. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus

Transkriptio

1 Työraportti Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 (i REPORT 1 (21) Fortum Tapani Kukkola ~ YDIN-A6-918 Distribution Checked by, Date -; ~6 (.'3 26-c.:;O Replaces Approved by, Date )t{/q-----i.~.t/1) Keywords Final disposal of spent nuclear fuel, spent fuel canister, final repository LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÄYTTÖVAIHEEN KUVAUS Tapani Kukkola F ortum Engineering Oy Maaliskuu 2000 Fortum Engineering Ltd V AT No FI Trade Reg. No Domicile Helsinki

3 Työraportti loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Fortum Engineering Oy Maaliskuu 2000 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÄYTTÖVAIHEEN KUVAUS TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on jatkuva prosessi. Käytön aikana uusia loppusijoitustunneleita louhitaan lisää ja polttoainekapseleita loppusijoitetaan samanaikaisesti valmiisiin tunneleihin. Raportissa esitetään polttoainekapseleiden loppusijoituksen yleiset periaatteet, loppusijoituksen päiväohjelma, loppusijoituksen tehokkuusvaatimukset sekä kuvataan loppusijoitustyön eteneminen. Raportissa on esitetty loppusijoitustilan aluejako; loppusijoituksessa olevat tunnelit, valmisteluvaiheessa olevat tunnelit ja louhintavaiheessa olevat tunnelit. Raportissa on käsitelty myös tunneliperi en täyttöä, tunneleiden varusteluaja loppusijoitusreikien porausta. On pohdiskeltu loppusijoitustunneleiden erilaista louhintatapaa, samoin valvonta- ja valvomauoman alueen rajauksen yleisiä periaatteita sähkötehon syötön, viemäröinnin, palo-osastoinnin, ilmastoinnin, kulunvalvonnan ja safequards-valvonnan osalta. Lisäksi on tarkasteltu erillisiä yksittäisiä asioita, kuten käyttö- ja käytöstäpoistojätetilan käyttöä sekä betonitulppia loppusijoitustunnelin suulle. Avainsanat: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, polttoainekapselit, loppusijoitustilat

5 OPERATING DESCRIPTION OF FINAL DISPOSAL REPOSITORY ABSTRACT The disposal of spent nuclear fuel canisters is a continuous process. During the operating phase the final disposal tunnels are excavated and the spent fuel canisters are disposed simultaneously in other tunnels. Thegeneral principles of spent fuel canisters disposal is presented in this report, as well as the daily canister disposal program and the efficiency requirements. The final disposal work process is described in details. In this report the repository spaces are divided into the different areas: the tunnels for fuel canister disposal, the tunnels in preparatory phase and tunnels to be excavated. The filling of tunnels are dealt with and also the disposal tunnels fumishing are discussed as well as the drilling of the final disposal holes. The different altematives to excavate the final disposal tunnels are discussed as well as separation principles for clean area and controlled area in relation to the power supply, the sewage, the fire zones, the ventilation, the access control and the safeguards control. In addition, different separate things are considered like use of the cavem for operating and decommissioning waste and the concrete plugs in front of disposal tunnel facing the central tunnel. Keywords: Final disposal of spent nuclear fuel, spent fuel canister, final repository.

6 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANT POLTTOAINEKAPSELEIDEN LOPPUSIJOITUS Yleiset periaatteet Loppusijoituksen päiväohjelma Loppusijoituksen tehokkuusvaatimus Suurin loppusijoitustehokkuus Keskitehokas loppusijoitus Alhainen loppusijoitustehokkuus Loppusijoitustyön eteneminen LOPPUSIJOITUSTILAN JAKO TYÖSKENTELYALUEISIIN Loppusijoituksessa olevat tunnelit Valmisteluvaiheessa olevat tunnelit Louhintavaiheessa olevat tunnelit Betonitulppien rakentaminen tunnelin suulle Bentoniittilohkojen välivarastointi Käyttö- ja käytöstäpoistojätetilat TUNNELIPERlEN TÄYTTÖ TUNNELEIDEN VARUSTELU JA KAPSELIREIKIEN PORAUS Tunneleiden karakterisointi Tunneleiden varustelu Loppusijoitusreikien poraus LOPPUSIJOITUSTUNNELEIDEN LOUHINTA Louhintavaihtoehdot Tilaerittely eri louhintavaihtoehdoissa VALVONTA- JA VALVOMATlOMAN ALUEEN RAJA Yleiset periaatteet Sähkötehon syöttö Viemäröinti Palo-osastointi Ilmastointi Kulunvalvonta Safequards valvonta VIITTEET... 21

7 2 1 JOHDANTO Polttoainekapseleiden loppusijoitus on jatkuva prosessi; loppusijoitustunneleita louhitaan, loppusijoitustunneleita valmistellaan, loppusijoitusreikiä porataan ja polttoainekapseleita loppusijoitetaan käytännössä samanaikaisesti. Tunneliperiä täytetään vuoron perään kapseleiden loppusijoituksen kanssa. Loppusijoitustehokkuus on keskimäärin 60 polttoainekapselia vuodessa. Tarkastellaan myös tilannetta, jossa sijoitustehokkuus on 100 kapselia vuodessa. Tämä raportti kuvaa töitä alkaen polttoainekapselin tuonnista kapselihissillä loppusijoitustasolle ja päättyen loppusijoitustunnelien täyttämiseen. Raportti sisältää myös kapseteiden loppusijoitukseen liittyviä valmistelevien töiden kuvauksia, kuten esimerkiksi loppusijoitustunneleiden louhintaa sekä loppusijoitusreikien porausta ja varustelua. Maanpäällisen toiminnan reunaehdot on esitetty raporteissa /11 ja /2/.

