari osapuilleen vastaa- van ajan verran. Loppusijoitusosastoja suljetaan jatkuvasti loppusijoitustoiminnan aikana sitä mukaa kuin kapseleita loppusijoitetaan. Kun kaikki käytetty polttoaine on loppusijoitettu, kapselointilaitos puretaan, tunnelit täytetään täyteaineella ja maan pinnalle johtavat yhteydet suljetaan. Ydinenergialain mukaan ydinjätteiden loppusijoitus on suoritettu, kun Säteilyturvakeskus on todennut ydinjätteet sijoitetuksi pysyväksi hyväksymällään tavalla sekä jätehuoltovelvollinen on suorittanut valtiolle kertakaikkisen maksun ydinjätteiden tarkkailusta ja valvonnasta. Näiden edellytysten täytyttyä ydinjätteiden omistusoikeus siirtyy valtiolle, jonka on sen jälkeen vastattava ydinjätteistä. Loppusijoitetun polttoaineen palautettavuus Kallioon loppusijoitetun ydinpolttoaineen palauttaminen maan pinnalle on mahdollista, mikäli käytettävissä ovat riittävät tekniset ja taloudelliset resurssit. Palautettavuus tarjoaa tuleville sukupolville mahdollisuuden arvioida ratkaisua oman aikansa tietämyksen valossa. Palauttamisessa käytetään pitkälti samoja työtekniikoita ja menetelmiä kuin loppusijoitustiloja louhittaessa ja rakennettaessa. Kapselien palauttaminen loppusijoitustiloista maanpinnalle on mahdollista hankkeen kaikissa vaiheissa eli ennen loppusijoitusreiän sulkemista, loppusijoitustunnelin sulkemisen jälkeen tai kaikkien tilojen sulkemisen jälkeen. 13

14 Miten laajennus vaikuttaa loppusijoitushankkeeseen? Laitoksen toiminta-aika Kapselointilaitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetti mahdollistaa sen, että Loviisa 3 -yksikön käytettyä polttoainetta voidaan kapseloida ja loppusijoittaa samanaikaisesti Olkiluoto 3 -yksikön ja mahdollisen Olkiluoto 4 -yksikön polttoaineen kanssa 2070-luvulta alkaen. Laajennuksen vaikutus loppusijoituslaitoksen toiminta-aikaan riippuu lähinnä siitä, milloin Loviisa 3 -yksikkö otettaisiin käyttöön verrattuna Olkiluoto 3 -yksikön käyttöönottoon. Mikäli Loviisa 3 -yksikkö otettaisiin käyttöön esimerkiksi 10 vuotta Olkiluoto 3 -yksikön käyttöönottoajan jälkeen, pitenisi loppusijoituslaitoksen toiminta-aika vastaavasti noin 10 vuotta. Laajennuksella ei ole vaikutusta loppusijoituksen tekniseen toteutusperiaatteeseen, koska käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi ja sijoitus loppusijoitustiloihin toteutettaisiin samalla tekniikalla polttoaineen määrästä riippumatta. Kuljetukset Nykyisten Loviisassa sijaitsevien ydinvoimalaitosyksiköiden käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset Olkiluotoon alkavat suunnitelmien mukaan 2020-luvulla ja päättyvät 2050-luvun lopulla. Mikäli loppusijoituslaitosta laajennetaan Loviisa 3 -yksikön polttoaineelle, sen kuljetukset Loviisasta Olkiluotoon alkaisivat aikaisintaan 2070-luvulla, mikäli Loviisan uusi ydinvoimalaitos yksikkö otettaisiin käyttöön 2010-luvun loppupuolella. Kuljetusten Loviisasta voidaan olettaa päättyvän 2110-luvulla, mikäli Loviisa 3 -yksikkö olisi käytössä 60 vuotta. Kuljetukset Olkiluotoon on suunniteltu tapahtuvan maanteitse, mutta vaihtoehtoisina kuljetustapoina on tarkasteltu rautatie- ja merikuljetusta. Enimmillään vuodessa on kymmenen maantiekuljetusta. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamista säädellään tarkoin kansallisin ja kansainvälisin määräyksin ja sopimuksin. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille on Suomessa haettava Säteilyturvakeskuksen (STUK) lupa. Mahdollisessa kuljetusonnettomuudessa radioaktiivisten aineiden vapautumisen mahdollisuus on häviävän pieni. Käytetyn polttoaineen kuljetussäiliölle asetetut kansainväliset vaatimukset ovat erittäin tiukat ja niiden mukaan säiliön tulee kestää pudotus peräänantamattomalle alustalle seurauksiltaan epäedullisemmassa kohtaamiskulmassa 9 metrin korkeudelta pudotus halkaisijaltaan 0,15 metrin terästangon päälle 1 metrin korkeudelta altistuminen vähintään 30 minuutin ajan tulipalolle, jossa liekkien lämpötila on vähintään 800 C upotus 200 metrin syvyyteen vähintään tunnin ajaksi. Maanalaiset tilat Laajennus kohdistuu pääasiassa maanalaisiin loppusijoitustiloihin. Mahdollinen tilatarpeen kasvu on otettu huomioon loppusijoitustiloja suunniteltaessa. Oheisesta taulukosta ilmenevät eri laajennusvaihtoehtojen vaikutukset loppusijoitustiloihin ja syntyvän louheen määrään. Polttoainemäärä tu 9000 tu (perustapaus) (Olkiluoto 4) Maanalaisen loppusijoitusalueen laajuus Kapseloinnissa syntyvä jäte tu (Loviisa 3) 150 ha 190 ha 240 ha Tunneleiden pituus m m m Louheen määrä m m m 3 Ydinpolttoaineen kapselointilaitosta käytettäessä syntyy vähäisessä määrin erilaista vähä- ja keskiaktiivista jätettä. Esitetty laajennus lisää hieman kapseloinnissa syntyvän jätteen määrää kapseloitavan polttoaineen määrän kasvaessa. Jätteiden määrät ja aktiivisuus ovat kuitenkin erittäin pienet verrattuna käytettyyn ydinpolttoaineeseen ja kapselointilaitoksen käytöstäpoiston yhteydessä loppusijoitettavaan purkujätteeseen. 14

15 Loppusijoituksen rahoitus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Loviisa 3 -yksikköä varten Ydinjätehuoltovelvolliset Ydinenergialain mukaan ydinjätteen tuottaja vastaa tuottamiensa ydinjätteiden huollosta ja sen kustannuksista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen hoitamiseen liittyvät tehtävät mukaan lukien tutkimukset, loppusijoituslaitoksen rakentaminen, käyttö ja käytöstäpoisto, loppusijoitustilojen sulkeminen sekä käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset, kuuluvat TVO:n ja Fortum Power and Heat Oy:n solmiman sopimuksen mukaan Posivalle. Sopimuksen mukaisesti Posiva perii tehtäviensä suorittamisen aiheuttamat kustannukset omistajiltaan. Valtion ydinjätehuoltorahasto Ydinjätehuoltovelvolliset TVO ja Fortum Power and Heat Oy ovat maksaneet kaikki tähän mennessä ydinjätehuollosta aiheutuneet kustannukset. Ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin varaudutaan siten, että TVO:lta ja Fortum Power and Heat Oy:ltä kerätään varoja valtion ydinjätehuoltorahastoon. Rahasto huolehtii siitä, että varat ovat aikanaan käytettävissä ydinjätehuollon toimenpiteisiin. TVO ja Fortum Power and Heat maksavat osana ydinenergialain mukaista varautumista ydinjätehuoltomaksuja rahastoon ja toimittavat valtiolle lain edellyttämiä vakuuksia. Vuoden 2008 vahvistetun tilin päätöksen mukaan rahaston pääoma oli noin 1,8 miljardia euroa. Loviisa 3 -laitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen Posiva ottaa mukaan toteutussuunnitelmiin ja kustannusarvioon mahdollisen Loviisa 3:n investointipäätöksen jälkeen. Ydinenergialain mukainen ydinjätehuoltoon varautuminen Loviisa 3:n käytetyn poltto aineen osalta tulee ajankohtaiseksi laitosyksikön käyttölupavaiheessa. Ydinjätehuoltorahaston pääoman kehitys. 15

