Työraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013"

Transkriptio

1 Työraportti Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.

2

3 TIIVISTELMÄ Laitoskuvaus on yhteenveto Posivan kapselointilaitoksen ja loppusijoituslaitoksen suunnitelmista. Tämä laitoskuvaus perustuu pääosin vuoden 2012 suunnitelmaaineistoon ja sitä täydentäviin Posivan työraportteihin. Laitoskuvaus kuvaa kapselointija loppusijoituslaitosten rakenteiden lisäksi niiden käyttötoimintaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen alkaessa Olkiluodossa noin vuonna Ydinenergialain ja ministeriön päätösten mukaisesti kaikki Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla jo oleva ja tulevaisuudessa Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 1, 2, 3 ja 4 -laitosyksiköiltä kertyvä käytetty ydinpolttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan Suomen kallioperään. Loppusijoitustilojen suunnitelmat perustuvat KBS-3V-konseptiin (pystysijoitusratkaisu). Pitkäaikaisturvallisuuskonsepti perustuu moniesteperiaatteeseen eli useaan toisiaan varmistavaan vapautumisesteeseen siten, että yhden vapautumisesteen toimintakyvyn vajavaisuus ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Ensisijaisia vapautumisesteitä ovat kapseli, bentoniittipuskuri, loppusijoitustunnelien täyte ja muut sulkurakenteet sekä ehyt kallio loppusijoitustilojen ympärillä. Loppusijoitustunneleiden lattiaan porataan loppusijoitusreiät, joihin loppusijoituskapselit sijoitetaan. Kapseleita ympäröivät kauttaaltaan puristetut bentoniittilohkot, jotka paisuvat voimakkaasti vettymisen seurauksena. Lisäksi myös ympäröivä kallioperä ja täytetyt keskustunnelit ja ajotunneli pidättävät, hidastavat ja laimentavat kulkeutumista. Käytetyn polttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos koostuu maanpinnalle rakennettavasta kapselointilaitoksesta ja loppusijoituslaitoksesta, joka muodostuu muista toimintaa palvelevista maanpäällisistä rakennuksista ja rakennelmista sekä maanalaisista loppusijoitustiloista. ONKALOn yhteydessä on rakennettu loppusijoituslaitoksen ensimmäiset maanpintayhteydet ja ilmanvaihtokuilut sekä maanalaisia aputiloja -437 m syvyydelle. ONKALOn laajuuteen kuuluvat osittain myös ilmanvaihtorakennus ja nostinlaiterakennus. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen varsinaiset rakennustyöt alkavat rakentamisluvan myöntämisen jälkeen. Laitoksen käyttötoiminta on tarkoitus aloittaa 2020-luvun alkupuolella käyttöluvan myöntämisen jälkeen. Tiloja laajennetaan loppusijoituksen edetessä louhimalla lisää sijoitus- ja keskustunneleita. Välivarastoista tuotu käytetty polttoaine pakataan kapseleihin kapselointilaitoksessa, minkä jälkeen kapselit siirretään hissillä loppusijoitustilaan. Nykyisten suunnitelmien mukaan loppusijoitustila sijoittuu noin m syvyyteen yhteen kerrokseen. Kulku maanalaisiin tiloihin tapahtuu ajotunnelin ja nostinlaiterakennuksen henkilökuilun kautta. Raportin lopussa on kuvattu muita kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen suunnitteluratkaisu- ja käyttötoimintavaihtoehtoja. Avainsanat: kapselointi, kapselointilaitos, käytetty ydinpolttoaine, KBS-3-konsepti, laitoskuvaus, loppusijoitus, loppusijoituslaitos, loppusijoitustila, vapautumiseste

4

5 ABSTRACT The purpose of the facility description is to be a specific summary report of the scope of Posiva s nuclear facilities (encapsulation plant and disposal facility) in Olkiluoto. This facility description is based on the 2012 designs and completing Posiva working reports. The facility description depicts the nuclear facilities and their operation as the disposal of spent nuclear fuel starts in Olkiluoto in about According to the decisions-in-principle of the government, the spent nuclear fuel from Loviisa and Olkiluoto nuclear power plants in operation and in future cumulative spent nuclear fuel from Loviisa 1 and 2, Olkiluoto 1, 2, 3 and 4 nuclear power plants, is permitted to be disposed of in Olkiluoto bedrock. The design of the disposal facility is based on the KBS-3V concept (vertical disposal). Long-term safety concept is based on the multi-barrier principle i.e. several release barriers, which ensure one another so that insufficiency in the performance of one barrier doesn t jeopardize long-term safety of the disposal. The release barriers are the following: canister, bentonite buffer and deposition tunnel backfill, and the host rock around the repository. The canisters are installed into the deposition holes, which are bored to the floor of the deposition tunnels. The canisters are enveloped with compacted bentonite blocks, which swell after absorbing water. The surrounding bedrock and the central and access tunnel backfill provide additional retardation, retention, and dilution. The nuclear facilities consist of an encapsulation plant and of underground final disposal facility including other aboveground buildings and surface structures serving the facility. The access tunnel and ventilation shafts to the underground disposal facility and some auxiliary rooms are constructed as a part of ONKALO underground rock characterization facility during years The construction works needed for the repository start after obtaining the construction license. Operating phase begins in the beginning of 2020s after obtaining an operating license. More disposal and central tunnels are excavated as the disposal proceeds. The spent nuclear fuel from interim storages is encapsulated into canisters in an encapsulation plant and then transferred into the underground disposal facility with a canister lift. According to the current design, the repository layout is based on one-storey layout alternative at the level of m. The underground disposal facility is accessed by the access tunnel and a personnel shaft which is located in a hoist building. Other alternatives for the design and operation of the nuclear facilities are described at the end of the report. Keywords: encapsulation, encapsulation plant, spent nuclear fuel, KBS-3 concept, facility description, final disposal, final disposal facility, repository, release barrier

6

7 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SANASTO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE Loppusijoituksen turvallisuuskonsepti KBS-3V-ratkaisun kuvaus ja turvallisuustoiminnot Suunnittelun lähtökohdat Noudatettavat viranomaismääräykset Käytetty ydinpolttoaine ja sen laatu Loppusijoitushankkeen luvitus Loppusijoituksen aikataulut Loppusijoitustoiminnan aikataulu Loppusijoituksen suunnittelun ja toteutuksen keskeiset välitavoitteet ja vaiheet Loppusijoituspaikan kuvaus Maankäyttö Infrarakenteet Loppusijoituspaikan kallioperä ONKALO KAPSELOINTI - JA LOPPUSIJOITUSLAITOSTEN KUVAUS Yleiskuvaus Suunnitteluvalinnat laitoskuvaukseen Yleiskuvaus loppusijoituksen laitoskokonaisuudesta Maanpäällinen laitosalue Aluerakenteet Kapselointilaitos Kapselointilaitoksen valvonta-alueen tilat Maanalainen loppusijoituslaitos Tilojen asemointi Maanpintayhteydet Loppusijoitustoiminnan tilat Loppusijoituslaitoksen ja ONKALOn yhteensovitus Järjestelmät Turvallisuusluokitus KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOSTEN KÄYTTÖTOIMINTA Päätoiminnot Henkilöstö Käytetyn polttoaineen kuljetukset ja siirrot Kapselit Kapselointilaitoksen toiminta Loppusijoituslaitoksen toiminta Vaiheittainen toteutus Loppusijoituslaitoksen sulkeminen

8 2 4.2 Avustavat toiminnot Tutkimustoiminta käyttövaiheessa Hankintatoimi Loppusijoituslaitoksen valvonnan yleiset periaatteet Ydinmateriaalivalvonta (safeguards) Kapselointilaitoksen ydinjätehuolto VAIHTOEHTOISET LOPPUSIJOITUSLAITOSRATKAISUT Vaakasijoitusratkaisu KBS-3H Laajennettavuus Loppusijoitustoiminnan kokonaisaikatauluun vaikuttavat tekijät Vaihtoehtoiset kuljetustavat Loviisan voimalaitoksen käytetylle polttoaineelle Palautettavuus käytön aikana ja sulkemisen jälkeen YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET 1. Tekniset tiedot

9 3 SANASTO ajotunneli alijärjestelmä alkuvika asemointi bentoniitti BWR crud dekontaminointi EBS EDZ Maanpinnalta loppusijoitussyvyydelle kallioperässä kaltevuudella 1:10 kulkeva vinoajotie (ramppi), maanalaisen tutkimustilan ONKALOn pääkulkuyhteys. (engl. access tunnel) Loppusijoituslaitoksen yksittäisen järjestelmän osa. Esimerkiksi kapseli on alijärjestelmä moniesteperiaatteeseen perustuvassa loppusijoitusjärjestelmässä. (engl. subsystem) Kapselin kupariseinämän läpäisevä vika, joka on kapselissa jo loppusijoitettaessa. (engl. initial defect) Layoutin sovittamista rakennuspaikkaan ja sitä varten tehtävän layoutin muokkaamista. Asemointi ja layout-suunnittelu liittyvät läheisesti yhteen, eikä niiden erottaminen ole aina mahdollista. (engl. layout adaptation) Luonnosta löytyvä paisuvahilainen savilaji, joka on syntynyt vulkaanisen tuhkan muuntumistuloksena. Bentoniittisaven erityisominaisuutena on sen paisuminen kostumisen (vettymisen) seurauksena. (engl. bentonite) Kiehutusvesireaktori. Reaktorityyppi, jossa primäärijäähdyte kiehuu reaktorissa ja energia siirtyy höyryn mukana reaktorista suoraan turpiiniin. Olkiluodon voimalaitoksen reaktorit OL1 ja OL2 ovat BWR-tyyppiä. (engl. Boiling water Reactor) Reaktoripiirissä syntyvä aktiivinen korroosiotuote, joka saostuu reaktorivedestä polttoaineen - lähinnä sauvojen sydänalueella - pinnoille. (engl. CRUD, Chalk River Unidentified Deposits) Esineen, materiaalin tai henkilöstön osittainen tai täydellinen puhdistaminen radioaktiivisista aineista tarkoituksen mukaisella fysikaalisella, kemiallisella tai biologisella prosessilla. (engl. decontamination) Ks. kohta tekniset vapautumisesteet. (engl. engineered barrier system) Louhinnan vaurioittama (damaged) tai sen seurauksena muuntunut (disturbed) vyöhyke kallioperässä. Tällä vyöhykkeellä kallioperän alkuperäinen tila tai ominaisuudet ovat pysyvästi muuttuneet ja vyöhykkeellä saattaa olla haitallista merkitystä loppusijoituksen turvallisuudelle. (engl. excavation damaged zone ja/tai excavation disturbed zone)

10 4 ekvivalenttiannos EPR Absorboituneen annoksen ja säteilyn laatutekijän tulo, jonka yksikkö on sievert, Sv. Ekvivalenttiannosten avulla voidaan verrata toisiinsa eri ionisoivien säteilylajien aiheuttamia säteilyannoksia (engl. equivalent dose). Painevesireaktori. OL3-ydinvoimalaitoksen tyyppi. (engl. European Pressurized water Reactor, EPR) FSAR Lopullinen turvallisuusselosteasiakirja käyttölupahakemuksen liitteeksi. Ks. myös PSAR. (engl. Final Safety Analysis Report, FSAR) geologinen paikkamalli Olkiluodon kallioperän geologinen kuvaus, joka perustuu sekä geologiseen että geofysikaaliseen aineistoon. Malli kattaa koko hyvin tutkitun (kairareikien kattaman) alueen. Malli sisältää neljä osa-aluemallia: litologinen malli, duktiilin deformaation malli, muuttuneisuusmalli ja hauraan deformaation malli. Malli muodostaa geometrisen pohjan ja tausta-aineiston muille malleille (esim. hydrologia, kalliomekaniikka ja geokemia) sekä loppusijoitustilojen asemoinnille. (engl. geological site model) hydrogeokemiallinen malli Olkiluodon pohjaveden kemiallisten ominaisuuksien ja niihin vaikuttavien prosessien mallinnettu kuvaus. (engl. hydrogeochemical model) hydrologinen malli jälkilämpö jätepakkaus kapseli Olkiluodon pohjaveden fysikaalisten ominaisuuksien ja olosuhteiden sekä virtauksen mallinnettu kuvaus. (engl. hydrological model) Reaktorin sammuttamisen jälkeen jäljelle jäävä radioaktiivisuuden aiheuttama energian tuotto reaktorissa tai reaktorista poistetun käytetyn polttoaineen aiheuttama lämpöteho. Syynä jälkilämpöön on, että uraanipolttoaineeseen syntyneet halkeamistuotteet hajoavat edelleen ja vapauttavat energiaa. (engl. residual heat tai decay heat) Käsittely-, kuljetus-, varastointi- ja/tai loppusijoitusvaatimusten mukaisesti valmistettu vakioitu tuote, joka sisältää jätteen, säiliön tai säiliöt sekä sisäkkäiset tekniset vapautumisesteet. (engl. waste package) Kuparivaipasta, -pohjasta ja -kannesta sekä valurautaisesta sisäosasta muodostuva käytettyjen polttoaine-elementtien loppusijoitukseen tarkoitettu säiliö (tekninen vapautumiseste). (engl. canister)

11 5 kapselointilaitos kapselointitekniikka KBS-3 KBS-3H KBS-3V keskiaktiivinen jäte konservatiivisuus KPA-varasto KTM kuljetussäiliö Kapselointilaitoksella vastaanotetaan käytetty ydinpolttoaine ja kapseloidaan polttoaine-elementit loppusijoituskapseleihin käsittelykammiossa. Kapselointilaitos luokitellaan ydinlaitokseksi. (engl. encapsulation plant) Teknologia polttoaine-elementtien siirtämiseksi kapseliin ja kapselin sulkemiseksi. (engl. encapsulation technology) Ruotsissa kehitetty loppusijoitusperiaate, joka perustuu moniesteperiaatteeseen. KBS tulee sanoista Kärnbränslesäkerhet, numero 3 on loppusijoituskonseptin versionumero. (engl. KBS-3) Vaakasijoitusratkaisu eli KBS-3-periaatteen mukainen loppusijoituskonsepti, jossa kapselit sijoitetaan kallioperään vaaka-asentoisiin tunneleihin. H tulee sanasta horisontal eli vaaka(sijoitus). (engl. KBS-3H) Pystysijoitusratkaisu eli KBS-3-periaatteen mukainen loppusijoituskonsepti, jossa kapselit sijoitetaan kallioperään pystyasentoisiin loppusijoitusreikiin. V tulee sanasta vertical eli pysty(sijoitus). (engl. KBS-3V) Ydinlaitoksen käytössä ja huollossa syntyvää jätettä. Keskiaktiivista jätettä (KAJ) ovat esim. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt ioninvaihtohartsit. (engl. intermediate-level waste) Vaikutusten arvioinnissa konservatiivisuus merkitsee haitallisten vaikutusten yliarviointia ja hyödyllisten vaikutusten aliarviointia. Konservatiivinen arvio on pessimistinen, varovainen. (engl. conservatism) Käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto. TVO:n ja Fortumin KPAvarastot sijaitsevat ydinvoimalaitosalueilla. (engl. interim storage of spent nuclear fuel, KPA storage) Kauppa- ja teollisuusministeriö, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin TEM. (engl. Ministry of Trade and Industry) Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksiin ja säilytykseen tarkoitettu säteilysuojattu erikoisvalmisteinen säiliö. Säteilysuojan lisäksi säiliö on kemiallinen, mekaaninen ja lämpötekninen suoja kuljetuksen, käsittelyn ja varastoinnin aikana. Voidaan käyttää myös termiä siirtosäiliö. (engl. transport cask) käsittelykammio Kapselointilaitoksen huonetila, jossa käytetyt polttoaineelementit nostetaan kuljetussäiliöstä, kuivataan ja asennetaan kapseliin. (engl. handling cell)

12 6 käytetty ydinpolttoaine Reaktorista poistettu säteilytetty polttoaine, jonka palama on niin suuri, ettei polttoainetta ole enää tarkoituksenmukaista ladata uudelleen reaktoriin (lyhenne KPA). (engl. spent nuclear fuel) käytetyn polttoaineen kuljetukset Käytetyn polttoaineen kuljetus suljetun voimalaitosalueen ulkopuolella. Edellyttää erillistä kuljetuslupaa viranomaisilta. Ks. myös käytetyn polttoaineen siirrot. (engl. transport of the spent nuclear fuel) käytetyn polttoaineen siirrot Käytetyn ydinpolttoaineen siirrot suljetun voimalaitosalueen sisäpuolella. Ks. myös käytetyn polttoaineen kuljetukset. (engl. transfer of the spent nuclear fuel) laitoskuvaus layout loppusijoitusalue Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen kunkin suunnitteluvaiheen suunnitelmien yhteenveto, jossa laitokset on kuvattu ajankohdan mukaisten referenssisuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi kuvauksessa tarkastellaan vaihtoehtoisia suunnitelmia. (engl. facility description) Suunnitelma tilasta, jossa näkyy laitteiden sijainti toteutettuna niin, että tilasta ja laitteista muodostuu toimiva kokonaisuus. (engl. layout) Koko käytettävissä oleva loppusijoitukseen soveltuva tutkittu alue. (engl. final disposal area) loppusijoitusjärjestelmä Loppusijoituskonseptin toteuttava järjestelmä, joka muodostuu teknisten järjestelmien ja luonnon järjestelmien yhdistelmästä. Turvallisuusperusteluun on sisällyttävä kuvaus loppusijoitusjärjestelmästä: radioaktiivisten aineiden määrät, jätepakkaukset, puskurimateriaalit, täyteaineet, eristys- ja sulkurakenteet, louhitut tilat, ympäröivän kallioperän geologiset, hydrogeologiset, hydrokemialliset, termiset ja kalliomekaaniset ominaisuudet sekä loppusijoituspaikan luonnonympäristö. (engl. final disposal system) loppusijoituskonsepti loppusijoituslaitos Periaatteellinen luonnosratkaisu käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikaiseksi eristämiseksi geosfääristä ja biosfääristä. Esimerkiksi KBS-3V ja KBS-3H. (engl. final disposal concept) Loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat jätepakkausten loppusijoitukseen tarkoitetut tilat (loppusijoitustila) sekä niihin liittyvät maanalaiset tilat ja näihin suoraan liittyvät maanpäälliset laitososat (engl. final disposal facility).

13 7 loppusijoituslaitosalue Olkiluodosta TVO:lta vuokrattu alue, johon tullaan rakentamaan Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitosten maanpäälliset rakennukset ja rakenteet. (engl. facility area) loppusijoitusosasto loppusijoitusperiaate Yksittäinen, erikseen suljettavissa oleva loppusijoitustilan kokonaisuus, joka muodostuu loppusijoitustunneleista ja niitä yhdistävästä keskustunnelin osasta. (engl. final disposal panel) Ks. Loppusijoituskonsepti. (engl. final disposal concept) loppusijoitustekniikka Loppusijoitustekniikalla kehitetään loppusijoitusperiaatteen osaalueita tavoitteena muuntaa loppusijoituskonsepti loppusijoitusjärjestelmäksi. Loppusijoitusjärjestelmäkokonaisuuden ja alijärjestelmien toimivuuteen tähtäävät tekniset ratkaisut. Tässä yhteydessä tekniikalla tarkoitetaan teknologiaa. (engl. disposal technology) loppusijoitustila Jätepakkausten loppusijoitukseen tarkoitetut tilat, tarkoittaa loppusijoitustunneleita ja -reikiä. (engl. repository) luonnon taustasäteily Luonnossa olevista radioaktiivisista aineista tai avaruudesta peräisin oleva ionisoiva säteily. (engl. natural background radiation tai radiation from naturally occuring radionuclides or radioactive material (NORM)) matala-aktiivinen jäte Ydinlaitoksen käytössä ja huollossa syntyvää jätettä. Matalaaktiivista jätettä (MAJ) ovat mm. käytetyt suojavarusteet ja prosessista poistetut laitteistot. (engl. low-level waste) moniesteperiaate monitorointi ONKALO Loppusijoittamisen toteuttaminen siten, että radionuklidien on läpäistävä useita peräkkäisiä toisistaan riippumattomia esteitä ennen, kuin ne voivat päästä jätepakkauksesta tai sen osasta, kuten kapselista, elollisen luonnon piiriin (engl. multibarrier principle). Jatkuva tai säännöllinen geosfäärin ja biosfäärin radioaktiivisten tai muiden parametrien mittaus tai loppusijoitusjärjestelmän statuksen määrittäminen. (engl. monitoring) Maanalainen tutkimustila, joka sijaitsee Olkiluodossa. Tila sisältää mm. ajotunnelin, ilmanvaihtokuiluja, tutkimustunnelit, tarvittavat tekniset järjestelmät ja tekniset tilat. ONKALOn päätarkoitus on selvittää valitun loppusijoituspaikan yksityiskohtainen loppusijoituskelpoisuus. (engl. The Olkiluoto Underground Rock Characterisation Facility)

14 8 paisuvahilainen savi Luonnosta löytyvä savilaji, jonka erityisominaisuutena on sen paisuminen kostumisen (vettymisen) seurauksena, esimerkiksi bentoniitti. Paisuvahilaista savea on suunniteltu käytettäväksi puskurimateriaalina moniesteperiaatteessa kapselin ja kallioperän välissä sekä loppusijoitustilojen täyteaineen osana. (engl. swelling clay) palama pintakontaminaatio Ydinpolttoaineesta saatu teho uraanin massayksikköä kohti. Palaman yksikkönä käytetään yleensä megawattipäivää uraanikiloa kohti [MWd/kgU]. (engl. burn-up) Radioaktiivisen aineen esiintyminen esineiden tai rakenteiden pinnoilla. (engl. surface contamination) polttoaine-elementti Polttoaine-elementti koostuu polttoainenipusta ja polttoainekanavasta. (engl. fuel assembly) polttoainenippu polttoainekanava polttoainesauva polttoainetabletti PSAR PWR pääpiirustusvaihe Polttoainesauvoista koottu nippu, johon liittyvät ylä- ja alapäätykappaleet. (engl. fuel bundle) Kotelo, joka on polttoainenipun ympärillä. (engl. fuel channel) Kaasutiiviisti suljettu putki, jonka sisällä on polttoainetabletit. (engl. fuel pin tai fuel rod) Uraanidioksidijauheesta sintraamalla valmistettu sylinterimäinen kappale. (engl. fuel pellet) Alustava turvallisuusseloste. Asiakirja, joka sisältää tiedot laitoksen yleisistä suunnittelu- ja toteuttamisperiaatteista, järjestelmätasolle ulottuvan kuvauksen laitoksesta, turvallisuusanalyysit ja selvityksen ympäristövaikutuksista (engl. Preliminary Safety Analysis Report, PSAR). Painevesireaktori. Kevytvesireaktorityyppi, jossa primäärijäähdyte pidetään korkeassa paineessa kiehumisen estämiseksi ja energian siirto tapahtuu veden mukana reaktorista erillisiin höyrystimiin. (engl. Pressurized water Reactor) Rakentamisen suunnittelun vaihe, joka tähtää rakennus- tai muun viranomaisluvan aineiston laadintaan ja käsittää lupa-asiakirjojen laatimisen, pääpiirustukset ja muut tarvittavat selvitykset. (engl. main drawings stage)

15 9 päätutkimustaso ONKALOn tasolle -420 m suunniteltu päätutkimustaso, joka sisältää tutkimustunnelit kallioperän luokittelua varten sekä noin 400 m loppusijoituksen testaus- ja demonstraatiokäyttöön tarvittavia tunneleita sekä aputiloja kuten turvakeskuksen, pysäköintialueen, korjaamon sekä kulkuyhteydet kuiluille. (engl. main characterisation level) radioaktiivinen aine Aine, jonka atomiytimet hajoavat itsestään ja lähettävät ionisoivaa säteilyä. Termiä käytetään myös seoksesta, joka sisältää radioaktiivista ainetta. (engl. radioactive material) radionuklidi safeguards sievert, Sv siirtosäiliö SKB STUK säteilyannos Radioaktiivinen nuklidi, joka muuttuu itsestään toiseksi nuklidiksi lähettäen samalla ionisoivaa säteilyä. (engl. radionuclide) Ydinmateriaalivalvonta. Valvontatoimet, jolla varmistetaan ydinmateriaalien pysyminen rauhanomaisessa käytössä (engl. safeguards [of nuclear materials]). Ekvivalenttiannoksen ja efektiivisen annoksen yksikkö. Suure, jolla kuvataan ihmiseen kohdistuvan säteilyn (säteilyannoksen) tilastollisia haittavaikutuksia. (engl. sievert, Sv) Ks. kuljetussäiliö. (engl. transport cask) Svensk Kärnbränslehantering AB. Ruotsin ydinjätehuollosta vastaava yhtiö. (engl.the Swedish Nuclear and Waste Management Company, SKB) Säteilyturvakeskus. STUK on Suomessa turvallisuusviranomainen, joka asettaa säteilyn ja ydinenergian käytön turvallisuutta koskevia vaatimuksia ja valvoo niiden noudattamista. STUK tutkii säteilyä ja sen vaikutuksia, arvioi säteilyriskejä sekä valvoo elinympäristön säteilyturvallisuutta. (engl. STUK Radiation and Nuclear Safety Authority Finland) Kehoon tai väliaineeseen absorboitunut säteilyenergia massayksikköä kohti, säteilyannoksella tarkoitetaan yleensä koko kehon efektiivistä annosta (engl. radiation dose) tekniset vapautumisesteet Teknisiin vapautumisesteisiin luetaan kapselit, kapseleita ympäröivä bentoniittipuskuri sekä täytetyt tunnelit, kuilut, kairareiät ja muut sulkurakenteet, jotka rajoittavat radionuklidien kulkeutumista. (engl. engineered barrier system, EBS). TEM Työ- ja elinkeinoministeriö. (engl. Ministry of Employment and the Economy.)

16 10 TKS Loppusijoituksen tutkimus, kehitys ja suunnittelu. (engl. RDD tai research, development and design) turvallisuuskonsepti Konseptuaalinen käsitys ja perustelut sille, millaisilla reunaehdoilla ja vaatimukset täyttävillä teknisillä ratkaisuilla loppusijoitus on turvallista. Posivan tapauksessa tarkoitetaan käsitystä siitä ja perusteluja sille, miten KBS-3-loppusijoituskonseptilla toteutettava loppusijoitus kiteisen kallioperän olosuhteissa on riittävän turvallinen. (engl. safety concept tai safety strategy) turvallisuusperustelu Turvallisuusperustelulla tarkoitetaan kaikkea sitä teknistieteellistä aineistoa, analyysejä, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita, joilla perustellaan loppusijoituksen turvallisuus ja turvallisuudesta tehtyjen arvioiden luotettavuus. Posivan turvallisuusperusteluasiakirja kytketään alustavaan turvallisuusselosteeseen (PSAR) (engl. safety case). uraani valvomaton alue valvonta-alue vapautumiseste VLJ-luola voimalaitosjäte Alkuaine, jonka järjestysluku on 92. Uraanin isotooppeja käytetään ydinreaktoreiden polttoaineena. Ydinpolttoaineessa merkittäviä ovat uraanin halkeavat isotoopit, mm. U-233, U-235 sekä stabiili U-238. U-235 ja U-238 esiintyvät luonnonuraanissa. (engl. uranium) Ydinlaitoksen osana tai sen läheisyydessä sijaitseva alue tai rakennuksen osa, jonne kulkua ei tarvitse säteilysuojelullisista syistä valvoa lainkaan. Ao. alueella työskentely ei edellytä suojavarustusta tai henkilökohtaisen annosmittarin käyttöä. (engl. uncontrolled area from radiation control) Alue, jonne pääsyä valvotaan säteilysuojelullisista syistä ja jossa työskentelystä annetaan ohjeet. Valvonta-alueella työskentelevillä tulee olla mm. henkilökohtainen annosmittari, suojapuku ja laitoskengät tai jalkinesuojat. (engl. controlled area) Loppusijoitusjärjestelmän osa, jonka tarkoituksena on estää radionuklidien kulkeutuminen loppusijoitusjärjestelmässä. Vapautumiseste on moniesteperiaatteen mukaisen loppusijoituslaitoksen alijärjestelmä, kuten kapseli, puskuribentoniitti tai kallioperä. Vapautumisesteestä voidaan käyttää myös nimitystä päästöeste. Ks. myös kohta tekniset vapautumisesteet (engl. release barrier tai barrier). TVO:n ja Fortumin voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitokset, jotka sijaitsevat Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosalueilla (engl. operational waste repository tai VLJ-repository). Ydinlaitoksen käytössä ja huollossa syntyvää matala- ja keskiaktiivista jätettä. (engl. operational waste)

17 11 VVER-reaktori ydinaine ydinjätelaitos ydinlaitos ydinmateriaali YEA YEL YVA YVL-ohje Alkujaan neuvostoliittolainen (nykyään venäläinen) painevesireaktorityyppi. Loviisan voimalaitoksen reaktorit LO1 ja LO2 ovat VVER-tyyppiä. (engl. WWER-reactor) Ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvat erityiset halkeamiskelpoiset aineet ja lähtöaineet kuten uraani, torium ja plutonium, YEL 3, kohta 2. (engl. nuclear material (source material or special fissionable material)) Ydinjätelaitoksella tarkoitetaan ydinlaitosta, jota käytetään käytetyn ydinpolttoaineen kapselointiin tai muun ydinjätteen käsittelyyn loppusijoitusta varten, sekä käytetyn ydinpolttoaineen tai muun ydinjätteen loppusijoituslaitosta. Posivalla tulee olemaan nykysuunnitelmien mukaan 2 ydinjätelaitosta. Ydinlaitoksella tarkoitetaan ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviä laitoksia, tutkimusreaktorit mukaan luettuina, ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavia laitoksia sekä ydinaineen ja ydinjätteen laajamittaiseen valmistamiseen, tuottamiseen, käyttämiseen, käsittelyyn tai varastointiin käytettäviä laitoksia (engl. nuclear facility). Ydinaineet sekä muut aineet, laitteet, laitteistot, tietoaineistot ja sopimukset, joilla on merkitystä ydinaseiden leviämisen kannalta, YEL 2 1. momentin 5. kohta ja 2. momentin 1. kohta. (engl. nuclear material) Ydinenergia-asetus (engl. nuclear energy act). Ydinenergialaki (engl. nuclear energy law). Ympäristövaikutusten arviointi. YVA-lain mukainen YVAmenettely on yksi osa YEL:n mukaiseen periaatepäätökseen liittyvää loppusijoituksen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointia (engl. environmental impact assessment, EIA). Säteilyturvakeskuksen julkaisema viranomaisohje, joissa kuvataan säteily- ja ydinturvallisuusvalvonnan vaatimustasoa. Ydinenergian käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset kuvataan YVL-ohjeissa. (engl. YVL-guide)

18 12

19 13 1 JOHDANTO Ydinjätteen tuottaja on ydinenergialain mukaisesti vastuussa kaikista ydinjätehuoltotoimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Teollisuuden Voima Oyj (TVO) operoi Eurajoen Olkiluodossa Olkiluoto 1 (OL1) - ja Olkiluoto 2 (OL2) -yksiköitä sekä rakennuttaa Olkiluoto 3 (OL3) -yksikköä ja Fortum Power and Heat Oy (Fortum, aiemmin Imatran Voima Oy, IVO) operoi Loviisan Hästholmenissa Loviisa 1 (LO1) - ja Loviisa 2 (LO2) -yksikköjä. Ydinjätehuoltovelvolliset TVO ja Fortum huolehtivat itse käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista sekä omien voimalaitostensa voimalaitosjätteen varastoinnista, käsittelystä ja loppusijoituksesta voimalaitospaikoillaan. Kummallakin laitospaikalla on käytössä oleva loppusijoituslaitos (VLJ-luola), johon sijoitetaan käytön aikana syntyvä voimalaitosjäte. Samojen laitosten yhteyteen on tarkoitus loppusijoittaa aikanaan voimalaitosten käytöstäpoiston yhteydessä syntyvä jäte. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnin jälkeisiä toimenpiteitä varten TVO ja Fortum perustivat vuonna 1995 Posiva Oy:n (Posiva), jonka tehtävänä on huolehtia omistajiensa Suomessa sijaitsevien ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Ensivaiheessa yhtiö huolehtii tähän tähtäävästä tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä sekä myöhemmin kapselointi- ja loppusijoituslaitosten rakentamisesta ja käytöstä aina niiden sulkemiseen asti. Posiva huolehtii myös hoitamiensa tehtävien viranomaisyhteyksistä sekä hankkii tulevaisuudessa rakennettaville ja käytettäville laitoksille sekä niiden toimintaan tarvittavat luvat. Ydinjätehuollon vastuut säilyivät ennallaan Posivan perustamisen jälkeen. TVO ja Fortum vastaavat edelleen tuottamastaan käytetystä ydinpolttoaineesta. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja sitä ennen kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) päättää ydinenergialain (YEL 1987) mukaan periaatteista, joita ydinjätehuollosta on noudatettava. Päätökset perustuvat alun alkaen valtioneuvoston periaatepäätökseen ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutyön tavoitteista ja ne on esitetty KTM:n TVO:lle ja Fortumille osoittamissa kirjeissä 7/815/91 ( ), 11/815/95 ( ) ja 9/815/2003 ( ) ja viimeiseksi OL3-yksikön ydinjätehuoltojärjestelyistä kirjeessä TEM/1592/ /2011 ( ). Nämä päätökset ovat lähtökohtana sekä ydinjätehuollon käytännön toteutuksessa että tulevia toimenpiteitä koskevassa tutkimus- ja kehitystyössä. Ydinenergialain ja ministeriön päätösten mukaisesti kaikki Loviisan ja Olkiluodon laitoksilla jo oleva ja tulevaisuudessa kertyvä käytetty ydinpolttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan Suomen kallioperään. Eduskunta vahvisti toukokuussa 2001 kirjelmällä EK 8/2001 valtioneuvoston joulukuussa vuonna 2000 tekemän periaatepäätöksen (Valtioneuvosto 2000) koskien Posivan hakemusta OL1-2- ja LO1-2- voimalaitosyksiköiden käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Olkiluotoon. Lisäksi valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Posivan hakemuksen mukaisesti loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna siten, että laitoksessa voidaan käsitellä ja sinne voidaan loppusijoittaa TVO:n rakenteilla olevan ydinvoimalaitosyksikön OL3:n toiminnassa syntyvä käytetty ydinpolttoaine (Valtioneuvosto 2002).