8 3 2 POL TTOAINEKAPSELEIDEN LOPPUSIJOITUS 2.1 Yleiset periaatteet Optimaalisinta työvoiman ja kaluston käyttö on silloin, kun toiminta on jatkuvaa. Kampanjamainen työskentely merkitsee työvoiman tehotonta käyttöä sekä kaluston ylimitoitusta. Ei ole myöskään mielekästä soveltaa saman prosessin yhdessä työvaiheessa jatkuvan työskentelyn periaatetta ja toisessa kampanj aperiaatetta. Polttoainekapseleita pitää kyetä loppusijoittamaan samaa vauhtia kuin kapselointilaitos tuottaa polttoainekapseleita. Kapseleiden loppusijoitustehokkuuden tulee olla yhtä suuri kuin kapselointilaitoksen tuotantokapasiteetti. Puskurivarastoja tehdään vain käyttöhäiriöiden varalle- ei sen takia, että ei kyetä sovittamaan kapasiteetteja yhteen. Loppusijoitustunneleita louhitaan lisää sitä mukaan kuin tarve vaatii. Tunneleita voidaan louhia samassa tahdissa kuin polttoainekapseleita tuotetaan tai sitten vaihtoehtoisesti tehokkaammin urakointiperiaatteella. Hitaasti louhittaessa Posivan henkilöstö voisi louhia tunneleita sitä mukaan, kun tarve vaatii. Hitaasti louhittaessa samanaikaisesti aukiolevien loppusijoitustilojen määrä on pienempi kuin urakointiperiaatteella loppusijoitustiloja laajennettaessa. Mahdollisesti louhittujen tilojen laatu saattaisi olla parempi tiloja hitaasti laajennettaessa. Tunneleita kyetään kuitenkin Iouhimaan merkittävästi nopeammin kuin polttoainekapseleiden tuotanto vaatii. Joka kolmas vuosi voidaan kysyä tarjouksia noin 9 kuukauden pituisesta louhintaurakasta, jossa tunneleita louhitaan kolmen vuoden tarve. Urakointimenettely on taloudellisesti edullisempi vaihtoehto, joten loppusijoitustilojen toiminnan ja järjestelmien suunnitteluperusteena käytetään urakointi vaihtoehtoa. Loppusijoitustunneleita varustellaan ja loppusijoitusreikiä porataan tietyssä vaihesiirrossa tunneleiden louhintaan nähden. Loppusijoitustunnelit täytetään sitä mukaan, kun polttoainekapseleita loppusijoitetaan, koska vettyessään hentoniitti turpoaa ja menettää tiiveytensä. Hentoniitti voi myös työntää kapselin ulos loppusijoitusreiästä. Veden tuloa loppusijoitusreikiin ei voida käytännössä varmasti estää, joten polttoainekapselit eivät voi olla viikkokausia avoimissa loppusijoitusrei'issä. Oletetaan, että polttoainekapseli voi olla loppusijoitusreiässä kuukauden, ennenkuin tunneli on täytettävä reiän yläpuolelta. Tunneleiden täyteaine sekoitetaan loppusijoitustilassa olevassa ruiskuhetoniasemasta modifioidussa sekoittamassa. Murske ja hentoniitti tuodaan sekoittamoon työkuilun hissillä. Murske tuodaan louhekapassa ja hentoniitti työkuilun hissin henkilö/tavarakorissa suursäkeissä. Tunneliperien täytössä käytetään valmiita markkinoilta saatavia valmiita laitteita, joita modifioidaan tarpeen mukaan. Seuraavassa oletetaan loppusijoitustunneleiden keskipituudeksi 214,75 m ja poikkipinta-alaksi 14,52 m 2. Loppusijoitusreikäväli on 8 m ja yhdessä loppusijoitustunnelissa on 24 loppusijoitusreikää.

9 4 2.2 Loppusijoituksen päiväohjelma Loppusijoituksen päiväohjelma on esitetty taulukossa 2-1. Viikossa loppusijoitetaan yksi polttoainekapseli yhteen tunneliin. Taulukko 2-1. Loppusijoituksen päiväohjelmaesimerkki. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Petjantai Loppusijoitus- Sylinteriosan Reiän pohja- Polttoainekap- Reiän reiän suojakan- muurausja lohkojen asen- selin asennus yläosan nen poisto ja muurauslaitteen nus täyttö muurauslaitteen purku asennus 2.3 Loppusijoituksen tehokkuusvaatimus Kapselointilaitos tuottaa keskimäärin 60 polttoainekapselia vuodessa. Kapselointilaitos kykenee kuitenkin tuottamaan vuodessa reilut 100 polttoainekapselia, eli noin kaksi kapselia viikossa. Suurempi tuotantotarve johtuu siitä, että jos ydinvoimalaitosten käyttö lopetetaan suunniteltua aikaisemmin, niin kapselointi on tällöin edullista tehdä niin lyhyessä ajassa kuin mahdollista. Loppusijoitusprosessin pitää myös kyetä mukautumaan kapselointilaitoksen tuotantovauhdin muutoksiin, jotta kustannusten minimointiin olisi perusteet. Seuraavassa tarkastellaan kolmea erilaista loppusijoituksen viikko-ohjelmaa. Oletetaan, että loppusijoitustunnelin perän täyttö kaikkine työvaiheineen voidaan tehdä viikossa ja että yhden kapselin loppusijoitus reikään kaikkine valmistelevine vaiheineen kestää viikon. On työskenneltävä neljässä loppusijoitustunnelissa samanaikaisesti, jotta saavutettaisiin riittävä loppusijoitustehokkuus Suurin loppusijoitustehokkuus Tässä tapauksessa loppusijoitussykli on kuukauden pituinen. Kolme ensimmäistä viikkoa polttoainekapseleita loppusijoitetaan ja neljännellä viikolla tunneliperät täytetään. Loppusijoitusreiän yläosa täytetään polttoainekapselin asennuksen jälkeen. Kapselia ei jätetä viikonlopuksi reikään avoimena säteilemään. Sama työporukka tekee hentoniittilohkojen muuraustelineiden asennukset, muuraustyöt, loppusijoitusreikien pohjien täytöt ja loppusijoitusreikien yläosien täytöt. Työporukat siirtyvät tunnelista toiseen loppusijoituksen edetessä. Työvaihekaavio on seuraavanlainen, taulukko 2-2:

10 5 Taulukko 2-2. Loppusijoituksen työvaihekaavio, suuri tehokkuus. Tunneli 1 Tunneli 2 Tunneli 3 Tunneli 4 Maanantai Tiistai Tel. asenn. Muuraus 1. viikko Keskiviikko Pohjablokit Tel. asenn. Torstai Kaps. as. Muuraus Tel. asenn. Petjantai Yläblokit Pohjablokit Muuraus Tel. asenn. Maanantai Tel. asenn. Kaps. as. Pohjablokit Muuraus Tiistai Muuraus Yläblokit Kaps. as. Pohjablokit 2. viikko Keskiviikko Pohjablokit Tel. asenn. Yläblokit Kaps. as. Torstai Kaps. as. Muuraus Tel. asenn. Yläblokit Petjantai Yläblokit Pohjablokit Muuraus Tel. asenn. Maanantai Tel. asenn. Kaps. as. Pohjablokit Muuraus Tiistai Muuraus Yläblokit Kaps. as. Pohj ablokit 3. viikko Keskiviikko Pohjablokit Var. purku Yläblokit Kaps. as. Torstai Kaps. as. Var. purku Yläblokit Petjantai Yläblokit Var. purku Maanantai Var. purku Täyttö Täyttö Täyttö Tiistai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö 4. viikko Keskiviikko Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Torstai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Petjantai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Viikossa asennetaan keskimäärin kolme kapselia- neljännellä viikolla tunneliperät täytetään. Näin päästään yhdeksän polttoainekapselin asennusnopeuteen kuukaudessa. Kun vuodessa työviikkoja on 48, joista 36 on kapseleiden asennusviikkoja ja 12 täyttöviikkoja, niin vuodessa voidaan asentaa 36 x 3 = 108 kapselia.

11 6 Jos yhdessä loppusijoitustunnelissa on 24 loppusijoitusreikää noin 200 m pitkässä tunnelissa, niin yhden loppusijoitustunnelin täyttyminen kestää 24/27= 0,9 vuotta Keskitehokas loppusijoitus Valitaan syklin pituudeksi kolme viikkoa. Kahtena ensimmäisenä viikkona polttoainekapseleita loppusijoitetaan ja kolmannella viikolla tunneliperät täytetään. Tässä tapauksessa työvaihekaavio on seuraavanlainen, taulukko 2-3: Taulukko 2-3. Loppusijoituksen työvaihekaavio, keskitehokas loppusijoitus. Tunneli 1 Tunneli 2 Tunneli 3 Tunneli 4 Maanantai Tiistai Tel. asenn. Muuraus 1. viikko Keskiviikko Pohjablokit Tel. asenn. Torstai Kaps. as. Muuraus Tel. asenn. Perjantai Yläblokit Pohjablokit Muuraus Tel. asenn. Maanantai Tel. asenn. Kaps. as. Pohjablokit Muuraus Tiistai Muuraus Yläblokit Kaps. as. Pohjablokit 2. viikko Keskiviikko Pohjablokit Var. purku Yläblokit Kaps. as. Torstai Kaps. as. Var. purku Yläblokit Perjantai Yläblokit Var. purku Maanantai Var. purku Täyttö Täyttö Täyttö Tiistai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö 3. viikko Keskiviikko Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Torstai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Perjantai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Tässä tapauksessa viikossa asennetaan keskimäärin 2,5 polttoainekapselia ja kolmannella viikolla tunneliperät täytetään. Ensimmäiseen loppusijoitustunneliin asennetaan syklin aikana kaksi polttoainekapselia, muihin tunneleihin asennetaan vain yksi kapseli. Seuraavassa syklissä loppusijoitus aloitetaan toisesta tunnelista.

12 7 Vuodessa asennusviikkoja on 32 ja täyttöviikkoja 16. Vuodessa asennetaan 32 x 2,5 = 80 polttoainekapselia. Vuodessa yhteen tunneliin asennetaan keskimäärin 80/4 = 20 polttoainekapselia. Jos yhdessä loppusijoitustunnelissa on 24 loppusijoitusreikää, niin yhden loppusijoitustunnelin täyttyminen kestää 24/20= 1,2 vuotta Alhainen loppusijoitustehokkuus Valitaan syklin pituudeksi yksi kuukausi. Kahtena ensimmäisenä viikkona polttoainekapseleita loppusijoitetaan ja kahtena seuraavana viikkona tunneliperät täytetään. Tässä tapauksessa työvaihekaavio on seuraavanlainen, taulukko 2-4: Taulukko 2-4. Loppusijoituksen työvaihekaavio, alhainen loppusijoitustehokkuus. Tunneli 1 Tunneli 2 Tunneli 3 Tunneli 4 Maanantai Tiistai Tel. asenn. Muuraus 1. viikko Keskiviikko Pohjablokit Tel. asenn. Torstai Kaps. as. Muuraus Tel. asenn. Perjantai Yläblokit Pohjablokit Muuraus Tel. asenn. Maanantai Tel. asenn. Kaps. as. Pohjablokit Muuraus Tiistai Muuraus Yläblokit Kaps. as. Pohjablokit 2. viikko Keskiviikko Pohjablokit Yläblokit Kaps. as. Torstai Kaps. as. Yläblokit Perjantai Yläblokit Maanantai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Tiistai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö 3&4. viikko Keski viikko Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Torstai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Perjantai Täyttö Täyttö Täyttö Täyttö Tässäkin tapauksessa viikossa asennetaan keskimäärin 2,5 polttoainekapselia ja kolmannella ja neljännellä viikolla tunneliperät täytetään.