16 Hankkeen ympäristövaikutukset Ympäristöselvitys ja ympäristövaikutusten arviointiselostus Loppusijoituslaitoksen laajentamisen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kahdessa erillisessä raportissa vuonna Ensin valmistunut ympäristöselvitys liittyy Olkiluoto 4 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen (laitoksen kapasiteetti tu) ja tämän jälkeen tehty YVA-selostus puolestaan Loviisa 3 -yksikön käytetystä ydinpolttoaineesta (laitoksen kapasiteetti tu) aiheutuvan laajennuksen ympäristövaikutuksiin. Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat sekä ympäristöselvitykseen että ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu sekä odotettavissa olevia että mahdollisten ympäristöonnettomuuksien aiheuttamia vaikutuksia. Vaikutukset maankäyttöön, kulttuuriperintöön, maisemaan, rakennuksiin ja rakenteisiin Loppusijoituslaitoksen maanpäälliset rakennukset pihoineen tarvitsevat noin 20 hehtaarin maa-alan. Loppusijoituslaitos ja sen laajennustarpeet on otettu huomioon uutta maakuntakaavaa ja Olkiluodon osayleiskaavaa laadittaessa ja asemakaavoitusta uusittaessa. Rakennusalueelle ei jää kulttuurikohteita tai rakennuksia. Loppusijoituslaitoksen maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Vaikutusta voidaan edelleen lieventää jättämällä riittävän tiheä puusto loppusijoitusalueen ja kuilurakennusten välille. Vuoden 2008 YVA-selostuksen mukaan loppusijoituslaitoksen normaali käyttö, odotettavissa olevat käyttöhäiriöt tai onnettomuudet eivät aiheuta rajoituksia maankäytölle maanpäällisen laitosalueen ulkopuolella. Kuljetusten ja liikenteen vaikutukset Suurimmillaan (käyttövaihe vuonna 2020) loppusijoituslaitoksen aiheuttama keskivuorokausiliikenne Olki luodontiellä on arvioitu olevan noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Loppusijoituslaitoksen aiheuttamalla lisäliikennemäärällä ei ole olennaista vaikutusta kokonaisliikennemääriin, koska laitokselle suuntautuva liikenne on arvioitu olevan vain noin 5 % Olkiluodon kokonaisliikennemäärästä. Odotettavissa olevat ydinpolttoainekuljetusten terveysvaikutukset ovat merkityksettömiä, koska kuljetussäiliöt on rakennettu sellaisiksi, ettei niistä onnettomuustilanteissakaan pääse vapautumaan merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Säiliö tyyppitestataan törmäyksillä, tulipaloilla sekä näiden yhdistelmillä sekä upotuskokeella. Kuvitelluissa vakavissakaan säiliön vaurioitumistilanteissa radioaktiivisten aineiden päästö ei yleisimmin vallitsevissa sääolosuhteissa aiheuttaisi väestössä välittömästi ilmeneviä terveysvaikutuksia. Onnettomuustilanteiden yksityiskohtaisessa tarkastelussa on käytetty kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICRP:n esittämiä suositusarvoja. Näiden suositusarvojen mukaan kuljetuksista aiheutuvat säteilyannokset voidaan muuttaa terveysriskiä kuvaaviksi arvoiksi. Tämän perusteella käytetyn polttoaineen kuljetuksiin liittyvä säteilystä aiheutuva riski on noin 10 kertaa pienempi kuin liikenneonnettomuuksista aiheutuva kuljetusten tavanomainen riski. Onnettomuustilanteet merellä eivät myöskään aiheuttaisi vaaraa väestölle, koska altistusetäisyys muodostuu suureksi. Onnettomuuspäästöt meriveteen aiheuttavat hyvin pieniä aktiivisuuspitoisuuksia, joten ihmiset tai eliöstö eivät altistu merkittävälle määrälle säteilyä polttoainekuljetusten seurauksena. 16