20 14 Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Olkiluoto 4 (OL4) -yksikön käytetyn polttoaineen loppusijoittamisesta Posivan loppusijoituslaitokseen (Valtioneuvosto 2010). OL4 on huomioitu alustavasti tilojen laajentumista koskevissa suunnitelmissa. Suunnitelmat tarkentuvat, kun OL4:n suunnitelmat ovat tarkentuneet. Valmistautumisessa Suomessa tapahtuvaan loppusijoittamiseen pidetään lähtökohtana, että reaktorista pois ottamisen jälkeen käytettyä ydinpolttoainetta välivarastoidaan, kunnes noin vuodesta 2020 lähtien voidaan aloittaa sen loppusijoittaminen (KTM 1991). Tätä ennen käytettyä polttoainetta varastoidaan voimalaitosalueilla sijaitsevissa käytetyn polttoaineen varastoissa (KPA-varasto) vesialtaissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 9/815/2003 mukaan (muuttaa KTM:n päätöksiä nrot 7/815/91 ja 11/815/95) ydinjätehuoltovelvollisten TVO:n ja Fortumin oli joko erikseen, yhdessä tai Posivan välityksellä varauduttava esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta koskevaa rakentamislupaa varten tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, joiden perusteella loppusijoitus on mahdollista aloittaa noin vuonna Päätöksen mukaisesti vuonna 2009 esitettiin TEM:lle tarvittavat selvitykset siitä, miltä osin rakentamisluvan edellyttämä asiakirja-aineisto on puutteellinen sekä se, millä tavalla ja missä aikataulussa aineisto oli tarkoitus täydentää. Tämä laitoskuvaus on yhteenveto Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitosta varten laadituista suunnitelmista. Raportti on jatkoa vuonna 2001 julkaistulle Posivan muistiolle TS-M-11/02 "Loppusijoituslaitoksen kuvaus" sekä työraporteille "Laitoskuvaus 2003" (Tanskanen & Palmu 2003), "Laitoskuvaus 2006" (Tanskanen 2006) ja "Laitoskuvaus 2009" (Tanskanen 2009). Laitoskuvauksen lopussa esitellään myös selvityksen alla olevia muita vaihtoehtoja kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakenteelle ja toiminnalle. Jatkossa laitoskuvaus on tarkoitus päivittää edelleen kolmen vuoden välein vuosina 2015 ja Laitoskuvauksen tarkoituksena on kuvata Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitos loppusijoitustoiminnan alkaessa noin vuonna 2020 suunnittelua varten valittujen referenssiratkaisujen mukaisesti. Laitoskuvausta voidaan käyttää - yhteenvetoraporttina kokonaiskuvan saamiseksi Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta, - aineistona viestintätarkoituksissa, - kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen kustannusten arvioinnissa, - esitettäessä ONKALOn ja loppusijoituslaitoksen liittymistä toisiinsa, ja - aineistona hankesuunnitelman kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Koska laitossuunnitelmaan on tullut ja tulee uusia komponentteja, pyritään laitossuunnittelussa joustavuuteen siten, että lopulliset laitosratkaisut pyritään päättämään mahdollisimman oikea-aikaisesti. Tutkimus- ja kehitystyö sekä tekninen suunnittelu ovat kiinteässä keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja riippuvuussuhteessa. Sekä tutkimus- ja kehitystyön tulokset että teknisen suunnittelun eteneminen tuottavat laitossuunnitelmaan muutoksia tai kokonaan uusia osaratkaisuja, joilla voidaan paremmin optimoida loppusijoitusjärjestelmää tai sen kustannuksia kuitenkin siten, että turvallisuuteen vaikuttavat seikat ovat aina etusijalla.

21 15 Kuluneen kolmivuotisen suunnittelujakson keskeisimpiä asioita loppusijoitushankkeessa ovat olleet: - Tieto Olkiluodon kallioperästä on tarkentunut. Uusia kallioperätutkimuksia on tehty sekä maanpinnalta että ONKALOsta. Maanalaisten tilojen sijainti on päivitetty uuden kallioperätiedon mukaiseksi. - Teknisten tilojen yhteyteen on lisätty kapselien maanalainen välivarasto. Teknisten tilojen ja kuilujen suunnitelmia on päivitetty. - ONKALOn rakentaminen on edennyt pitkälle. Kesään 2012 mennessä on ONKA- LOn ajotunnelin louhinnassa saavutettu nykysuunnitelmien syvin kohta 455 metrin syvyydessä. Pääpaino on jatkossa louhinnan sijaan rakennus- ja taloteknisissä töissä. - Kapselien siirto- ja asennusajoneuvon suunnitelma on päivitetty ja kapselin asennus loppusijoitusreikään on suunniteltu tarkemmin. - Loppusijoitustoiminnan aikataulu on päivitetty. Aikataulu perustuu arvioon eri laitosyksiköistä kertyvästä käytetystä polttoaineesta, sen laadusta, määrästä ja palamista sekä uusiin jälkilämmönkehitysarvoihin. - Täyttöratkaisun suunnitelmat ovat tarkentuneet.

22 16

23 17 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE 2.1 Loppusijoituksen turvallisuuskonsepti Posivan loppusijoitussuunnitelmat perustuvat KBS-3-menetelmään, joka on ruotsalaisen SKB:n kehittämä. Posivan turvallisuuskonsepti on kuvan 1 mukaisesti konseptuaalinen kuvaus siitä, miten turvallinen loppusijoitus saavutetaan KBS-3-menetelmän mukaisella käytetyn polttoaineen geologisella loppusijoituksella, joka on sovitettu Olkiluodon olosuhteisiin. Kuva 1. Loppusijoittamisen turvallisuuskonsepti. Koska käytetty polttoaine muodostaa pitkäaikaisen mahdollisen haitan ympäristölle, turvallinen loppusijoitus perustuu ensisijaisesti riittävän paksun kalliokerroksen ja kaasu- ja vesitiiviiden kupari-rautakapseleiden avulla aikaansaatuun polttoaineen pitkäaikaiseen suojaamiseen ja eristämiseen. Kuvan 1 punaiset pilarit ja palkit esittävät piirteitä, joilla aikaansaadaan mainitunlainen pitkäaikainen eristys. Kuva esittää myös sinisinä pilareina ja palkkeina toissijaiset turvallisuuspiirteet, jotka varmistavat turvallisuuden ylläpidon jatkumisen sellaisessakin tilanteessa, jossa radionuklideja saattaa päästä aikaa myöten ulos kapselista. Turvallisuuskonseptin mukaisesti kapseleista tapahtuvan radionuklidien päästön todennäköisyys pidetään alhaisena. Tämä toteutetaan pitämällä kapselien ympäristöolosuhteet sellaisina, että ne eivät uhkaa kapselien pitkäaikaiskestävyyttä ja toisaalta teknisten vapautumisesteiden varmistetulla korkealla teknisellä laadulla. Teknisiin vapautumisesteisiin luetaan kapselit, kapseleita ympäröivä puskurisavikerros, joka suojaa kapselia kal-

24 18 lioliikkeiden mekaanisilta vaikutuksilta ja pohjavedessä olevien haitallisten aineiden vaikutuksilta, sekä täytetyt tunnelit, kuilut, kairareiät ja muut sulkurakenteet, jotka rajoittavat radionuklidien kulkeutumista avattujen kalliotilojen kautta. Loppusijoitustilan suunnittelussa avainasemassa oleva turvallisuuspiirre on suotuisien ja ennustettavissa olevien kallio- ja pohjavesiolosuhteiden säilyttäminen. Loppusijoitustilan on sijaittava riittävän syvällä kallioperässä, jotta maan pinnalta uhkaavat tekijät, kuten ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta eivät vaarantaisi loppusijoituksen turvallisuutta. Toisaalta loppusijoitussyvyyttä valittaessa on otettava huomioon kallioperän geologiset tekijät, kuten kallion mekaaniset, geokemialliset ja hydrologiset olosuhteet. Luonnosvaiheessa olevassa STUKin YVL D.5 -ohjeessa asia on puettu seuraaviksi sanoiksi: Loppusijoitussyvyys on valittava pitkäaikaisturvallisuuden kannalta edullisesti niin, että otetaan huomioon kallioperän geologiset rakenteet sekä vedenjohtavuuksien, pohjavesikemian ja kallion jännitys-lujuussuhteen muutokset syvyyden myötä. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilat on sijoitettava usean sadan metrin syvyyteen, jotta maanpäällisten luonnonilmiöiden, kuten jäätiköitymisen, ja ihmisen toiminnan vaikutukset vaimenevat riittävästi. Turvallisuuskonseptin toinen peruselementti on moniesteperiaate, jonka mukaisesti on epätodennäköistä, että yksittäinen haitallinen ilmiö tai epävarmuus voisi johtaa koko järjestelmän toimimattomuuteen. Mikäli jokin kapseli olisi alun perin vuotava tai jokin loppusijoitettu kapseli alkaisi vuotaa loppusijoituksen jälkeen, maanpinnalla eläville ihmisille ja muulle eliöstölle aiheutuvaa haittaa rajoittaisivat tehokkaasti polttoaineen hidas liukeneminen, hidas diffuusiolla tapahtuva kulkeutuminen bentoniittipuskurin läpi ja radionuklidien hidas kulkeutuminen kallioperässä. Yhdessä nämä aiheuttavat radionuklidien kulkeutumisen pidätystä ja viivästymistä, mistä seuraa myös päästön väheneminen radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Nämä piirteet on esitetty kuvassa 1 konseptin toissijaisina turvallisuustekijöinä (sinisinä pilareina ja palkkeina), koska ne tulevat merkittäviksi vain, mikäli ensisijainen vapautumiseste, kapseli, on rikkoutunut. Lopuksi turvallisuuskonsepti perustuu robustiin järjestelmäsuunnitteluun, johon kuuluu myös loppusijoituslaitoksen suunnittelu. Järjestelmäsuunnittelun robustisuus tarkoittaa tässä sitä, että laitossuunnittelua ohjataan iteratiivisesti laitossuunnittelijoiden ja pitkäaikaisturvallisuuden arvioijien toimesta. Tavoitteena on saada pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavat prosessit ja laitostapahtumat ensin tunnistetuiksi, jolloin niihin liittyvät epävarmuudet saadaan laitossuunnittelun täsmentyessä vähenemään, estetyksi tai haittavaikutukset minimoiduiksi jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön sekä suunnitelmamuutosten avulla. 2.2 KBS-3V-ratkaisun kuvaus ja turvallisuustoiminnot Laitoskuvauksen loppusijoitusperiaate perustuu pitkäaikaiseen eristämiseen usean toisiaan täydentävän vapautumisesteen avulla. Lähinnä käytettyä ydinpolttoainetta oleva vapautumiseste eli kapseli sijoitetaan ehjään kallioperään porattuun pystyreikään. Tätä kutsutaan KBS-3V- eli pystysijoitusratkaisuksi. KBS-3V-ratkaisun luonnolliset ja tekniset vapautumisesteet kuvataan tarkemmin kuvassa 2 ja seuraavassa tekstissä.

25 19 Kuva 2. Loppusijoituksen moniesteperiaate. Eri vapautumisesteet varmistavat toisiaan. Loppusijoituskapseli on sijoitettu tunnelin lattiaan porattuun pystyreikään, joka on vuorattu bentoniittipuskurilohkoilla. Tunneli täytetään lopuksi täytemateriaalilla ja tunnelin suulle valetaan teräsbetonitulpparakenne. KBS-3V-ratkaisun ensisijaiset vapautumisesteet ovat - kapseli, - bentoniittipuskuri, - loppusijoitustunnelin täyttö, - kallioperä sekä - sulkeminen. Ensisijaisten vapautumisesteiden rooleja turvallisessa loppusijoituksessa kutsutaan turvallisuustoiminnoiksi. Käytetyt ydinpolttoaine-elementit asennetaan ja suljetaan kuparikapselin valurautaiseen sisäosaan. Kuparikapselin kansi suljetaan tiiviisti hitsaamalla, jotta kallioperässä virtaava pohjavesi ei pääse kosketuksiin valurautaisen sisäosan tai käytetyn polttoaineen kanssa. Näin varmistetaan eristäminen ja estetään radionuklidien pääsy pohjaveteen ja edelleen geosfääriin ja biosfääriin. Yksittäiset kuparikapselit asennetaan ehjään kallioperään louhittujen loppusijoitustunnelien lattiaan porattuihin pystyreikiin noin -420 m syvyyteen maanpinnasta. Kukin pystyreikä vuorataan kallioperän ja kapselin välissä puskurimateriaalina toimivalla bentoniitilla eli paisuvahilaisella luonnon savimateriaalilla. Loppusijoitusreikään

26 20 bentoniittivuorauksen sisään asennetun kapselin päälle asennetaan bentoniittilohkoja reiän täyttämiseksi loppusijoitustunnelin lattian tasoon. Loppusijoitusreikää ympäröivä lähialueen kallioperä suojelee kapselia epäsuotuisilta loppusijoitusolosuhteilta ja viimeisenä vapautumisesteenä muu ympäröivä kallioperä hidastaa ja laimentaa mahdollisten radionuklidien leviämistä kapselista. Loppusijoitustunnelien täyttämisellä varmistetaan, että bentoniittipuskuri pysyy paisuessaan loppusijoitusreiässä ja että loppusijoitustunneleista ei muodostu uusia veden virtausreittejä. Samalla tunnelitäyte estää tahattoman tai tahallisen tunkeutumisen loppusijoitustilaan. Sulkeminen viittaa muihin, kuin loppusijoitustunnelien täyttämisessä ja sulkemisessa käytettäviin rakenteisiin, kuten ajotunnelin, keskustunneleiden ja kuilujen täyttöön ja sulkurakenteisiin. Niitä tarvitaan rakennusteknisistä syistä tai käyttöturvallisuudesta johtuen, mutta joissain tapauksissa myös turvallisuustoimintoja varten. Seuraavassa kuvataan tarkemmin eri vapautumisesteiden toimintaperiaatteita ja -vaatimuksia. Kapseli Loppusijoituskapselit ovat massiivisia metallisäiliöitä, joiden sisäosa on pallografiittivalurautaa ja ulkokuori kuparia. Kapseleista on omat mallinsa kaikille kolmelle Posivan omistajilla käytössä olevalle tai suunnitellulle polttoaine-elementtityypille. Kapselin tärkein turvallisuustoiminto on varmistaa käytetyn polttoaineen pitkäaikainen pysyminen suojarakenteiden sisällä. Tämä turvallisuustoiminto nojaa ennen kaikkea kapselin valurautaisen sisäosan mekaaniseen kestävyyteen ja kuparisen ulkokuoren korroosionkestävyyteen. Usean kymmenen vuoden välivarastoinnin jälkeen käytetyt polttoaine-elementit pakataan loppusijoituskapseliin. Kapselin sisätila täytetään inertillä kaasulla (esim. argonilla tai heliumilla), jotta kosteuden ja säteilyn aiheuttama sisäinen korroosio kapselille hidastuu ja jää mahdollisimman vähäiseksi. Kapseleiden tulee estää veden pääsy niiden sisään ja radionuklidien pääsy ulos, niin että käytetty ydinpolttoaine vaikuttaa ympäristöön vain kapselin seinät läpäisevän lämmöntuottonsa ja gamma- ja neutronisäteilynsä kautta. Tämän vaatimuksen takia kapseleilla tulee olla - hyvä korroosionkestävyys lähialueen aikojen kuluessa kehittyvissä kemiallisissa olosuhteissa, - riittävä lujuus kestämään mekaaniset kuormitukset, jota ne saattavat kokea aikojen kuluessa, sekä - pieni alkuvikojen todennäköisyys, sillä alkuviat saattaisivat mahdollistaa (mahdollisesti korroosion seurauksena) veden tunkeutumisen kapseleiden sisään ja radionuklidien vapautumisen kapselista. (Raiko ym. 2012) Puskuri Puskurimateriaalina käytetään puristettua bentoniittia tai vastaavaa materiaalia, joka asennetaan lohkoina loppusijoitusreikään ympäröimään kapselia. Bentoniitti on savea,

27 21 joka on vettyneenä plastista, paisuvaa ja liukasta. Loppusijoitustiloissa bentoniitin käyttö perustuu sen kykyyn paisua joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. Puskurin turvallisuustoiminnot ovat - myötävaikuttaa kapselille suotuisien ja ennustettavissa olevien geokemiallisten ja hydrogeologisten olosuhteiden muodostumiseen - suojella kapselia ulkoisilta prosesseilta, jotka voisivat vaarantaa käytetyn polttoaineen ja siihen liittyvien radionuklidien täydellisen suojaamisen, ja - rajoittaa ja hidastaa radionuklidien vapautumista kapselin mahdollisesti rikkoutuessa. Puskurin tulee täyttää koko kapselin ja kallion välinen tyhjä tila, sekä sen on oltava - riittävän plastista vaimentaakseen pienten kallioliikuntojen vaikutusta kapseliin, - riittävän jäykkää, jotta se tukee kapselin painon sekä pitää kapselit paikallaan, - riittävän tiivistä (riittävä tiheys), jotta mikrobit eivät pysty toimimaan puskurissa eivätkä siten aiheuta epäedullisia olosuhteita kapselille, sekä - riittävän läpäisemätöntä, jotta veden liike on mitätön ja diffuusio on määräävin kulkeutumismekanismi sekä kapselin korroosiota aiheuttavien pohjavesikomponenttien osalta että kapselista vapautuvien radionuklidien osalta. Puskurilla tulee olla riittävä paisuntapaine ja itsekorjaantumiskyky, mikä tarkoittaa, että mikä tahansa potentiaalinen virtaus- ja kulkeutumiskanava, joka syntyy esimerkiksi kanavoitumisen ja eroosion, nopeiden kallioliikuntojen tai rikkoutuneen kapselin kaasupäästöjen seurauksena, sulkeutuu nopeasti. Puskurin läpäisemättömyyden tulee rajoittaa ja hidastaa mahdollisesti rikkoutuneista kapseleista pääsevien radionuklidien vapautumista. Lisäksi puskurissa tulee olla hieno huokosrakenne, jotta mikrobit ja kolloidit ovat liikkumattomia (ne suodattuvat) eikä mikrobi- tai kolloidiavusteista radionuklidien kulkeutumista tapahtuisi. (Juvankoski ym. 2012) Turvallisuuskonseptin mukaisesti käytetyn puskurimateriaalin ominaisuuksien tulee olla tunnettuja, jotta voidaan varmistua puskurin kyvystä täyttää sille asetetut vaatimukset ja rajoittaa radionuklidien kulkeutumista, mikäli yksittäinen kapseli ei täyttäisi sille asetettuja vaatimuksia. Vuoden 2012 suunnitelmissa referenssimateriaaliksi puskurille on valittu MX-80-bentoniitti, tai sitä vastaavat ominaisuudet omaava savi. Loppusijoitustunnelin täyttö Loppusijoitustunnelit täytetään loppusijoituksen (kapselin ja puskurimateriaalin asennuksen) jälkeen ja tätä täyttöä tehdään vaiheittain koko laitoksen toiminnan aikana. Lisäksi loppusijoitustilan keskustunnelit, tekniset tilat ja maanpintayhteydet kuten ajotunneli ja kuilut täytetään loppusijoitustoiminnan päätteeksi. Loppusijoitustunnelien täyttöratkaisu koostuu kolmesta eri pääkomponentista: paikalleen asennetusta lattian tasausmateriaalista, esipuristetuista täyttölohkoista ja bentoniittipelleteistä. Täyttölohkot valmistetaan Friedland-savesta, jonka montmorilloniittipitoisuus on %. (Keto ym. 2012)

28 22 KBS-3V-loppusijoitustunnelin täytön turvallisuustoiminnot ovat - myötävaikuttaa puskurille ja kapselille suotuisten ja ennustettavissa olevien mekaanisten, geokemiallisten ja hydrogeologisten olosuhteiden muodostumiseen, - rajoittaa ja hidastaa kapselin rikkoutuessa mahdollisesti vapautuneiden radionuklidien kulkua, sekä - myötävaikuttaa loppusijoitustunneleiden lähikallion mekaaniseen pysyvyyteen. Täyttämisen ja sulkurakenteiden pääasiallinen tarkoitus on palauttaa loppusijoitusolosuhteet mahdollisimman lähelle luonnontilaa esimerkiksi estämällä tunnelien ja kuilujen muuttuminen pohjaveden päävirtausreiteiksi sekä estämällä luvaton pääsy loppusijoitustiloihin. Loppusijoitustunnelien täyttämisen tarkoituksena on estää veden virtaus ja pitää puskurimateriaali paikallaan kapselin ympärillä ja säilyttää tunnelien mekaaninen vakaus. KBS-3V-loppusijoitustunnelin täyteaineen tulee täyttää loppusijoitusreiän ja loppusijoitustunnelin kallioseinämän välinen tila siten, että siihen jää mahdollisimman vähän tyhjää tilaa, ja sillä tulee olla - pieni kokoonpuristuvuus, jotta se pystyy rajoittamaan puskurin laajentumista kaikissa täyteaineen saturaatiovaiheissa, - riittävä paisuntapaine varmistamaan täytön ja kallioperän kontaktia sekä myötävaikuttamaan loppusijoitustunneleiden ja lähikallion mekaaniseen pysyvyyteen, sekä - riittävä läpäisemättömyys, jotta veden liike on merkityksetön ja diffuusio on määräävin kulkeutumismekanismi loppusijoitustunnelissa. Täytöllä tulee olla riittävä paisuntapaine ja itsekorjaantumiskyky täyttääkseen turvallisuustoimintonsa. Paisuntapaine riippuu valitusta teknisestä ratkaisusta ja täyteaineen materiaaliominaisuuksista, kuten paisuvan materiaalin määrästä ja tiheydestä sekä täytettävästä tilavuudesta. Alhainen kokoonpuristuvuus riippuu materiaalista ja sen tiheysasteesta mutta myös siitä, miten eri täyttökomponentit (lohkot, pelletit) on asennettu, jotta jää mahdollisimman vähän tyhjää tilaa. Toisin sanoen täytteen kokoonpuristuvuus riippuu täytön rakenteesta eikä ainoastaan täytemateriaalien ominaisuuksista. Loppusijoitustunneleiden tulpat ovat osa loppusijoitustunneleiden täyttöä ja niiden tehtävänä on ennen kaikkea pitää täyteaine paikallaan ja siten myötävaikuttaa täytön toimintakykyyn. Kallioperä Kallioperän turvallisuustoiminnot ovat - erottaa fyysisesti käytetty polttoaine biosfääristä ja elollisesta luonnosta ja rajoittaa ihmisen tunkeutumisen mahdollisuutta, - tarjota suotuisat ja ennustettavissa olevat mekaaniset, geokemialliset ja hydrogeologiset olosuhteet teknisille vapautumisesteille, - rajoittaa ja hidastaa loppusijoitustilasta vapautuvien haitallisten aineiden pääsyä biosfääriin. (Saanio ym. 2012)

29 23 Loppusijoittamiseen soveltuvalle kallioperälle ja siinä olevalle pohjavedelle asetettuja vaatimuksia ovat mm. seuraavat: - pohjaveden suolapitoisuus ei saa olla liian korkea, - pohjaveden ph:n tulee olla lähes neutraali sekä sulfaatti- ja sulfidipitoisuuksien alhaisia, - kallioperässä tulee olla vähän pohjaveden virtausreittejä, - kallion tulee olla mekaanisesti riittävän lujaa, ja - kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä ei saa sijaita loppusijoitustunneleille tarkoitetulla alueella. (McEwen ym. 2012) Loppusijoitustilojen suunnittelussa on tarkoitus välttää kallioperän heikkousvyöhykkeitä ja mekaanisesti tai kemiallisesti epävakaita osuuksia sekä merkittäviä vedenvirtausreittejä. Sulkeminen KBS-3-loppusijoitusratkaisun toteuttaminen sisältää myös useita muita rakenteita, kuten ajotunneleiden, keskustunneleiden ja kuilujen täytöt ja sulkurakenteet. Nämä tarvitaan rakennusteknisistä syistä tai käyttöturvallisuudesta johtuen, mutta joissain tapauksissa myös turvallisuustoimintoja varten. Turvallisuustoiminnot johtuvat mm. siitä, että loppusijoitustilojen käyttöönotto edellyttää sellaisten maanalaisten tilojen rakentamista, (kuten ajotunnelit ja kuilut), jotka saattaisivat ilman täyttämistä ja sulkemista ratkaisevasti vaarantaa kallion turvallisuustoimintoja. Sulkurakenteita, joilla on turvallisuustoimintoja, ovat: - täyteaineet maanalaisissa rakennetuissa tiloissa kuten keskustunneleissa, ajotunneleissa, kuiluissa ja muissa louhituissa tiloissa, sekä - tutkimusreikien tulpat, mekaaniset tulpat, pitkäaikaiset hydrauliset tulpat eri syvyyksissä sekä sulkurakenteet maanpinnan lähellä. Maanalaisten tilojen täytön, tulppien ja muiden sulkurakenteiden turvallisuustoiminnot tukevat teknisten vapautumisesteiden ja kallioperän turvallisuustoimintoja. Ne - estävät näitä tiloja vaarantamasta kallioperän tarjoamaa loppusijoitustilan eristämissuojaa biosfääristä ja elollisesta luonnosta, - myötävaikuttavat muille teknisille vapautumisesteille suotuisten ja ennustettavissa olevien mekaanisten, geokemiallisten ja hydrogeologisten olosuhteiden ylläpitämiseen estämällä merkityksellisten vedenvirtausreittien muodostumisen avonaisten tilojen kautta, - rajoittavat ja hidastavat haitallisten aineiden pääsyä loppusijoitustilaan tai pois loppusijoitustilasta, ja - myötävaikuttavat muiden tilojen lähikallion mekaaniseen vakauteen. (Saanio ym. 2012) Muut komponentit Muihin rakenteisiin kuuluvat tiivistysmateriaalit (sementtipohjaiset aineet tai kolloidinen silica, Silica Sol) ja kallion lujitusrakenteet (pulttaukset, verkot, jne.) Näille ei ole asetettu turvallisuustoimintoja. Useimmissa tapauksissa ne kuitenkin suojaavat niitä

30 24 komponentteja, joilla on turvallisuustoimintoja tilojen käyttövaiheen ja loppusijoitustilan kehityskulun alkuaikana. Esimerkiksi injektointi tukee kallioperän turvallisuustoimintoja suojaamalla puskuria ja täyttöä suurilta, lyhytaikaisilta transienttivirtauksilta ennen loppusijoitustilan saturoitumista ja estää sekä pintavesien tunkeutumista avoimiin tiloihin (pohjaveden pinnan aleneminen) että suolaisen veden nousua. Kaikkien osien suunnittelussa ja rakentamisessa on vaatimuksena, etteivät ne saa merkittävästi heikentää muiden osien (rakennettujen tai luonnollisten) turvallisuustoimintoja. 2.3 Suunnittelun lähtökohdat Noudatettavat viranomaismääräykset Posiva noudattaa toimialaansa koskevia lakeja, asetuksia ja ohjeita. Seuraavassa on kerrottu tärkeimmistä viranomaisten asettamista vaatimuksista, jotka liittyvät loppusijoitustoimintaan. Lait ja asetukset Ydinjätehuoltoa ohjaavat vuonna 1988 voimaan astuneet ydinenergialaki (YEL 990/1987) ja ydinenergia-asetus (YEA 161/1988), joissa määritellään muun muassa ydinenergian tuottajan velvollisuudet, ydinjätehuollon toteuttaminen, lupakäsittelyt ja valvontaoikeudet. Vuonna 1994 ydinenergialakia muutettiin niin, että kaikki Suomessa syntyvä ydinjäte on loppusijoitettava Suomeen. Ydinenergialaki kieltää myös ydinjätteen tuonnin Suomeen. Ydinenergiaa koskeva lainsäädäntöä uudistettiin vuonna Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi ydinenergialain muuttamisesta (HE 117/2007) ja uudistettu laki tuli voimaan Lainsäädäntöuudistuksessa osa alaa koskevista valtioneuvoston päätöksistä muutettiin valtioneuvoston asetuksiksi (VNA). Asetukset astuivat pääosin voimaan Uudet asetukset ovat valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta ( /733), ydinenergian käytön turvajärjestelyistä ( /734), ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä ( /735) ja ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta ( /736). Vuoden 2008 jälkeen on ydinenergialakia päivitetty vuosina 2011 ja 2012, ja myös osa edellä mainituista valtioneuvoston asetuksista on kokemassa muutoksia lähivuosien aikana. Valtioneuvosto antaa ydinjätehuoltoa koskevat yleiset turvallisuusmääräykset. Ydinjätteiden käsittelyä ja varastointia koskevat turvallisuusmääräykset sisältyivät ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevaan valtioneuvoston päätökseen (VNP 395/1991), joka korvattiin asetuksella /733. Loppusijoituslaitosta koski erityisesti valtioneuvoston tekemä päätös (478/1999) käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta, joka korvattiin asetuksella /736. Ydinenergialaissa ja sen nojalla säädetyn lisäksi loppusijoituksen suunnitteluun ja toteutukseen sovelletaan, mitä säteilylain (592/1991) 2 :ssä ja 9 luvussa säädetään. Säteilylain tarkoituksena on estää ja rajoittaa säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittoja. Laki koskee säteilyn käyttöä ja muita toimintoja, joista aiheutuu tai saattaa aiheutua ihmisen terveyden kannalta haitallista altistumista säteilylle.

31 25 Säteilylain nojalla säädetty säteilyasetus (1512/1991) koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa. Säteilyasetus antaa käytännön ohjeita mm. säteilytyöhön liittyen. Säteilylain ja sen nojalla annettujen säännöstöjen ja määräysten noudattamista valvoo STUK. Myös muissa säädöksissä on ionisoivan säteilyn käyttöön ja loppusijoitustoimintaan liittyviä vaatimuksia. Näitä ovat esimerkiksi: - laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994), - työturvallisuuslaki (738/2002), - työsuojelun valvontaa koskeva laki (131/1973) ja - työterveyshuoltolaki (1383/2001). STUKin ohjeet Valtioneuvoston asetuksia tarkentavia ohjeita antaa Säteilyturvakeskus (STUK) YVLohjeissa. STUKissa on käynnissä YVL-ohjeiston uudistustyö. Uudistustyö saattaa ohjeiston ajan tasalle ja samalla erillisten ohjeiden määrä tulee vähenemään. Uudet YVL-ohjeet on jaettu viiteen luokkaan (A E), joista jokaisesta löytyy loppusijoitusta koskevia ohjeita: - YVL-A-sarjan ohjeet koskevat ydinlaitoksen turvallisuuden hallintaa, - YVL-B-sarjan ohjeet koskevat ydinlaitoksen ja sen järjestelmien suunnittelua, - YVL-C-sarjan ohjeet koskevat ydinlaitoksen ja sen ympäristön säteilyturvallisuutta, - YVL-D-sarjan ohjeet koskevat ydinmateriaaleja ja -jätteitä, ja - YVL-E-sarjan ohjeet koskevat ydinlaitoksen rakenteita ja laitteita. Erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanketta käsittelevät ohjeet kuuluvat tämänhetkisten luonnosten mukaan YVL-D-sarjaan, jossa tulee olemaan viisi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanketta koskevaa ohjetta. Edellä mainitut ja muut tärkeimmät loppusijoitushanketta koskevat ohjeet on lueteltu seuraavassa: - B.1 Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (luonnos): Ohjeessa annetaan vaatimuksia ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusluokiteltujen järjestelmien suunnittelua varten ja täsmennetään valtioneuvoston asetuksessa 733/2008 annettuja suunnitteluvaatimuksia. - C.1 Ydinlaitoksen rakenteellinen säteilyturvallisuus ja säteilymittaukset (luonnos): Ohjeessa esitetään ydinlaitoksen suunnittelussa huomioon otettavat säteilyturvallisuuteen liittyvät yksityiskohtaiset rakenteelliset periaatteet. Ohjeessa esitetään vaatimuksia myös ydinlaitoksen säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden suunnittelusta, valmistuksesta, kelpoistamisesta, käyttöönotosta laitoksella ja käytöstä sekä kuvataan näitä asioita koskevaa viranomaisvalvontaa. - C.2 Ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu ja säteilyaltistuksen seuranta (luonnos): Ohje koskee ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelua ja annostarkkailua sekä työolojen tarkkailua.