13 8 Vuodessa asennusviikkoja on 24 ja täyttöviikkoja samoin 24. Vuodessa asennetaan 24 x 2,5 = 60 polttoainekapselia. Vuodessa yhteen tunneliin asennetaan keskimäärin 60/4 = 15 polttoainekapselia. Jos yhdessä loppusijoitustunnelissa on 24 loppusijoitusreikää, niin yhden loppusijoitustunnelin täyttyminen kestää 24/15= 1,6 vuotta. 2.4 Loppusijoitustyön eteneminen Polttoainekapseleiden loppusijoitus aloitetaan lähinnä kapselikuilua olevista loppusijoitustunneleista. Neljään loppusijoitustunneliin on porattu loppusijoitusreiät valmiiksi reikien kohdalla olevien hetonilaattojen läpi. Loppusijoitustunnelit on varustettu sepelilattioilla. Loppusijoitustunneleissa on valaistus sekä sähkönsyöttö. Varustelu- ja valmisteluvaiheen aikana loppusijoitustunnelit ovat valvomatonta aluetta. Ilmastointi on kytketty tässä vaiheessa valvomattoman alueen ilmastointiin. Aloitetaan kahden tai kolmen viikon pituinen polttoainekapseleiden loppusijoitusjakso. Valvonta-alueen rajaa siirretään keskustunnelissa kahden tunneliparin verran työkuilun suuntaan. Valvonta-alueen rajalla on ilmastointitiivis seinä. Loppusijoitustyössä valvonta-alue tarkoittaa lähinnä puhtaitten olosuhteitten järjestämistä kapseleitten loppusijoituksen ajaksi sekä hallinnollista kontrollia siitä, että ihmiset eivät saa turhia henkilökohtaisia säteilyannoksia oleskelemalla polttoainekapselin läheisyydessä kapselin loppusijoituksen aikana. Loppusijoitustunnelit kytketään valvonta-alueen ilmastointiin. Kuormalavakehikossa loppusijoitustilaan tuodut hentoniittilohkot puretaan trukilla kapselihissistä loppusijoitustasolla ja viedään välivarastoitavaksi käyttö- ja käytöstäpoistojätehallin etuosaan. Hentoniittilohkojen kuormalavakehikot tuodaan loppusijoitusreiän reunan viereen tunneliperän puolelle. Kaikki reikään tulevat reuna- ja pohjalohkot tuodaan reiän reunalle. Trukki vie mennessään loppusijoitusreiän suojakannen. Muurausteline tuodaan trukilla loppusijoitustunneliin ja asennetaan loppusijoitusreikään. Muurausteline lepää kalliopinnan varassa. Veden tulo loppusijoitusreikään on estetty injektoimalla kalliotiiviiksi ennen loppusijoitusreiän porausta. Näin hentoniittilohkojen välitöntä vettymisvaaraa ei ole. Varaudutaan kuitenkin siihen, että vettä joudutaan pumppaamaan pois loppusijoitusreiästä. Loppusijoitusreiän reunalohkot muurataan ensin. Pohjalohkoja ei asenneta vielä tässä vaiheessa. Muuraustyössä tarvitaan kaksi miestä, muurari ja apumies. Apumies lastaa ylhäällä loppusijoitusreiän reunalla lohkot muuraustelineen nostimeen ja muurari asentaa hentoniittilohkot loppusijoitusreiän sylinteriosalle. Muuraustelineen hissi toimii pendelipatemoster-periaatteella. Samalla kun muurari muuraa loppusijoitusreiässä, niin apumies lastaa seuraavaa hentoniittilohkojen erää. Työtasoa nostetaan sitä mukaan ylöspäin, kun muuraustyö edistyy, kuva 2-1. Loppusijoitusreiän reunalohkoja ladotaan noin metrin verran ylemmäs kuin mihin loppusijoituskapselin kansi yltää. Tämän jälkeen muurausteline nostetaan loppusijoitusreiästä pois.

14 9 Kuva 2-1. Loppusijoitusreiän hentoniittilohkojen muurausteline. Pohjalohkot asennetaan paikoilleen nostimella. Yhden pohjakerroksen kaikki lohkot nostetaan kerrallaan paikalleen. Pohjakerroksia tulee kaikkiaan viisi kappaletta.

15 10 Kapse1i voidaan nyt loppusijoittaa. Kapselinkuljetusajoneuvo ajaa tunneliin perä edellä. Tässä vaiheessa loppusijoitustunnelissa ei saa olla ketään. Kapseli asennetaan loppusijoitusreikään ja kapselinkuljetusajoneuvo ajaa etuperin tunnelista ulos. Kapselinkuljetusajoneuvo tekee parhaimmillaan neljä ajokertaa viikossa. Kapselin kuljetus- ja asennusajoneuvo on kuvattu raportissa /10/. Kapselin päälle tulevat hentoniittilohkot tuodaan kuormalavakehikossa loppusijoitusreiän keskustunnelin puoleiselle reunalle. Samanlaisella nostimella, jota käytettiin pohjalohkojen asennuksessa, nostetaan hentoniittilohkot kapselin päälle kauko-ohjatusti tai kaukaa kurottaen. Nostin voi olla pitkän puomin päässä. Kapselin päälle nostetaan 10 kerrosta lohkoja, aina koko kerros kerrallaan. Hentoniittilohkot tulevat loppusijoitusreiän kauluslaatan alapinnan tasalle tunnelin lattian kalliopinnan korkeudelle. Samat työvaiheet toistetaan seuraavien tunneteiden perällä päivän kahden vaihesiirrolla edellä esitetyn työvaihekaavion mukaan. Neljännellä viikolla siirretään valvonta-aleen rajaa keskustunnelissa, tunnelin varustelu, sepelilattia ja kauluslaatat puretaan sekä tunneliperät täytetään murskeen ja hentoniitin sekoituksella.

16 11 3 LOPPUSIJOITUSTILAN JAKO TYÖSKENTEL V ALUEISIIN Polttoainekapseleiden loppusijoitus jatkuvana prosessina tarkoittaa, että loppusijoitustunneleita louhitaan ja polttoainekapseleita loppusijoitetaan samanaikaisesti. Optimaalisesti toimittaessa tunnelit voidaan jakaa jotakuinkin kuvan 3-1 mukaisesti. Loppusijoitus aloitetaan kapselikuilun suunnasta.,.:1!' TYÖKUILU SIIRRETTÄVÄ VALVOTUN ALUEEN RAJA KAPSEL/KU/LU - kapselien asennus - tunnelin täyttö - sulkurakenteet Kuva 3-1. Loppusijoitustilan jako työskentelyalueisiin. 3.1 Loppusijoituksessa olevat tunnelit Neljään loppusijoitustunneliin sijoitetaan polttoainekapseleita samassa työrupeamassa. Kaksi vastakkaista tunneliparia on vuoroin joko valvonta-aluetta tai valvomatonta aluetta riippuen siitä sijoitetaanko tunneleihin polttoainekapseleita vai täytetäänkö tunneliperiä. Yhteen tunnelipariin sijoitetaan syklin aikana yhdestä kolmeen polttoainekapselia. 3.2 Valmisteluvaiheessa olevat tunnelit Loppusijoituksessa tai täytössä olevista tunnelipareista lukien kolme seuraavaa valmiiksilouhittua tunneliparia ovat valmisteluvaiheessa. Loppusijoitustunneleiden kalliopinnat karakterisoidaan, /6/. Tämän jälkeen tunnelit varustellaan.