17 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Loviisa 3 -yksikön polttoaineen loppusijoitusta varten rakennettavista kalliotiloista syntyvä louhemäärä on noin m 3. Mikäli loppusijoittamisessa päädytään vaakasijoitusvaihtoehdon käyttöön, on muodostuva louhemäärä pienempi. Kaikkea louhetta ei tulla tarvitsemaan maanalaisten tilojen täyttömateriaaliksi vaan sitä voidaan käyttää muihin tarkoituksiin. Yhtenä vaihtoehtona on myydä louhetta joko sellaisenaan tai murskattuna esim. täyttö- tai rakennusmateriaaliksi. Tunneleita rakennettaessa ja käytettäessä avoimiin kalliotiloihin vuotaa pohjavettä, joka pumpataan maan pinnalle. Tämä alentaa pohjaveden painekorkeutta kalliotilojen ympärillä ja mahdollisesti myös pohjaveden pinnankorkeutta. Vuotoveden lisääntyminen aiheuttaa keskimäärin 2 4 metrin aleneman pohjaveden pinnankorkeuteen tiivistämisen onnistumisesta riippuen. Vaikutukset ilmanlaatuun Maanrakennustyöt, työmaaliikenne ja erillistoiminnot (esim. kivenmurskaus ja louheenläjitys) aiheuttavat paikallista pölyämistä. Ajoneuvot ja työkoneet aiheuttavat päästöjä ilmaan. Nämä päästöt ovat määrältään vähäisiä eikä niillä ole vaikutusta ilman laatuun alueen ulkopuolella. Melu- ja tärinävaikutukset Maanrakennustöistä, räjäytyksistä ja louheen käsittelystä ja murskauksesta sekä ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuu melua ja tärinää. Maanrakennustöissä merkittävimmät melua aiheuttavat toiminnot ovat louhinta, louheen murskaus ja poraus. Loppusijoituslaitoksen laajentaminen ei käytännössä vaikuta meluvyöhykkeisiin. Loppusijoitettavan polttoaineen määrän kasvaessa toiminta vain jatkuu pidempään. Mahdollisesti tarvittavien uusien kuilujen louhinnasta ja porauksesta voi aiheutua melua. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi nousuporaustekniikan ja sen vaatiman toiminnan lyhyen keston ansiosta. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimiin sekä suojelukohteisiin Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimiin liittyvät pääasiassa rakennusten ja rakennelmien tarvitsemiin maa-alueisiin ja rakennustöihin. Loppusijoitustilojen käytön aikana ja sulkemisen jälkeen merkittäviä vaikutuksia ei ole. 17

18 Rakennusalueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita tai Natura alueita. Paikallisesti merkittävät luontokohteet on tunnistettu ja ne otetaan huomioon suunnittelussa. Laitosalueen vieressä luonnonvarojen hyödyntämistä, kuten sienestystä, marjastusta, metsästystä, kalastusta ja metsänhoitoa, voidaan jatkaa nykyiseen tapaan. Käyttötoiminnan vaikutukset ihmisten terveyteen Loppusijoitettavan polttoainemäärän kasvaessa loppusijoituslaitoksen käyttövaihe pitenee. Loppusijoitettavan polttoainemäärän kasvulla tai pidemmällä käyttöajalla ei ole oleellista vaikutusta säteilyannoksiin, joita väestöön kuuluva henkilö saa laitoksen normaalikäytön, odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden tai oletettujen onnettomuuksien seurauksena. Suurempi polttoainemäärä ei siis lisää yksilötason terveysriskejä. Kun tarkastellaan terveysriskejä koko väestön osalta, ne kasvavat suunnilleen suoraan verrannollisesti polttoainemäärän kasvuun. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Posivan vuosina teettämän asukaskyselyn perusteella Posivan toimintaa pidetään vakaana ja yllätyksettömänä. Kyselyyn vastanneista Eurajoen asukkaista 52 % suhtautui käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen joko myönteisesti tai neutraalisti. Suurimpana huolenaiheena koettiin sellainen kuvitteellinen tilanne, jossa käytettyä ydinpolttoainetta tuotaisiin ulkomailta Suomeen loppusijoitettavaksi. Kaupunkitutkimuksen vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan kunnan kannalta positiivisena asiana nähtiin loppusijoituslaitoksen vaikutukset työllisyyteen ja verotuloihin. Hankkeen vaikutuksen kokonaistyöllisyyteen arvioidaan olevan suurimmillaan noin 550 henkilötyövuotta vuodessa. Suurimmat kunnallistalouden vaikutukset liittyvät loppusijoituslaitoksen kiinteistöverotukseen. 18