32 26 - C.3 Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta (luonnos): Ohjeessa esitetään luvanhaltijaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset ydinlaitoksen radioaktiivisten päästöjen rajoittamiselle sekä niille säteilymittauksille, näytteenottojärjestelmille ja laboratoriomäärityksille, joiden avulla valvotaan laitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjä. Lisäksi ohjeessa esitetään suunnitteluvaatimuksia erityisesti päästöjen rajoittamiseen tarkoitetuille järjestelmille. C.4 Ydinlaitoksen ympäristön säteilyturvallisuus (luonnos): Ohjeessa esitetään luvanhakijaa ja luvanhaltijaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset ydinlaitoksen meteorologisille mittauksille, radioaktiivisten aineiden päästöjen leviämisen ja ympäristön väestön säteilyannosten laskennalliselle arvioinnille sekä ympäristön säteilytarkkailulle. Ohjetta sovelletaan ydinlaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöönottoon ja käyttöön. Ohje koskee laitoksen normaalia käyttöä sekä häiriöja onnettomuustilanteita. - C.5 Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyt (luonnos): Ohje koskee ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjä. Ohjetta sovelletaan tarvittavilta osin myös muihin ydinlaitoksiin sekä ydinaineiden ja -jätteiden kuljetuksiin siten, kuin laitoksen tai kuljetuksen ydinvahingosta aiheutuva vaara edellyttää. Valmiusjärjestelyillä tarkoitetaan varautumista ennakkoon onnettomuuksiin tai turvallisuutta heikentäviin tapahtumiin ydinvoimalaitoksessa tai sen alueella - D.1 Ydinmateriaalivalvonta (luonnos): Ohjeessa kuvataan ydinmateriaalivalvontaan liittyvät yleiset periaatteet ja vaatimukset. Ydinmateriaalivalvonnan tavoitteena on huolehtia siitä, että ydinenergian käyttö on ilmoitusten mukaista, ja että toiminta ei edistä ydinaseiden leviämistä. - D.2 Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (luonnos): Ohjeessa esitetään ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetusten kuljetusjärjestelyjä sekä turva- ja valmiusjärjestelyjä koskevat vaatimukset ja valvontamenettelyt. - D.3 Ydinpolttoaineen käsittely (luonnos): Ohje koskee tuoreen ja käytetyn ydinpolttoaineen varastointia reaktorin yhteydessä olevissa altaissa ja käytetyn polttoaineen säilytystä erillisissä varastoissa sekä käytetyn polttoaineen kapselointia loppusijoitusta varten. Ohje kattaa varastointiin ja kapselointiin liittyvät polttoaineen ja loppusijoituskapselin siirrot mutta ei koske ydinpolttoaineen kuljetusta yleisillä kulkuväylillä. Ohje koskee edellä tarkoitettujen toimintojen sekä niihin tarvittavien laitosten ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. - D.4 Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden käsittely ja ydinlaitoksen käytöstäpoisto (luonnos): Ohjeessa esitetään vaatimukset, joita on noudatettava suunniteltaessa ja toteutettaessa ydinlaitosten käytöstä kertyvien matala- ja keskiaktiivisten jätteiden lajittelua, käsittely, varastointia jne. Ohjeessa esitetään myös perusvaatimukset ydinlaitoksen käytöstäpoiston suunnittelulle ja toteutukselle. - D.5 Ydinjätteiden loppusijoitus (luonnos): Ohje koskee ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta kallioperään rakennettaviin tiloihin. Ohje kattaa loppusijoituslaitoksen koko elinkaaren ja se koskee sekä loppusijoituslaitosten käytön turvallisuutta että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta. (STUK 2012) STUK antaa YVL-ohjeiden lisäksi myös säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan tuvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, ST-ohjeet. ST-ohjeissa esitetään toimenpiteet ja menettelytavat, joita noudattamalla säteilylain mukainen turvallisuustaso toteutuu. STohjeissa annetaan myös Euroopan yhteisöjen direktiivien täytäntöönpanoa ja ylikansallista lainsäädäntöä koskevia tarkentavia ja täydentäviä ohjeita. ST-ohjeita uudistetaan

33 27 säännöllisin väliajoin. Samoin säännöllisesti harkitaan uusien ohjeiden tarvetta sekä vanhojen ohjeiden korvaamista. (STUK 2011) Muut Lakien, asetusten ja STUKin ohjeiden lisäksi noudatetaan soveltuvin osin Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (Ympäristöministeriö 2006). Soveltamistapa ja laajuus määritellään osana tilojen yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuuden ja pitkäaikaisturvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat tekniset ja hallinnolliset vaatimukset ja rajoitukset on esitettävä turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa. Laitoksen käyttöä, kunnossapitoa, määräaikaistarkastuksia ja -kokeita sekä häiriö- ja onnettomuustilanteita varten on oltava riittävät ohjeet. Järjestelmien ja laitteiden luotettava toiminta on varmistettava huollolla sekä säännönmukaisin määräaikaistarkastuksin ja -kokein. Turvallisuustekniset käyttöehdot määritetään käyttölupahakemusvaiheessa. Euroopan Atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus edellyttää, että jäsenvaltio toimittaa komissiolle ydinjätteen hävittämistä koskevat suunnitelmat (37. artikla) sen arvioimiseksi, aiheuttaako suunnitelman toteuttaminen veden, maaperän tai ilman radioaktiivista saastumista toisen jäsenvaltion alueella. Komission tehtävänä on myös artiklan 77 mukaan ylläpitää turvavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei esimerkiksi käytettyä polttoainetta siirretä muualle, kuin on ilmoitettu ja että toiminnanharjoittaja tekee komissiolle turvavalvontaa varten ilmoituksen laitoksen teknisistä tiedoista (78. artikla) sekä investointi-ilmoituksen (41. artikla). (Posiva 2008a) Käytetty ydinpolttoaine ja sen laatu LO1-2- ja OL1-2-voimalaitoksissa syntyvä käytetty ydinpolttoaine sekä rakenteilla olevan OL3-voimalaitosyksikön ja suunnitteilla olevan OL4-yksikön tuleva käytetty polttoaine tulee voida loppusijoittaa Posivan loppusijoituslaitokseen. Loviisan laitosyksikköjen (LO1-2) polttoainetta säilytetään laitosalueella elementteinä KPA-varaston (kuva 3) ja reaktorihallien vesialtaissa lukuun ottamatta käytön alkuvuosina syntynyttä polttoainetta, jota on vuoden 1996 loppuun asti kuljetettu Neuvostoliittoon ja Venäjälle. Olkiluodon OL1-2-yksiköillä syntynyt käytetty ydinpolttoaine on varastoituna KPA-varaston (kuva 4) ja reaktorihallien vesialtaissa.

34 28 Kuva 3. Loviisan käytetyn polttoaineen varasto. Varastoa on laajennettu kerran. Laajennusosan altaat ovat kuvassa oikealla. Kuva 4. Olkiluodon käytetyn polttoaineen välivarasto. Varaston laajennus on käynnissä. Voimayhtiöt ovat antaneet ennusteet voimalaitosyksiköiden käytetyn ydinpolttoaineen kertymistä. Taulukossa 1 on esitetty yhteenvedot vuoden 2011 lopulla annetuista polttoainemääristä, maksimipalamasta ja keskimääräisestä palamasta eri laitosyksiköillä. Näitä tietoja käytetään loppusijoituslaitoksen suunnitelmien pohjana. Kuvassa 5 on esitetty käytetyn ydinpolttoaineen vuosittaiset polttoaine-elementtien kertymät ja kuvassa 6 ennustetut keskimääräiset vaihtolatauskohtaiset poistopalamat. Kertymäennusteissa on

35 29 oletettu, että Loviisan osalta elementtikohtainen enimmäispalama on vuodesta 2011 eteenpäin ollut 57 MWd/kg ja OL1-2-yksiköiden osalta 50 MWd/kgU. OL3:n osalta enimmäispalamana pidetään arvoa noin 50 MWd/kgU käytön alkuvaiheessa ja se on suunniteltu nostettavan arvoon 55 MWd/kgU vuodesta 2018 eteenpäin, samoin kuin OL1-2-yksiköidenkin. Myös OL3:n ennusteet on esitetty kuvissa 5 ja 6. OL3:lle on alustavasti suunniteltu sekä 1 vuoden että 2 vuoden lataussykliin perustuvat käyttöjaksot. (Saanio ym. 2012) Taulukko 1. Tietoja ennustetuista polttoainekertymistä OL1-3- ja LO1-2-laitosyksiköillä (Saanio ym. 2012). OL1-2 OL3 LO1-2 Yhteensä Suunniteltu käyttöikä (a) Polttoaine-elementtien kertymäennuste (kpl) Koko elementtien määrän keskimääräinen 39,5 45,0 40,6 41,7 poistopalama (MWd/kgU) Kapselimäärä (kpl) Vastaava tonnimäärä (tu) Kuva 5. LO1-2- ja OL1-3-ydinvoimalaitosyksiköiden poistoeräkohtaiset polttoaineelementtimäärät. Vuodesta 2012 eteenpäin esitetään suunniteltuja arvoja.

36 30 Kuva 6. Poistoeräkohtaisen keskimääräisen palaman kehittyminen eri ydinvoimalaitosyksiköissä. Vuodesta 2011 eteenpäin esitetään suunniteltuja arvoja. (Saanio ym. 2012) Palaman nostosta seuraa, että tuoreen polttoaineen rikastusastetta on nostettava ja tarvittava polttoaineen elementtimäärä vähenee kääntäen suhteessa keskimääräiseen poistopalamaan. Palaman nostosta seuraa myös käytetyn polttoaineen pidempi jäähdytysaika vesialtaissa reaktorista poiston jälkeen ennen loppusijoittamista. Karkeasti voidaan arvioida, että palaman nosto 5 MWd/kgU määrällä vaatii 10 vuotta lisää jälkijäähdytysaikaa kaikilla polttoainetyypeillä (kuva 7) (Anttila 2005).

37 31 KESKIMÄÄRÄINEN JÄÄHTYMISAIKA Kuva 7. Käytetyn polttoaineen keskimääräinen vaadittava jäähdytysaika, jotta elementit voidaan sijoittaa kapseleihin niin, että kapseleille määrätyt enimmäistehot eivät ylity (Anttila 2005). Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla toteutettujen useiden tehonkorotusten takia polttoaineen tehotiheys on noussut. Osittain tehonkorotuksesta mutta merkittävämmin poistopalaman noususta johtuen käytetyn polttoaineen nuklidikoostumus on muuttunut hankalammin käsiteltäväksi ja sen seurauksena jälkilämmön tuotto tonnia kohti on kasvanut ja polttoaineen säteilytaso on noussut. Loppusijoitustilan layout-suunnittelu perustuu kallion rikkonaisuusvyöhykkeiden välttämisen lisäksi siihen, että kalliolla tulee olla riittävä lämmönsiirtokyky kapselien lämpötilan pitämiseksi sallituissa rajoissa. Tästä määräytyy loppusijoitettavien kapseleiden vähimmäisetäisyys vaatimukset toisistaan. Kohonnut polttoaineen jälkilämpö voi aiheuttaa suuremmat välit loppusijoitustunneleille ja -rei ille, jotta kallioperä ei kuumene liikaa. Tämä lisää loppusijoittamiseen soveltuvan kallioperän tarvetta. Toisaalta palaman nosto vähentää loppusijoitettavaa polttoainemäärää. 2.4 Loppusijoitushankkeen luvitus Periaatepäätös PALAMA (MWd/kgU) Valtioneuvosto teki joulukuussa 2000 ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen, että loppusijoituslaitoksen rakentaminen Olkiluotoon on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Päätöksessä rajattiin loppusijoitettavan käytetyn polttoaineen määrä tu:iin. Tammikuussa 2002 valtioneuvosto teki loppusijoitusta koskevan toisen periaatepäätöksen, jonka mukaan loppusijoituslaitos voidaan rakentaa laajennettuna niin, että sinne voidaan loppusijoittaa myös TVO:n uuden ydinvoimalaitosyksikön OL3:n käytetty ydinpolttoaine. Uuden laitosyksikön ydinjätehuoltovelvoite alkaa vasta laitoksen käynnistyttyä. Tämän vuoden 2002 periaatepäätöksen nojalla voidaan rakentaa loppusijoitus-

38 32 tiloja enintään sille määrälle käytettyä ydinpolttoainetta, kuin mainitun uuden ydinvoimalaitosyksikön kulloinkin voimassa olevan käyttöluvan perusteella arvioitu loppusijoitustarve edellyttää, yhteensä enintään noin tu vastaava määrä. Kahden edellä mainitun periaatepäätöksen perusteella käytettyä ydinpolttoainetta voidaan käsitellä ja loppusijoittaa yhteensä enintään noin tu. (Valtioneuvosto 2000 ja 2002) Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen OL4-ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta Posivan loppusijoituslaitokseen. Päätös merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään noin tu:lla käytettyä ydinpolttoainetta. Yhteensä aiempien periaatepäätösten kanssa kapasiteetti on tu. Eduskunta on vahvistanut edellä mainitut periaatepäätökset. Periaatepäätökset ovat voimassa toukokuuhun 2016 asti. Periaatepäätös ei ole lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta vaan sitä varten tarvitaan vielä valtioneuvoston myöntämä rakentamislupa. Lupaa on haettava periaatepäätöksen voimassaoloaikana. Rakentamislupa Valtioneuvoston periaatepäätöstä seuraa varsinainen lupamenettely. Luvan ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen myöntää valtioneuvosto. Lupa ydinlaitoksen rakentamiseen voidaan myöntää, mikäli ydinlaitoksen rakentaminen on eduskunnan voimaan jättämässä periaatepäätöksessä katsottu yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja mikäli ydinenergialain 19 :ssä säädetyt edellytykset ydinlaitoksen rakentamisluvan myöntämiselle täyttyvät. Posiva jätti kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle nykyisten aikataulujen ja KTM:n päätöksen 9/815/2003, mukaan vuoden 2012 lopussa. Periaatepäätösten ja mukaan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa on haettava viimeistään Muussa tapauksessa periaatepäätökset raukeavat. Loppusijoituslaitoksen rakentamislupakäsittelyä varten Posivan on toimitettava viranomaisille ydinenergialain ja -asetuksen mukaiset laitoksen turvallisuuden osoittavat selvitykset, kuten yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat, turvallisuusselvitykset sekä ajantasaiset selvitykset laitoksen ympäristövaikutuksista kaikkien jätteiden osalta, jotka loppusijoituslaitokseen aiotaan sijoittaa sekä niistä suunnitteluperusteista, joita Posiva aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi. (Valtioneuvosto 2000) Posiva on jättänyt TEM:lle vuonna 2009 alustavat ydinenergia-asetuksen 32 :ssä luetellut rakentamislupaa varten tarvittavat selvitykset vuonna 2003 tehdyn KTM:n päätöksen mukaisesti. Rakentamislupahakemus laaditaan kokonaisuudelle, joka koostuu - maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, - loppusijoituslaitoksesta, joka puolestaan koostuu maanalaisista loppusijoitustiloista sekä muista maanalaisista tiloista (keskustunnelit, ajotunneli, kuilut, apu- ja tekni-

39 33 set tilat) sekä loppusijoituslaitosta suoraan palvelevista maanpäällisistä rakennuksista, sekä - matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilasta. Hakemusaineiston laatimisen lähtökohtana on tu:n suuruisen käytetyn ydinpolttoainemäärän loppusijoittaminen. Rakentamislupahakemuksessa luvitetaan pystysuuntainen loppusijoitusratkaisu (KBS-3V). Tutkimuksia jatketaan myös vaihtoehtoisen vaakasuuntaisen loppusijoitusratkaisun (KBS-3H) osalta. Hakemusaineistossa ei ole tarpeen eikä mahdollistakaan kiinnittää kaikkia kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisessa ja käytössä tarvittavia teknisiä tai hallinnollisia yksityiskohtia. Hakemusaineistoon voi sisältyä vaihtoehtoja ja yksityiskohtaisia analyysejä voi olla kesken. Suunnitellut lisäselvitykset ja niiden aikataulu on kuvattu ydinjätehuolto-ohjelmassa (YJH-2012), joka julkaistiin syksyllä Selvitysten avulla on pystyttävä osoittamaan, että valitun konseptin avulla loppusijoitus on mahdollista toteuttaa turvallisesti ja turvallisuusmääräysten mukaisesti, ja että mahdolliset avoimet kysymykset pystytään suurella varmuudella ratkaisemaan ennen loppusijoitustoiminnan käynnistymistä. (Posiva 2009) Käyttölupa Ydinlaitoksen käyttäminen edellyttää valtioneuvoston myöntämää käyttölupaa. Lupa ydinlaitoksen käyttämiseen voidaan myöntää sitten, kun lupa sen rakentamiseen on myönnetty ja kun ydinenergialain 20 :ssä luetellut edellytykset täyttyvät. Suomessa ydinlaitoksen käyttölupa myönnetään aina määräaikaisena. Luvan kestoa harkittaessa kiinnitetään huomiota erityisesti turvallisuuden varmistamiseen ja toiminnan arvioituun kestoon. STUK voi keskeyttää ydinlaitoksen käytön, mikäli turvallisuuden varmistaminen sitä edellyttää. Käyttölupahakemuksen aikataulun mukainen jättöaika on noin vuonna 2018 (loppusijoitustoiminnan aloittamiseksi vuonna 2020). Käyttölupahakemuksen jättämisen yhteydessä STUKille tulee toimittaa lopullinen turvallisuusseloste (FSAR). Turvallisuus osana luvitusta Rakentamislupakäsittelyn yhteydessä loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus perustellaan ns. turvallisuusperustelussa (Safety Case), jolla kansainvälisesti omaksutun määritelmän mukaisesti tarkoitetaan kaikkea sitä teknis-tieteellistä aineistoa, analyysejä, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita, joilla perustellaan loppusijoituksen turvallisuus ja turvallisuudesta tehtyjen arvioiden luotettavuus. Posiva on laatinut KBS-3Vratkaisulle turvallisuusperustelun, joka on kytketty rakentamislupahakemuksen alustavaan turvallisuusselosteeseen (PSAR). Turvallisuusperustelun tuottamisprosessi on jaettu neljään alaprosessiin: - Konseptualisointi ja metodologia -prosessin avulla määritetään koko turvallisuusanalyysin viitekehys.

40 34 - Kriittisten lähtötietojen käsittelyyn ja mallintamiseen liittyvä prosessi toimii keskeisenä yhdyssiteenä Posivan teknis-tieteellisen toiminnan ja turvallisuusperustelun välillä. - Turvallisuusanalyysi-prosessi analysoi loppusijoitusjärjestelmän kehityskulkujen seuraukset sekä odotettavissa olevien että poikkeavien kehityskulkujen avulla. - Turvallisuusvaatimusten täyttymisen ja luotettavuuden osoittaminen -prosessin tehtävänä on arvioida viranomaisvaatimusten täyttyminen analyysin tulosten perusteella ja turvallisuusperustelun luotettavuutta kokonaisuudessaan. (Posiva 2008b) Turvallisuusperustelu perustuu useaan erilliseen raporttiin. Raporteissa mm. käsitellään loppusijoitusjärjestelmän toimintakyvyn osoittamista, esitetään sijoituspaikan ja loppusijoitustilan kehityskulkujen systemaattisesti perusteltu valinta skenaarioanalyysejä varten sekä käsitellään esimerkiksi antropogeenisia ja luonnonanalogioita, loppusijoituspaikan geologista historiaa koskevia havaintoja ja muita mahdollisia tarkasteluja turvallisuusperustelun tueksi. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) osana luvitusta YVA-lain mukainen YVA-menettely on yksi osa ydinenergialain mukaiseen periaatepäätökseen liittyvää loppusijoituslaitoksen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointia. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. Yhteysviranomaisena ydinvoimaan liittyvässä YVA-menettelyssä toimii TEM, joka asettaa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville ja pyytää niistä viranomaisten lausunnot. YVA-menettely päättyy, kun TEM antaa oman lausuntonsa YVA-selostuksesta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeelle toimeenpantiin YVA-menettely vuosina Perusratkaisuna arvioinnissa oli OL1-2 ja LO1-2 -yksiköiden neljänkymmenen käyttövuoden aikana tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen, mikä tarkoitti määrältään noin tu. Arvioinnin kohteena oli lisäksi tilanne, jossa edellä mainittujen yksiköiden käyttöikä olisi 60 vuotta. Käytetyn polttoaineen kokonaiskertymä olisi tässä tapauksessa noin tu. Edelleen arvioinnissa oli otettu huomioon tilanne, jossa loppusijoituslaitokseen sijoitettaisiin edellä mainittujen neljän laitosyksikön tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen lisäksi OL3 ja OL4 -yksiköiden tuottama käytetty ydinpolttoaine, jolloin YVAssa tarkasteltu enimmäismäärä oli tu. Posiva toteutti loppusijoituslaitoksen laajentamista koskevan YVA-menettelyn vuonna Posiva varautui näin ottamaan huomioon omistajiensa mahdollisten uusien Suomessa toteutettavien ydinvoimalalaitoshankkeiden käytetyn polttoaineen loppusijoitustarpeen Olkiluodossa. Selvitys käsitti kapasiteetin laajentamisen tu:lla. Laajennuksen jälkeen loppusijoituslaitoksen kapasiteetti olisi tu. Maanalaisen laitososan pinta-ala laajenisi noin 190 hehtaarista noin 240 hehtaariin. Laajennettujen tilojen käyttö alkaisi aikaisintaan 2070-luvulla. Ydinenergialain mukaisessa luvitusjärjestelmässä YVA-menettelyä seuraa periaatepäätösmenettely. Periaatepäätöshakemuksessa esitetty hanke ei voi olla laajempi kuin mitä YVA-selostuksessa on tarkasteltu. Rakentamislupahakemukseen on liitettävä ajan tasal-

41 35 le saatettu selvitys kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista. Luvitusta koskevaa aikataulua on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Loppusijoitushankkeen luvitusaikataulu. Kaavoitus ja muut luvat Kaavat Ydinenergialain mukaan lupa kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamiseen voidaan myöntää, jos ydinlaitoksen rakentamista varten on varattu alue maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa asemakaavassa ja hakijalla on laitoksen toiminnan edellyttämä alueen hallinta. Olkiluodon alueella on voimassa yleiskaava ja useita asemakaavoja. Posivan hallinnoimalla alueella on voimassa maaliskuussa 2011 lainvoiman saanut asemakaava, joka sallii käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen metrin syvyyteen. Asemakaava perustuu osayleiskaavaan, joka sai lainvoiman kesäkuussa 2010 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa (ns. ranta-asemakaava). Kapselointi- ja loppusijoituslaitosalueella on voimassa vahvistettu Eurajoen rantayleiskaava. Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi em. rantayleiskaavan korvaavan Olkiluodon

42 36 osayleiskaavan Osayleiskaavassa on esitetty ohjeellisella rajauksella alue, jolle loppusijoituslaitoksen tunnelisto tultaisiin sijoittamaan. Vuoden 2011 asemakaavassa uudistettiin myös Olkiluodon majoituskylän kaava sekä kumottiin Liiklankarin asemakaava. Liiklankari kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Natura-ohjelmaan. Eurajoella on voimassa ympäristöministeriön marraskuussa 2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Olkiluoto on maakuntakaavassa energiahuollon kehittämisen kohdealuetta. Alueelle voidaan maakuntakaavan estämättä sijoittaa ydinvoimalaitosyksiköiden lisäksi myös muuta energiantuotantoa sekä alueen energiahuoltoon perustuvaa toimintaa. Maakuntakaavassa on merkitty ydinvoimalaitosalueen ympärille YVL-ohjeen mukainen suojavyöhyke, jolla on maankäyttörajoituksia. TVO omistaa suurimman osan Olkiluodosta. Liiklankarin suojelualueen omistaa valtio ja aluetta hallinnoi Metsähallitus. Fingrid Oy omistaa sähköaseman. Maantien alue on valtion. Loput alueesta on yksityisessä omistuksessa. Posiva on vuokrannut tarvitsemansa maa-alueen TVO:lta. Rakennuslupa Rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Rakennusten rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Rakennuslupaa haetaan sijaintikunnan rakennuslautakunnalle osoitettavalla kirjallisella hakemuksella. Rakennuslupahakemuksen tulee sisältää MRL 130 :ssä sekä MRA 49 :ssä (maankäyttö- ja rakennusasetus) ja 55 :ssä vaaditut tiedot. Lisäksi hakemukseen liitetään YVAL:n (ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki) mukainen arviointiselostus lausuntoineen. Rakennussuunnittelulle asetettavista vaatimuksista säädetään lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelmassa sekä mahdollisesti kuntakohtaisissa rakennusjärjestyksissä. Joissakin tapauksissa saattaa kyseeseen tulla toimenpidelupa, ilmoitusmenettely tai maisematyölupa. Pääsääntöisesti loppusijoitushankkeeseen liittyville rakennuksille haetaan oma rakennuskohtainen rakennuslupansa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Maanalainen tutkimustila ONKALO on luvitettu itsenäisenä kokonaisuutena. ONKA- LOlle ja sitä palvelevalle maanpäälliselle aluerakentamiselle on haettu Eurajoen kunnan rakennuslupa, jonka kunnan rakennuslautakunta hyväksyi Myöhemmin kesäkuussa 2008 rakennuslupaa jatkettiin kolmella vuodella ja edelleen vuonna 2011 taas kolmella vuodella. Ympäristölupa Ympäristönsuojelulaki (YSL) ja sen nojalla annettu ympäristönsuojeluasetus (YSA) edellyttää, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haettava ympäristölupa. Yleisten tilanteiden, joissa lupa on tarpeen, lisäksi ympäristöluvan tarvitsevat toiminnot on lueteltu YSA:n laitosluettelossa. Ydinjätteen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta ei mainita YSA 1 :n mukaisessa ympäristöluvanvaraisten laitosten luettelossa. Ympäristölupa edellytetään mahdollisesti eräille kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen

43 37 rakentamis- ja käyttövaiheisiin liittyville oheistoiminnoille. Tällä hetkellä Posivalla on ympäristölupa louheen varastoinnille. (Posiva 2009) Vesilupa Vesilaki on vesien käyttöä koskeva laki. Vesien käyttöä tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, joka kohdistuu vesialueisiin ja pohjavesiin. Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla. Vesistöä muuttaville ja ympäristöä pilaaville toiminnoille tarvitaan usein vesilain tai ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Jos tarvitaan lupa molempien lakien perusteella, riittää yksi hakemus ja hankkeelle annetaan yksi lupa (YSL 39 :n mukainen yhteiskäsittely). Lupahakemus käsitellään tällöin ympäristölupavirastossa. Kuljetuslupa Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus on ydinenergialain 8 :n perusteella luvanvaraista, ja kuljetukselle on haettava ydinenergia-asetuksen :ien mukainen lupa STUKilta. Kuljetukseen saa ryhtyä vasta sitten, kun STUK on todennut, että kuljetuskalusto ja kuljetusjärjestelyt sekä turva- ja valmiusjärjestelyt täyttävät niille asetetut vaatimukset ja että vahingonkorvausvastuu ydinvahingon varalta on järjestetty (YEA 56, 115 ). Käytetyn polttoaineen kuljetuksia ja kuljetuksissa käytettävää tekniikkaa sääntelevät lisäksi muun muassa laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994), valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksista tiellä (194/2002), liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002), valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (278/2002), IMDG-säännöstö merikuljetuksissa, sekä STUKin ohje YVL D.2 Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (luonnos). 2.5 Loppusijoituksen aikataulut Loppusijoitustoiminnan aikataulu Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen toiminta-aika ja kapasiteetti määräytyvät kahden aikarajoitteen perusteella. Lähtökohdaksi on kiinnitetty, että loppusijoitus on mahdollista aloittaa noin vuonna 2020 (KTM 2003). Toinen lähtökohta on se, että kunkin reaktorista poistetun käytetyn polttoaine-elementin tulee olla vähintään 20 vuotta jälkijäähtynyt, jotta yksittäisen elementin säteilytaso on alentunut käsittelyn kannalta kohtuulliseksi. Kolmannen ja hyvin ratkaisevan reunaehdon loppusijoitustoiminnalle muodostaa se, että kapselin ja bentoniitin rajapinnan maksimilämpötila rajoitetaan suunnitteluarvoon +100 o C (Ikonen & Raiko 2012). Tämä johtaa kapselikohtaisen jälkilämpötehon rajoittamiseen tietylle tasolle ja asettaa kapselien sijoittamiselle minimietäisyydet loppusijoitustilassa (tunneliväli, kapseliväli). Polttoaineen jälkilämpöteho riippuu väkevöintiasteesta, palamahistoriasta sekä jäähdytysajasta. Jäähdytysaika on ainoa, johon voidaan reaktorikäytön jälkeen vaikuttaa. Loppusijoitustoiminta on ajoitettava näiden reunaehto-

44 38 jen ja ominaisuuksien suhteen optimoiden. Optimaalisin tilanne saavutetaan silloin, kun loppusijoituslaitoksen toiminta-aika on lyhin mahdollinen. Loppusijoitustoiminnan aikataulusuunnittelu perustuu laitosyksiköiden käytetyn ydinpolttoaineen kertymän ennusteeseen. Ennuste perustuu OL1-3-yksiköiden osalta 60 vuoden käyttöikään ja LO1-2-yksiköiden osalta 50 vuoden käyttöikään (kuva 9) YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 Olkiluoto 4 LOPPUSIJOITUKSEN VALMISTELU ONKALOn rakentaminen, Täydentävät tutkimukset ja ja suunnittelu Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto LOPPUSIJOITUS Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 Olkiluoto 4 KÄYTÖSTÄPOISTO JA SULKEMINEN Kuva 9. Ydinvoimalaitosyksiköiden käytön ja niiden käytettyjen polttoaineiden loppusijoituksen suunnitellut aikataulut. Loppusijoituksen keskimääräinen nopeus vaihtelee tilojen käyttöjakson aikana. Käyttövaiheen alussa vuosina sijoitetaan keskimäärin yhteensä 36 OL1-2- ja LO1-2-kapselia vuodessa. Tämän jälkeen loppusijoitetaan noin 21 OL1-2-kapselia vuodessa vuoteen 2074 asti, minkä jälkeen OL1-2-kapseleiden loppusijoittaminen päättyy. Vuoden 2074 jälkeen OL3-kapseleiden loppusijoitus aloitetaan loppusijoittamalla noin 29 kapselia vuodessa vuoteen 2107 asti (taulukko 2). Taulukossa 2 on myös esitetty loppusijoitusreikien väli eri loppusijoituskapseleille ja reikien lukumäärä loppusijoitustunnelissa olettaen, että keskimääräinen tunnelipituus on noin 300 m ja ensimmäinen loppusijoitusreikä on 32,5 m päässä keskustunnelista ja viimeisen loppusijoitusreiän etäisyys loppusijoitustunnelin päädystä on 4 m. Taulukko 2. Kapselointitehokkuus (Saanio ym. 2012). Laitos Alku Kesto Päättyy Kapseleita Kaps/v Reikäväli Reikiä/tunneli OL ,3 9,0 30 LO ,4 7,2 37 OL ,9 10,5 25

45 39 Keskimääräisellä loppusijoitusnopeudella voidaan operoida yhdessä tunnelissa kerrallaan. Vuodessa täytetään vajaat kaksi loppusijoitustunnelia. Neljän loppusijoituskapselin asennukseen ja loppusijoitustunnelin täyttöön kuluu aikaa noin kaksi viikkoa (kuva 10). Kuva 10. Neljän kapselin sijoittamisen työvaiheet (Saanio ym. 2012). Tarvittaessa loppusijoitustehokkuus voidaan moninkertaistaa työskentelemällä kahdessa tai jopa neljässä tunnelissa samanaikaisesti. Tämä olisi tarkoituksenmukaista, kun käytettyä ydinpolttoainetta ei enää tuoteta. Tällöin kertynyt ydinpolttoaine loppusijoitetaan niin nopeasti kuin mahdollista, ottaen huomioon polttoaineen jäähdyttämiseen kuluva aika Loppusijoituksen suunnittelun ja toteutuksen keskeiset välitavoitteet ja vaiheet Loppusijoitustoiminnan vaiheet alusta toiminnan aloittamiseen on esitetty kuvassa 11. Loppusijoitusratkaisun kehittäminen aloitettiin 1980-luvun alussa pian ydinvoimaloiden käyttöönoton jälkeen. Kehittämisvaihetta ennen vuotta 2000 voidaan kutsua sijoituspaikkatutkimus- ja paikanvalintavaiheeksi. Vuonna 2000 loppusijoituspaikaksi valittiin neljän paikkaehdokkaan joukosta Olkiluoto Eurajoen kunnassa. Vuosien välinen ajanjakso oli olkiluotokohtaista tutkimus- ja suunnitteluvaihetta. Ajanjaksoa leimaa voimakkaasti ONKALOn rakentaminen ja ONKALOssa tehtävät maanalaiset tutkimukset. Maan alla tehtävillä tutkimuksilla on ollut tarkoitus kartuttaa loppusijoituspaikasta riittävä tietämys rakentamislupavalmiuden saavuttamiseksi. Loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus jätettiin valtioneuvostolle vuonna Vuonna 2000 tehdyn periaatepäätöksen mukaan rakentamislupaa on haettava 15 vuoden kuluessa päätöksestä eli viimeistään Vuosien aikana tehdään loppusijoituslaitoksen vaatimat yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat sekä rakennetaan laitoksen vaatimat maanpäälliset rakennukset ja maanalaiset tilat. Laitoksen koekäytön aloittamisen tavoitevuosi on Koekäytöllä varmistetaan laitoksen toiminta ja turvallinen käyttö. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemus on tarkoitus jättää valtioneuvostolle vuoden 2020 aikana. Hakemuksen jättämisen yhteydessä STUKille jätetään lopullinen turvallisuusseloste (FSAR). Loppusijoitustoiminnan on tarkoitus alkaa 2020-luvun alkupuolella.

46 40 Kuva 11. Käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen aloittamiseen tähtäävän toimintaohjelman vaiheet vuodesta 1978 alkaen. Loppusijoituspaikan valinta kytkettiin valtioneuvoston periaatepäätökseen Posivan hakemuksessa vuonna ONKALOn rakentamisen avulla on voitu varmistua Olkiluodon kallioperän ominaisuuksista ja hankkia yksityiskohtaista tietoa loppusijoituksen suunnitteluun. (YJH-2012) 2.6 Loppusijoituspaikan kuvaus Loppusijoituspaikka sijaitsee Satakunnassa, Eurajoen Olkiluodossa. Eurajoki sijaitsee Pohjanlahden rannalla Rauman pohjoispuolella ja kuuluu Rauman talousalueeseen (kuva 12). Kuva 12. Eurajoen ja Olkiluodon sijainti (Posiva 2008a).

47 41 Olkiluodon saaressa on hyvin vähän asutusta. Pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuntoja Olkiluodon saarella on pääasiassa Ilavaisten kylässä. (Posiva 2008a) Maankäyttö Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosalue sijaitsee Olkiluodon saaren keskiosassa. Loppusijoituslaitosalueen maanpäällinen rakennusala, eli rakennusten, teiden, varastojen ja kenttien pohja-ala, on yhteensä noin 20 hehtaaria. Maanalaisen laitososan tarvitsema pinta-ala on noin 190 hehtaaria, kun loppusijoitettava polttoaine-määrä on tu. Lisäksi Olkiluodon saarella on TVO:n ydinvoimalaitos (OL1 ja OL2 sekä OL3 rakenteilla), KPA-varasto, VLJ-luola sekä voimalaitosten toimintaa tukevaa muuta infrastruktuuria kuten esimerkiksi TVO:n satama. Lisäksi saaren koillisosassa on Olkiluodon satama. TVO on suunnitellut paikan OL4-yksikölle. Myös uuden KPA-varaston rakentaminen Olkiluotoon on mahdollista. Suunnitellun loppusijoituspaikan päällä sijaitsee Korvensuon raakavesiallas ja porausvesien selkeytysaltaat. Loppusijoitusalueen kohdalla on rakennettu ONKALOn tunnelin suu tekniikkarakennuksineen. Lisäksi Posivalla on tällä hetkellä alueella käytössään muun muassa tutkimusrakennus, kairannäytevarasto ja parakkeja tilapäisinä toimistorakennuksina sekä ilmanvaihto (IV) - ja nostinlaiterakennusten ensimmäiset vaiheet rakennettuna. Lisäksi alueella risteilee teitä, korkeajännitejohtoja ja LVIStekniikkakanavia. Tie- ja aitalinjat sekä tilapäisten rakennusten paikat tulevat osin vielä muuttumaan ennen loppusijoituksen aloittamista. Loppusijoituslaitoksen maanpintayhteyksien ja maanpäällisten rakennelmien asemointia rajoittavat käytännössä eniten alueella sijaitsevat vesialtaat, suurjännitelinjat ja Liiklankarin suojelualue sekä ydinvoimalaitoksille varattu alue. Alueen poikki menevä voimajohtojen aluevaraus on leveydeltään m, millä kohtaa todennäköisesti vain liikennöinti on mahdollista korkeussuuntaisten turvaetäisyyksien rajoissa Infrarakenteet Olemassa olevaa infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi tiestö, vesi- ja viemärijohdot sekä sähkötehon syöttö. Kaikki ONKALOa varten suunnitellut ja rakennettavat kohteet pyritään hyödyntämään osana loppusijoituslaitosta. (Saanio ym. 2012) Loppusijoittamisessa tarvittava vesi ja juomavesi hankitaan Olkiluodon voimalaitosten verkoista. Vettä tarvitaan eniten rakennusvaiheessa. Muu tarvittava käyttövesi otetaan Korvensuon altaasta humussuodatuksen jälkeen. Talousjätevedet johdetaan Olkiluodon voimalaitosten omiin jätevedenpuhdistamoihin. ONKALOn toteutuksen yhteydessä on vuotovesiä varten rakennettu ajotunnelin yläpäähän selkeytysaltaat, josta vuotovedet pumpataan lähelle saaren pohjoispuolen rantaa ja lasketaan avo-ojassa mereen. Öljy erotaan ennen mereen pumppausta. Loppusijoituslaitoksen jätevedet tuodaan biologiseen puhdistukseen loka-autolla.