17 12 Tunneleihin järjestetään tilapäinen valaistus. Tämän jälkeen valitaan loppusijoitusreikien paikat. Loppusijoitusreikien kohdalle valetaan betonilaatat ja muihin osiin tunnelia tehdään lattiat sepelistä. Loppusijoitustunneleihin vedetään sähkökiskot sähkötehon syöttöä varten, /5/. Tunneleihinjohdetaan vesijohto sekä veden kokoojaputki veden poistoa varten. Tunneliin tuodaan tulo- ja poistoilmastointikanavat Keskustunnelissa kahden tunneliparin välein ilmastoinnin runkolinjassa on erotusventtiilit Ilmastoinnin runkolinjaan on asennettu yhteet loppusijoitustunneleiden tulo- ja poistoilmastointikanaville. 3.3 Louhintavaiheessa olevat tunnelit Neljää seuraavaa tunneliparia louhitaan. Louhintaa ei tehdä kuitenkaan kuin ehkä kahdessa tunnelissa samanaikaisesti. Louhintavaiheessa loppusijoitustunneleissa ilmastointikanavat ovat kertakäyttötavaraa. Jos käytetään urakointimenettelyä, niin on käytännöllistä, että urakoitsija järjestää loppusijoitustunneleihin omat ilmastointikanavat louhintavaiheen ajaksi. Työkuiluun ja keskustunneliin on kuitenkin käytännöllistä tehdä pysyvät ilmastointikanavat, joita urakoitsijat voivat käyttää louhintavaiheessa. Tällainen järjestely mahdollistaa myös keskustunnelinjoustavan laajentamisen. Loppusijoitustunneleita louhittaessa louhintatärinä 100 metrin etäisyydellä on noin mm/s. Asuinrakennukset sallivat 50 mm/s tärinän. Kapselin kannalta tärinä ei ole ongelma, mutta kapselin asennuksen aikana ei ole syytä tehdä räjäytystyötä. Polttoainekapselin asennus loppusijoitusreikään on tarkkaa työtä, jossa käytetään laser-kohdistimia ja mahdollisesti myös muita herkkiä mittalaitteita, jotka eivät salli voimakasta tärinää. Paineaaltoa vastaan suojaudutaan ottamalla riittävästi suojaetäisyyttä ja suuntaamalla räjähdyspaineet, /6/. 3.4 Betonitulppien rakentaminen tunnelin suulle Kun loppusijoitustunnelit on täytetty keskustunnelin suulle asti, niin loppusijoitustunnelit eristetään keskustunnelista rakentamalla betoninen tulppa tunnelin suulle, /6/ ja /8/. Kapseleitten loppusijoitukseen tulee keskeytys tulppien rakentamisen ajaksi, koska tulpat tulee rakentaa valvomattomalle alueelle ja kapseleita voidaan kuljettaa vain valvonta-alueella. 3.5 Bentoniittilohkojen välivarastointi Kapselointilaitoksella on kapselointilaitoksen tai loppusijoituksen käyttöhäiriöiden varalle 12 kapselin suuruinen puskurivarasto. Bentoniittilohkojen puskurivaraston koko pitäisi myös olla yhden kuukauden tarpeen suuruinen eli noin kahdelletoista loppusijoitusreiälle. Bentoniittilohkojen puskurivarasto sijoitetaan valvonta-alueelle. Bentorriittilohkojen puskurivarastona käytetään käyttö- ja käytöstäpoistojäteluolan etuosaa kapselikuilun alapäässä. Sinä aikana kun tunneliperiä täytetään niin hentoniittilohkojen puskurivarasto myös täytetään.

18 Käyttö- ja käytöstäpoistojätetilat Käyttö- ja käytöstäpoistojätetilojen mitoitus on esitetty viitteessä /9/. Tilat on ajateltu yhdistää hentoniittilohkojen käytönaikaisiksi varastotilaksi. Bentoniittilohkoja varastoidaan tilan etuosassa. Kapselointilaitoksen kiinteytetyt tai kiinteät käyttöjätteet toimitetaan hallin peräosaan kapselihissillä ja trukilla. Kaikki jätteet ovat pakattu asianmukaisella tavalla.