19 Loppusijoituksen turvallisuus Valtioneuvoston turvallisuusvaatimukset Suomen ydinenergialainsäädäntö on viimeksi muuttunut vuoden 2008 aikana. Loppusijoitusta koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty valtioneuvoston asetuksessa ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (VNA 736/2008). Valtioneuvoston asettamat turvallisuusvaatimukset käsittävät loppusijoituslaitoksen turvallisuuden sekä sen käytön aikana että loppusijoitustoiminnan päätyttyä. Loppusijoituslaitoksen käyttöturvallisuus Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa lähdetään siitä, että henkilöstön ja ympäristön säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Loppusijoituslaitoksen täyttäessä turvallisuusvaatimukset radioaktiivisista aineista ei mahdollisissa onnettomuustilanteissakaan aiheudu merkittäviä terveysriskejä ympäristön väestölle. Maanpinnalla sijaitseva kapselointilaitos on rakenteellisesti mitoitettu myös oletettuja ulkoisia tapahtumia vastaan. Tällaisia ovat esimerkiksi pienlentokoneen törmäys rakennukseen, maanjäristys ja tulviminen. Ketjureaktion käynnistyminen estetään rakenteellisin ratkaisuin. Tahallisiin vahingontekoihin varaudutaan turvajärjestelyin. Kapselointilaitoksessa ei ole räjähtäviä aineita ja palokuorma pidetään alhaisena. Vakavimmissa onnettomuustilanteissa voisi vapautua kaasumaisten aineiden lisäksi hiukkasia. Aiheutuva annos eniten altistuvalle olisi alle 0,8 msv 50 vuodessa, mikä vastaisi kolmea keuhkojen röntgenkuvausta. Aiheutuvat annokset eivät ylittäisi onnettomuustilanteiden raja-arvoa 1 msv vuodessa. Oletetuista onnettomuuksista aiheutuvat annokset olisivat niin pieniä, etteivät ne edellyttäisi välittömiä suojaustoimenpiteitä. Pitkäaikaisturvallisuus Pitkäaikaisturvallisuudella tarkoitetaan loppusijoituksen turvallisuutta sen jälkeen, kun loppusijoituslaitoksen toiminta on päättynyt ja kalliotilat on suljettu. Loppusijoitusratkaisun lähtökohtana on moniesteperiaate. Radioaktiiviset aineet ovat useiden toisiaan varmentavien suojamuurien (vapautumisesteiden) sisällä siten, että yhden esteen vajavuus tai ennustettavissa oleva geologinen tai muu muutos ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Metallinen poltto ainenippu on jo sinällään yksi vapautumiseste. Kaasu tiiviiden metallisauvojen sisällä oleva uraani on kiinteää ainetta, mikä sekin hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista. Toisena vapautumisesteenä on korroosion kestävä ja kaasutiivis kupari-valurauta -kapseli, johon käytetyt polttoaineniput pakataan kaasutiiviisti. Kapselin suojamuurina on myös bentoniittipuskuri, joka vähentää veden liikkuvuutta ja vuodon tapahtuessa pidättää radioaktiivisten aineiden Kemialliset muutokset Veden virtaukset Lämpö Korroosio Bakteeritoiminta Bentoniitin paisuminen Kallion liikkuminen Loppusijoituskapseli ja siihen kallioperässä vaikuttavat tekijät. 19