48 42 Loppusijoituslaitokselle sähköteho syötetään Olkiluodon laitoksen kytkinasemalta 20 kv:n maakaapeliyhteyksillä. Varasyöttöyhteys tulee Paneliankosken Voima Oy:n 20 kv:n avojohtoverkosta. Olkiluodon satamaa voidaan käyttää materiaalikuljetuksissa. Myös käytetyn ydinpolttoaineen mahdolliset kuljetukset laivalla Loviisasta Olkiluotoon ovat mahdollisia sataman kautta. Olkiluodontie, satamaan menevä tie ja louhetiet ovat raskaalle liikenteelle soveliaita. Muu tiestö on sorapintaista kevyemmälle liikenteelle soveltuvaa Loppusijoituspaikan kallioperä Loppusijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien on kokonaisuutena oltava suotuisat radioaktiivisten aineiden eristämiseksi elinympäristöstä usean sadan tuhannen vuoden ajaksi. Olkiluoto on valittu loppusijoituspaikaksi paikkatutkimusten ja turvallisuusanalyysin perusteella. Kallioperän ja lähiympäristön kuvaus perustuu toistensa kanssa vuorovaikuttaviin tutkimusalojen (geologia, kalliomekaniikka, hydrogeologia ja hydrogeokemia) mallinnustyöhön. Mallinnus puolestaan perustuu olennaisesti kenttätutkimuksissa saatavaan dataan, jota on kerätty niin ONKALOn kartoitusaineistosta kuin maan pinnalta kairatuista rei'istä. Näiden tietojen pohjalta on tehty viimeisin paikankuvausraportti Site Description 2011 (Posiva 2012). Olkiluodon paikankuvausraportti on yhteenveto varmentavista tutkimuksista, joilla osoitetaan Olkiluodon soveltuvuus loppusijoituspaikaksi. Parikymmentä vuotta jatkuneissa tutkimuksissa ei ole ilmennyt merkkejä, jotka voisivat kyseenalaistaa paikan soveltuvuuden. Eräistä Olkiluodon piirteistä tehdään kuitenkin vielä tarkentavia lisätutkimuksia. (YJH-2012) Tutkimusten tuottamat Olkiluodon paikkakohtaiset mallinnustulokset tukevat yleistä käsitystä Olkiluodon kallioperän soveltuvuudesta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen: olosuhteet ovat sekä geologisesti, kalliomekaanisesti, hydrogeologisesti että hydrogeokemiallisesti stabiilit. (Posiva 2012) Nämä seikat tukevat vahvasti käsitystä teknisten vapautumisesteiden pitkäaikaisesta toimintakyvystä ja siten luonnollisesti käsitystä loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudesta. Vaikka pitkäaikaisturvallisuus perustuu ennen kaikkea teknisten vapautumisesteiden toimintakykyyn, myös kallion toimintakykyarviointeja on pidetty tärkeinä liittyen tarkastelutilanteisiin, joissa oletetaan teknisten vapautumisesteiden toimintakyvyn syystä tai toisesta olennaisesti heikentyneen. Näissä tarkasteluissa kallion merkitystä tukevat käytetyn ydinpolttoaineen vähäinen ja hidas tai rajoittunut liukoisuus, syvien kallio-olosuhteiden kemiallisesti pelkistävät ominaisuudet ja pohjaveden hidas virtaus. Kallion lujuusominaisuudet yhdessä kallion jännitystilan kanssa määrittävät kalliotilojen mekaanisen pysyvyyden. Mikäli jännitystilat kalliotilan ympärillä ylittävät kiven lujuuden, tapahtuu tilan ympärillä kiven rikkoutumista. Suhteellisen ehjässä kalliossa

49 43 tämä ilmenee kallion hilseilynä eli laattamaisten kalliolohkojen irtoamisina kalliotilan reunoilta. Olkiluodon kallion lujuusominaisuuksille on tyypillistä suuri vaihtelu johtuen kallion heterogeenisuudesta. (Posiva 2012) Lujuusominaisuuksissa ei ole havaittu syvyys- eikä paikkariippuvuutta. Jännitystila sen sijaan kasvaa syvyyden myötä ja suurin vaakajännityskomponentti 400 m syvyydessä on noin 25 MPa pienimmän pystysuuntaisen komponentin ollessa noin 11 MPa. Kallion pintaosissa (< 300 m) kallion suurimman jännityskomponentin suunta vaihtelee, mutta vakiintuu loppusijoitussyvyydellä. Suurimman pääjännityskomponentin suunta on tulkittu olevan 112 astetta eli noin itä-länsi tai 144 astetta eli noin kaakko-luode. (Posiva 2012). Jännityskenttä on anisotrooppinen, mikä tarkoittaa, että tunnelien suuntauksella voidaan vaikuttaa jännityskentän jakaumaan kalliotilan ympärillä. Mahdollisten vaurioiden minimoimiseksi on edullisinta sijoittaa tunnelit suurimman pääjännityskomponentin suuntaan. Olkiluodon alueen ympäristössä maanjäristykset ovat pieniä (M 3,1) ja suhteellisen harvinaisia. Kallioperän lämpötila on noin +10 ºC -400 m syvyydellä. Kallion pintaosassa on makeata pohjavettä (TDS < 1 g/l) aina muutamaan kymmeneen metriin asti. Sen alapuolella on murtovettä (1 g/l < TDS <10 g/l) noin -400 metriin ja alimpana suolainen pohjavesi (TDS > 10 g/l). (Posiva 2012) Maanalaisten tilojen asemointia reunoiltaan rajaavat kallioperän rikkonaisuusrakenteet (layout determining features) (kuva 13). Reunoja rajaaville rikkonaisuusrakenteille on esitetty kallioperäluokituksen yhteydessä myös ns. vaikutusalueet ja suojavyöhykkeet. Raportissa (Pere ym. 2012) on esitetty asemointia ohjaavat rikkonaisuusrakenteet vaikutusalueineen ja suojavyöhykkeineen. RSC-kriteereiden mukaan kaikkien maanalaisten tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa asemointia rajaavien rakenteiden suojatilavuuksien lävistämistä millään maanalaisilla tiloilla tulee välttää niin pitkälle kuin mahdollista. Loppusijoitustunnelia tai loppusijoitusreikää ei suunnitella asemointia ohjaavaan rakenteeseen eikä sen vaikutusalueelle tai suojavyöhykkeelle.

50 44 Kuva 13. Maanalaisten tilojen asemointia rajaavat rakenteet (Layout Determining features, LDF) suojatilavuuksineen Olkiluodossa (Pere ym. 2012). 2.7 ONKALO Olkiluotoon on rakennettu ONKALOksi nimetty maanalainen tutkimustila (kuva 14). ONKALOsta hankitaan yksityiskohtaista tietoa loppusijoitustilojen suunnittelua ja asemointia varten. Tietoa käytetään myös toteutettavuuden ja pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnissa. ONKALOsta käsin määritellään ensimmäisille loppusijoitustunneleille sovelias sijainti. Itse loppusijoitusreikien lähiympäristö tutkitaan vasta loppusijoitustunneleita louhittaessa. ONKALO on suunniteltu siten, että sitä voidaan käyttää myöhemmin osana loppusijoituslaitosta. ONKALO koostuu seuraavista tiloista: - Ajotunneli, - 3 pystykuilua (henkilö-, tulo- ja poistoilmakuilut), - testaus- ja demonstraatiotunnelit päätutkimustasolla noin -420 m, ja - tekniset tilat tasoilla m. ONKALOn ajotunneli jatkuu syvyydelle -437 m, jossa sijaitsevat ONKALOn tekniset tilat. Lisäksi tunnelia on louhittu tasolle -455 m, jossa ovat pumppaamo ja henkilökuilun perä. Ajotunneli kiertää alaspäin myötäpäivään, jolloin ylöspäin ajoneuvolla ajettaessa voidaan ajaa loivempinousuista ulkokaarretta pitkin. Ajotunneliin on tehty tutkimussyvennyksiä, joista voidaan tutkia kallioperää eri syvyyksillä. Ajotunnelin kaltevuus on 1:10, leveys 5,5 m ja korkeus 6,3 m.

51 45 Kuva 14. ONKALO (Saanio ym. 2012). Ajotunneli on louhittu poraus-räjäytysmenetelmällä. Louhinnan aluksi porataan reiät, jotka panostetaan. Kalliomassa räjäytetään ja louhe kuljetetaan pois. Kallioseinämät pestään ja irtokivet pudotetaan. Kallio tiivistetään tarvittavista kohdin esi- ja jälkiinjektoinnin avulla sekä rakenteellisin vesieristein. Kallion lujittamiseen käytetään juotettuja harjateräspultteja ja ruiskubetonia. Kuilut porataan nousuporausmenetelmällä. Nousunporauksessa porataan ensin silmänreikä ylhäältä alas. Tämän jälkeen asennetaan alhaalla avarrusterä, jota vedetään ylös terän samalla pyöriessä. Avarrusterä nousee ylöspäin noin puoli metriä tunnissa. Kuiluja porataan noin 100 m kerralla. Henkilökuilun halkaisija on 4,5 m. Kuilu alkaa tasolta +6 m ja ulottuu maan alle tasolle -455 m. Henkilökuiluun sijoitetaan henkilönostinlaite sekä maanalaista toimintaa palvelevat putkistot ja sähkönsyötöt. ONKALOssa tehtävillä tutkimuksilla varmennetaan Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen. Lisäksi ONKALOsta tehtävillä tutkimuksilla voidaan tunnistaa ne alueet, joille loppusijoitustunnelit kannattaa rakentaa. Tutkimuksia ja testejä jatketaan myös loppusijoitussyvyydellä -420 m demonstraatiotunneleissa. Demonstraatiotunneleita on kaksi ja ne on rakennettu lähes vastaamaan loppusijoitustunneleita mitoituksiltaan ja vaatimuksiltaan. Demonstraatiotunnelit ovat pituudeltaan 52 m ja 105 m pitkiä. Rakentamiseen läheisesti liittyvien tutkimusten tavoitteena on edesauttaa louhinnan sekä lujitus- ja tiivistystoimenpiteiden onnistumista ja täten olla kiinteä osa rakennusprosessia. Ajotunnelin rakentamisenaikaisilla tutkimuksilla myös kehitetään ja testataan tutkimusmenetelmiä varsinaisten loppusijoitustilojen myöhempiä tutkimustarpeita ajatellen.

52 46 Geologisella kartoituksella kerätään tietoa tunnelin seinämistä. Tunnustelu- ja pilottireiillä saadaan tietoa eteen tulevasta kalliosta. Lisäksi tunnelista voidaan muun muassa tehdä kairauksia sekä tutkia tunneliin virtaavaa pohjavettä.

53 47 3 KAPSELOINTI - JA LOPPUSIJOITUSLAITOSTEN KUVAUS 3.1 Yleiskuvaus Suunnitteluvalinnat laitoskuvaukseen Laitoskuvaus 2012 on Olkiluotoon suunniteltujen kapselointi- ja loppusijoituslaitosten referenssiratkaisujen mukaisten suunnitelmien kuvaus. Päättyvä suunnitteluvaihe on nimetty pääpiirustusvaiheeksi. On kuitenkin huomattava, että laitosta suunnitellaan samanaikaisesti eri tasoilla: myöhemmin toteutettavia loppusijoituslaitoksen osia esisuunnittelutasolla ja mm. ONKALOon liittyviä tiloja yksityiskohtaisesti. Laitossuunnitelmiin on tullut viime vuosina uusia komponentteja ja ratkaisuja halutaan pitää joustavina myös tuleville muutoksille. Suunnittelustrategian mukainen joustavuuden ylläpito mutkistaa suunnitelmien vaiheistusajattelua ja suunnitelmien hallintaa, koska: - ONKALOsta karttuva sekä muu uusi tutkimustieto kallioperästä ja teknisten vapautumisesteiden ominaisuuksista vaikuttavat käsityksiin loppusijoituskonseptin toimintakyvystä, - osalle järjestelmistä ja niiden komponenteille ei ole vielä olemassa yksityiskohtaista teknistä suunnitelmaa ja näin ollen kustannusarviot sisältävät epävarmuuksia, ja - päätöstä loppusijoituskonseptista ei haluta tehdä liian varhaisessa vaiheessa loppusijoitusjärjestelmän ja -kustannusten optimoimiseksi. Vuoden 2012 kapselointi- ja loppusijoituslaitosten suunnitelmia ja raportointia varten Posiva on tehnyt seuraavat päätökset ja valinnat käytettävistä referenssiratkaisuista: - Loppusijoitusratkaisuna on pystysijoitusratkaisu (KBS-3V), jossa kapselit sijoitetaan loppusijoitustunnelin lattiaan porattuihin pystyreikiin. - Kapselointilaitos sijaitsee loppusijoituslaitoksen yläpuolella ja on kytketty loppusijoitustiloihin kapselikuilulla. - Kapselin kuparikannen hitsauksen referenssimenetelmänä on elektronisuihkuhitsaus (EBW). - Kapselin hitsin tarkastuksen referenssimenetelmät ovat visuaalinen, röntgen-, ultraääni- ja pyörrevirtatarkastus. - Kapselit siirretään kapselointilaitoksesta loppusijoituslaitokseen kapselihissillä. - Loviisan käytetty polttoaine kuljetetaan maanteitse ajoneuvolla Olkiluotoon märkäkuljetuksena (polttoaine vedessä kuljetussäiliössä). - Loppusijoitustilat sijoitetaan yhteen kerrokseen maan alle, tasolle m. Asemoinnin perustana käytetään Site Description raportissa (Posiva 2012) esitettyä kalliomallia ja siitä johdettuja suunnittelutietoja. - Loppusijoitustunnelit täytetään esipuristetuilla, paisuvahilaisesta seoshilasavesta tehdyillä lohkoilla (Saanio ym. 2012). - Bentoniittipuskurin referenssivaihtoehto on puristettuihin renkaisiin perustuva ratkaisu.

54 48 Lisäksi suunnittelun lähtökohtina pidetään seuraavia asioita: - Suunnitelmissa otetaan huomioon laitosyksiköiden TVO:n laitosyksiköiden OL1, OL2, OL3 ja OL4 ja Fortumin laitosyksiköiden LO1 ja LO2 polttoainemäärät ja polttoaineen ominaisuudet. - Olkiluodon valmista infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman paljon. - Varaudutaan loppusijoituskapselien takaisinpalauttamiseen. - Huomioidaan ydinmateriaalivalvonnan vaatimukset. - Huomioidaan ONKALOn ja loppusijoituslaitoksen yhteensovittaminen. - Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttöikä on pitkä, noin 100 vuotta. - Loppusijoituksessa tarvittavat puristetut bentoniittipuskurilohkot ja täyttölohkot valmistetaan Olkiluodossa sijaitsevassa savikomponenttien valmistuslaitoksessa. - Kuparikapselien valmistamismenetelmä on pisto-vetomenetelmä, jolloin kapselin pohja syntyy vaipparakenteen integroituna osana. - Tilojen laajentamista koskevassa periaatesuunnitelmassa on huomioitu OL4- yksikön polttoaineen loppusijoituksen myönteinen periaatepäätös, joka johtaa loppusijoituslaitoksen kokonaispolttoainemäärään tu. Posivan perusratkaisu pohjautuu Ruotsissa 1980-luvun alussa kehitettyyn KBS-3- ratkaisuun ja on nykyisessä muodossaan yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen tutkimusja kehitystyön tulos. Koska kapselointi- ja loppusijoituslaitosten käytännön toiminnan on suunniteltu alkavan kuitenkin vasta noin 10 vuoden kuluttua, teknisiä suunnitelmia tullaan vielä tarkistamaan ja optimoimaan ottaen huomioon tutkimuksen ja tekniikan kehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet Yleiskuvaus loppusijoituksen laitoskokonaisuudesta Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tarkoituksena on Posivan omistajien suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa kertyneiden käytettyjen ydinpolttoaine-elementtien - pakkaaminen (kapseloiminen) kallioperään tapahtuvan pysyvän sijoittamisen edellyttämään muotoon, sekä - sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomen kallioperään. Posivan laitoskokonaisuus muodostuu kahdesta ydinjätelaitoksesta, joita ovat: - maanpäällinen kapselointilaitos, jossa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilta toimitettava käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan ja jossa se pakataan loppusijoituskapseleihin, ja - maanalainen loppusijoituslaitos, johon kapseloitu käytetty polttoaine loppusijoitetaan. Maan päällä sijaitsevat kapselointilaitoksen lisäksi tilat loppusijoituslaitoksen apu- ja oheistoimintoja varten, kuten IV- ja nostinlaiterakennukset, projektitoimisto- ja tutkimustilat, varasto- ja korjaamotilat sekä tunnelitekniikan vaatimat tilat. Louheen ja murskeen varastoinnille varataan oma alueensa. Maanpinnalta alas loppusijoituslaitokseen johtaa yksi ajotunneli ja tarvittava määrä pystykuiluja: muun muassa ilmanvaihto-, henkilö- ja kapselikuilut (kuva 15). Erityisesti safeguards- ja pitkäaikaisturvallisuusnäkökulmasta johtuen loppusijoituslaitoksen maanpintayhteyksien lukumäärä minimoidaan, jotta ydinmateriaalivalvonnan

55 49 vaatimat tarkkailujärjestelmät eivät tulisi tarpeettoman monimutkaisiksi ja jotta kuiluista aiheutuvat häiriöt pohjavesiolosuhteisiin olisivat mahdollisimman pieniä. Kuva 15. Havainnekuva Posivan laitoskokonaisuudesta Olkiluodossa (Saanio ym. 2012). Kapselointilaitoksen pääosan muodostavat kuljetussäiliöiden ja tyhjien loppusijoituskapselien vastaanottotila, kuljetussäiliöiden ja kapselien siirtokäytävät, polttoaine-elementtien käsittelykammio, kapselien sulkemisen ja tarkastuksiin tarvittavat tilat sekä loppusijoitusta odottavien kapselien välivarasto. Kapselointilaitoksesta johtaa pystysuora kuilu sen alapuolella noin m syvyydessä olevaan loppusijoituslaitokseen. Maanalainen loppusijoituslaitos jakautuu kahteen osaan: - loppusijoitustilat (loppusijoitustunnelit ja -reiät), joihin käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät kapselit sijoitetaan, sekä - muut maanalaiset tilat, joita ovat mm. ajotunneli, loppusijoitustunneleita yhdistävät keskustunnelit, tekniset tilat, kapselivarasto ja pystykuilut. Perusratkaisussa (KBS-3V) kapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleiden lattiaan porattaviin noin 8 metriä syviin reikiin, jotka vuorataan bentoniitilla. Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden käsittely ja loppusijoittaminen tapahtuvat kapselointi- ja loppusijoituslaitoksilla aina säteilysuojelun kannalta valvotulla alueella. 3.2 Maanpäällinen laitosalue Aluerakenteet Ennen varsinaisen loppusijoituslaitoksen rakentamista ja loppusijoitustoiminnan alkamista laitospaikalle on rakennettu tutkimustila ONKALO, joka käsittää spiraalinmuotoisen ajotunnelin, henkilökuilun, tulo- ja poistoilmakuilun sekä tekniset tilat kuilujen ja

56 50 ajotunnelin alapäässä. Kuilujen yläpäässä on IV- ja nostinlaiterakennukset. Ajotunnelin yläpäähän on rakennettu ajoneuvojen pesuhalli ja korjaamotila, tankkausasema sekä rakennus ajotunnelin teknisiä järjestelmiä varten, ns. tunnelitekniikkarakennus. Tutkijoiden käyttöön on rakennettu ns. tutkimusrakennus ja varasto, joissa on tarpeelliset tutkimus- ja varastotilat kairausnäytteille. Alueella on lisäksi rakennettuna projektitoimisto, jossa on toimistotiloja. Kuvassa 16 esitetään Posivan maanpäällinen laitosalue, jossa vasemmalla ylhäällä on IV- ja nostinlaiterakennukset ja siitä oikealle on kapselointilaitos. Kapselointilaitoksen alapuolella on tutkimusrakennus ja Posivan projektitoimisto. ONKALOn suuaukko on kuvan vasemmassa alareunassa ja sen oikealla puolella on tunnelitekniikkarakennus ja huolto- ja varastohalli. Kuvan 16 keskellä alhaalla on pesuhalli, pumppaamo ja selkeytysaltaat. (Saanio ym. 2012) Kapselointilaitoksen sekä IV- ja nostinlaiterakennusten sijainnin merkittävin määräävä tekijä on kuilujen sijainti, koska rakennusten toiminnot ovat osittain riippuvaisia kuiluyhteyksistä. Kuiluyhteydet on kuvattu tarkemmin kohdassa 4.2. Kuva 16. Posivan maanpäällinen laitosalue (Saanio ym. 2012). Kuvassa 17 on esitetty Posivan ydinjätelaitosten rakennusjärjestelyt Olkiluodossa. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy Korvensuon allas, josta vasemmalla näkyvät ajotunnelin suuaukon läheisyydessä olevat rakennukset. Niiden yläpuolella on kuvassa vihreällä merkityt kuilualueen ympärille sijoittuvat kapselointilaitos sekä IV- ja nostinlaiterakennukset. Louhekenttä on 400 kv:n linjan pohjoispuolella.

57 51 Kuva 17. Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällinen laitosalue, katselusuunta länteen (Saanio ym 2012). Nostinlaiterakennus Nostinlaiterakennukseen kytkeytyy henkilökuilu, jonka kautta henkilöliikenteen lisäksi hoidetaan mm. sähkötehon syöttö sekä vuotovesien poisto. Loppusijoituslaitoksen valvomotoiminnot on keskitetty nostinlaiterakennukseen, jossa ovat sekä kapselointilaitoksen että loppusijoituslaitoksen henkilöstön sosiaalitilat. Nostinlaiterakennuksessa sijaitsevat myös valvonta-alueen varuste- ja monitorointitilat sekä tuloaula, jossa on laitteistot turvatarkastusta varten. Lisäksi aulassa on erilliset tilat vierailijoiden vastaanottoa varten. IV-rakennus Loppusijoituslaitoksen valvonta- ja valvomattoman alueen ilmanvaihto hoidetaan IVrakennuksessa yhteisen tuloilmakuilun sekä erillisten poistoilmakuilujen kautta. IVrakennus sijaitsee poistoilmakuilujen yläpäiden vieressä. IV-rakennus on esitetty kuvassa 18.

58 52 Kuva 18. IV-rakennus keskellä. Muut rakennukset Tunnelitekniikkarakennuksessa on muuntamo ja 20 kv:n jakokeskus ajotunnelia pitkin vietävää sähkönsyöttöyhteyttä varten. Tunnelitekniikkarakennuksessa on myös erilaisia kulunvalvontaan ja viestintätekniikkaan liittyviä tiloja. Ajoneuvojen pesuhallia tullaan tarvitsemaan myös loppusijoitusvaiheessa. Ajoneuvojen ja työkoneiden korjausta ja huoltoa varten on rakennettu maan pinnalle huolto- ja varastohalli. Hallissa on myös tarpeelliset varastotilat. (Saanio ym. 2012) Louhekenttä Louhekenttä käsittää louheauman, murskausaseman, murskeauman sekä tarvittaessa myös bentoniittipuskuri- ja täyttölohkojen valmistuslaitoksen. Mikäli puskuri- ja täyttölohkot voidaan ostaa valmiina ulkopuoliselta tuottajalta, valmistuslaitosta ei välttämättä tarvita. Tankkausasema ja öljysäiliöt Ajotunnelista tulevan tien varressa lähellä korjaamoa on ajoneuvojen tankkauspiste. Maan alle teknisiin tiloihin dieselpolttoaine toimitetaan huoltoautolla muutaman kuution erissä. Laitosalueen muut rakenteet ja varaukset Laitosalueelle on jo rakennettu kaukolämpöverkko, vesijohto, perusvesiviemäröinnin putkiverkko, sadevesiviemäröintiverkko sekä dataverkko. Bentoniittikonttien varastokenttä tehdään Olkiluodon satamasta tulevan tien varteen. Varastoalueella tulee olla tilaa vähintään 220:lle 20 jalan kontille. Bentoniittikontit varastoidaan taivasalla asfaltoidulla pihalla. Bentoniittikontteja siirrellään laitosalueella lukkinosturilla.

59 53 Urakoitsijoille on varattu alue murskausaseman läheisyydestä. Loppusijoituslaitoksen käytön aikana murskausurakoitsija järjestää omat parakkinsa alueelle. Samoin ajotunnelin yläpäässä on tunneliurakoitsijoille varattu alue, joka on perustettu jo ONKALO-vaiheessa. Rakennustarvikkeille on varattu tila kylmälle varastohallille bentoniittikonttien varastokentän vieressä. Läjitysalueelle katsotaan sopiva paikka laitosalueen ulkopuolelta. Loppusijoitusreikien poraussoija kuljetetaan läjitysalueelle. Loppusijoitustunneleista poistettavat rakenteet viedään läjitysalueelle. Jätteet pyritään lajittelemaan ja kierrättämään mahdollisuuksien mukaan Kapselointilaitos Käytetty ydinpolttoaine vastaanotetaan kapselointilaitoksessa jatkokäsiteltäväksi loppusijoitusta varten. Kapselointilaitos on kytketty maanalaiseen loppusijoituslaitokseen ja kapseli kuljetetaan kapselihissillä alas loppusijoitustasolle. Kapselointilaitoksen keskimääräinen kapselointitehokkuus on 40 kapselia vuodessa. Suurin kapselointitehokkuus on 100 kapselia vuodessa. Kapselointilaitos suunnitellaan turvallisuusmääräyksiä noudattaen siten, että radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön häiriö- ja onnettomuustilanteissakin jää merkityksettömän pieneksi. Kaikki kapselointilaitoksen työvaiheet tulee voida tehdä turvallisesti ilman merkittäviä päästöjä ja henkilöstön saamia säteilyannoksia. Suurimmat muutokset aikaisempiin suunnitelmiin nähden vuoden 2012 kapselointilaitoksen suunnitelmassa (Kukkola 2012) ovat: - kapselin siirtovaunu on suunniteltu tarkemmin, - kapselin pintakontaminaation näytteenotto- ja puhdistusjärjestelmä on suunniteltu tarkemmin, - kapselin hitsausaseman suunnitelmat ovat tarkentuneet, - aktiivisen jätteen käsittelyjärjestelmät on suunniteltu yksityiskohtaisemmin, - pieniä muutoksia on tehty kapselointilaitoksen rakenteissa, jotka ovat muuttaneet myös hieman kapselointilaitoksen layoutia, - kapselin siirtotrukin (ennen vihivaunu) suunnitelmia on päivitetty, - käytetyn polttoaineen siirtokoneen suunnitelmat on päivitetty, ja - käsittelykammion apujärjestelmien suunnitelmat on päivitetty. Kapselointilaitoksen pituus- ja poikkileikkaukset on esitetty kuvissa 19 ja 20. Suunnittelussa on otettu huomioon tarve lisätä huonetiloja, joilla toteutetaan ilmasulku siirryttäessä kontaminaatioluokaltaan punaiselta alueelta vihreälle. Lisäksi on huomioitu suurten komponenttien asentamisen ja huollon vaatimuksia. Kapselointilaitos on noin 66 m pitkä ja 36 m leveä. Rakennuksen alin lattiataso on noin tasolla -2,9 m ja ylin tasolla +24,7 m merenpinnasta. Maantasokerros on noin +10,3 m merenpinnasta. Rakennuksen tilavuus on noin m 3.

60 54 Kuva 19. Pituussuuntainen leikkauskuva kapselointilaitoksesta. Oikealla on kuljetussäiliöiden ja uusien kapselien vastaanotto- ja varastotila. Siitä vasemmalle päin sijoittuvat mm. polttoaineen käsittelykammio, kuparikannen hitsausasema, hitsin tarkastusasema ja bentoniittipuskurilohkojen välivarasto. Kuva 20. Poikkileikkaus polttoaineen käsittelykammion kohdalta. Kuljetussäiliö ja kapseli ovat telakoituneena polttoaineen käsittelykammioon. Maanpinnan taso n. +10,3 m.

61 55 Raskas tavaraliikenne hoidetaan laitoksen maanpinnan tasolla suoraan ulos avautuvien ovien kautta. Polttoaineen kuljetussäiliöt tuodaan vastaanottotilaan raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä. Vastaanottotila on läpiajettava. Uudet loppusijoituskapselit tuodaan kuorma-autolla. (Kukkola 2012) Kapselointilaitoksen tärkeimmät osat ovat - kuljetussäiliöiden ja uusien kapselien vastaanottotila, - polttoaineen käsittelykammio (polttoaineen kapselointitila), - hitsausasema (kapselin kannen sulkeminen), - kapselin sulkemishitsin tarkastusasema, - polttoaineen kuljetussäiliön ja kapselin siirtokäytävät, - kapselointiprosessin ohjaamo, - kapselivarasto, - kapselihissi, - bentoniittipuskurivarasto ja - kapselointiprosessi-, valvonta-, viestintä-, LVIS-, ym. järjestelmät. Kapselointiprosessin vaativimmat työvaiheet tehdään polttoaineen käsittelykammiossa ja kapselin hitsauskammiossa, jotka sijaitsevat maanpinnan tason tiloissa. Käsittelykammio on varustettu polttoaineen kuivausjärjestelmillä, kuljetussäiliön ja kapselin telakointiasemilla, polttoaineen siirtokoneella ja manipulaattoreilla (kuva 21). Käsittelykammiossa on myös tilavaraukset polttoaine-elementtien mittauksiin. Kuva 21. Käsittelykammio ja polttoaineen siirtokone.

62 56 Käsittelykammio on kauttaaltaan vuorattu ruostumattomalla teräsverhouksella sekä varustettu alipaineilmastointijärjestelmällä ja aktiivisuuden suodatusjärjestelmällä. Karkeampi kiinteä radioaktiivinen epäpuhtaus siivotaan ja pakataan loppusijoituskapseleihin ja loppusijoitetaan polttoaineen tavoin. Käsittelykammion seinän takana on kapselointiprosessin ohjaamo, josta on suora näkyvyys lyijylasin läpi käsittelykammioon. Käsittelykammion yläpuolella on dekontaminointikeskus ja laitteiden korjaamo. Dekontaminointikeskuksen tehtävänä on mahdollistaa polttoaineen käsittelykammion laitteiden ja niiden osien sekä valvonta-alueen kontaminoituvista järjestelmistä irrotettujen osien puhdistaminen radioaktiivisesta kontaminaatiosta. Dekontaminointikeskuksen yhteydessä on myös pieni korjaamotila, jossa kammiosta nostettu laite voidaan purkaa siinä määrin, mitä laitteen dekontaminointi ja jatkokäsittely vaatii. Keskus sijaitsee kapselointilaitoksessa tasolla +19,90. (Kukkola 2012) Ennen laitteen siirtämistä dekontaminointikeskukseen määritetään laitteen kontaminaatiotaso ottamalla siitä pyyhintänäyte, joka analysoidaan. Polttoaineen käsittelykammiossa pyyhintänäyte voidaan ottaa kauko-ohjatusti manipulaattorilla. Dekontaminoitavat osat nostetaan polttoaineen käsittelykammiosta huoltoluukun kautta tai kuljetetaan muualta valvonta-alueelta suljettuna ilmatiiviiseen kuljetusvaunuun. Puhdistettava laite esipestään tarvittaessa ennen kuin se puretaan pienempiin dekontaminoitaviin osiin dekontaminointikeskuksen korjaamossa. Dekontaminointikeskus toimii ilmasulkuna polttoaineen käsittelykammion ja aktiivisen korjaamon välillä. Kapselin hitsausasema on varustettu elektronisuihkuhitsauslaitteella ja telakointiasemalla, johon kapselin yläpää nostetaan siirtokäytävästä, ja johon se telakoituu kiinni hitsausta varten. Kapselin kannen hitsin tarkastusta varten on siirtokäytävässä kapselin sulkemishitsin tarkastusasema, jossa tehdään neljä erilaista tarkastusta hitsaukselle: visuaalinen, pyörrevirta-, ultraääni- ja röntgentarkastukset. Kapselointilaitoksen yhteyteen tehdään bentoniittipuskurilohkojen välivarasto, koska lohkot viedään loppusijoituslaitokseen kapselihissillä. Kapselointilaitokseen tehdään myös kapselivarasto, johon mahtuu 12 täysinäistä kapselia. Sekä kapselivarasto että bentoniittipuskurilohkojen välivarasto ovat kapselihissin läheisyydessä. (Kukkola 2012) Kapselointilaitoksen valvonta-alueen tilat Kapselointilaitoksen huoneet on jaettu joko valvonta- tai valvomattomaan alueen tiloihin riippuen alueen kontaminaatio- tai säteilytasosta. Valvonta-alueet on jaettu kolmeen eri kategoriaan riippuen säteilyn, pintakontaminaation ja ilmakontaminaation määrästä.