19 14 4 TUNNELIPERlEN TÄYTTÖ Loppusijoitustunnelit ovat valvomatonta aluetta tunneliperien täytön aikana. Keskustunnelissa valvonta- ja valvomauoman alueen rajaa siirretään kahden tunneliparin verran kapselikuilun suuntaan. Keskustunneliin rakennetaan erotusseiniä aina kahden tunneliparin välein. Valvonta- ja valvomauoman alueen rajan siirto hoidetaan käytännössä erotusseinän ovien lukituksilla. Ilmastointi kytketään valvomauoman alueen ilmastointiin. Tunneliperältä puretaan valaisimet sekä ilmastointikanavat Samoin putket ja kaapelit poistetaan. Kun loppusijoitus on aloitettu ensimmäisestä tunnelista, niin toisen, kolmannen ja neljännen tunnelin varusteiden purkutyöt voidaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiseen tunneliin asennetaan kolmatta kapselia taulukon 2-2 mukaisesti- siis silloin, kun tunnelit ovat vielä valvonta-aluetta. Tunnelin lattiasepelit imuraidaan pois samanlaisella imurilla, jota käytetään loppusijoitusreikien porauksessa poraussoijan imurointiin. Lattiasepelit kierrätetään tunnelista toiseen. Loppusijoitusreiän betoninen kaulusrakenne poistetaan nostamalla se ylös kokonaisena. Kaulusrakenne paloitellaan loppusijoitustunnelin ulkopuolella ja viedään läjitysalueelle. Tunneteiden täyteaine valmistetaan ruiskubetonisekoittamossa, joka on työkuilun alapäässä olevassa luolassa, /7/. Murske tuodaan loppusijoitustilaan samaisessa louhekapassa, jota käytetään louheen uloskuljetukseen. Loppusijoitustilaan tuotu murske tyhjennetään sekoittamon murskesiiloon,jonka vetoisuus on 135m 3. Bentoniitti tuodaan loppusijoitustilaan 2,0 tonnin suursäkeissä työkuilun hissillä. Säkit kuljetaan hissin tavara/henkilökorissa ja nostetaan haarukkatrukilla täyteaineen sekoittamon varastoon ja siitä edelleen jompaan kumpaan 20 m 3 :n bentoniittisiiloon. Säkkivaraston pinta-ala on 126m 2. Sekoitusasema tuottaa valmista täyttömateriaalia, joka viedään loppusijoitustunneleihin betoninkuljetukseen tarkoitetulla 5 m 3 :n vetoisella sekoittavalla säiliövaunulla. Säiliövaunu tyhjennetään tunnelin täyttökoneen syöttösiiloon. Tunnelin perä täytetään telavetoisella työkoneella, joka on modifioitu kaivinkoneesta. Koneessa on täyteaineen syöttökaukalo peräosassa, koneen alitse menevä hihnakuljetin ja koneen etuosassa on hihnasinko, joka heittää täyteaineen tunnelin perälle. Työkoneen puomin päähän kiinnitetään tärylevy, jolla tunnelin täyteaine tiivistetään. Yhteen tunneliin tuodaan täyttöainetta enimmillään noin 16 metrin matkalle. Täyteainetta tarvitaan tällöin 3,3 x 4,4 x 16 =230m 3 tunneliperää kohti. Loppusijoitustunnelin täyttö joudutaan tekemään porattujen loppusijoitusreikien yli. Loppusijoitusreikien suojakansien tulee kestää ajoneuvojen pyöräkuormat

20 15 Tunneliperän täytön päiväohjelma on taulukossa 3-1: Taulukko 3-1. Tunneliperän täytön vaiheet. Maanantai Tiistai Keski viikko Torstai Perjantai Loppusij oi tus- S epelilattian Täyteaineen Täyteaineen Valvontatunnelin imurointi ja tuonti ja tuonti ja alueen.. varustelun pur- kauluskehyksen tamppaus tamppaus rajasnrron kaminen poistaminen tunnelin perälle tunnelin perälle valmistelu Täyteaineen valmistukseen ja kuljetukseen tunnelin perälle olisi yllä aikaa vain kaksi työpäivää. Täyteainetta valmistetaan tarpeen mukaan. Tarkastellaan taulukon 2-2 mukaista tilannetta, jossa sykli on kuukausi ja kuukaudessa asennetaan yhteensä yhdeksän polttoainekapselia, kolme ensimmäiseen loppusijoitustunneliin, ja kaksi muihin kolmeen tunneliin. Toimitaan suurimmalla kapselointilaitoksen kapasiteetilla. Täyteainetta tarvitaan tällöin kaikkiaan 3,3 x 4,4 x 8 x 9 = 1050 m 3. Kun sekoittamon kapasiteetti on m 3 tunnissa, niin 1050 m 3 :n valmistukseen kuluu aikaa 21 tuntia. Sekoittamon kapasiteetti ei ole ongelma. Jos sekoitussäiliöauton säiliön tilavuus on 5m 3, niin 1050 m 3 :n kuljettamiseen tarvitaan noin 210 ajokertaa. Jos työskennellään kahdessa vuorossa, niin kahdessa vuorokaudessa yhteen ajokertaan saisi mennä aikaa enintään 10 minuuttia. Tarvitaan siis vähintään kaksi täyteaineen siirtoajoneuvoa. Täyttökoneen täyteaineen syöttösiilon koon tulee olla saman suuruinen kuin mitä on täyteaineen kuljetusajoneuvon säiliön tilavuus, jotta täyteaine voidaan kipata siiloon ilman odotteluaikoja. Täyttökoneen hihnasingon kapasiteetti ei muodosta ongelmaa. Täyteaine tampataan tunnelin perälle 21 cm kerroksissa. Tamppaus on eniten aikaa vaativa työvaihe. Kapasiteetti on riittävä selvityksen /71 mukaan. Tarvitaan kuitenkin vähintään kaksi täyttökonetta. Työkuilun hissin kapasiteetti on 80 tonnia tunnissa eli noin40m 3 tunnissa. Hissin kapasiteetti on pienempi kuin sekoitusaseman. Jos hentoniittipitoisuus on 15 %, niin sekoitusasema tarvitsee mursketta suurin piirtein hissin kapasiteetin suuruisen määrän. Bentoniittia tarvitaan tunneliperi en täyttöön 15 % pitoisuudella noin 160 m 3. Jos sekoitusasemassa on kaksi 20 m 3 :n säiliötä hentoniitille, niin lisäksi säkeissä on syytä varastoida etukäteen noin 120m 3. Tällöin työkuilun hissiä ei tarvitse odotuttaa, kun hentoniittisäkkejä lastataan ja puretaan. Säkkivaraston kapasiteetti sallii täyteaineen hentoniittipitoisuuden kasvattamisen 30 %:ksi /71 ilman, että hissillä täytyisi murskekuljetusten välissä kuljettaa hentoniittia. Kun tunneliperät on täytetty siirretään jälleen valvomauoman ja valvonta-alueen rajaa työkuilua kohti.