20 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Loviisa 3 -yksikköä varten kulkeutumista. Kallioperä tarjoaa puolestaan kapselille ja bentoniitille olosuhteet, jossa muutokset ovat hitaita ja ennustettavia. Syvälle kallioperään sijoitettuina kapselit ovat suojassa maanpäällisiltä muutoksilta mm. tulevilta jääkausilta ja samalla ne ovat loitolla ihmisten normaalista elämänpiiristä. Säteilyturvakeskus on loppusijoituslaitoksen laajentamista koskevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että Posivan teettämät tutkimukset sekä riippumaton tutkimustyö vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudelle asetetut vaatimukset voidaan täyttää. Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan vapautumisesteet säilyttävät suurella todennäköisyydellä toimintakykynsä niin pitkään kuin on tarpeen radioaktiivisten aineiden vapautumisen ja kulkeutumisen estämiseksi ja rajoittamiseksi. Säteilyturvakeskus arvioi lausunnossaan myös, että säteilyn vapautumisesteiden osittainen pettäminen esim. jäätiköitymisen seurauksena ei johtaisi ympäristön kannalta vakaviin seuraamuksiin. Loppusijoituslaitoksen laajentamisen periaatepäätöskäsittelyä varten Säteilyturvakeskus tulee laatimaan valtioneuvostolle loppusijoituslaitoksen laajentamisen pitkäaikaisturvallisuutta koskevan alustavan turvallisuusarvion. män ja loppusijoituspaikan soveltuvuus on osoitettava turvallisuusperustelulla, jossa on tarkasteltava sekä todennäköisinä pidettäviä kehityskulkuja että pitkäaikaisturvallisuutta heikentäviä epätodennäköisiä tapahtumia (VNA 736/2008). Turvallisuusperustelut muodostuvat useasta osaraportista, joiden tuloksia hyödynnetään turvallisuusarviossa. Viimeisin Olkiluotoa koskeva kokonaisvaltainen turvallisuusarvio on valmistunut vuosien aikana. Se on tehty kapselien vaakasijoitusratkaisulle, jota on tutkittu vuodesta 2002 lähtien pystysijoitusvaihtoehdon rinnalla. Turvallisuusarviossa ei ilmennyt mitään vaakasijoitusratkaisuun liittyviä erityisominaisuuksia tai prosesseja, jotka voisivat johtaa merkittäviin vapautumisesteiden turvallisuustoimintojen pettämiseen noin miljoonan vuoden aikaperspektiivissä. Viallisenkin kapselin tapauksessa päästöt ovat rajalliset eivätkä ylitä viranomaisten asettamia raja-arvoja. Parhaillaan tehtävä tutkimus- ja kehitystyö tähtää loppusijoitusjärjestelmää koskevien toimintakykyvaatimusten määrittelemiseen ja niiden toteutumismahdollisuuksien osoittamiseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Tällöin on tarkoitus esittää yksityiskohtaiset suunnitelmat rakentamislupahakemukseen liitettävästä pitkäaikaisturvallisuusperustelusta. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ja selvitykset vahvistavat käsityksen siitä, että mitä todennäköisimmin Turvallisuusperustelut käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ei tule mil Pitkäaikaisturvallisuutta koskevien säteilyturvallisuus- loinkaan aiheutumaan merkittäviä haittavaikutuksia vaatimusten täyttyminen sekä loppusijoitusmenetel- ihmisille tai luonnolle. Loppusijoituksen moniesteperiaate -useat toisiaan varmentavat vapautumisesteet varmistavat pitkäaikaisturvallisuuden Polttoainepelletti Polttoainesauva ja nippu Kapselin sisäosa Kapselin ulkokuori Puskuribentoniitti ja loppusijoitustunnelin täyteaine metriä peruskalliota