63 57 Vihreällä alueella seuraavat kriteerit täyttyvät: - säteilytaso on 25 μsv/h, - pinnan kontaminaatiotaso: beetasäteilijä 4 Bq/cm 2 ja alfasäteilijä 0.4 Bq/cm 2, ja - ilmassa olevien säteilevien nuklidien konsentraatio 0.3 DAC (Derived Air Concentration). Punaisella alueella seuraavat kriteerit täyttyvät: - säteilytaso on 1 msv/h, - pinnan kontaminaatiotaso: beetasäteilijä 40 Bq/cm 2 ja alfasäteilijä 4 Bq/cm 2, ja - ilmassa olevien säteilevien nuklidien konsentraatio 30 DAC (Derived Air Concentration). Oranssin alueen kriteerit sijaitsevat punaisen ja vihreän alueiden kriteereiden välissä. Kapselointilaitoksen normaalin toiminnan aikana kontaminaatiota esiintyy käytetyn ydinpolttoaineen käsittelykammiossa, dekontaminointikeskuksessa sekä sen yhteydessä olevassa korjaamotilassa. Nämä kuuluvat kontaminaatioluokaltaan punaisiin alueisiin. Loput valvonta-alueen tiloista ovat kontaminaatioluokaltaan vihreää aluetta. Radioaktiivista säteilyä on käytetyn ydinpolttoaineen kuljetussäiliön pinnalla. Tämän vuoksi kuljetussäiliön lähiympäristö vastaanottotilassa kuuluu säteilytasoltaan oranssiin alueeseen. Lisäksi säteilytasoltaan oranssiin alueeseen kuuluvat kuljetussäiliön siirtokäytävä, käsittelykammion eteistila ja ilmastointihuoneet sekä dekontaminointikeskus ja sen yhteydessä oleva korjaamotila. Säteilytasoltaan punaiseen alueeseen kuuluvat ne alueet, joissa käytettyä ydinpolttoainetta käsitellään ja joissa polttoaineella täytetty loppusijoituskapseli liikkuu. Näitä alueita ovat käytetyn ydinpolttoaineen käsittelykammio, kuivausjärjestelmähuoneet, hitsausasema, tarkastusasema, loppusijoituskapselin siirtokäytävä, kapselointilaitoksen kapselivarasto sekä kapselihissi. Edellä mainitut alueet ovat punaista aluetta vain silloin, kun siellä käsitellään tai kuivataan käytettyä ydinpolttoainetta tai siirretään ja varastoidaan täytettyä loppusijoituskapselia. (Kukkola 2012) Kapselointilaitoksen säteilytilannetta valvotaan kiinteästi asennetuilla (Laukkanen ym. 2012) ja kannettavilla säteilymittauslaitteilla (Nikkanen 2012). Kiinteät säteilymittausjärjestelmät kattavat mm. kuljetus- ja siirtosäiliön käsittely-, kapselointi-, ja loppusijoitusprosessin sekä niiden käyttämien tilojen säteilyturvallisuuden valvonnan Lisäksi lähiympäristön säteilyannosnopeutta valvotaan osana Olkiluodon yhteistä säteilyn annosnopeusvalvontaa, jota laajennetaan vastaamaan myös Posivan ydinlaitosten lähiympäristöä (Laukkanen ym. 2012). Järjestelmää laajennetaan lisäksi mittausarvojen tiedonsiirron osalta siten, että järjestelmän keräämät tiedot siirretään myös kapselointilaitokselle, mutta järjestelmän raportointiyhteydet Säteilyturvakeskukseen pidetään ennallaan. Posivan säteilymittausjärjestelmien esisuunnitelma kuvataan raportissa (Tanskanen 2012).

64 Maanalainen loppusijoituslaitos Tilojen asemointi Maanalaisen loppusijoituslaitoksen suunnitelma perustuu viimeisimpään Olkiluodon kallioperästä saatuun tutkimustietoon sekä siihen perustuvaan mallinnukseen (Posiva 2012, Pere ym. 2012). Lisäksi Posivalla on käynnissä RSC-ohjelma (Rock Suitability Classification), jolla pyritään luomaan kriteerit kallion soveltuvuudesta loppusijoitustilan asemointiin, loppusijoitukseen soveltuvien kalliotilavuuksien tunnistamiseen sekä tunneliosuuksien ja loppusijoitusreikien soveltuvuuden arvioimiseen. Keskeisin lähtötieto on 3D-kalliomalli, jossa esitetään kallion rikkonaisuusvyöhykkeet sekä määritetään niihin jätettävät turvaetäisyydet (Pere ym. 2012). Tämä malli on perustana loppusijoitustilojen layout-suunnitelmalle. Loppusijoituspaneelin asemointia määrääviä tekijöitä ovat seuraavat: - Reunoja rajaavia rakenteita vaikutusalueineen ja suojavyöhykkeineen ei suunnitella lävistettäväksi tunneleilla tai kuiluilla. - Loppusijoitusreikiä ei porata asemointia ohjaaviin rakenteisiin, niiden vaikutusalueille tai niiden suojavyöhykkeille. - Loppusijoitustunneleita ei suunnitella asemointia ohjaaviin rakenteisiin, niiden vaikutusalueille tai niiden suojavyöhykkeille (sijoitustunnelin paikallinen louhinta/ulottuminen vaikutusalueelle tai suojavyöhykkeelle tulee tapauskohtaisesti arvioida ja mahdolliset toimenpiteet mitoittaa rikkonaisuusrakenteen ominaisuuksien mukaan). - Asemointia ohjaavat rakenteet voidaan suunnitella läpäistävän muilla tunneleilla ja kuiluilla paitsi sijoitustunneleilla. - Sijoitustunneleita lukuun ottamatta tunnelit ja kuilut voidaan suunnitella asemointia ohjaavien rikkonaisuusrakenteiden vaikutusalueiden ja suojavyöhykkeiden viereen ja niiden kanssa samansuuntaisiksi. Tällaisen tunnelin tai kuilun mahdollinen paikallinen louhinta / ulottuminen vaikutusalueelle tai suojavyöhykkeelle on sallittua, vaikka se suunnittelulla pyritäänkin välttämään. - Sijoitusreikien kokonaismäärä arvioidaan käytettävyysasteen avulla (tarvittava reikämäärä + hylättävien reikäpositioiden määrä). - Loppusijoitustunnelien suunnassa huomioidaan suurimman pääjännityksen suunta. (Saanio ym. 2012). Maanalaisten tilojen layout-suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää niin pitkälle kuin mahdollista asemointia rajaavien rakenteiden suojatilavuuksien lävistämistä. Toinen keskeinen tekijä layout-suunnittelun kannalta on kallioperän in situ -jännitystila, joka vaikuttaa tilojen optimaaliseen pituussuuntaan niiden kalliomekaanisen pysyvyyden kannalta. Viimeisimpien tutkimustietojen perusteella suurimman pääjännityskomponentin suunta on tulkittu olevan 112 astetta eli noin itä-länsi tai 144 astetta eli noin kaakko-luode (Posiva 2012). Pääjännityskomponentin suunta ei kuitenkaan ole välttämättä aina optimaalinen suunta loppusijoitustiloille, sillä kalliotilojen pysyvyyteen voi vaikuttaa myös kallion rakoilun suunta. Jännitystilan suuruus sekä kalliomassan lujuus- ja lämpötekniset ominaisuudet yhdessä kallion rakennepiirteiden (liuskeisuus ja rakoilu) kanssa ovat lähtötietona tilojen tarkemmalle kalliotekniselle mitoitukselle, ku-

65 59 ten poikkileikkauksen koko ja muoto sekä tilojen (tunnelit, loppusijoitusreiät) väliset etäisyydet. Loppusijoitustilat sijoitetaan tämänhetkisen näkemyksen mukaan yhteen kerrokseen noin tasolle m. Loppusijoitustilat on asemoitu tu polttoainemäärälle (kuva 22) tu on Posivan saamien periaatepäätösten mukainen kokonaismäärä, jossa on huomioitu LO1-2-, OL1-2- sekä OL3- ja OL4-yksiköiden käytetyt ydinpolttoaineet. Tarkemmat suunnitelmat on kuitenkin tehty jo olemassa oleville ja rakenteilla oleville ydinvoimalaitoksille, joiden kokonaispolttoainemäärä on tämänhetkisten arvioiden mukaan tu. Loppusijoitustilojen laajuus on suunniteltu 20 % suuremmalle kapselimäärälle, kuin suunnitellut polttoainemäärien sijoittaminen vaatisi. Käytettävä marginaali perustuu kallion soveltavuusluokituksen (RSC-työn) tuloksena arvioituun Olkiluodon kallioperän käytettävyysasteeseen. Loppusijoitustilat on asemoitu näin ollen kapselipaikan mukaan. Loppusijoitustunnelit asemoidaan siten, että niiden välinen etäisyys on vähintään 25 m. Loppusijoitustunneleiden pituussuunnaksi loppusijoitussyvyydellä on valittu tämänhetkisessä asemointisuunnitelmassa 126 astetta. Tämä suunta ei ole kummankaan edellä esitetyn pääjännityskomponentin tulkinnan suunta, vaan se on valittu näiden suuntien välistä. Tämäkin valittu sijoitustunnelien suunta mahtuu arvioituun pääjännityssuunnan vaihteluvälin sisään (±25º). (Saanio ym. 2012) Kuva 22. Loppusijoitustilat tasolla m (9 000 tu) (Saanio ym. 2012). Tilojen lopullista asemointia päivitetään kallioperätiedon tarkentuessa. Lisäksi, jos lopullinen jätemäärä muuttuu, vaikuttaa se osaltaan tilojen asemointiin. Asemointityö

66 60 on siten kokonaan valmis vasta loppusijoitustilojen käyttövaiheen lopussa, kun viimeinen sijoitusreikä on porattu ja hyväksytty käytettäväksi loppusijoitukseen Maanpintayhteydet Maanpintayhteyksiä alhaalta loppusijoitussyvyydeltä on yhteensä kuusi kappaletta, eli - ajotunneli (valvomaton alue), - henkilökuilu (yhteinen valvonta ja valvomattomalle alueelle), - poistoilmakuilu 1 (valvonta-alue), - poistoilmakuilu 2 (valvomaton alue), - kapselikuilu (valvonta-alue), sekä - tuloilmakuilu (yhteinen valvonta ja valvomattomalle alueelle). Osa maanpintayhteyksistä on rakennettu valmiiksi jo ONKALOn rakennusvaiheessa (ajotunneli, henkilö-, tuloilma- ja toinen poistoilmakuilu) ja loput valmistuvat ennen loppusijoituslaitoksen käyttöönottoa. Loppusijoituslaitokseen johtavan ajotunnelin leveys on 5,5 m ja kaade suorilla 1:10. Kaarteissa kaade on kaarteen sisäreunassa 1:10 ja keskellä tunnelia 1:11,63. Kaarteiden leveys on 8,5 m ja sisäreunan minimisäde 26 m. Loppusijoituslaitoksen valvomattoman alueen tiloista on oltava katkeamaton yhteys ajotunneliin sekä valvomattoman alueen teknisiin tiloihin. (Kirkkomäki 2009b) Ajotunnelin suuaukon ja valvomattoman alueen kuilujen yläpään sijainti on valittu niin, että ne ovat Korvensuon vesialtaan pinnan yläpuolella ja myös riittävästi merenpinnan yläpuolella, jotta ulkoisen häiriön seurauksena vesi ei tulvi ajotunneliin tai kuiluihin. Ajotunnelin suuaukon sijoittelussa on huomioitu myös olemassa olevat sähkövoimalinjat, muuntaja-asemat, vesialtaat, putkistot, tiet ja potentiaalisen loppusijoitusalueen sijainti kallioperässä, jotta suuaukko sijaitsee edullisesti myös niiden suhteen. Loppusijoituskapselin siirtoa varten rakennetaan kapselikuilu, johon asennetaan kapselihissi. Kapselikuilun pohjalle rakennetaan kapselin pudotusvaimennin, joka on noin m syvyydellä. Maan päällä kapselikuilun yläpää sijaitsee kapselointilaitoksen sisällä. Kapselikuilu on halkaisijaltaan noin 5,5 metriä. Henkilöliikenne loppusijoituslaitokseen tapahtuu pääasiassa henkilönostinlaitteen välityksellä. Osa henkilöliikenteestä saattaa kulkea ajotunnelin kautta, mutta henkilönostinlaitteen käyttö on käytännössä nopeampaa ja helpompaa, joten suurin osa henkilöliikenteestä tulee automaattisesti käyttämään tätä. Henkilökuilun kautta voidaan siirtyä sekä loppusijoituslaitoksen valvonta- että valvomattomalle alueelle. Alueille kulku on eriytetty teknisin ratkaisuin. Valvonta-alueelle ei normaalitilanteessa ole edes mahdollista kulkea muuten kuin henkilökuilun kautta. Lisäksi henkilönostinlaitetta käytetään työalustana henkilökuilun tarkastus-, huolto- ja korjaustöihin. Henkilönostinlaitteeseen kuljetaan maanpinnalta nostinlaiterakennuksesta. Henkilönostinlaitteen kori on kaksitasoinen. Kulku nostinkorin ylemmälle tasolle tapahtuu nostinlaiterakennuksen ylemmästä kerroksista ja korin alemmalle tasolle nostinlaiterakennuksen alemmasta kerroksesta.

67 61 Valvonta-alueelle mentäessä käytetään nostinlaitekorin alempaa tasoa. Nostimeen mennään sisään nostinlaiterakennuksen alemmalta tasolta ja maan alla teknisissä tiloissa korista poistutaan kuilupihan alemmalle tasolle (kuva 23). Valvomattomalle alueelle kuljettaessa puolestaan käytetään korin ylempää tasoa. Koriin mennään nostinlaiterakennuksen ylemmältä tasolta ja loppusijoituslaitoksessa korista poistutaan kuilupihan ylemmälle tasolle. Jalankulkuliikenteenä tapahtuva henkilöliikenne rajoittuu teknisiin tiloihin sekä varsinaisiin työkohteisiin. Muualla loppusijoituslaitoksessa käytetään paikasta toiseen siirtymiseen ajoneuvoja. (Kirkkomäki 2009b) NOSTINLAITERAKENNUS LOPPUSIJOITUSLAITOS Kuva 23. Valvonta- ja valvomattoman alueen yhteisen henkilönostinlaitteen toimintaperiaate. Henkilökuilun nostinlaitteen käyttölaitteena on kaivoshissistä modifioitu rumpunostokone. Nostinlaite mitoitetaan 26 henkilölle. Nostinlaitteen nopeus on 5 10 m/s ja kuormankantokyky noin kg. (Saanio ym. 2012) Loppusijoitustoiminnan tilat Loppusijoituslaitos koostuu maanalaisista loppusijoitustiloista, näitä yhdistävistä keskustunneleista, ajotunnelista, kuiluista sekä teknisistä tiloista. Loppusijoitustiloihin lasketaan kuuluvaksi loppusijoitustunnelit ja -reiät. Loppusijoituslaitos sisältää myös loppusijoitustilan matala- ja keskiaktiiviselle jätteelle. Tilojen mitoitus ja suunnitteluperusteet on esitetty maanalaisen loppusijoituslaitoksen suunnitelmassa (Saanio ym. 2012). Loppusijoituslaitoksen tiloista tekniset tilat, maanpintayhteydet sekä ensimmäiset loppusijoitustunnelit ja keskustunnelit rakennetaan valmiiksi ennen loppusijoittamisen aloittamista. Loppusijoitus- ja keskustunneleiden lopullinen sijainti ja muoto tulevat määräytymään vähitellen loppusijoituksen edetessä ja kallioperätiedon karttuessa. Valvonta-alueen tilat Loppusijoituslaitoksen maanalaiset tilat jaetaan käyttövaiheen aikana valvonta- ja valvomattomaan alueeseen. Aluejako tehdään, jotta voidaan valvoa henkilöstön liikkumista sekä mitata henkilöstön saamia säteilyannoksia. Valvonta-alueen erottaminen helpottaa

68 62 ja yksinkertaistaa myös ydinmateriaalivalvontaa. Alueiden välinen raja on samalla paloosaston raja. Molemmilla alueilla on oma erillinen ilmanvaihto. Kaikki kapseleiden käsittely tapahtuu aina valvonta-alueella. Samoin bentoniittilohkojen asennus loppusijoitusreikään ennen ja jälkeen kapselin asennusta tapahtuu aina valvonta-alueella. Valvomattomalla alueella tehdään tilojen louhinta- ja rakennustyöt sekä tunneleiden täyttötyöt. Kulku valvonta- ja valvomattomalle alueelle erotetaan toisistaan jo maan pinnalla, lisäksi nostinlaitteessa on omat osastot valvonta- ja valvomattomalle alueelle. Teknisiin tiloihin turvatilojen väliin voidaan kuitenkin perustaa paikka, jossa valvonta-alueen ja valvomattoman alueen rajan ylitys on mahdollinen. Myös hätätilanteessa, esimerkiksi tulipalotilanteessa, palo-osaston vaihtaminen siirtymällä valvonta-alueelta valvomattomalle alueelle tai päinvastoin on sallittua. Valvonta-alue muodostuu loppusijoitustasolla osasta teknisiä tiloja ja keskustunneliverkostoa sekä niistä loppusijoitustunneleista, joihin loppusijoituskapseleita ollaan sijoittamassa. Pysyvästi valvonta-alueeseen kuuluvat tekniset tilat käsittävät kapseleiden ja bentoniittipuskurin vastaanottoaseman, valvonta-alueen sähkölaitetilan, henkilökuilupihan alemman kerroksen, valvonta-alueen turvakeskuksen sekä tilat valvonta-alueen ajoneuvoille (kuva 24). Keskus- ja sijoitustunneleissa valvonta-alueen rajaa siirretään loppusijoitusprosessin edetessä. Rajojen siirroilla pyritään rajaamaan valvonta-alue aina mahdollisimman pieneksi. (Saanio ym. 2012)

69 63 Kuva 24. Tekniset tilat. Punaisella värillä on esitetty valvonta-alueen tilat (Saanio ym. 2012). Maan alla valvonta-alueella sijaitseva loppusijoituslaitoksen kapselivarasto on mitoitettu 30 kapselille. Kapselointilaitoksen kapselivarasto mukaan lukien varastojen kapasiteetti vastaa yhden 350 metriä pitkän loppusijoitustunnelin suurinta mahdollista kapselimäärää. Valvonta-alueeseen kuuluu myös matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustila, joka on suunniteltu ajotunnelin varrelle -180 m syvyyteen. Tila on esitetty kuvassa 25. (Saanio ym. 2012)

70 64 Kuva 25. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustila vasemmalla (Saanio ym. 2012). Valvomattoman alueen tilat Loppusijoituslaitoksen valvomattomalla alueella tehdään tilojen louhinta- ja rakennustyöt sekä tunneleiden täyttötyöt. Valvomattomalle alueelle kuljetaan joko ajotunnelia pitkin tai henkilönostinlaitteella. Valvomattomalle alueelle kulkemista kontrolloidaan, mutta ei säteilysuojelullisista syistä. Valvomattomalla alueella ei mitata siellä liikkuvien ihmisten säteilyannoksia. Valvomaton alue muodostuu osasta teknisiä tiloja, osasta keskustunneliverkostoa, ajotunnelista sekä louhittavista ja loppusijoitusta varten valmisteltavista sijoitustunneleista. Valvomattoman alueen tekniset tilat muodostuvat henkilökuilupihan ylemmästä kerroksesta, valvomattoman alueen turvakeskuksesta, valvomattoman alueen sähkötilasta, valvomattoman alueen ajoneuvojen pesu-, tankkaus- ja pysäköintitiloista, vuoto- ja porausvesien selkeytysaltaista sekä pumppaamosta. Myös kuilujen pohjalle ulottuva ajotunneli on valvomatonta aluetta (kuva 24). (Saanio ym. 2012) Keskustunnelit ja rinnakkaistunneliperiaate Loppusijoitustunneleita ja teknisiä tiloja yhdistää keskustunneliverkosto. Ensimmäiset keskustunnelit rakennetaan loppusijoitusta valmistelevan rakennusvaiheen aikana. Myöhemmin keskustunneliverkostoa laajennetaan vaiheittain. Loppusijoitettavalle alueelle rakennetaan aina kaksi rinnakkaista keskustunnelia ja loppusijoitustunnelit rakennetaan keskustunneliparin yhdelle tai molemmille puolille. Rinnakkaistunneliperiaatteella pyritään mahdollisimman joustavaan ja turvalliseen työskentelyyn loppusijoituslaitoksessa. Rinnakkaistunneliperiaate tarjoaa myös tehokkaat varapoistumistiejärjestelyt. Rinnakkaisia tunneleita yhdistävät yhdystunnelit noin 100 metrin välein

71 65 Rinnakkaiset keskustunnelit erotetaan toisistaan erillisiksi palo-osastoiksi. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa voidaan siirtyä nopeasti yhdystunnelia pitkin keskustunnelista toiseen. Periaate on tuttu liikennetunneleiden suunnittelusta. Rinnakkaistunneliperiaate on esitetty kuvassa 26. Kuvassa 27 on puolestaan esitetty yhdystunnelin pituusleikkaus. Kuva 26. Rinnakkaistunneliperiaate.

72 66 Kuva 27. Keskustunneleita yhdistävä keskustunneliyhteys. Keskustunneleiden välinen etäisyys on 20 m peruspoikkileikkauksen kohdalla (yläkuva) ja 15,8 m kohtauspaikalla (alakuva). Mitat on esitetty kuvissa millimetreinä. Valvonta- ja valvomattoman alueen järjestelyt on rinnakkaistunneliperiaatteessa helppo toteuttaa. Rajan siirrot tehdään loppusijoituksen edetessä. Ilmanvaihdon runkokanavat ja sähkönsyötön pääkiskot on myös käytännöllistä toteuttaa rinnakkaistunneliperiaatteessa. Rinnakkaistunneleilla toteutetussa loppusijoitustilassa voidaan toimia joustavasti joko keskustunnelin perältä lähtien, kuten kuvassa 26 tai vaihtoehtoisesti täyttäen ensin vain keskustunnelin toisella puolella olevat loppusijoitustunnelit. (Saanio ym. 2012) Rinnakkaistunneliperiaatteen edut ovat: - Turvallisuus: Keskustunnelista on aina lyhyt matka toiseen rinnakkaiseen keskustunneliin, joka on toista palo-osastoa. - Joustavuus käyttöaikana: Tilat on joustavasti jaettavissa eri alueisiin erilaisten käyttövaiheen töiden erottamiseksi toisistaan. Tätä hyödynnetään mm. valvontaalueen rajan määrittelyssä. Rinnakkaisista keskustunneleista toinen voi olla valvonta-aluetta ja toinen valvomatonta aluetta. - Kallion karakterisointi: Kahden rinnakkaisen keskustunnelin karakterisoinnin tuloksia voidaan yhdistää ja saavuttaa parempi käsitys kallioperän ominaisuuksien suuntautuneisuudesta. - Loppusijoitukseen soveltuvan alueen säästö: Kahta rinnakkaista keskustunnelia louhittaessa voidaan tunnelien pituus ja suunta valita joustavasti tunnelien louhintavaiheessa saatavien kallioperätietojen perusteella. Rengasmaiseen yhden keskustunnelin vaihtoehtoon verrattuna saadaan louhinta kohdennetuksi tarkemmin loppusijoitukseen soveltuvalle alueelle.

73 67 Kuvassa 28 esitetty kaksi keskustunnelin vaihtoehtoista poikkileikkausta. Suorilla osuuksilla keskustunneleiden leveys on 6,4 m. Kaarteissa keskustunnelin poikkileikkaus on 8,5 m leveä. Molemmissa poikkileikkauksissa vapaa ajokorkeus on sama 3,8 m. Kuva 28. Keskustunneleiden poikkileikkaus suorilla (kuva vasemmalla) ja kaarteissa (kuva oikealla). Loppusijoitustunnelit ja -reiät Loppusijoitustunnelit louhitaan poraus-räjäytysmenetelmällä. Loppusijoitustunneleiden maksimipituus on louhinta- ja työturvallisuussyistä 350 metriä. Myös ilmanvaihto edellyttäisi lisäpuhaltimien käyttöä pidemmissä sijoitustunneleissa. Loppusijoitustunnelien poikkileikkauspinta-ala vaihtelee sen perusteella, minkä laitosyksikön polttoainetta loppusijoitetaan. Olkiluodon voimalaitosten polttoaineita varten tehdään isommat loppusijoitustunnelit kuin Loviisan polttoainetta varten (kuva 29). Loppusijoitustunneleissa on 1:50 kaade kohti keskustunneleita (Kirkkomäki 2009b). Loppusijoitustunneleita louhitaan loppusijoituksen käyttövaiheen aikana pääasiassa vain tarpeen mukaan loppusijoituksen edetessä. Kapseleiden sijoituksen jälkeen tunnelit täytetään mahdollisimman pian. Loppusijoituskapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleiden lattiaan porattuihin reikiin. Reikien halkaisija on 1,75 m ja reiän syvyys riippuu loppusijoitettavan kapselin pituudesta, joka vaihtelee ydinvoimalaitostyypeittäin. Loppusijoitusreiän syvyys OL1-2-yksiköiden kapseleille on noin 7,8 m, OL3:n kapseleille reiän syvyys on noin 8,3 m ja LO1-2-yksiköiden kapseleille noin 6,6 m (kuva 29). OL4:n kapselin loppusijoitusreiän syvyys selviää polttoainetyypin ratkettua. Valmiin loppusijoitusreiän suulle tehdään suojarakenne puskuria varten. Se koostuu kehysrakenteesta ja siihen liitetystä vesitiiviistä teräskannesta. Loppusijoitustunneleiden ollessa 25 m välein ja loppusijoituskapseleita sijoitettaessa tasavälein, on loppusijoitusreikien välinen minimietäisyys OL1-2-yksiköiden kapseleille noin 9,0 m, LO1-2-yksiköiden kapseleille noin 7,5 m ja OL3:n kapseleille noin 10,5 m. Mikäli kapseleita sijoitetaan jossain kohdassa loppusijoitustunnelia harvemmin, niin

74 68 tällaisen alueen reunoilla kapseleita voidaan sijoittaa edellä mainittuja minimietäisyyksiä tiheämmin. Kapseleiden välinen ehdoton vähimmäisetäisyys on kuitenkin 6 m (Ikonen & Raiko 2012). Kuva 29. Loppusijoitustunnelien poikkileikkaus. Olkiluodon kapseleille tehtävät sijoitustunnelit ovat korkeampia kuin Loviisan kapseleille, koska Olkiluodon kapselit ovat pidempiä. Olkiluodon kapseleita on kahta eri pituutta. OL3:n kapselit ovat pidempiä kuin OL1 ja OL2 -yksiköiden kapselit (Saanio ym. 2012). Turvakeskukset Loppusijoituslaitoksen teknisiin tiloihin rakennetaan turvakeskukset. Onnettomuustilanteessa henkilöstö eri puolilta loppusijoitustiloja kerääntyy turvakeskuksiin ja odottaa siellä vuoroaan päästä henkilönostinlaitteella maan pinnalle. Turvakeskukset, henkilönostinlaite sekä niiden välinen yhteys ylipaineistetaan, jolloin turvakeskuksista voidaan turvallisesti siirtyä henkilönostinlaitteeseen ja maan pinnalle, vaikka muissa tiloissa olisi esimerkiksi runsaasti savua. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on omat turvakeskukset. Valvomattoman alueen turvakeskukset mitoitetaan onnettomuustilanteessa 100 henkilölle, valvonta-alueen turvakeskukset 50 henkilölle. (Saanio ym. 2012) Turvakeskuksia käytetään normaalisti henkilökunnan kokoontumis-, kokous-, ruokailusekä taukotiloina. Turvakeskuksissa sijaitsee teknisiä tiloja, toimistohuoneita ja sosiaalitiloja. Valvonta- ja valvomattoman alueen turvakeskuksiin sijoitetaan yksi suihkuhuone kumpaankin mahdollisia onnettomuustilanteita varten. (Kirkkomäki 2009b) Valvonta- ja valvomattoman alueen turvakeskukset on sijoitettu vierekkäin samaan halliin (kuva 24). Turvakeskuksista on yhteinen tunneli henkilönostinlaitteelle. Tunnelissa

75 69 on väliseinä erottamassa alueet toisistaan. Sekä valvonta- että valvomattoman alueen turvakeskuksista on kulkuyhteys yhdystunneleita pitkin pysäköintitilaan. (Kirkkomäki 2009b) Loppusijoituslaitoksen ja ONKALOn yhteensovitus ONKALO ja loppusijoituslaitos on suunniteltu siten, että ONKALO toimii osana loppusijoituslaitosta loppusijoituksen alkaessa. ONKALOn ajotunneli on suunniteltu ja mitoitettu siten, että se mahdollistaa erilaiset kuljetukset myös loppusijoitusvaiheessa. ON- KALOn osana rakennetut tulo- ja poistoilmakuilut toimivat loppusijoitusvaiheessa tuloilmakuiluna sekä valvonta- että valvomattomalle alueelle ja valvonta-alueen poistoilmakuiluna. ONKALOn tekniset tilat puolestaan on suunniteltu ja mitoitettu siten, että ne toimivat loppusijoitusvaiheessa valvonta- ja valvomattoman alueen teknisinä tiloina. ONKALOn osaksi rakennettavat demonstraatiotilat toimivat myöhemmin osana loppusijoituslaitoksen keskustunneliverkostoa lukuun ottamatta demonstraatiotunnelia 1, joka jää pysyvästi demonstraatiokäyttöön. ONKALO ja loppusijoituslaitoksen maanalaiset tilat on esitetty kuvissa 14, 15 ja 22. ONKALOn rakentamisessa käytettävät työmenetelmät ja materiaalit on valittu siten, että ne ovat hyväksyttäviä myös loppusijoituksen kannalta. ONKALOn ja loppusijoituslaitoksen yhteensovittamisella on varmistettu, että ONKALO voidaan liittää osaksi loppusijoituslaitosta myös ydinsulkuvalvonnan kansainvälisten sopimusten mukaisesti. ONKALOn ydinsulkuvalvonta perustuu ennakko-, toteutuma- ja monitorointitietoihin. Ennakkotietoihin kuuluvat suunnitelmat ja piirustukset, jotka on toimitettu säännöllisesti Säteilyturvakeskukselle. Toteutumatietoihin kuuluvat tarkastukset ja as built -kuvat, joilla tilojen lopullinen toteutunut muoto tulee todetuksi ja dokumentoiduksi. Toteutunut louhinta mitataan laserkeilauksella. Monitorointitietoihin kuuluu mikroseisminen valvonta, joka suoritetaan seismisistä mittausasemista muodostuvasta asemaverkosta. Ydinsulkuvalvonnan toteutumista valvotaan Säteilyturvakeskuksen kanssa pidettävissä seurantakokouksissa sekä erillisin tarkastuksin. Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA on myös käynnistänyt ydinsulkuvalvonnan ONKALOssa. (Saanio ym. 2012) Järjestelmät Seuraavat pääpiirteiset järjestelmäkuvaukset perustuvat raportteihin Nieminen & Peltokorpi (2011), Tuominen (2012) ja Saanio ym. (2012). Loppusijoituslaitokseen rakennetaan seuraavat järjestelmät: - lämmitysjärjestelmä - ilmanvaihtojärjestelmä - loppusijoituslaitoksen kapselivaraston jäähdytysjärjestelmä - vesi- ja viemäröintijärjestelmä - vuotovesijärjestelmä - muut prosessijärjestelmät - dieselpolttoaineen syöttö - paineilmajärjestelmä

76 70 - sähköjärjestelmät - sähkötehon syöttö ja jakelu - valaistus - telejärjestelmät - loppusijoituslaitoksen valvonta- ja turvajärjestelmät - loppusijoituslaitoksen valvontamittausjärjestelmät - kunnonvalvonta - instrumentointijärjestelmä - ydintekniset valvontajärjestelmät - säteilyvalvonta - ydinmateriaalivalvonta - palontorjunta- ja pelastusjärjestelmät - kapselin siirto- ja kuljetusjärjestelmät - kapselihissi ja kapselin pudotusvaimennin - kapselin siirtotrukki - kapselin siirto- ja asennusajoneuvo Lämmitys Lämmitysjärjestelmän tarkoituksena on pitää loppusijoituslaitos määritellyissä olosuhteissa. Loppusijoituslaitoksen tilat on jaettu lämmityksen suhteen kolmeen eri luokkaan: - Tilojen, joissa työskennellään tai oleskellaan vakituisesti, kuten esimerkiksi toimistot ja työpisteet, normaali käyttölämpötila on 20 C ja lämpötilan sallittu vaihtelualue on C. Näiden tilojen suhteellinen kosteus tulee olla alle 60 %. - Käytössä olevien tilojen, joissa ajetaan ajoneuvoilla, mutta joissa ei pysyvästi työskennellä, kuten esimerkiksi keskustunnelit ja ajotunneli, normaali käyttölämpötila on 15 C ja suhteellinen kosteus 80 %. Käytössä olevien loppusijoitustunnelien olosuhdevaatimukset tarkentuvat tunneleissa käsiteltävän bentoniitin käsittelyolosuhdevaatimusten mukaan. Tarvittaessa ilmaa voidaan lämmittää ja kuivata edellä esitettyihin keskustunnelin olosuhteisiin verrattuna paikallisesti vaadittujen olosuhteiden saavuttamiseksi. - Etukäteen louhittujen tilojen, joissa ei varsinaisesti työskennellä, lämpötila voi olla alle 15 C ja ilman suhteellinen kosteus 100 %. Loppusijoituslaitos lämmitetään tuloilmaa lämmittämällä. Tuloilma lämmitetään maan päällä IV-rakennuksessa ja jaetaan valvonta- ja valvomattomalle alueelle yhteisen tuloilmakuilun kautta. Valvonta-alueen ja valvomattoman alueen poistoilmat johdetaan omissa poistoilmakuiluissaan takaisin IV-rakennukseen, jossa poistoilmasta otetaan lämpö talteen. Lämmitysenergiana käytetään kaukolämpöä, joka hankitaan ja johdetaan TVO:n laitoksilta IV-rakennukseen. Varalämmönlähteeksi on IV-rakennukseen suunniteltu sähkölämmityskattilaa, joka voisi toimia myös varsinaisena lämmönlähteenä siinä vaiheessa, kun ydinvoimalat ovat lopettaneet toimintansa, mutta loppusijoitus edelleen jatkuu. Lämmitettäviä tiloja arvioidaan olevan enimmillään noin m 3. Lämmitystehoa tarvitaan tuloilman lämmitykseen sekä kompensoimaan lämpövuotoja kalliopintaan.