21 16 5 TUNNELEIDEN VARUSTELU JA KAPSELIREIKIEN PORAUS Samanaikaisesti kapseleiden loppusijoituksen kanssa porataan valvomattoman alueen tunneleissa loppusijoitusreikiä. Tämä on tärkein syy siihen, että loppusijoitus on aloitettava kapselikuilun suunnasta, koska materiaalivirrat eivät mene tällöin ristiin. Valvontaja valvomattoman alueen raja voidaan pitää selkeästi määriteltynä koko ajan. Loppusijoitusreikiä pitää porata pitkällä tähtäyksellä samaa tahtia polttoainekapseleiden loppusijoituksen kanssa sen jälkeen kun ensimmäisiin neljään loppusijoitustunneliin on porattu loppusijoitusreiät Varusteluvaiheessa työskennellään kuudessa tunnelissa samanaikaisesti. Yhtä tunneliparia karakterisoidaan, toista tunneliparia kalustetaan ja kolmannessa tunneliparissa porataan loppusijoitusreikiä. 5.1 Tunneleiden karakterisointi Kun kuusi tunnelia on louhittu, niin voidaan aloittaa tunneleiden karakterisointi. Tunneleiden kalliopinnat kartoitetaan ja haetaan loppusijoitusreikien lopulliset paikat. 5.2 Tunneleiden varustelu Tunneliin järjestetään ensin tilapäinen valaistus. Tämän jälkeen tunneliin tehdään sepelilattiat ja loppusijoitusrei'ille valetaan kauluslaatat Loppusijoitustunneliin tuodaan sähkönsyöttökiskot ja ilmastointikanavat sekä asennetaan kiinteä valaistus, veden tulo- ja vedenpoistoputket 5.3 Loppusijoitusreikien poraus Loppusijoitusreikien poraustekniikka on esitetty viitteiden /111 ja /12/ raporteissa. Loppusijoitusreikien poraus aloitetaan loppusijoitustunnelin perältä. Loppusijoitusreiät porataan kauluslaatan läpi. Loppusijoitusreikien porauksen aikana loppusijoitustunneli on täynnä kalustoa ja melu on kova. Porauksen aikana tunnelissa ei voida tehdä muuta työtä. Kivijauhetta syntyy noin 30 m 3 loppusijoitusreikää kohden. Jos porataan kaksi reikää viikossa, niin kivijauhetta syntyy 60m 3 viikossa eli reilut 10m 3 päivässä. Yhden loppusijoitustunnelin porausjakson jälkeen porauskalusto viedään perushuoltoon. Teräpäät vaihdetaan uusiin. Myös kompressorin ahtimen roottori jouduttaneen uusimaan samalla kertaa. Porausnopeuden pitää olla hieman nopeampaa kuin loppusijoitusnopeuden, jotta peruskorjaukselle jäisi aikaa. Porauskalustoa huolletaan sen viikon ajan kun tunneliperiä täytetään, eli viikon kuukaudessa. Loppusijoitusreikiin pitää välittömästi porauksen jälkeen asentaa suojakannet päälle. Reikään putoaminen on loppusijoituksen suurin työturvallisuusriski.

22 17 6 LOPPUSIJOITUSTUNNELEIDEN LOUHINTA Loppusijoitustunneleita voidaan louhia joko tehokkaasti tai hitaasti, /4/. 6.1 Louhintavaihtoehdot Teholouhinnassa louhitaan kerralla kahdeksan loppusijoitustunnelia urakointimenettelyä hyväksikäyttäen. Toinen vaihtoehto on louhia loppusijoitustunneleita sitä mukaan, kun tunneleita tarvitaan loppusijoituslaitoksen omalla käyttöorganisaatiolla, esimerkiksi kaksi loppusijoitustunnelia kerrallaan. Kahdeksan loppusijoitustunnelin louhinta kestää tunnelin pituudesta riippuen 8-12 kk. Tällöin louhintaa tehtäisiin noin joka kolmas vuosi. Tämä vaihtoehto merkitsee suurempaa louheaumaa maan pinnalla kuin hitaasti louhittaessa. Samanaikaisesti aukiolevien loppusijoitustilojen määrä on suurempi, jolloin loppusijoitustilan järjestelmien kapasiteetti on suurempi kuin hitaasti louhittaessa. Hitaasti louhiminen tarjoaisi loppusijoituspaikkakunnalle lisää muutaman pysyvän työpaikan. Teholouhinnan vaihtoehto on taloudellisempi edullisempin kuin hitaasti louhiminen. 6.2 Tilaerittely eri louhintavaihtoehdoissa Taulukossa 6-1 on esitetty eri louhintavaihtoehtojen tilavuuserittely ja taulukossa 6-2 vastaavat ekvivalenttisuureet. Taulukko 6-1. Loppusijoitustilojen tilavuuserittely. Kokonais- Teho-lou- Hidas tilavuus. hinta. louhinta Kohde m3 m3 m3 Työkuilu Tutkimusperät Sijoitustunnelit Sijoitusreiät Keskustunneli Lastauspaikat Käyttö- ja käytöstäpoistoj ätehalli Työkuilun alapäähän liittyvät tilat Tunneli kapselikuilulle Henkilökuilun alapäähän liittyvät tilat Henkilökuilu Kapselikuilu Yhteensä Ekvivalenttipoikkipinta-ala on laskettu jakamalla loppusijoitustilan tilavuus suhteiden summalla, joka on loppusijoitustunneleiden tilavuus per loppusijoitustunneleiden poik-

23 18 kipinta-ala plus muu jäljelläoleva tilavuus jaettuna kolmellakymmenellä. Ekvivalentti tunnelipituus on laskettu jakamalla loppusijoitustilan tilavuus ekvivalenttipoikkipintaalalla. Ekvivalenttipinta-ala on laskettu kertomalla ekvivalenttitunnelipituus ekvivalenttitunnelipoikkipinnan sivun pituuksien summalla. Taulukko 6-2. Loppusijoitustilojen ekvivalenttisuureet. "Kokonais "Teho-lou- "Hidas -tilavuus" hinta" louhinta" Ekvivalentti poikkipinta-ala 19,66 24,09 25,57 m2 Ekvivalentti tunnelipituus m Ekvivalentti pinta-ala m2 Tilavuusero syntyy, koska vaihtoehdoissa tunneleita louhintaan kerralla eri määrä, taulukko 6-3. Taulukko 6-3. Teholouhinnanja hitaan louhinnan tunnelimäärät. Teholouhinta Hidas louhinta Kohde Lukum. Tilav/m 3 Lukum. Tilav/m 3 Louhittavat tunnelit Varustelun alla olevat tunnelit Reikien porauksessa olevat Loppusijoitusreiät (lukum=tunn.) Loppusijoituksessa olevat Yhteensä