21 Yhteenveto Posiva on jättänyt maaliskuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi siten, että se käsittää Fortum Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n suunnitteleman Loviisa 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen Olkiluotoon. Aikaisempien, vuosina 2000 ja 2002 tehtyjen valtioneuvoston periaatepäätösten nojalla Olkiluotoon voidaan loppusijoittaa nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden ja Olkiluoto 3:n käytetty ydinpoltto aine, yhteensä uraanitonnia (tu). Lisäksi Posiva jätti keväällä 2008 periaatepäätöshakemuksen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle, jolloin loppusijoitettavan polttoaineen kokonaismäärä olisi tu. Nyt esitettävä loppusijoituslaitoksen laajennus kattamaan myös Loviisa 3:n tuottama käytetty ydinpolttoaine merkitsisi loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään noin tonnilla uraania. Näin ollen loppusijoituslaitoksen rakentaminen Loviisa 3 -yksikön polttoainetta koskevan hakemuksen mukaisesti laajennettuna merkitsisi enimmillään uraanitonnin loppusijoittamista siinä tapauksessa että valtioneuvosto myöntää aiemmin, vuonna 2008 haetun periaatepäätöksen uraanitonnille. Loppusijoituslaitoksen mahdollinen laajentaminen on otettu huomioon Posivan vuonna 2008 toteuttamassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jossa tarkasteltiin tu vastaavan polttoainemäärän loppusijoitusta. Arviointia koskevat tiedot on koottu periaatepäätöshakemuksen liitteenä olevaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen ja erilliseen lisäselvitykseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella loppusijoituslaitoksen laajennuksen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia turvallisuuteen laitoksen käytön aikana tai sen sulkemisen jälkeen. Ympäristövaikutusten toteutumisen osalta on huomattava, että Loviisa 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaisi aikaisintaan 2070-luvulla. Nykyiset suunnitelmat tähtäävät loppusijoituksen aloittamiseen Olkiluodossa vuonna Parhaillaan Posiva rakentaa Olkiluotoon maanalaista tutkimustilaa ONKALOa, josta hankittavalla tiedolla voidaan osoittaa Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen sekä edistää maanalaisten tilojen yksityiskohtaista suunnittelua. Posivan tavoitteena on jättää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus valtioneuvostolle vuonna 2012, jolloin laitoksen rakentaminen voisi alkaa 2010-luvun puolivälissä. 21

22 Lisätiedot hakemuksesta ja mielipiteiden esittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee loppusijoituslaitoksen laajentamisesta kuulutuksen. Jäljennös periaatepäätöshakemuksesta liitteineen on nähtävissä virka-aikana seuraavissa kunnanvirastoissa: Eurajoen kunnanvirasto, Kalliotie 5, Eurajoki Euran kunnanvirasto, Sorkkistentie, Eura Luvian kunnanvirasto, Kirkkotie 17, Luvia Nakkilan kunnanvirasto, Porintie 11, Nakkila Rauman ympäristövirasto, Kanalinranta 3, Rauma 22

23 Lisäksi hakemus ja muut hakemuksen käsittelyyn liittyvät asiapaperit ovat nähtävissä työ- ja elinkei noministeriön internetsivuilla osoitteessa Hankkeesta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti toimittamalla ne mennessä joko työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon (Osoite: Työ- ja elinkeinoministeriö, PL 32, VALTIONEUVOSTO, käyntiosoite: Aleksanterinkatu 4, Helsinki) tai sähköpostitse osoitteeseen Annetuissa mielipiteissä ja lausunnoissa pyydetään viittaamaan asian diaarinumeroon 809/815/2009. Ydinenergialain 13 :n edellyttämä julkinen kuulemistilaisuus järjestetään kello alkaen Eurajoen kunnanvirastossa (osoite: Kalliotie 5, Eurajoki). Tilaisuus on kaikille avoin. Lisätietoja hankkeesta ja periaatepäätöshakemuksesta antaa Posiva Oy, puh. (02) , osoite: Olkiluoto, Eurajoki. Hakemuksen käsittelystä lisätietoja antaa työ- ja elinkeinoministeriössä ylitarkastaja Jaana Avolahti, puh

24 Posiva Oy Olkiluoto, EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Eura Print Oy 05/