77 71 Suurimmillaan lämmitystehon tarve on valvomattomalla alueella noin kw ja valvonta-alueella noin 300 kw. Vuotuinen maanalaisen loppusijoituslaitoksen lämmitysenergian tarve on noin MWh. (Saanio ym. 2012) Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmän tarkoituksena on pitää loppusijoituslaitoksen ilmanlaatu riittävän hyvänä. Dieselajoneuvojen pakokaasupäästöt ja radon ovat suurimmat ilmanlaadun heikentäjät. Louhinta aiheuttaa pölypäästöjä ja louhinnan räjäytyskaasut on tuuletettava. Ilmastoitavien kalliotilojen tilavuus on suurimmillaan noin m 3. Tilojen keskimääräinen ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h (Nieminen & Peltokorpi 2011). Loppusijoituslaitoksen valvonta- ja valvomattoman alueen yhteinen tuloilmakeskus sekä valvonta- ja valvomattoman alueen poistoilmakeskukset sijaitsevat maan päällä IV-rakennuksessa. Keskustunnelissa on sekä tulo- että poistoilmalle runkokanavat, joihin kytketään tuloilmakuilusta sekä valvonta- ja valvomattoman alueen poistoilmakuiluista tulevat tulo- ja poistoilmakanavat. Ajotunneli tuuletetaan tuloilmakuilun ja valvomattoman alueen poistoilmakuilun kautta palo-osastoittain. Sekä valvonta- että valvomattoman alueen poistoilmakanavia käytetään tulipalon sattuessa savunpoistoon. Ilmanvaihtokanavat paloeristetään ja kanavien lävistäessä paloosaston rajan kanavat varustetaan palosuluilla. Paloeristysluokka on EI 60:n mukainen. Savunpoistoa varten tarvitaan erilliset savunpoistopuhaltimet, joiden kapasiteetti mitoitetaan pahimman loppusijoituslaitoksessa tapahtuvaksi arvioidun tulipalotilanteen mukaisesti. Poistoilmakanavat ovat alipaineisia, koska poistoilmapuhaltimet ovat maan pinnalla. Tällöin poistoilmakanavien tiiveyteen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Loppusijoitustunneleissa poistoilmakanavat johdetaan tunneleiden perälle ja tulokanavat tunneleiden suulle, jotta palotilanteessa savu kulkisi eri suuntaan kuin tunnelista poistuvat ihmiset. Suurin ilmamäärä, noin 80 m 3 /s, tarvitaan yleensä louhintavaiheiden aikana. Valvomattomalle alueelle johdetaan ilmaa 60 m 3 /s ja valvonta-alueelle 20 m 3 /s. Louhintavaiheessa osassa valvomatonta aluetta kulkee louhinnassa käytettäviä ajoneuvoja, joiden tuottamien pakokaasujen tuulettamisessa voidaan tarvita normaalia tilannetta enemmän ilmaa. Tällöin muissa käytössä olevissa valvomattoman alueen tiloissa ilmanvaihtokerroin on vähintään 0,3 1/h ja valvonta-alueella 0,5 1/h. Suurimmillaan ilmanvaihdon tehontarve on noin 500 kw. (Saanio ym. 2012) Kapselien maanalaisen välivaraston jäähdytysjärjestelmä Kapselien maanalaisen välivaraston kapasiteetti on 30 kapselia ja se sijaitsee loppusijoituslaitoksen tasolla -445 m. Varastossa olevat kapselit jäähdytetään tuulettamalla tilaa loppusijoituslaitoksen tuloilmajärjestelmän tuloilmalla ja poistamalla lämmennyt ilma kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmajärjestelmään. (Nieminen & Ikonen 2012)

78 72 Vesi ja viemäröinti Käyttövesi- sekä poraus-/sammutusvesijärjestelmä rakennetaan jo ONKALO-vaiheessa. Käyttövesi otetaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vesijohtoverkosta, kun taas porausja sammutusvesi otetaan Korvensuon altaasta. Loppusijoituslaitoksen keskimääräinen päivittäinen veden tarve on noin 25 m 3 sekä vuositarve noin m 3. ONKALOssa on varauduttu 8 l/s veden kulutukseen. Virtaama riittää myös käyttövaiheessa, jossa veden tarve on samaa suuruusluokkaa. Vesi otetaan Korvensuon altaasta. Veden ei tarvitse täyttää juomavedelle asetettuja vaatimuksia. Lisäksi vettä tarvitaan sijoitustunneleiden sulkurakenteiden betonivalujen jäähdyttämiseen noin 30 l/min vuorokauden ajaksi sulkua kohti. Käyttöveden päivittäinen tarve loppusijoituslaitoksessa on noin 6 m 3. Järjestelmän kapasiteetin tulee olla 2,5 l/s. Käyttövesi syötetään loppusijoituslaitokseen henkilökuilun kautta. Loppusijoitustasolla tarvitaan reduktioasema hydrostaattisen paineen alentamiseksi. Loppusijoitustilassa lämpimän veden tarpeen oletetaan olevan viidennes koko käyttöveden tarpeesta. Lämmintä vettä tarvitaan eniten ajoneuvojen pesussa. Lämmin käyttövesi tuotetaan sähkökäyttöisellä lämminvesivaraajalla. Lämminvesivaraaja on litran suuruinen. Lämminvesivaraajan sähköteho on 16 kw. (Saanio ym. 2012) WC-likavedet kerätään suljettuun säiliöön ja kuljetaan maan pinnalle puhdistettavaksi. Porausvedelle/pikapalopostille on maanpinnan tasolle tehty 8 m 3 säiliö sekä 20 m 3 sprinklerivesisäiliö. Tilat, joissa on merkittäviä palokuormia, varustetaan sprinklerijärjestelmällä. Tason -290 m sprinkleriveden säiliötilavuus on 200 m 3. Valvonta-alueen tilat, joissa on merkittäviä palokuormia, varustetaan sprinklerijärjestelmällä. Kapselikuiluun ei tehdä sprinkleriä, mutta kapselihissin kori varustetaan sprinklerillä. (Saanio ym. 2012) Vuotovesijärjestelmät Viemäröintijärjestelmän tarkoitus on koota kalliosta vuotavat vedet sekä pesuvedet selkeytysaltaaseen (kuva 30) tasolla -430 m, josta selkeytetty vesi pumpataan ylös maanpinnalle pois johdettavaksi. Vuotovesien selkeytysaltaan koko on m 3 ja siihen keräytyvä vesimäärä voi olla noin m 3 /vrk. Vuotovesipumpuille sallitaan kahden vuorokauden pituinen käyttökatko. Kuva 30. Pituusleikkaus pumppaamosta ja selkeytysaltaista (Kirkkomäki 2009b).

79 73 Sähkö Sähkötehon tarve loppusijoituslaitoksen käyttövaiheessa on noin kw. Suurimpia yksittäisiä tehonkuluttajia ovat loppusijoitusreikien porausyksikkö sekä sähköhydraulinen porausjumbo, jolla louhitaan loppusijoitustunneleita. Yhtäaikainen sähkötehontarve porauskalustolle on arvioitu olevan noin 700 kw. ONKALO-vaiheessa sähkö tuodaan loppusijoituslaitokseen kahdella 20 kv:n syöttölinjalla, joista toinen tulee henkilökuilua pitkin ja toinen ajotunnelia pitkin. Nostinlaiterakennuksesta lähtevässä henkilökuilussa kaapeloidaan loppusijoituslaitoksen valvomattoman alueen sähköjärjestelmien pääsyöttö maanpinnalla olevasta 20 kv kytkinlaitoksesta sekä tarvittavat ohjaus- ja hälytyslaitteiden yhteyskaapelit sekä tele- ja tietoliikennekaapelit. Ajotunnelin sähkönsyöttö tulee tunnelitekniikkarakennuksen muuntamon kautta. Korkeammat ja laajemmat tunnelialueet voidaan valaista suurpainenatriumvalaisimilla. Maan alle louhittujen teknisen tilojen ja demonstraatiotilojen valaistus toteutetaan korroosiolta suojatuilla kotelointiluokan IP 65 valaisimilla. Loppusijoituslaitoksen varavalaistus toteutetaan kytkemällä noin 25 % kaapelihyllyyn kiinnitetyistä valaisimista UPS-järjestelmällä syötettyyn varavalaistusjärjestelmään. (Tuominen 2012) Telejärjestelmät Loppusijoituslaitoksen maanpäälliset ja maanalaiset tilat ja rakennukset sekä ulkoalueet varustetaan langattomalla DECT-puhelinjärjestelmällä. Järjestelmän tehtävänä on muodostaa normaalit sisäiset sekä ulkoiset puhelinyhteydet. Järjestelmä liittyy myös yhtenä osana evakuointijärjestelmään. Järjestelmien tukiasemat asennetaan maanalaisiin tiloihin louhinnan edetessä. (Tuominen 2012) Loppusijoituslaitoksen käyttövaihetta varten ONKALOn telejärjestelmiä laajennetaan (Saanio ym. 2012). Loppusijoituslaitoksen valvonta- ja turvajärjestelmät ONKALOn yhteydessä rakennetaan maan alle valvonta- ja turvajärjestelmiä. Käyttövaiheessa järjestelmiä laajennetaan tarpeen mukaan. Loppusijoituslaitoksen kulkureittejä valvotaan kameranvalvontajärjestelmällä. Loppusijoituslaitoksen vartiointi ja valvonta on keskitetty nostinlaiterakennukseen. Tämä valvontapiste on jatkuvasti miehitetty, joten sieltä on tarkoituksenmukaista kontrolloida kulkua loppusijoituslaitoksen valvonta-alueelle. Tämän takia erillistä kulunvalvontajärjestelmää ei tarvita loppusijoituslaitoksessa. Sen sijaan maan alla käytetään henkilöiden paikannusjärjestelmää, jota tarvitaan pelastustilanteissa. Maanalaisten tilojen merkki- ja turvavalaistusjärjestelmää varten UPS-laitteet ryhmäkeskuksineen asennetaan erilliseen UPS-pääkeskushuoneeseen. (Saanio ym. 2012).

80 74 Loppusijoituslaitoksen valvontamittausjärjestelmät Kunnonvalvonnan tarkoituksena on valvoa käyttövaiheen aikana loppusijoituslaitoksen ja sen järjestelmien kuntoa. Kuntoa valvotaan mittaamalla vuotovesimääriä sekä kallion jännityksiä ja siirtymiä. Instrumentointijärjestelmien avulla kerätään ja käsitellään tietoa loppusijoituslaitoksen kunnosta ja valvotaan, että työturvallisuus säilyy hyvänä loppusijoituslaitoksessa. Mittauksista saadut tiedot kerätään maan pinnalla olevaan käyttökeskukseen. Loppusijoituslaitoksessa tehdään seuraavia mittauksia: - hydrogeologiset valvontamittaukset, - kalliotekniset valvontamittaukset, - ilman, kallion ja veden lämpötilamittaukset, - ilman kosteusmittaukset, - viemäriveden pintamittaukset, - ilman aktiivisuusmittaukset, - CO-, CO 2 -, NO x - ja radonpitoisuuden mittaukset, - ilman pölypitoisuuden mittaukset, - savunilmaisu, ja - ydinmateriaalivalvontaan liittyvät mittaukset. Ydintekniset valvontajärjestelmät Loppusijoituslaitoksen säteilytilannetta valvotaan kiinteästi asennetuilla (Laukkanen ym. 2012) ja kannettavilla säteilymittauslaitteilla (Nikkanen 2012). Kiinteät säteilymittausjärjestelmät valvovat erillisten aktiivisuutta sisältävien prosessien osien, kuten ilmastoinnin ja jätevesien, säteilyturvallisuutta sekä laitoksen päästöjä. Kiinteät säteilymittaukset suunnitellaan ja rakennetaan pääosin yksittäisvikasietoisiksi, ja ne ovat käytettävissä jatkuvatoimisesti normaaleissa käyttötilanteissa sekä käyttöhäiriö- ja onnettomuustilanteissa. Kiinteitä säteilymittausjärjestelmiä voidaan käyttää myös ydinmateriaali- ja ydinsulkuvalvonnan tueksi. Kiinteiden säteilymittausjärjestelmien rinnalla käytetään kannettavia säteilymittauslaitteita siltä osin, kuin säteilymittauksia ei voida suorittaa kiinteillä säteilymittausjärjestelmillä. Kannettaviin säteilymittausjärjestelmään kuuluu annosnopeus- ja aktiivisuusmittareiden lisäksi myös mm. henkilöstön säteilyn annosmittarit eli dosimetrit. Henkilöstön säteilysuojelusta kerrotaan säteilysuojelun periaatesuunnitelmassa (Kukkonen 2012). Ydinmateriaalien kirjanpito ja raportointi tullaan hallinnoimaan tätä varten kehitettävän polttoainetietojärjestelmän avulla. Järjestelmän suunsuunnitteluperusteina huomioidaan paitsi ydinmateriaalivalvonnan tarpeet myös ydinjätekirjanpitoon ja turvallisuusanalyysien tekemiseen liittyvät näkökohdat. Jokaisen loppusijoitettavan polttoaine-elementtien tunniste- ja sijaintitiedot varmennetaan ja kirjataan kaikissa polttoaineen käsittelyvaiheissa ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen varastoilta loppusijoitusreikään. Tunnistaminen perustuu kameralla luettavaan elementin numeroon ja kapselin tunnisteeseen.

81 75 Palontorjunta- ja pelastusjärjestelmät Loppusijoituslaitoksen tilat suojataan automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Ilmaisimina käytetään savu- ja lämpöilmaisimia sekä optista kuitukaapelia. Loppusijoituslaitos varustetaan pikapalopostilla ja lisäksi tilat, joissa on merkittäviä palokuormia, varustetaan automaattisella sprinklerijärjestelmällä. Savunpoistojärjestelmän puhaltimia ja -pellejä ohjataan savunpoistokeskuksilla, jotka asennetaan palokunnan tuloreitin eli paloilmoitinjärjestelmän käyttölaitteen viereen sekä tason -437 m turvakeskukseen. Turvakeskukset sijaitsevat loppusijoituslaitoksen teknisissä tiloissa. Turvakeskuksissa on sähkönsyöttö varmistettu akuilla 12 tunniksi ja siellä ei tarvita hengitysilmalaitteita tai hiilidioksidin poistoa, koska tilojen ilmanvaihto toimii myös onnettomuustilanteessa. (Saanio ym. 2012) Turvakeskuksia on kuvattu tarkemmin kohdassa Turvallisuusluokitus STUKin turvallisuusluokitusta koskevan ohjeen YVL B.2 (luonnos) mukaan ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan sekä niitä käytetään siten, että niiden laatutaso ja laatutason todentamiseksi tarvittavat tarkastukset ja testaukset ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkityksen huomioon ottaen. Tämän periaatteen noudattamiseksi ydinlaitosten järjestelmät, rakenteet ja laitteet voidaan ryhmitellä turvallisuusluokkiin 1, 2 ja 3 sekä luokkaan EYT (ei ydinteknisesti luokiteltu). Kohteet, joiden turvallisuusmerkitys on suurin, kuuluvat turvallisuusluokkaan 1. Myös ohjeessa YVL D.5 on ohjeistusta loppusijoitusjärjestelmän osien turvallisuusluokitukseen. Turvallisuusluokka antaa lähtökohdan ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden laadunvarmistusvaatimusten määrittelyyn. Turvallisuusluokitus on perusteena määritettäessä STUKin valvontalaajuutta. Turvallisuusluokitusehdotus laaditaan osaksi rakentamislupahakemuksen yhteydessä STUKille toimitettavaa aineistoa. Lopullisesti järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus määräytyy, kun STUK hyväksyy luokitusehdotuksen. Posivan ehdotuksen mukaan loppusijoitusjärjestelmän EBS-komponenttien osalta loppusijoituskapselit ovat turvallisuusluokkaa 2, bentoniittipuskuri ja loppusijoitusreikä luokkaa 3 ja tunnelin täyttömateriaali sekä tulpparakenteet luokkaa EYT. Teknisten järjestelmien osalta polttoaineen ja loppusijoituskapselien käsittelyjärjestelmät ovat luokkaa 3. Lisäksi säteilymittausjärjestelmät ja ne jäähdytys-, ilmanvaihto-, viemäröintija sähköjärjestelmät, joilla on ydinturvallisuusmerkitystä, ovat luokkaa 3. Muilta osin järjestelmät olisivat luokkaa EYT.

82 76

83 77 4 KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOSTEN KÄYTTÖTOIMINTA 4.1 Päätoiminnot Henkilöstö Ydinenergialain (990/1987) 20 :n mukaan ydinlaitoksen käyttöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvanhakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus ja että ydinlaitoksen käyttöhenkilökunnan kelpoisuus sekä ydinlaitoksen käyttöorganisaatio ovat asianmukaiset. Henkilöstön on oltava tehtäviinsä soveltuvia, päteviä ja hyvin koulutettuja. Henkilöstöä varten on oltava koulutusohjelmat pätevyyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Loppusijoitustoiminta tukeutuu monin tavoin Olkiluodon ydinvoimalaitosalueella oleviin toimintoihin. Sähkön tuotanto ydinvoimalla tulee jatkumaan Olkiluodossa hyvin pitkän ajan ja siitä syystä osa Posivan tarvitsemista toiminnoista voidaan kattaa ostopalveluina nykyisenkaltaiseen tapaan. Posivan alustavan henkilöstösuunnitelman mukaan käyttötoiminnan alkaessa Posivalla työskentelee noin henkilöä. Näiden lisäksi eri toimintoja tullaan täydentämään ulkopuolisilla ostopalveluilla. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen koekäytön alkamisen aikaan Posivassa tulee olla tarvittava henkilökunta laitoksien tuotantotoimintojen hoitamiseen. Ennen tuotannon alkamista organisaatio tulee suunnitella sellaiseksi, että se huolehtii ainakin seuraavista toiminnoista: - ydin- ja säteilyturvallisuus, - loppusijoituskonseptin hallinta, kehittäminen ja ylläpito, - turvallisuusarvion laadinta ja ylläpito, - luvituksen hallinta, - rakentaminen ja investoinnit, - hankinta ja logistiikka, - käyttö ja kunnossapito, - yritysturvallisuus, - laatu ja ympäristö sekä - tukitoiminnot, kuten henkilöstöhallinto, talous, tietohallinto ja viestintä. Loppusijoituslaitoksen henkilöstö työskentelee pääosin yhdessä vuorossa. Vartijat työskentelevät kolmessa vuorossa. Yöaikana kapselointilaitosta valvotaan nostinlaiterakennuksen vartiointikeskuksesta. Henkilöstön työpisteet sijoitetaan siten, että henkilöstön ei tarvitse tarpeettomasti kulkea paikasta toiseen eikä ylittää valvomattoman ja valvonta-alueen rajoja. Ydinpolttoainetta käsittelevän ryhmän tukipiste on nostinlaiterakennuksessa, jossa on valvonta-alueen kulunvalvontapiste, joka kattaa myös loppusijoitustilojen valvonta-alueen.

84 Käytetyn polttoaineen kuljetukset ja siirrot Käytettyä ydinpolttoainetta varastoidaan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen ja TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen KPA-varastoissa, kunnes se siirretään Olkiluodossa sijaitsevaan Posivan kapselointilaitokseen erikoissäiliöissä. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamista säädellään tarkoin kansallisin ja kansainvälisin määräyksin ja sopimuksin. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukselle on Suomessa haettava STUKin lupa. STUK hyväksyy kuljetussäiliöt ja tarkastaa kuljetussuunnitelman, kuljetushenkilöstön pätevyyden sekä turvajärjestelyt ja onnettomuuksiin varautumisen. (Koskivirta 2012) Polttoainetta voidaan kuljettaa säiliön sisällä kuiviltaan tai siten, että säiliö on täytetty vedellä. Posivan referenssiratkaisu perustuu märkäkuljetukseen, jossa polttoaineen lämpötila pysyy alempana kuin kuivakuljetuksessa. Loviisan käytettyä polttoainetta kuljetettiin vuoteen 1996 saakka Neuvostoliittoon ja Venäjälle märkäkuljetuksina. Kuljetussäiliöille, säiliön käsittelylle, onnettomuustilanteisiin varautumiselle ja dokumentaatiolle on asetettu korkeat vaatimukset. Periaate on, että kuljetussäiliö ei saa menettää säteilysuojeluominaisuuksiaan pahimmassakaan ajateltavissa olevassa onnettomuudessa. Kuljetussäiliöissä olevan käytetyn ydinpolttoaineen tulee kuljetuksen aikana pysyä kaikissa tilanteissa alikriittisenä. Kuljetussäiliöille asetetaan tavanomaista kuljetuskalustoa tiukemmat vaatimukset ja niiden on täytettävä poikkeustilanteiden varalta tiukat vaatimukset eli kuljetussäiliön tulee kestää mm. - pudotus 9 metrin korkeudelta peräänantamattomalle alustalle seurauksiltaan epäedullisimmalla kohtaamiskulmalla, - pudotus halkaisijaltaan 0,15 m terästangon päälle 1,0 metrin korkeudelta, - vähintään 30 min ajan tulipalon aiheuttama terminen ympäristö, kun liekkien lämpötila on 800 C, ja - upotus veteen 200 metrin syvyyteen vähintään tunnin ajaksi. (IAEA 2012) Kuljetussäiliöiden mitoitus riippuu polttoaine-elementtien koosta ja muodosta. Eri valmistajilla on myös jonkin verran toisistaan eroavia teknisiä säiliöratkaisuja. Castor VVER-440/84 kuljetussäiliöön sopii 84 Loviisan polttoaine-elementtiä. Olkiluodon polttoaineen siirtosäiliön vetoisuus on tällä hetkellä 41 elementtiä. Käytännössä ko. säiliöön lastataan 36 elementtiä, koska yhteen kapseliin mahtuu 12 elementtiä ja tällöin voidaan siirtää polttoainetta 3 kapselin tarve kerralla. Toisena mahdollisuutena tutkitaan säiliötä, johon mahtuu 48 BWR-elementtiä. (Kukkola 2012) OL3:n polttoaineen kuljetussäiliön tyyppi valitaan myöhemmin. Kuljetukset Loviisasta Olkiluotoon Loviisan polttoaineiden kuljetus Olkiluotoon on suunniteltu tapahtuvan maantiekuljetuksena, mutta vaihtoehtoisina kuljetustapoina on tarkasteltu myös rautatie- ja merikuljetusta sekä näiden yhdistelmiä (kuva 31). Maantiekuljetuksia Loviisasta on maksimissaan 6 kertaa vuodessa niinä vuosina, kun loppusijoitetaan Loviisan laitosten polttoainetta. Kun polttoainetta kuljetetaan Loviisasta Olkiluotoon, pysyy polttoaineen lämpöti-

85 79 la aikaisempien kokemusten mukaan alle 40 o C. Täten mitään erillisiä jäähdytysjärjestelmiä ei tarvita. (Kukkola 2012) Maantiekuljetuksessa kuljetussäiliötä kuljetetaan 3- tai 4-akselisella vetoautolla ja moniakselisella kokoperävaunulla, jolloin kuljetuksen akselipaino pysyy teiden ja siltojen sallimissa rajoissa. Käytetyn polttoaineen kuljetussäiliö lastataan kuorma-autoon nosturilla ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen varastossa. Säiliö kallistetaan kuljetuksen ajaksi vaaka-asentoon ja säiliön päätyihin asennetaan törmäyssuojat. Säiliö ja kuljetusalusta peitetään kuljetuksen ajaksi sääsuojalla. Kuljetus tapahtuu valvottuna kuljetuksena, jolloin kuljetuksen mukana seuraa tarvittava saattuehenkilöstö, kuten poliisi ja STUKin valvoja. (Koskivirta 2012) Kuva 31. Käytetyn polttoaineen kuljetuksia varten tarkastellut maantiereitit Loviisasta Olkiluotoon (Suolanen & Rossi 2012). Olkiluodon laitosten (OL1-2 ja OL3) polttoaineen siirrot Polttoaineen siirrot tehdään Olkiluodon voimalaitosalueella erikoisajoneuvolla kuljetussäiliöissä. Tällainen ajoneuvo on jo nykyisin käytössä, koska sellaisella siirretään polttoaine voimalaitosyksiköiden reaktorihalleista KPA-varastoon (kuva 32). Polttoaine pysyy Olkiluodon polttoaineen siirroissa lähes KPA-varaston vesialtaiden veden lämpötilassa, joten mitään erillisiä jäähdytysjärjestelmiä ei tarvita.

86 80 Kuva 32. Käytetyn polttoaineen siirtoajoneuvo ja kuljetussäiliö, joilla polttoainetta siirretään Olkiluodon voimalaitosalueella. Ajoneuvosiirrot KPA-varastolta kapselointilaitokselle tulevat käyttämään nykyisiä tieyhteyksiä Olkiluodon voimalaitosalueella sekä osittain mahdollisesti uusia teitä loppusijoituslaitosalueelle ja -alueella Kapselit Kapselin mitoitusperusteet Kunkin polttoainetyypin mitat, erityisesti polttoaine-elementin pituus, määrää sille sopivan kapselin mitat. Kapselien ulkohalkaisija on 1,05 m, mutta kapselin kokonaispituus vaihtelee polttoainetyypeittäin. Kapselin kokonaispituudet ovat esitelty taulukossa 3 eri kapselityypeille. (Raiko 2012) Kapseliin sijoitettavien polttoaine-elementtien kombinaatiot on vuosittaisten polttoainekertymien, poistopalamien ja laitosten käyttöajan avulla määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti: - Yksittäisen elementtikohtaisen jälkijäähdytysajan tulee olla vähintään 20 vuotta säteilytason riittävän alenemisen saavuttamiseksi. - Kapselikohtaisten lämpötehojen tulee olla mahdollisimman samansuuruisia. - LO1-2- ja OL1-2-polttoaineiden kapseleihin sijoitetaan 12 polttoaine-elementtiä ja OL3:n kapseliin 4 polttoaine-elementtiä. - Loppusijoitus tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin tasaisella nopeudella. - Polttoaine-elementtien kokonaisjälkijäähdytysaika määräytyy kapselille sallitun lämpötehon suuruudesta. - Kapselin tulee täyttää kriittisyysturvallisuusvaatimukset.

87 81 Perustapauksessa kapselien lasketut lämpötehot 12 nipun kapseleille voivat olla kapselointihetkellä enintään W LO1-2-polttoaineilla ja W OL1-2- polttoaineilla. OL3:n kapseliin sijoitetaan vain 4 polttoaine-elementtiä. OL3:n kapselikohtainen lämpöteho saa olla enintään W. Kapselien korkein sallittava lämpötila määräytyy veden kiehumispisteestä normaalipaineessa. Jos kapselin pintaan tihkuva vesi kiehuisi ja höyrystyisi, siinä olevat suolat konsentroituisivat kapselin pinnalle. Tästä aiheutuisi uhka kapselivaipan korroosiokestävyydelle. Tästä syystä lämpötila kapselin ja bentoniitin rajapinnassa ei saa olla ylittää +100 ºC. Kapselidesign Kapselityypit on esitetty kuvassa 33 ja kapselien perusmitat taulukossa 3. Kuva 33. Loppusijoituskapselit; vasemmalla LO1-2-kapselityyppi (VVER 440), keskellä OL1-2-kapselityyppi (BWR) ja oikealla OL3-kapselityyppi (EPR).

88 82 Taulukko 3. Eri kapselityyppien päämitat ja painot (Raiko ym. 2012). Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 Ulkohalkaisija (m) 1,05 1,05 1,05 Kokonaispituus (m) 3,55 4,75 5,22 Kokonaistilavuus (m 3 ) 3,0 4,1 4,5 Elementtien määrät (kpl) Polttoaineen määrä (tu) 1,4 2,2 2,1 Kokonaispaino (t) 18,8 24,5 29,0 Loppusijoituskapselin sisärakenne on valamalla valmistettu integroitu osa. Sisäosa toimii kapselin kuormaa kantavana osana, polttoaine-elementtien sijoitustelineenä, osana säteilysuojaa, lämmönjohteena, alikriittisen geometrian muodostajana ja kapselin tyhjän tilan täytteenä. Kapselin sisäosa on lujuuden, alikriittisyyden varmistamisen sekä lämmönjohto- ja säteilysuojauskyvyn optimoimiseksi valittu valmistettavaksi rautavalusta, jonka materiaali ja valmistusmenetelmä on valittu siten, että sitkeysominaisuuksia maksimoidaan ja valussa tapahtuvaa kutistumista ja muodon vääristymistä minimoidaan. Sisäosan materiaalina on pallografiittivalurauta edellä mainittujen vaatimusten, lähinnä helpomman valettavuuden ja sitkeysominaisuuksien vuoksi. Rautasisuksen pohja valetaan integroituna sisäosaan. Sisäosan pohjan paksuus on OL1-2- sisäosalle 60 mm, LO1-2-sisäosalle 70 mm ja OL3-sisäosalle 85 mm. Irrallinen kansipääty valmistetaan teräslevystä kaikille polttoainetyypeille ja sen paksuus on 50 mm (Raiko ym. 2012). Sisäkansi kiinnitetään rautasisukseen yhdellä ruuvilla (koko M30) kannen keskeltä (Raiko 2012). Kannen ja sisäosan väliin tulee rengastiiviste, jotta kapselista saadaan kaasutiivis. Kapselin sisäosaa ympäröi kauttaaltaan 50 mm paksuisesta kuparista valmistettu päällysvaippa. Kuparivaipasta ja rautasisäosasta muodostuu tiivis, pitkäikäinen, korroosionkestävä ja erittäin luja lieriön muotoinen säiliö (kuva 34). Kapselin ulkovaippa valmistetaan tiukoilla puhtausvaatimuksilla hapettomasta kuparista (Cu-OF) korroosion keston ja tiiveyden varmistamiseksi. Kupariin on lisäksi mikroseostettu fosforia ( ppm) virumiskestävyyden parantamiseksi. (Raiko 2012) Ulkovaipan valmistus on suunniteltu tehtäväksi pisto-vetomenetelmällä, jolloin kapselin pohja syntyy vaipparakenteen integroituna osana. Seinämän paksuus on valittu loppusijoitusolosuhteissa vallitseviin korroosionopeuksiin nähden erittäin konservatiivisesti. Kapselin kuparikannessa on nostoapuvälineen tarttumista varten ympyrän muotoinen nosto-olake. Kansi liitetään lieriöön elektronisuihkuhitsauksella. Kuparin raekoon tulee olla alle 360 m, jotta kuparimateriaalin voidaan olettaa muokkautuneen ja että kapselin ja kannen hitsaussauman ultraäänitarkastuksella päästään riittävään erottelukykyyn. Kuparivaippa on sisä- ja ulkopinnoiltaan koneistettu sorvaamalla. Kapselien yksityiskohtainen esittely on saatavilla kapselin suunnitteluraportissa (Raiko 2012) ja tuotantolinjaraportissa (Raiko ym. 2012).

89 83 Kuva 34. BWR-kapselin komponentit: kuparikapseli ja sen kuparikansi, sekä valurautasisus ja sen teräskansi Kapselointilaitoksen toiminta Polttoaineen vastaanotto Kuljetussäiliöiden kuljetusajoneuvon sääsuoja pestään ulkona ja siirretään pois ennen ajoneuvon ajoa sisälle. Ajoneuvo ajetaan vastaanottotilaan, jossa kuljetussäiliöstä poistetaan iskunvaimentimet, kuljetussäiliö nostetaan pystyasentoon ja siirretään joko vastaanottotilan varastointipaikalle tai kuljetussäiliön siirtokäytävään. Kuljetussäiliöiden vastaanottotila on läpiajettava, vaikka varastointipaikoilla olisikin kuljetussäiliöitä. Polttoaineen vastaanottotila on yhteinen uusien kapseleiden vastaanottotilan kanssa. Kuljetussäiliön siirtokäytävässä kuljetussäiliön ulompi suojakansi poistetaan, annetaan ylipaineen purkautua ja otetaan näyte kuljetussäiliön kaasutilasta. Kuljetussäiliö telakoidaan käsittelykammioon (kuva 35) ja käsittelykammion suojakansi avataan. Sen jälkeen kuljetussäiliön säteilysuojakansi nostetaan käsittelykammioon. (Kukkola 2012)

90 84 Kuva 35. Polttoaineen käsittelykammio. Vasemmalla seinustalla on kuivausasemat, keskellä alareunassa kapselin telakointiasema ja oikealla kuljetussäiliön telakointiasema. (Kukkola 2012) Polttoaine-elementtien kuivaus Polttoaine-elementit siirretään polttoaineen siirtokoneella kuljetussäiliöstä polttoaineen kuivausasemaan (kuva 36). Polttoaineen kuivausjärjestelmän avulla poistetaan polttoaine-elementteihin välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana jäänyt kosteus ennen elementtien sijoittamista loppusijoituskapseliin. Laitteisto asennetaan kapselointilaitoksen polttoaineen käsittelykammion yhteyteen. Kuivaus suoritetaan alipainekuivauksena, jossa elementtien pinnalla oleva kosteus höyrystyy ja imeytyy pois. (Suikki ym. 2007) Kuivauslaitteistoja on kaksi kappaletta. Toinen kammioista on varustettu vastaanottamaan LO1-2:n polttoaine-elementtejä ja toinen OL1-2:n polttoaine-elementtejä. Kammioiden sisätila on riittävä vastaanottamaan myös OL3:n polttoaine-elementtejä, mutta tällöin kammion sisäosa, johon kuivattavat elementit asetetaan, pitää vaihtaa. Kuivauskammiot voidaan sulkea kansilla, jotka sijaitsevat käsittelykammion puolella. Kammiosta pois pumpattu vesihöyry kerätään hallitusti talteen ensin lämmönvaihtimella kondensoimalla. Lämmönvaihtimen ohi päässyt höyry kerätään kylmäloukkuun, jonka kylmille pinnoille vesi jäätyy (kuva 37). Alipainepumppujen poistoilma johdetaan valvotun alueen poistoilmajärjestelmään. Riittävä kuivaustulos varmistetaan alhaisella, noin 100 Pa loppupaineella sekä riittävällä pitoajalla. Kammio on rakennettu siten, että

91 85 sen puhdistus olisi mahdollisimman helppoa, jos polttoainesauva rikkoutuisi kuivausprosessin tai kammion täytön tai tyhjennyksen aikana. Kuva 36. Polttoaine-elementtejä asennetaan yhden kapselin verran kuivattavaksi kuivauslaitteen telineeseen. Kuva 37. Kuivausjärjestelmän laitteet. Vasemmalla OL1-2-elementtien kuivauskammio, kondensaatio- ja alipainelaitteistot alhaalla.