24 19 7 VALVONTA- JA VALVOMATlOMAN ALUEEN RAJA 7.1 Yleiset periaatteet Valvonta- ja valvomauoman alueen raja on käsitteenä suppeampi kuin erotteluperiaate käytössä olevissa ydinvoimalaitoksissa. Loppusijoitustilan yhteydessä kysymys on siitä, että kontrolloidaan henkilöstön liikkumista ja että henkilöstön saarnat säteilyannokset kyetään mittaamaan. Loppusijoitustilassa polttoainekapselit ovat käytännössä ainoita säteilylähteitä. Polttoainekapselit lähettävät suoraa säteilyä, lähinnäy-säteilyä sekä myös jonkin verran neutronisäteilyä, mutta ei ollenkaan a- ja B-hiukkasia. Näinollen, esimerkiksi ilmastoinnin erottamisella valvomattoman ja valvonta-alueen ilmastointiin ei ole käytännössä säteilysuojelumielessä merkitystä. Radonaltistusta seurataan radonpitoisuuksia tarkkailemalla ja säätämällä ilmanvaihtomääriä kaikissa loppusijoitustiloissa. 7.2 Sähkötehon syöttö Valvonta-ja valvomattomalle alueelle ei järjestetä erillistä sähkötehon syöttöä. 7.3 Viemäröinti Viemäröintiä ei osastoida. Valvonta- ja valvomattomalla alueelle on sama lattiaviemäröinti. Palo-osastoinnin vuoksi keskustunnelin viemäröintiä voida kuitenkaan hoitaa avokanavilla, vaan viemärivesi on johdettava putkissa ja viemärikaivoissa tulee olla vesilukot. 7.4 Palo-osastointi Valvonta- ja valvomattoman alueen raja on samalla palo-osastoraja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osaston rajalla tulee olla lukittu palo-ovi, jota saa käyttää vain hätätapauksessa. Samoin ilmastointiläpivienti on varustettava automaattisesti sulkeutuvilla palopelleillä. Palo-osastosta ulostuleva ilmastointikanava on paloeristettävä palosulkuun asti. 7.5 Ilmastointi Valvonta-alueen ilmastointi erotetaan valvomattoman alueen ilmastoinnista, jotta polttoainekapseleiden käsittely- ja asennusolosuhteet säilyisivät puhtaana. Poistoilman aktiivisuutta valvonta-alueella mitataan, vaikkakaan ilmaa ei suodateta. Valvonta-alueen ilmastointi käsittää neljä loppusijoitustunnelia sekä muuttuvan osuuden keskustunnelia, pisimmillään lähes koko keskustunnelin. Valvonta-alueen rajaa siirretään keskustunnelissa kapseleiden asennuksen ja tunneliperien täytön välillä. Valvontaalueen rajalla on seinät. Rajan siirto hoidetaan ovien lukitusten avulla.

25 r Kulunvalvonta Loppusijoituslaitoksen vartiointi ja valvonta on keskitetty kapselointilaitoksen konttorirakennukseen. Tämä valvontapiste on jatkuvasti miehitetty, joten täältä on tarkoituksenmukaista kontrolloida kulkua myös loppusijoitustilojen valvonta-alueelle. Loppusijoitustiloissa ei tarvita kulunvalvontapistettä lainkaan, jos henkilökuilun kautta kuljetaan vain valvonta-alueelle. Niin sanottua kenkärajaa ei loppusijoitustilassa tarvita. Valvomattomalle alueelle kulku tapahtuu vain työkuilun kautta. Valvomattomalle alueelle kulkua ei tarvitse säteilysuojelullisista syistä kontrolloida lainkaan. Jotta henkilöstön saamia säteilyannoksia voitaisiin mitata, niin: - Henkilöstön pitää mennä valvonta-alueelle ja tulla valvonta-alueelta saman pisteen kautta. - On valvottava ja pidettävä kirjaa siitä, ketkä menevät valvonta-alueelle. - Niillä, jotka menevät valvonta-alueelle, täytyy olla säteilyannosmonitorit mukanavierailijoillakin ainakin yhdellä ryhmästä. - Jos ryhmä menee valvonta-alueelle, niin ryhmällä täytyy olla johtaja, joka valvoo, että ryhmä pysyy koossa. - On tarkistettava, että valvonta-alueelta palaavat kaikki takaisin, jotka ovat sinne menneet. - Valvonta-alueelta palaavien saama säteilyannos täytyy rekisteröidä ja merkitä luotettavana tavalla muistiin. Näin ollen on selvää, että kulku valvonta-alueelle tulee olla kontrolloitua. 7.7 Safequards valvonta Eräs syy valvonta-alueen erottamiseen ovat safequards-säädökset, joilla varmistetaan, että ydinmateriaali pysyy kontrollissa.

26 21 8 VIITTEET 111 "Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus", T Kukkola, Posivan työraportti 99-30, Huhtikuu /2/ "Kapselointilaitoksen ja prosessin kuvaus", T Kukkola, Posivan työraportti 99-29, Huhtikuu /3/ "Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus", R Riekkola et al, Posivan työraportti Kesäkuu "Loppusijoitustilan järjestelmät", T Kukkola, Posivan työraportti Joulukuu "Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttöjärjestelmien kuvaus", Jaakko Tuominen, Posivan työraportti Toukokuu /6/ "Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen", T Saanio ja M Kokko, Posivan työraportti , Maaliskuu /7/ "Loppusijoitustunne1eiden täyttötekniikka", T Kirkkomäki, Posivan työraportti 99-75, Joulukuu /8/ "Sijoitustunneleiden sulkurakenteiden rakennesuunnittelu", M Haaramo, Posivan työraportti 99-71, Joulukuu /9/ "Kapselointilaitoksessa syntyvät ydin jätteet", T Kukkola, Posivan työraportti , Maaliskuu "Equipment for deployment of canisters with spent nuclear fuel and bentonite buffer in vertical holes", V Henttonen & M Suikki, Posiva W orking Report-97-29e, September "Boring of full scale deposition holes using a novel blind boring method, boring procedure and operation experiences", J Autio and T Kirkkomäki, Posiva Work Report TEKA-96-04e, November / "Boring of full scale deposition holes using a novel blind boring method", J Autio and T Kirkkomäki, Posiva Report-96-07, November 1996.