92 86 Kapselin siirtovaunu Uusi loppusijoituskapseli lasketaan kapselin siirtokäytävän siirtovaunuun vastaanottotilan lattialuukun kautta. Loppusijoituskapselin sisäkansi on paikoillaan ja kuparikapselin kansi asetetaan siirtovaunun telineeseen. Kapselia siirretään kapselointiprosessin edetessä siirtovaunulla kapselointilaitoksen siirtokäytävässä. Siirtovaunun tehtävänä on kuljettaa kapselia läpi kapselointiprosessin. Vaunu toimii lisäksi prosessilaitteiden apuna mahdollistaen kapselin pyörittämisen ja korkeuden säädön. Siirtovaunun päätysivu on avoin, jotta kapselit voidaan siirtää ilman korkeita nostoja (kuva 38). Siirtovaunussa on sähkömoottorikäytöt siirtoa varten sekä sähköinen ruuvikoneisto kapselin nostoa varten. Kapselin siirtovaunun suunnitelma on esitetty työraportissa Suikki (2011). Siirtovaunu kulkee siirtokäytävässä kiskoja pitkin ja se paikoitetaan työasemille asemakohtaisten paikoituslaitteiden avulla. Kapseli keskitetään tarkasti, jotta hitsaus- ja tarkastusprosessit voidaan suorittaa. Laitteen tärkeimmät järjestelmät on kahdennettu. Kuva 38. Kapselin siirtovaunu siirtokäytävässä (Suikki 2011). Loppusijoituskapseli on suojaamattomana kapselin siirtovaunussa. Säteilytason vuoksi siirtovaunua ei voi korjata kapselin ollessa siirtovaunussa. Siirtovaunun siirtomekanismi varmennetaan vaijerimekanismilla siltä varalta, että vaunun pääsiirtomekanismiin tulee häiriö. Tällöin vaunu voidaan hinata esimerkiksi kapselien välivaraston kohdalle ja kapseli siirtää kapselin siirtotrukilla välivarastoon. Siirtovaunua voi tämän jälkeen korjata siirtokäytävässä. (Suikki 2011)

93 87 Polttoaineen kapselointi Kapselin siirtovaunu ajetaan polttoaineen käsittelykammion alapuolelle. Kapselointilaitoksen käsittelykammiossa on telakointiasemat käytetyn ydinpolttoaineen kuljetussäiliölle ja kapselille, polttoaineen kuivausasemat ja siirtokone polttoaineen käsittelyyn (kuva 35). Loppusijoituskapseli nostetaan siirtovaunun avulla käsittelykammion telakointiasemaan. Läpivienti tiivistetään ja käsittelykammion sulkukansi avataan. Loppusijoituskapselin sisäkansi avataan ja siirretään sivuun kaasunvaihtokuvun avulla, minkä jälkeen suojakaulus asennetaan kapselin tiivistepintojen suojaksi. Kapselin telakointiasema on yhteinen Loviisan ja Olkiluodon polttoaineelle. (Kukkola 2012) Telakointiaseman tehtävänä on paikoittaa ja tiivistää loppusijoituskapseli käsittelykammion lattiassa olevaan reikään ja tarjota sopivat apuvälineet kapselin täytön ja atmosfäärin vaihdon toteuttamiseksi. Suunnitellun telakointiaseman osia ovat telakointirengas, suojakansi, suojakartio ja kaasunvaihtokupu sekä kaasunvaihtoon liittyvä alipainetekniikka ja suojakaasun syöttölaitteet (kuva 39). Suurin osa laitteiston toimilaitteista on käsittelykammion ulkopuolella. Kuva 39. Telakointiaseman laitteita käsittelykammiossa. Vasemmalla kaasunvaihtokupu, keskellä käsittelykammion erotuskansi ja oikealla suojakaulus. (Suikki 2006) Polttoaineen kuivauksen jälkeen polttoaine-elementit siirretään yksitellen kaukoohjatusti loppusijoituskapseliin. Kun kapseli on täytetty, sisäosan ilma vaihdetaan suojakaasuun kaasunvaihtokuvun avulla, sisäosan kansi ruuvataan kiinni ja sisäosan tiiveys tarkastetaan. Polttoainetta nostetaan ja käsitellään polttoaineen siirtokoneella, joka liikkuu käsittelykammiossa seinäkiskoja pitkin. Siirtokone perustuu siltanosturiin ja siinä on karuselli-

94 88 mainen kääntöpöytä, johon on kiinnitetty sekä kiinteä että teleskooppimasto. Kiinteä masto on polttoaine-elementtien siirtelyä varten ja teleskooppimastossa on manipulaattorikäsivarsi huolto- ja puhdistustöitä varten. Pintakontaminaation näytteenotto ja puhdistaminen suoritetaan kapselin pintaa mekaanisesti pyyhkimällä tähän tarkoitukseen suunnitellulla laitteistolla. Pyyhinnän aikana paikoillaan oleva laite käsittelee kapselia, joka liikkuu pystysuunnassa ja pyörii siirtovaunun toimesta. Laite sijaitsee käsittelykammion alapuolella kapselin siirtokäytävässä. Pyyhkimällä tapahtuva näytteenotto poistaa pölymäisiä hiukkasia kapselin pinnalta, joten käsiteltävä kohta puhdistuu näytteenoton yhteydessä. Kapselin kannen hitsaus Kapseloinnin jälkeen kapseli ajetaan siirtovaunulla kuparikannen hitsausasemaan. Hitsausjärjestelmällä hitsataan loppusijoituskapselin kuparikansi kiinni kuparikapselin lieriöön niin, että sauman eheys vastaa kapselin vaipan eheyttä. Järjestelmä asennetaan kapselointilaitoksen kapselin siirtokäytävän yläpuoliseen tilaan, polttoaineen käsittelykammion ohjaushuoneen viereen. Hitsausprosessi on samanlainen jokaiselle kolmelle kapselityypille (OL1-2, OL3, LO1-2), koska kapselien halkaisija on sama. Ainoastaan kapselin nostokorkeus siirtovaunusta hitsauskammioon vaihtelee, mutta kapselin yläpään korkeusasema on kussakin tapauksessa sama. Kuparikapselin kannen sulkeminen tapahtuu elektronisuihkuhitsauksella, joka suoritetaan tyhjiössä. Elektronisuihkuhitsaus on yleisesti käytössä teollisuudessa vaativissa kohteissa, kuten turbiinin siivissä ja koneiden osissa. Tällä menetelmällä kyetään tekemään huokosettomia hitsisaumoja 80 mm asti niin, että rakenteelliset muutokset materiaalissa pysyvät merkityksettöminä. (Suikki & Wendelin 2008) Loppusijoituskapselien kannen hitsausjärjestelmä koostuu kahdesta hitsauskammiosta, kapselin telakointilaitteistosta, elektronisuihkuhitsauslaitteistosta, tyhjiölaitteistoista sekä tarvittavista apulaitteista. Järjestelmän laitteet on sijoitettu hitsauskammioon, apulaitehuoneeseen, ohjaushuoneeseen sekä siirtokäytävän kattoon (kuva 40). Toinen hitsauskammio on tarkoitettu koehitsausten suorittamiseen ja hitsauslaitteen säätöjen kalibrointiin. Hitsattava kapseli telakoidaan kaasutiiviisti varsinaiseen loppusijoituskapselin kannen hitsauskammioon. Kammioon pumpataan tyhjiö, minkä jälkeen kapselin kuparikansi suljetaan ja suoritetaan kannen hitsaus. Kansi tuodaan kammioon ennen kapselin telakointia kapselin siirtovaunun nostimen avulla. Kapselin nosto ja hitsauksenaikainen pyöritys hoidetaan myös siirtovaunun avulla. Kannen hitsauskammiossa on laitteet kannen keskitykselle ja asennukselle, sekä kuparikapselin lieriön yläreunan lämmityslaitteet, joilla varmistetaan riittävä asennusvälys kannen ja lieriön välille. Laitteet, joiden ei tarvitse olla hitsauskammioissa, on sijoitettu viereiseen apulaitehuoneeseen huollon ja korjaustoimenpiteiden yksinkertaistamiseksi. Hitsauskammion kontaminaatioriski on pieni, mutta kapselin ollessa hitsauskammiossa pitää hitsaushuoneeseen pääsy estää korkean säteilytason takia. Koehitsauskammiossa on säteilysuojaus, mutta se on mitoitettu ainoastaan hitsauskoneen tuottaman röntgensäteilytason mukaan.

95 89 Järjestelmää ohjataan kapselointiprosessin ohjaushuoneesta käsin. (Suikki & Wendelin 2008) Kuva 40. Periaatekuva kapselointilaitoksesta hitsausaseman kohdalta. Kuvassa näkyy (1) apulaitehuone, (2) hitsauskammio (3) kapselointiprosessin ohjaushuone ja (4) kapselin siirtokäytävä. Kuvassa kapseli on nostettu ylös hitsausasemaan. (Suikki & Wendelin 2008) Hitsin tarkastus Kun hitsaus on tehty, loppusijoituskapseli irrotetaan hitsausasemasta. Kapselin siirtokäytävässä hitsipinta koneistetaan jyrsinlaitteella kauko-ohjatusti. Kapseli pyörii koneistamisen aikana pituusakselinsa ympäri. Koneistamisen jälkeen kapseli ajetaan siirtovaunulla hitsin tarkastusasemaan (kuva 41). (Kukkola 2012) Kapselin kuparikannen hitsi tarkastetaan visuaalisen tarkastamisen lisäksi ultraääni-, pyörrevirta- ja radiograafisella menetelmällä. Kaikki NDT-tarkastukset (Nondestructive testing) tehdään samassa tarkastusasemassa. Kapseli pyörii pystyakselinsa ympäri tarkastuksessa. (Suikki & Wendelin 2009) Eri tarkastusmenetelmien mittausdata tallennetaan ja analysoidaan. Kannen hitsin hyväksyminen perustuu yksittäisten tarkastusmenetelmien ja eri tarkastusmenetelmien yhdisteltyihin hyväksymisrajoihin. Jos kannen hitsaus ei läpäise tarkastusta, kapseli tyhjennetään ja uusi kapseli otetaan tilalle. Kapselin kuparikansi avataan koneistamalla, minkä jälkeen kapseli siirretään käsittelykammioon tyhjennettäväksi polttoaineelementeistä. Tyhjennettyä kapselia käsitellään kuten aktiivista jätettä lukuun ottamatta kuparikantta, joka voidaan kierrättää.

96 90 Kuva 41. Hitsin tarkastusasema (Suikki & Wendelin 2009). Hitsin hyväksytyn tarkastuksen jälkeen kapseli lasketaan siirtokäytävään ja ajetaan siirtokäytävän päähän. (Kukkola 2012) Kapselin siirtotrukki Hitsauksen jälkeen kapseli siirretään kapselin siirtotrukilla kapselointilaitoksen välivarastoon ja sieltä myöhemmin kapselihissillä loppusijoituslaitokseen tai suoraan hissiin ja sitten loppusijoituslaitokseen. Loppusijoituskapselien lyhyet horisontaalisiirrot kapselointi- ja loppusijoituslaitoksissa hoidetaan kapselin siirtotrukilla (Kukkola 2012). Siirtotrukki on varustettu vetävällä pyöräparilla ja nostolaitteella. Kapseli on pystyasennossa kapselin siirtotrukin paletin päällä. Siirtotrukki ajaa paletin päällä olevan kapselin alle ja nostaa sen hieman ilmaan, jotta siirtoajo mahdollistuu (kuva 42). Kuljetusalusta kulkee kapselin mukana alas loppusijoituslaitokseen.

97 91 Kuva 42. Siirtotrukki ja paletin päällä oleva kapseli. Kapselihissi ja pudotusvaimennin Loppusijoituskapselit siirretään maan pinnalta loppusijoituslaitokseen kapselikuilua pitkin kapselihissillä. Kapselikuilu kytkeytyy maan pinnalla kapselointilaitokseen ja loppusijoituslaitoksessa teknisten tilojen kapselin vastaanottoasemaan. (Kirkkomäki 2009b) Kapselihissiä käytetään myös loppusijoitusreikiin asennettavien esipuristettujen bentoniittilohkojen kuljetukseen loppusijoitustilaan. Kapselihissin käyttölaitteena on vastapainolla varustettu kitkapyöräkone. Kapselihissi mitoitetaan kg kuormalle. Hissin nopeus on 3 m/s. Hissi varustetaan johteilla ja vastapainolla. Hissiin ei järjestetä johdejarruja, jotta jarrujen virhetoiminnot eliminoitaisiin. Hissi varustetaan 500 kw:n tasavirtamoottorilla sekä varmennetuilla levyjarruilla ja hidasajokoneistolla. Hissin koneistoon tulee kuusi 38 mm paksuista vaijeriköyttä. Köysipyörän halkaisija on 2,8 m. (Saanio ym. 2012) Mikäli kapselihissi jostain syystä pettäisi, putoaisi loppusijoituskapseli kapselikuiluun. Pudotuskorkeus on suurimmillaan noin 450 metriä. Pohjalle asennetaan mekaaninen pudotusvaimennin. Vaimentimeksi kuilun pohjalle rakennetaan riittävän paksu vaimenninmateriaalikerros, jolloin kapseli säilyy suurella varmuudella ehjänä kaikissa tilanteissa. Kapselikuilun vaimentimen vuotovesien pinta täytyy rajoittaa tasolle, jolla vaimenninmateriaali ei kellu. Kellumistapauksessa kapseli läpäisee sekä suurilla että pienillä törmäysnopeuksilla vaimenninmateriaalin ja iskeytyy pohjaan. Vaimentimen toimintaa on

98 92 analysoitu mallintamalla sekä pienemmän mittakaavan kokeilla vaimentimen dimensioiden määrittelemiseksi (Kuutti ym. 2012) Kapselointiprosessin valvontatoiminnot Kapselointiprosessia ohjataan käsittelykammion viereisestä kapselointiprosessin ohjaushuoneesta. Ohjaushuoneesta on suora näkyvyys käsittelykammioon lyijylasien läpi. Laitoksessa noudatetaan ohjeen YVL D.1 (luonnos) mukaisia vaatimuksia ydinmateriaalivalvonnasta. Valvonta tapahtuu ydinmateriaalin kirjanpidolla sekä visuaalisilla että teknisillä valvontamenetelmillä polttoaineen kapselointiprosessin kaikissa vaiheissa (Kukkola 2012) Loppusijoituslaitoksen toiminta Kapselin tuonti loppusijoitustiloihin Loppusijoituskapseli ajetaan kapselointilaitoksessa siirtotrukilla kapselikuilun hissiin ja toisella siirtotrukilla hissistä ulos loppusijoituslaitoksen kapselin vastaanottotilaan (Kukkola 2012). Kapselin vastaanottotilan suunnitelma on esitetty kuvassa 43. Vastaanottotila on kaksikerroksinen. Kapselit siirretään hissistä ulos alemmalla tasolla. Kuva 43. Havainnekuva kapselivarastosta ja vastaanottotilasta (Kirkkomäki 2012). Vastaanottotilan alemmalta tasolta kapseli siirretään kapselin siirtotrukin avulla joko loppusijoituslaitoksen välivarastoon tai kapselin lastausasemaan (kuva 44), josta se voidaan nostaa kerrosta ylemmällä tasolla olevan kapselin siirto- ja asennusajoneuvon säteilysuojan sisään. Kapselin siirto- ja asennusajoneuvo odottaa kapselia säteilysuoja pystyasennossa kapselin saattonostimen yläpuolella. Kapseli nostetaan kapselin siirto- ja asennusajoneuvoon ajoneuvon kapselinostimella (kuva 44). Kapselin nostoa saatetaan kapselin alapuolella

99 93 lastausasemassa olevalla kapselin saattonostimella. Näin menetellen voidaan varmistaa kapselin nosto kahdella erillisellä nostolaitteella. Kun kapseli on nostettu siirto- ja asennusajoneuvon säteilysuojaan, voidaan säteilysuoja kääntää vaaka-asentoon, jolloin säteilysuoja samalla sulkeutuu mekaanisesti. Tämän jälkeen kapseli voidaan siirtää siirto- ja asennusajoneuvolla haluttuun loppusijoitustunneliin. Kuva 44. Loppusijoituskapselin nostaminen säteilysuojaan loppusijoituskapselin lastausasemassa. Säteilysuoja on käännetty pystyasentoon lattian läpivientiin ja tarttuja on laskettu alas. Loppusijoituskapseli tuodaan kapselin saattonostimelle kapselin siirtotrukilla ja tuetaan paikoilleen. Kapselin saattonostin nostaa loppusijoituskapselia johteita (5) pitkin, kunnes tarttuja lukitaan kapselin nostouriin. Kapselin saattonostin jatkaa nostoa, kunnes kapselin yläosa on säteilysuojassa. Tuet avataan ja kapseli nostetaan ylös ajoneuvoon nostolaitteella (Wendelin & Suikki 2008). Loppusijoitusreiän valmistelu kapselin asennusta varten Loppusijoittaminen aloitetaan tunnelin perällä olevasta loppusijoitusreiästä. Loppusijoitusreiän suojakansi poistetaan ja loppusijoitusreikä pestään painepesurilla, pumpataan vedestä tyhjäksi ja kuivataan kuumailmapuhaltimella. Loppusijoitusreiän pesu ja tarkistus tehdään loppusijoitusreikään laskettavan työlavan avulla. Reiän yläpäässä olevaan kehysrakenteeseen kiinnitetään bentoniittipuskurin kosteussuojan kiinnityksessä tarvit-

100 94 tavat osat sekä vesitiivis teräskansi, joka toimii putoamissuojana sekä estää veden ja muiden epäpuhtauksien pääsyn reikään. Ennen puskurilohkojen asentamista kaikki reiät puhdistetaan, tarkastetaan ja kuivataan. Tämän jälkeen loppusijoitusreiän pohjalle asennetaan kuparilevy, johon kosteussuoja kiinnitetään. (Saanio ym. 2012) Reunalohkojen tiukka pystysuoruusvaatimus edellyttää pohjan suoruudelta erittäin suurta tarkkuutta. Loppusijoituskapselin ja reuna- ja päällyslohkojen paino kohdistuu pohjalohkoon ja jos loppusijoitusreiän pohja ei ole hyvin tasainen, niin pohjalohkon murtuminen on mahdollista. Bentoniittipuskurilohkot ja niiden tuonti loppusijoituslaitokseen Kapselin suojana olevat bentoniittipuskurilohkot siirretään maan pinnalta loppusijoituslaitokseen kapselikuilua pitkin kapselihissillä. Puskurilohkot muodostuvat puristetusta bentoniitista valmistetuista sylinterin ja renkaan muotoisista lohkoista. Loppusijoitusreiän pohjalle ja loppusijoituskapselin päälle tulevat bentoniittilohkot ovat kiekon muotoisia ja reunalohkot ovat renkaan muotoisia. Loppusijoitusreiän kalliopinnan ja bentoniittilohkojen välinen rako on 50 mm ja se täytetään bentoniittipelleteillä. Kapselin ja bentoniitin välinen rako on 10 mm. Bentoniittilohkon ulkohalkaisija on noin 1,7 m, paksuus 0,3 m ja tilavuuspaino noin 17 % vesipitoisuudessa on kg/m 3. (Juvankoski ym. 2012) Varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi bentoniittilohkot on pakattu kuljetussäiliöihin. Kuljetussäiliöt toimivat bentoniittilohkojen mekaanisena suojana käsittelyssä ja kuljetuksissa. Kuljetussäiliö muodostuu yläosan tarttujasta ja alaosassa olevasta kuljetussuojasta. Lohkoja voidaan siirrellä esimerkiksi haarukkatrukilla ilman vaaraa lohkojen rikkoutumisesta. Kuljetussäiliö pitää myös lohkojen kosteuden tasaisena, jolloin lohkot eivät ala kuivua ja halkeilla tai vettyä. Kapselointilaitoksessa oleva bentoniittilohkojen välivaraston ilmastointi pitää ilman suhteellisen kosteuden tasaisena. Bentoniittilohkot lastataan trukilla kapselihissiin. Pakkauksia voidaan pinota hissiin päällekkäin. Bentoniittipuskurilohkot puretaan kapselihissistä vastaanottoaseman ylemmältä tasolta (kuva 43). Tätä varten ylemmällä tasolla on ovi kapselikuiluun. Säteilysuojaus on järjestetty erillisellä säteilysuojaseinällä, jolla estetään kapselikuilun kautta tuleva säteily puskurilohkojen lastausalueelle. Bentoniittilohkot siirretään vastaanottotilasta trukilla teknisten tilojen varastohalliin. Varastohallissa on varastoituna samanaikaisesti kahden loppusijoitusreiän lohkot. Puskurilohkojen kuljetuslaite kuljettaa kuljetussäiliöissä olevan puskurilohkon puskurin asennuslaitteelle. Asennuslaite nostaa puskurilohkon pois kuljetussäiliöstä ja asentaa lohkot loppusijoitusreikään. Tyhjät kuljetuspakkaukset palautetaan ja käytetään uudestaan. Bentoniittilohkoja säilytetään loppusijoituslaitoksessa mahdollisimman lyhyen aikaa ennen niiden asennusta loppusijoitusreikään. Kuljetuspakkauksista purkamisen jälkeen lohkot suojataan tarvittaessa väliaikaisesti kosteudelta muovikalvolla. (Saanio ym. 2012) Loppusijoitusreikään asennetaan ensin kiekon muotoinen pohjalohko ja sitten renkaan muotoiset reunalohkot kapselin yläpinnan tasolle asti (4 6 kappaletta kapselista riippuen). Pohjalle asennettavan lohkon paksuus on 0,5 m ja kapselin yläpäähän asennettavien

101 95 lohkojen kokonaispaksuus on 2,5 m. Puskurin asennussuunnitelma jokaiselle kapselityypille on kuvattu kuvassa 45. Loppusijoitusreikään asennettavien lohkokomponenttien koot on esitetty taulukossa 4. Kuva 45. Kaaviokuva LO1-2-, OL1-2- ja OL3-ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusrei'istä, kapseleista ja puskureista.

102 96 Taulukko 4. Loppusijoitusreikään asennettavat lohkokomponentit (Juvankoski ym. 2012). Lohkojen ominaisuudet LO1-2 OL1-2 OL3 Korkeus kapselin päällä 400+2* = 400+2* * = (mm) = Korkeus kapselin vieressä (mm) 4*900 = *960 = *875 = Korkeus kapselin alla (mm) Puskurilohkojen kokonaiskorkeus (mm) Lohkojen ulkohalkaisija (mm) Rengaslohkon seinämäpaksuus kapselin vieressä (mm) Puskurilohkon reiän halkaisija (mm) Lohkot valmistetaan isostaattisella puristusmenetelmällä. Menetelmässä paine vaikuttaa muottiin tasaisesti joka puolelta, minkä ansiosta saavutetaan tasainen tiheys bentoniittilohkoaihioihin. Oikea bentoniitin kosteus yhdessä sopivan paineen kanssa tuottaa puskurille tavoitellun tiheyden. Bentoniittilohkojen asennus Bentoniittilohkot kuljetetaan asennettavaksi sitä varten suunnitellulla puskurin siirto- ja asennusajoneuvolla (kuva 46). Ajoneuvo koostuu puskurilohkojen asennuslaitteesta ja puskurilohkojen siirtolaitteesta. Ensin asennetaan pohjalohkot ja sitten reunalohkot, jotka ylettyvät loppusijoituskapselin kannen tasolle. Tämän jälkeen puskurin siirto- ja asennusajoneuvo ajetaan pois loppusijoitustunnelista, jotta kapselin siirto- ja asennusajoneuvo voi asentaa kapselin loppusijoitusreikään. Tämän jälkeen asennetaan loput bentoniittilohkot ja myös puskurin ja kallion välinen rako täytetään betoniittipelleteillä. Puskurin kosteussuoja täytyy poistaa ennen pellettien asentamista. (Saanio ym. 2012)

103 97 Kuva 46. Bentoniittilohkojen siirto- ja asennusajoneuvo (Saanio ym. 2012). Kapselin asennus loppusijoitusreikään Kapseli asennetaan loppusijoitusreikään kapselin siirto- ja asennusajoneuvon avulla (kuva 47). Ajoneuvoyhdistelmä koostuu vetolaitteesta ja hinattavasta puoliperävaunutyyppisestä kapselin asennuslaitteistosta. Vetolaitteena voi toimia esimerkiksi riittävän kantavalla vetopöydällä varustettu erikoisrakenteinen terminaalitraktori. Eripituisille kapseleille on tarkoitus rakentaa omat hinattavat kapselin asennuslaitteistonsa. Kuva 47. Kapselin siirto- ja asennusajoneuvo. Ajoneuvo koostuu vetoautosta ja puoliperävaunutyyppisestä kapselin käsittelyvaunusta. Kapselien loppusijoittaminen aloitetaan loppusijoitustunnelien kauimmaisesta päädystä. Ajoneuvo siirretään keskustunnelista loppusijoitustunnelin perälle peruuttamalla. Jos ajoneuvo on miehitetty, ei kuljettaja jää loukkuun mahdollisessa häiriötilanteessa sätei-

104 98 levän kapselin ja tunnelin päädyn väliin. Peruuttaminen mahdollistaa myös sen, että ensimmäinen loppusijoitusreikä voi olla lähempänä tunnelin päätyä. Peruuttaessaan loppusijoitustunnelissa ajoneuvo joutuu menemään porattujen loppusijoitusreikien yli. Ajoneuvon peruuttamisessa ja tarkan sijainnin määrittämisessä tunnelin seiniin nähden auttavat kamerat ja lasersäteeseen perustuva paikannusjärjestelmä. (Wendelin & Suikki 2008) Ajoneuvo paikoitetaan oikealle kohdalle loppusijoitusreiän yläpuolelle. Tämän jälkeen ajoneuvo nostetaan tukijalkojen varaan ja vaa itetaan. Kapselin säteilysuojan tarkka asemointi loppusijoitusreiän päälle tehdään kameroiden ja laserpaikannuksen avulla. Paikannus tehdään loppusijoitusreikään asennettuihin bentoniittipuskurirenkaiden sijaintiin kohdistaen. Kun ajoneuvo on kohdallaan, voidaan säteilysuojaa kääntää pystyasentoon ja samalla säteilysuojan takapää aukeaa. Asennusvaiheet on esitetty kuvassa 48. Kun säteilysuoja on täysin pystyasennossa, voidaan kapselin lasku aloittaa. Laskua voidaan seurata useilla kameroilla, jotta voidaan varmistua laskun onnistumisesta ja siitä, ettei kapseli pääse törmäämään reiän pohjalle asennettuihin bentoniittipuskurirenkaisiin. Kun kapseli on saatu laskettua reiän pohjalle, voidaan tarrain irrottaa kapselin kannen olakkeesta ja nostaa takaisin säteilysuojan sisään. Tämän jälkeen säteilysuoja voidaan kääntää takaisin vaaka-asentoon ja ajoneuvo ajaa pois loppusijoitustunnelista. (Wendelin & Suikki 2008) OL1-2-kapseleiden loppusijoitukseen tarkoitetun käsittelylaitteiston pituus on 11 m, leveys 3 m ja korkeus 3,4 m. Kapselin käsittelylaitteiston voimanlähteenä toimii sähkö- tai dieselkäyttöinen hydrauliikkakoneisto. Kuva 48. Kapselin asennus loppusijoitusreikään (Saanio ym. 2012). Päällysbentoniittilohkojen asennus Välittömästi loppusijoituskapselin asennuksen jälkeen puskurin asennuslaite ajetaan loppusijoitusreiän päälle ja se asentaa neljä kiekonmuotoista päällysbentoniittilohkoa loppusijoitusreikään loppusijoituskapselin päälle. Asennuksen jälkeen varmistetaan loppusijoitusreikiä kuivana pitävien vesipumppujen toimivuus ja suljetaan sijoitusreiän peittävä ja sitä suojaava vesitiivis teräskansi. Ennen loppusijoitustunnelin täyttöä poistetaan teräskansi ja puskuria varten asennettu kosteussuoja. Tämän jälkeen täytetään kallion ja puskurilohkojen välinen rako bentoniittipelleteillä. Lopuksi täytetään loppusijoitusreiän yläpuolella oleva viiste sitä varten muotoilluilla bentoniittilohkoilla. Viiste on

105 99 tehty OL1-2- ja OL3-kapseleiden asennusten helpottamiseksi. Samalla voidaan tehdä viimeiset tarkastukset puskurilohkojen asennuksen laadusta. Puskurikomponenttien asennusten jälkeen poistetaan sijoitusreiän yläpäässä oleva kehysrakenne. Viimeisenä vaiheena puskurin kohdalla olevat syvennykset täytetään kallion pintaan asti materiaalilla, joka vastaa ominaisuuksiltaan bentoniittipuskuria. (Saanio ym. 2012) Puskurilohkojen asennuslaite ajetaan lähelle loppusijoitustunnelia ennen loppusijoituskapselin siirto- ja asennusajoneuvoa, jotta päällysbentoniittilohkot voitaisiin asentaa välittömästi sen jälkeen, kun loppusijoituskapseli on asennettu. Kapselin oloaika loppusijoitusreiässä ilman päällä olevia bentoniittilohkoja tulee minimoida, koska tänä aikana kapselin pääty säteilee ylöspäin tunneliin voimakkaasti ja säteily edelleen siroaa tunnelin katosta laajemmallekin alueelle. Tämän jälkeen sykli alkaa taas seuraavan loppusijoitusreiän valmistelulla ennen bentoniittilohkojen asentamista. Täyttöä edeltävät toimenpiteet Loppusijoitustunnelin täytön päävaiheet ovat seuraavat: tunnelin lattiarakenteen ja varustusten poisto täytettävältä jaksolta, tunnelin lattian tasaus, lohkojen asennus ja bentoniittipellettien asennus lohkojen ja tunnelin seinämän/holvin väliseen tilaan. Lisäksi sekä materiaalien että työkoneiden logistiikka ja täyttötyön laadunvalvonta on sovitettava edellä mainittuihin toimintoihin. Kapselin ja puskurin asennuksen jälkeen keskustunnelin valvonta-alueen rajaa siirretään siten, että loppusijoitustunnelista tulee täytön ajaksi säteilysuojauksen suhteen valvomatonta aluetta. Siirrosta huolimatta ydinmateriaalivalvontatoiminta jatkuu samankaltaisena. Tunnelin betonilattia poistetaan täytettävältä jaksolta lohkoina piikkaamalla betoni raudoittamattomien irrotussaumojen kohdalta poikki. Myös pohjasepeli, ilmastointikanavat, valaisimet, sähkönsyöttökiskot, vesi- ja paineilmajohdot puretaan pois täytettävältä tunnelijaksolta. Tunnelin holvi ja seinämät rusnataan ja puhdistetaan esimerkiksi samantyyppisellä imurilla, jota on suunniteltu käytettäväksi sijoitusreikien porauksessa (Autio & Kirkkomäki 1996a ja 1996b). Työturvallisuusseikat saattavat rajoittaa erilaisten lujitusten poistoa loppusijoitustunneleista. Paikalleen jäävät ainakin kalliopulttien päät (Saanio ym. 2012). Loppusijoitustunnelin lattian on oltava riittävän suora, tasainen ja kantokykyinen, jotta täyttölohkot voidaan latoa tunneliin halutulla tarkkuudella. Tunnelin sulkemisen ja täytön saturoitumisen jälkeen lattiaan ei saa jäädä pysyvää vettäjohtavaa vyöhykettä. Perustapauksessa tunnelia täytetään viiden metrin jaksoissa. Kuivissa olosuhteissa lattiaa voidaan asentaa myös pidemmälle matkalle. (Saanio ym. 2012) Lattian tasausmateriaali on karkearakeista raakabentoniittia eli bentoniittigranulia (Keto ym. 2012) Materiaali tiivistetään tunnelin lattiaan täryjyrällä, jossa on automaattinen tiivistyksen seuranta. Tarvittavan tasauskerroksen paksuus on vähintään 150 mm (tasauskerroksen pinta on mm teoreettisen louhintapinnan yläpuolella). Kerroksen maksimipaksuus riippuu ylilouhinta-asteesta (tunnelin todellinen tilavuus verrattuna teoreettiseen louhintatilavuuteen) ja siitä, mikä osuus ylilouhinnasta on lattiassa. Ole-

106 100 tuksena on, että kerroksen maksimipaksuus on 550 mm ja keskimääräinen paksuus 350 mm. Massa tiivistetään paikalleen 1 4 kerroksessa. Lattian tasauskerroksen asennuksen on oletettu kestävän noin yhden työvuoron viiden metrin matkalle. Lisäksi vaihtoehtoisena materiaalina on testattu bentoniitin ja murskeen seosta (50:50) ja bentoniittipellettejä. (Saanio ym. 2012) Täytön asennus loppusijoitustunneliin Täytön pääkomponentit on esitetty kuvassa 49. Ne muodostuvat täyttölohkoista, lattian tasauskerroksesta ja pelleteistä. Kuva 49. Täytön pääkomponentit. Tunnelin teoreettinen louhintaprofiili on merkitty sisemmällä katkoviivalla ja ja louhintatoleranssit ulommalla katkoviivalla. (Keto ym. 2012) Alkuperäinen kuva Piirtopalvelu Raunio. Täyttölohkot asennetaan robottimenetelmällä. Täyttölohkojen ja moduulien dimensiot on esitetty taulukossa 5. Täyttölohkot valmistetaan savesta (esimerkiksi Friedlandsavesta) uniaksiaalisella puristusmenetelmällä. Taulukossa 5 esitetyt dimensiot ja massat on laskettu eri vaihteluväleittäin. Vaihteluvälit syntyvät täyttölohkojen valmistustoleranssista, joka on -1/+2 mm, kuivatiheyden vaihteluvälistä +/-40 kg/m 3 ja vesipitoisuuden vaihteluvälistä +/-0,5 %. Lisäksi täyttölohkon moduulin päämitat on esitetty kuvassa 50. (Keto ym. 2012) Lohkojen valmistuslaitoksessa valmiit lohkot ladotaan kuljetuspakkaukseen. Moduulipakkaukset kuljetetaan loppusijoitussyvyydelle kuormaautolla ja puretaan keskustunneliin tai viereiseen loppusijoitustunneliin väliaikaista varastointia varten.

107 101 Taulukko 5. Täyttölohkojen dimensiot ja vaihteluvälit (Keto ym. 2012). Minimi Keskimääräinen Maksimi Tilavuus (m 3 ) 0,0847 0,0853 0,0865 Kuivatiheys (kg/m 3 ) Kuiva massa (kg) Vesipitoisuus (%) 8,5 9 9,5 Massa sisältäen veden (kg) Kuva 50. Täyttölohkon päämitat (Keto ym. 2012). Pakkaus, johon täyttölohkomoduuli on valmistusvaiheessa pakattu varastointia ja kuljetusta varten, siirretään keskustunnelista loppusijoitustunnelin perälle perävaunuajoneuvo yhdistelmällä. Tässä vaiheessa lohkot puretaan koneellisesti pakkauksista ja siirretään robotin taakse alustalle. Robotti tarttuu alustalla olevaan lohkoon imukupilla ja siirtää sen haluttuun paikkaan (kuva 51). Lohkot asennetaan limittäin toisiinsa nähden siten, että niiden väliin ei muodostu suoria, tunnelin lattiasta kattoon asti auki olevia rakoja. Yhden lohkon asennus kestää alle minuutin. Viiden metrin jaksolla on noin 720 lohkoa, joiden asennukseen kuluu arviolta 8 10 tuntia. (Keto ym. 2012) Kuva 51. Täyttömateriaalin asennuslaite asentamassa täyttölohkoja. Samaa laitetta voidaan käyttää myös pellettien asennukseen. Lohkojen ja tunnelin seinämien ja holvin väliin jäävä tila täytetään bentoniittipelleteillä. Asennettuna pellettitäytön kuivatiheys on noin 0,9 1,1 t/m 3 (Wimelius & Pusch 2008). Pellettien asennus voidaan tehdä kuivaruiskutustekniikalla, esimerkiksi samalla laitteella, jota käytetään lohkojen asennuksessa (Keto ym. 2012). Samassa yhteydessä tulee viereisestä suuttimesta ruiskuttaa vettä, joka nostaa vesipitoisuutta noin 10 % (Saanio ym. 2012). Tämä vähentää asennuksessa muutoin syntyvää pölyämistä merkittävästi.

108 102 Pellettien asennusteho on Äspön kalliolaboratoriossa tehtyjen asennuskokeiden perusteella noin 5 m 3 /h (Wimelius & Pusch 2008). Tunnelissa saavutettava lopputiiveys riippuu siitä, kuinka suuri osuus tunnelista voidaan täyttää esipuristetuilla lohkoilla ja mikä on pellettien ja lattian tasausmateriaalien osuus kokonaistilavuudesta. Ottaen huomioon sekä lohkojen, pellettien että lattiatäytön massat, tunnelin täytön keskimääräinen kuivatiheys asennuksen jälkeen on noin kg/m 3 (Keto ym. 2012) (ylilouhinnan ollessa % verrattuna tunnelin teoreettiseen poikkileikkaukseen). Tunnelin täytön jälkeen on huolehdittava siitä, että lohkot pysyvät stabiilina ja että täyttörintaman läpi purkautuvat vesivuodot kerätään pumppaamalla (Saanio ym. 2012). Lohkotäytön ja tunnelin seinämien/holvin väliin ei saa jäädä vaatimuksia vettäjohtavampaa vyöhykettä. Koska heti asennuksen jälkeen bentoniittipellettien tiheys ei ole vielä riittävä, täyttölohkojen on paisuttava saturaation seurauksena tilavuudeltaan arviolta noin 5 12 % ja samalla tiivistettävä pellettitäyttöä. (Keto ym. 2012) Loppusijoituslaitoksen suunnitelmassa oletetaan, että tunnelia täytetään vuorotellen puskurin asennuksen kanssa siten, että ensin asennetaan neljä kapselia puskureineen, minkä jälkeen tunnelia täytetään noin 40 metriä. Täyttöteho on arviolta 5 metriä vuorokaudessa sisältäen lattian tasauksen, lohkojen ja pellettien asennuksen ja näiden tehtävien laadun valvonnan. (Saanio ym. 2012) Posivan referenssilohkomateriaalina on Friedland-savi, jonka paisuvien mineraalien määrä on keskimäärin noin 30 %. On kuitenkin todettu, että Friedland-saven rinnalle on toimitusvarmuussyistä arvioitava vaihtoehtoja, jotka täyttävät yhtälailla täytölle asetetut vaatimukset. Friedland-saven arvioidaan täyttävän kaikki sille asetetut vaatimukset, mikäli täyttöaste lohkoilla on noin 70 % tai enemmän (Keto ym. 2012). Loppusijoitustunnelin laadunvarmistukseen kuuluvat muun muassa tiheyden ja vesipitoisuuden mittaukset lattialle tiivistetystä tasauskerroksesta, tunnelin todellisten dimensioiden mittaaminen, tunneliin tuotujen massojen punnitus ja kirjaaminen sekä keskimääräisen tiheyden laskeminen edellä mainittujen tietojen perusteella. Lisäksi lohkojen ehjyys, sijainti ja lukumäärä lohkorintamassa on tarkistettava asennuksen yhteydessä. (Saanio ym. 2012) Loppusijoitustunnelin tulppaus Kun loppusijoitustunneli on täytetty kokonaan, loppusijoitustunnelin suulle rakennetaan tulpparakenne, joka koostuu bentoniittisesta tiivistekerroksesta ja suodatinkerroksesta teräsbetoniosien lisäksi. Käyttövaiheessa tulppa muodostaa veden- ja paineenkestävän rakenteen, joka estää loppusijoitustunnelien täyttömateriaalia kulkeutumasta keskustunneliin ja samalla pitää vedenpainetta yllä sijoitustunnelissa. Tulpan kemiallinen koostumus ei saa merkittävästi heikentää täyteaineen tai puskurin toimintakykyä. Sijoitustunnelin tulpparakenne on esitetty kuvassa 52. Tulpassa käytettävä betoni on matalan ph:n betonia ja sen tulee olla vesitiivis asentamisen jälkeen. Loppusijoitustunnelin päätytulpan paineura voidaan tehdä joko sahaamalla, hydraulisella halkaisulla tai louhimalla varovasti.

109 103 Kuva 52. Loppusijoitustunnelin suulle rakennettavan tulpan rakenne ensin ylhäältä katsottuna (ylhäällä vasemmalla), sitten sivulta (ylhäällä oikealla) ja alimpana edestäpäin katsottuna (Keto ym. 2012). Tulppa mitoitetaan kestämään 7,5 MPa paine, joka koostuu pohjaveden hydrostaattisesta paineesta ja taustatäytön paisuntapaineesta (Keto ym. 2012). Tulppaan kohdistuvat jännitykset ovat pienempiä kuin kalliossa vallitseva pienempi pääjännitys, minkä vuoksi tulppaa mitoittaessa ei tarvitse keskittyä tulpan ympäröivään kallioon aiheuttamiin jännityksiin tai kallion pysyvyyteen. Louhinnasta ja loppusijoitustoiminnasta johtuvat jännitykset ovat kallion kannalta merkittävämpiä. Pitkän aikavälin lämpötilannoususta johtuen tunnelin poikkileikkaus pienenee ja aiheuttaa siten tulppaan merkittäviä lisäjännityksiä. Tulppaan kohdistuu myös vaakasuuntaisia puristusvoimia ja liitospaine betonin ja kiven liitoskohdassa. Käyttötarkoitukseen parhaiden soveltuvan tulpan muodon selvittämiseksi on tarkasteltu useita vaihtoehtoja. Kiilan muotoisen tulpan valintaa kupolitulpan sijaan puoltavat siihen syntyvä kolmiaksiaalinen jännitystila, lujempi kiilautuminen kallioon taustatäytön paineen kasvaessa, väljät vaatimukset louhintatoleransseille, pidempi veden kulkeutumismatka tulpan ohitse ja pienempi rakennusmateriaalin tarve.

110 104 Lämpötilan muutoksista aiheutuvia jännityksiä hallitaan parhaiden suunnittelemalla sijoitusreikien ja tulpan välinen etäisyys oikein. Lämpötilan muutoksista johtuvat jännitykset pienenevät nopeasti etäisyyden kasvaessa sijoitusreiästä. Sijoitustunnelit louhitaan kallioperän pääjännitysten suuntaisesti, minkä vuoksi liittymä keskustunneliin ei ole aina kohtisuorassa. Tulppa tulee sitä kauemmas keskustunnelista, mitä pienempi sijoitustunnelin ja keskustunnelin välinen kulma on Vaiheittainen toteutus Loppusijoitus alkaa noin vuonna 2020 ja päättyy tämänhetkisen käsityksen mukaan 2110-luvulla. Loppusijoitustilojen asemoinnissa huomioidaan tilojen vaiheittainen toteutus. Rakentamalla loppusijoitustiloja vaiheittain jaksotetaan investoinnit pidemmälle ajanjaksolle. Samalla vähenee myös yhtä aikaa auki olevien tilojen määrä, mikä taas vaikuttaa tiloihin tulevaan vuotovesimäärään sekä ilmanvaihdon tarpeeseen. Loppusijoituslaitoksen vaiheittainen toteutus on tarkemmin kerrottu työraportissa Kirkkomäki (2012). Tilojen vaiheittaisen toteutuksen suunnittelussa on huomioitava, ettei louhinta häiritse muuta toimintaa loppusijoituslaitoksessa. Louhittavan loppusijoitustunnelin sijaitessa loppusijoitettavan sijoitustunnelin kanssa saman keskustunnelin varrella, on työteknisistä ja yleisistä turvallisuussyistä tunneleiden suuaukkojen välisen etäisyyden keskustunnelissa oltava vähintään noin 100 m. Asennettuun loppusijoituskapseliin on louhintatärinöiden vuoksi jätettävä vähintään 50 metrin suojaetäisyys. (Kirkkomäki 2012) ONKALOn rakennusvaihetta seuraavan loppusijoituslaitoksen ensimmäisen rakennusvaiheen tulee olla valmis ennen loppusijoittamisen aloittamista. Tästä vaiheesta käytetään nimitystä loppusijoitusta valmisteleva rakennus- ja louhintavaihe. Tällöin rakennetaan valmiiksi kapselikuilu ja poistoilmakuilu 2 sekä niiden rakentamisen edellyttämät kuiluliittymät ajotunnelista, kapselin vastaanottoasema teknisiin tiloihin ja ensimmäisen loppusijoitusvaiheen edellyttämät sijoitus- ja keskustunnelit. Kuilut tehdään nousuporausmenetelmällä useassa osassa käyttäen hyväksi ajotunnelista kuilulle tehtyjä kuiluliittymiä. Kuilujen sekä kuiluliittymien ja kapselin vastaanottoaseman louhinta on oletettu suoritettavan yhtä aikaa loppusijoitustasolla tapahtuvan louhinnan kanssa. Valmistelevan vaiheen kokonaiskestoon vaikuttaa näin ollen määräävänä tekijänä keskus- ja sijoitustunneleiden louhintanopeus. Loppusijoitustunneleiden suurimmaksi mahdolliseksi louhintanopeudeksi on arvioitu 100 m kuukaudessa. Keskustunneleiden louhintanopeudeksi on arvioitu keskimäärin 165 m kuukaudessa. Tällöin louhinta on oletettu tapahtuvan kaksivuorotyönä. Molemmat arviot perustuvat ONKALOn louhintakokemuksiin. (Saanio ym. 2012) Loppusijoituslaitoksen käyttövaiheen aikana tiloja laajennetaan lisää. Vaiheittaisen rakentamisen suunnitelman lähtökohdaksi on valittu loppusijoitustunnelien jatkuva louhinta. Tämä tarkoittaa sitä, että loppusijoitustunneleita louhitaan tarpeen mukaan loppusijoituksen edetessä. Keskustunneliverkostoa sen sijaan louhitaan kampanjoittain. Poikkeuksena on siirtyminen uuteen loppusijoituspaneeliin, jolloin ensimmäiset loppusijoitustunnelit louhitaan samaan aikaan keskustunnelien louhintojen kanssa.

111 105 Kuvassa 53 on esitetty, miten loppusijoitustilojen louhinta etenee 10 vuoden välein. Ensimmäisen loppusijoituspaneelin (a) jälkeen tiloja laajennetaan teknisten tilojen pohjois- ja koillispuolelle (b g). Tämän jälkeen siirrytään teknisten tilojen länsipuolelle ja lopuksi tiloja louhitaan teknisistä tiloista luoteeseen (h j). Laaditun vaiheittaisen suunnitelman mukaan tiloja on yhdellä kertaa enemmillään avoinna noin m 3, joista suurin osa on valvomatonta aluetta. Valvonta- ja valvomattoman alueen maksimitilavuudet käyttövaiheen aikana ovat m 3 ja m 3. Loppusijoitustilojen tilavuudet on esitetty taulukossa 6. Kuva 53. Maanalaiset tilat loppusijoitussyvyydellä a) loppusijoituksen alkaessa, b)-i) 10 vuoden välein loppusijoituksen aikana sekä j) loppusijoituksen päättyessä (Kirkkomäki 2012).

112 106 Taulukko 6. Maanalaisen loppusijoituslaitoksen louhintatilavuudet ilman loppusijoitusreikien tilavuuksia (Saanio ym. 2012). LOPPUSIJOITUSTILAT Tilavuus ilman loppusijoitusreikiä (m 3 ) - yhteensä kerralla avoinna, maksimi kerralla avoinna, minimi kerralla avoinna, keskimäärin valvonta-alue, maksimi valvomaton alue, maksimi Tunnelipituus (m) - loppusijoitustunnelit keskustunnelit Kaikki louhinta- ja rakennustyöt suoritetaan aina valvomattomalla alueella. Rakennustöiden aikana kapseleiden loppusijoitus voi jatkua normaalisti, mutta räjäytysten aikana ei siirretä eikä asenneta kapseleita Loppusijoituslaitoksen sulkeminen Varsinaisen käyttövaiheen päätteeksi loppusijoituslaitos suljetaan. Osa loppusijoituslaitoksesta suljetaan jo käyttövaiheen aikana, jotta mahdollisimman vähän tiloja olisi auki samanaikaisesti. Käyttötoiminnan päättyessä ensin suljetaan aputilat ja tutkimusreiät, sitten muut loppusijoitussyvyydellä sijaitsevat tunnelit ja viimeisenä kulkuyhteydet maan pinnalle eli ajotunneli ja kuilut. Sulkemisen tärkeimpinä toiminnallisina vaatimuksina on estää suorien virtausreittien muodostuminen maanpinnan ja loppusijoitustilojen välillä, sekä estää tahaton tunkeutuminen tiloihin. (Posiva 2009) Sulkeminen kattaa tunnelitäytön ja sulkurakenteet eli tulpat loppusijoitustunneleiden ja sen päätytulpan ulkopuolella (Saanio ym. 2012). Kuvassa 54 on esitetty periaatekuva maanpintayhteyksien täytöstä ja sulkurakenteista. Sulkemisratkaisujen lähtökohtana on, että täytön vedenjohtavuus on samaa luokkaa kuin ympäröivällä kalliolla. Korkeampia vedenjohtavuuksia voidaan sallia, jos sulkurakenteiden avulla voidaan eristää vettäjohtavia rakenteita sekä välttää yhteyksiä vettäjohtavien rakenteiden välillä. Sulkemisen referenssisuunnitelma on esitetty tuotantolinjaraportissa Sievänen ym. (2012). Raportissa esitetty sulkemisen referenssisuunnitelma perustuu loppusijoitusalueen geologisiin ja hydrogeologisiin olosuhteisiin, sekä oletuksiin mahdollisen ikiroudan syvyydestä.

113 107 Kuva 54. Periaatekuva maanpintayhteyksien sulkemisesta (Sievänen ym. 2012). Tilojen sulkemiseen tarvitaan kolmea erityyppistä tulpparakennetta: (Sievänen ym. 2012) 1. Mekaaniset tulpat. Mekaanisia tulppia käytetään asennetun tunnelitäytön tukemiseen ja suojaamiseen käyttövaiheen aikana, 2. Hydraulisen virtauksen estävät pitkäikäiset tulpat. Tulpat koostuvat monesta eri osasta, jossa jokaisella on oma toiminnallinen tarkoitus, betonirakenteet tukevat täyttöä ja saviydintä, kun taas saviydin rajoittaa vedenvirtausta. Muita kerroksia tarvitaan tulpan rakentamista varten. 3. Tunkeutumisen estävät pitkäikäiset tulpat. Näitä pysyviä tulppia käytetään ajotunnelien ja kuilujen yläpäässä. Tulpat koostuvat isoista kivilohkareista, joiden päälle valetaan betonikerros. Keskustunnelit, keskustunneliyhteydet ja ajoneuvoyhteydet keskustunneleiden ja teknisten tilojen välillä ( m) on suunniteltu täytettävän savilohkoilla ja bentoniittipelleteillä paikallaan asennettuna in situ -täyttönä. Tekniset tilat ja kuilujen alin osa täytetään murskeella ja sulkemista täydennetään tarvittaessa savilohkoilla ja -pelleteillä. HZ20 rakenne rajaa sulkemismenetelmiä ajotunnelissa ja kuiluissa. Tämän vettäjohtavan rakenteen alapuolella ajotunnelia täytetään savimurskeseoksella paikallaan asennettuna. HZ20 rakenne eristetään hydraulisilla tulpilla ajotunnelista. Vettäjohtavan rakenteen yläpuolelta ajotunnelia ja kuiluja täytetään murske-saviseoksella aina -200 m syvyyteen asti. Tämän jälkeen kuilut ja ajotunneli täytetään tiivistetyllä murskeella aina tunkeutumista hankaloittaviin tulppiin asti. (Saanio ym. 2012)

114 108 Alla esitetty lyhyt kuvaus in situ -täytöstä perustuu Äspön suuren mittakaavan kenttäkokeissa testattuun menetelmään, jossa bentoniitin ja murskeen seos tiivistetään vinokerroksiin tärylevyllä. Bentoniitin ja murskeen seos sekoitetaan maan päällä, jonka jälkeen massa kuljetetaan suljettavaan tunneliin kaivoskäyttöön suunnitellulla säiliö- tai kuorma-autolla. Massa levitetään kaltevaan kerrokseen, jonka jälkeen se tiivistetään kaivinkoneen varteen asennetulla tärylevyllä. Katon ja seinän tuntumassa käytetään tarvittaessa pienempää tärylevyä. Saavutettava tiiveys riippuu käytettävästä materiaalista. Tuloksessa on huomioitava myös työskentelyolosuhteet (esimerkiksi vesivuodot ja tunneligeometria) ja materiaalin vesipitoisuuden vaihtelu, joilla on käytännössä merkittävä vaikutus työmenetelmien toimivuuteen ja saavutettavaan tiiveystasoon. In situ - täyttötapa on esitetty kuvassa 55. Kuva 55. In situ -menetelmä, jolla suljetaan tunneleita tiivistämällä eri saviseoksia (Sievänen ym. 2012). Sulkeminen aloitetaan rakenteiden ja järjestelmien purkamisella siten, että tiloihin ei jää haitalliseksi katsottavia materiaalimääriä. Loppusijoituslaitoksesta puretaan käytönaikaiset rakenteet kuten betonilattiat ja LVIS-järjestelmät. Lisäksi on teknisesti mahdollista purkaa myös kiinteäksi tehtyjä betonirakenteita kuten esim. ruiskubetonipinnoitteita, mikäli tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Maanpintayhteyksien kautta voi periaatteessa muodostua suora yhteys loppusijoituslaitoksesta maanpinnalle ja näin ollen on tärkeää katkaista mahdolliset yhteydet riittävällä määrällä oikein sijoitettuja tulpparakenteita. Tulpparakenteet voidaan sijoittaa esimerkiksi vettä johtavien rakovyöhykkeiden tunnelilävistysten molemmille puolille. Tunnelin- tai kuilujensuuntaisten virtausten estämiseksi tulpparakenteet pyritään sijoittamaan mahdollisimman tiiviisiin kohtiin. Tulpat muotoillaan louhimalla siten, että tulppaa ympäröivä kallio jää louhinnan ja jännitysten uudelleenjakautumisen huomioon ottaen riittävän ehjäksi tulppausvaikutuksen aikaansaamiseksi.

115 109 Alueelle kairatut tutkimusreiät suljetaan osana loppusijoituslaitoksen sulkemista. Syviin ja mataliin kairareikiin on suunniteltu erityyppiset bentoniittiin perustuvat ratkaisut (Pusch & Ramqvist 2008). Tiloihin jäävät materiaalit Loppusijoituslaitokseen sulkemisen jälkeen jäävistä materiaaleista on laadittu arvioita (Hjerpe 2003, Hagros 2007 ja Karvonen 2011). Uusimmassa arviossa vierasaineiden materiaalimäärät perustuvat ONKALOn toteumatietoihin ja päivitettyihin suunnitelmiin koskien louhintaa, rakentamista, loppusijoitusta ja sulkemista. Suurimmat loppusijoituslaitokseen jäävät vierasainemäärät ovat puskurissa, täytössä, tulpissa ja sulkemisessa käytettävien savimateriaalien karbonaatti, raudan oksidit, pyriitti, kipsi ja titaanin oksidit. Injektoinnissa ja ruiskubetonoinnissa käytettävä sementti on suurin yksittäinen tiloihin jäävä materiaalityyppi. Muita merkittäviä tiloihin jääviä materiaaleja ovat teräs ja silika. (Karvonen 2011) Tarkastelujen perusteella arvioidaan materiaalimäärien vaikutusta loppusijoituksen turvallisuuteen. Jatkossa voi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi vähentää tiettyjen materiaalien määriä. Siinä tapauksessa tullaan selvittämään vaihtoehtoisia tekniikoita tai menetelmiä, joilla voidaan korvata haitalliseksi arvioituja materiaaleja. Muun muassa nykyisissä suunnitelmissa loppusijoitustunnelit verkotetaan poistettavissa olevalla teräsverkolla ruiskubetonoinnin sijaan. (Saanio ym. 2012) ONKALOn rakentamisessa käytetyt vieraat aineet on dokumentoitu rakentamisen alusta lähtien. 4.2 Avustavat toiminnot Tutkimustoiminta käyttövaiheessa Käytönaikainen tutkimustoiminta kohdistuu valtaosin loppusijoituspaikan kallioperään. Kallioperän pitkäaikaismonitorointi on aloitettu jo hyvissä ajoin heti paikanvalinnan varmistuttua. ONKALOn rakentamisen samoin kuin muiden maa- ja kallioperään kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia verrataan tutkimuksin hankittuun perustilakuvaukseen. Kallioperän ominaisuuksia seurataan erilaisin mittauksin ja näytteenotoin kairarei issä sekä tarkoin havainnoin esim. satelliittipaikannusmittauksen ja mikroseismisen asemaverkoston avulla. Loppusijoitustunneleiden rakentamista varten on määriteltävä tähän soveltuvaa kallioresurssia. Loppusijoitustiloista tehtävien tutkimusten avulla kallio-ominaisuudet arvioidaan ja soveltuvuus loppusijoitukseen todetaan sitä varten kehitettyjen kriteerien mukaisesti. Louhittaessa tunneleita kallio-ominaisuudet dokumentoidaan. Loppusijoituskapseleiden sijoitusreikien paikat valitaan niin muodoin soveltuvuuskriteereiden perusteella. Kallioperätutkimustulosten perusteella ylläpidetään sijoituspaikan kallioperämallia sekä tuotetaan tietoa turvallisuusvaatimusten täyttymistä kuvaavien asiakirjojen ylläpitoon. Tutkimustoiminta tuottaa asiaankuuluvia tietoja rakentamista ja käyttöä koskevan laadunvarmistustoiminnan tarpeisiin. Lisäksi tutkimuksen keinoin hankitaan tietoja ydin-

116 110 sulkuvalvonnan tarpeisiin mm. sen toteamiseksi, ettei loppusijoituslaitokseen kuulu ilmoittamattomia maanalaisia tiloja Hankintatoimi Kapseli Kapselien hankinnalla on keskeinen osa loppusijoituslaitoksen käyttökustannusten muodostumisessa. Hankinnan strategisina vaihtoehtoina ovat joko valmiiden kapselien hankinta alihankkijoilta tai oman kapselitehtaan perustaminen joko yksin tai yhteishankkeena. Vaihtoehtoon sisältyy, että osa kapselien komponenteista voidaan halutessa ostaa alihankkijoilta. Tällä hetkellä hankintastrategian perustana on kapselien ostaminen valmiina ja tukeutuminen vähintään kahteen kapselitoimittajaan. Kapselin hankinta ja valmistusprosessi on esitetty kapselin tuotantolinjaraportissa Raiko ym. (2012). Ruotsalaisen SKB:n suunnitelmissa tarkoitus on ostaa kapselikomponentit alihankkijoilta ja koneistaa ja tarkastaa ne sitten itse. Posiva selvittelee yhdessä SKB:n kanssa kapselin hankinta- ja tarkastusvaihtoehtoja. Bentoniittipuskuri Puskurilohkojen referenssibentoniitti on pohjoisamerikkalainen MX-80- natriumbentoniitti, jota on myös käytetty valmistuskokeissa sekä materiaalitesteissä. Bentoniittilohkot joko valmistetaan itse omassa savikomponenttien tuotantolaitoksessa tai ostetaan valmiina ulkopuolisilta toimittajilta. Laitoskuvaus 2012:n referenssinä on bentoniittilohkojen valmistaminen Olkiluodossa sijaitsevassa tuotantolaitoksessa. Bentoniittilohkojen raaka-aine (bentoniitti) tuodaan laivakuljetuksilla Olkiluotoon. Satamassa lastauksen jälkeen bentoniittikontit varastoidaan ulkona loppusijoitusalueen tuntumassa. Bentoniittien hankinta ja valmistusprosessi on esitetty puskurin tuotantolinjaraportissa Juvankoski ym. (2012). Ensimmäiseksi lohkojen veden määrä bentoniitissä säädetään halutulle tasolle. Tämän jälkeen materiaalin annetaan olla jonkin aikaa varastossa. Tällä tavoin varmistetaan kosteuden tasoittuminen. Valmis bentoniittijauhe annostellaan joustavaan muottiin, joka viedään puristuskammioon. Valmistustekniikan referenssisuunnitelmana on isostaattinen puristus (Juvankoski ym. 2012), jossa materiaali puristuu kiinteään muotoon korkeassa paineessa nestemäisen väliaineen välityksellä. Puristuksen jälkeen bentoniittilohkoaihiot poistetaan muoteista ja koneistetaan lopulliseen muotoonsa. (Saanio ym. 2012) Kokonaisuutena bentoniittilohkoja tarvitaan noin kappaletta LO1-2-, OL1-2- ja OL3-polttoaineen loppusijoitusta varten. Yhteensä bentoniittilohkoja ja -pellettejä valmistetaan noin tonnia. (Juvankoski et al. 2012) Bentoniittipellettien valmistus on tunnettua tekniikkaa. Testeissä käytetyt pelletit on hankittu kaupallisilta pellettien tuottajilta. Pellettien valmistamista itse ei ole harkittu.

117 111 Täyttölohkot Laitoskuvauksen 2012 referenssisuunnitelmassa täyttölohkot valmistetaan savikomponenttien tuotantolaitoksessa Olkiluodossa. Posiva tilaa raaka-ainetta toimittajalta jo luultavammin ennen sen louhintaa, jotta materiaalille asetetut vaatimukset voidaan täyttää jo louhintavaiheessa. Täyttölohkojen raaka-aine tuodaan laivalla Olkiluodon satamaan, josta se siirretään tuotantolaitokseen. Täyttölohkojen hankinta ja valmistusprosessi on kuvattu tarkemmin täytön tuotantolinjaraportissa Keto ym. (2012). Saveen sekoitetaan vettä ja sen annetaan olla siiloissa, jolloin saadaan oikea kosteus saveen. Tämän jälkeen savea puristetaan yksiaksiaalisesti MPa paineessa. Lohkojen lopulliset mitat määritellään puristusvaiheessa. Puristetut täyttölohkot tarkistetaan ja pakataan vesitiiviisiin pakkauksiin varastoon. (Keto ym. 2012) Loppusijoituslaitoksen valvonnan yleiset periaatteet Säteilysuojelumielessä valvonta- ja valvomattoman alueen raja on käsitteenä suppeampi, kuin mitä raja on ydinvoimalaitoksissa. Loppusijoituslaitoksen yhteydessä on kyse lähinnä siitä, että henkilöstön liikkumista valvotaan ja että henkilöstön saamat säteilyannokset kyetään mittaamaan. Loppusijoitustasolla valvonta-alue muodostuu osasta teknisiä tiloja ja keskustunneliverkostoa sekä niistä loppusijoitustunneleista, joihin polttoainekapseleita ollaan loppusijoittamassa. Pysyvästi valvonta-alueeseen kuuluvat tekniset tilat käsittävät kapseleiden ja bentoniittilohkojen vastaanottoaseman sekä kapselivaraston, valvonta-alueen sähkölaitetilan, henkilökuilupihan alemman kerroksen, valvonta-alueen turvakeskuksen sekä tilat valvonta-alueen ajoneuvoille. Keskus- ja sijoitustunneleissa valvonta-alueen rajaa siirretään loppusijoitusprosessin edetessä. Lisäksi valvottua aluetta on myös matala- ja keskiaktiivisen jätteen laitostila, joka sijaitsee ajotunnelin varrella syvyydellä -180 m. (Saanio ym. 2012) Loppusijoitustilassa loppusijoituskapselit ovat ainoita säteilylähteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että polttoainekapselin siirtoreitti muodostaa alueen, jolla ihmisten oleskelua ja kulkua rekisteröidään ja saadut säteilyannokset mitataan. Käytännössä tällainen alue erotetaan omaksi suljetuksi alueeksi, valvonta-alueeksi, johon kuljetaan yhden valvontapisteen, kenkärajan kautta. Kenkäraja sijaitsee nostinlaiterakennuksessa (Saanio ym. 2012). Loppusijoituskapselit lähettävät suoraa säteilyä, lähinnä gammasäteilyä sekä myös jonkin verran neutronisäteilyä mutta ei ollenkaan - ja ß-hiukkasia. Näin ollen esimerkiksi ilmastoinnin erottamisella valvomattoman ja valvonta-alueen ilmastointiin ei ole käytännössä säteilysuojelumielessä merkitystä normaalissa käyttötilanteessa. Onnettomuustilanteessa valvonta-alue on välttämätön, koska alue tulee eristää tarvittaessa ja ehkäistä potentiaaliseen aktiivisuuden leviäminen (Saanio ym. 2012). Radonaltistusta seurataan radonpitoisuuksia tarkkailemalla ja säätämällä ilmanvaihtomääriä kaikissa loppusijoitustiloissa. Valvonta- ja valvomattomalle alueelle ei järjestetä erillistä sähkötehon syöttöä. Viemäröintiä ei osastoida. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on sama lattiaviemäröinti. Palo-osastoinnin vuoksi keskustunnelin viemäröintiä ei voida kuitenkaan hoitaa avoka-

118 112 navilla, vaan vuotovedet on johdettava putkissa ja lattiakaivoissa tulee olla vesilukot. Valvonta-alueen ilmastointi erotetaan valvomattoman alueen ilmastoinnista, jotta polttoainekapseleiden käsittely- ja asennusolosuhteet säilyisivät puhtaina. Poistoilman aktiivisuutta valvonta-alueella mitataan, vaikkakaan ilmaa ei normaalikäytössä suodateta. Valvonta-alueen rajaa siirretään ilmanvaihtokanavassa sitä mukaan kuin loppusijoitus etenee. Valvonta-alueen rajalla on seinät. Rajan siirto hoidetaan ovien lukitusten avulla. Kulunvalvonnan tarkoituksena on kontrolloida kulkua sekä valvonta-alueelle että valvomattomalle alueelle ja lisäksi pitää olla selvillä siitä, keitä loppusijoitustiloissa kullakin hetkellä työskentelee. Kulunvalvonnassa sovelletaan nykyaikaisia tietokonepohjaisia valvontamenetelmiä. Loppusijoituslaitoksen vartiointi ja valvonta on keskitetty nostinlaiterakennukseen. Tämä valvontapiste on jatkuvasti miehitetty, joten sieltä on tarkoituksenmukaista kontrolloida kulkua loppusijoitustlaitoksen valvonta-alueelle. Loppusijoituslaitoksessa ei tarvita kulunvalvontapistettä, koska valvonta-alueelle kuljetaan nostinlaiterakennukseen kytkeytyvän henkilönostimen kautta. Kulku eri alueille erotetaan siis jo maanpinnalla ja henkilönostimessa on omat osastot valvonta- ja valvomattomalle alueelle. Valvomattomalle alueelle kulku tapahtuu ajotunnelin ja henkilökuilun kautta. Valvomattomalle alueelle kulkua ei säteilysuojelullisista syistä kontrolloida. Valvomattoman alueen puolelta ei ole normaalisti käytettävää kulkuyhteyttä loppusijoituslaitoksen valvonta-alueelle muuten kuin hätätapauksessa. Teknisiin tiloihin turvatilojen väliin voidaan kuitenkin perustaa paikka, jossa valvonta-alueen ja valvomattoman alueen rajan ylitys on mahdollista. (Saanio ym. 2012) Jotta henkilöstön saamia säteilyannoksia voitaisiin mitata: - Tulee henkilöstön mennä valvonta-alueelle ja tulla valvonta-alueelta saman pisteen kautta. - Tulee säteilyannosdosimetrejä käyttää aina valvonta-alueella työskenneltäessä. - Vierailijaryhmästä ainakin yhdellä henkilöllä tulee olla dosimetri mukana. Ryhmällä täytyy olla myös johtaja, joka valvoo, että ryhmä pysyy koossa. - On tarkistettava, että valvonta-alueelta palaavat kaikki, jotka ovat sinne menneet. - Säteilytyöntekijöiden säteilyannos tulee määräajoin rekisteröidä ja tallentaa Ydinmateriaalivalvonta (safeguards) Ydinenergialain ( /990) mukaisen ydinenergian käytön edellytyksenä on, että ydinmateriaalivalvonnasta, ydinenergian käytön turvallisuudesta ja ydinenergian käytön turvaamisesta lainvastaiselta toiminnalta sekä ydinjätehuollosta huolehditaan. YVLohjeen D.1 (luonnos) mukaan ydinmateriaalivalvonnan tavoitteena on huolehtia siitä, että ydinenergian käyttö on ilmoitusten mukaista, ja että toiminta ei edistä ydinaseiden leviämistä. Ydinmateriaalivalvonta kohdistuu ydinaineisiin ja muihin aineisiin, laitteisiin, laitteistoihin, tietoaineistoihin, sopimuksiin sekä toimintaan, jolla voi olla merkitystä ydinaseiden leviämiselle.

119 113 Valvonta perustuu ydinenergia- ja säteilysuojauslainsäädäntöön, niiden nojalla annettuihin määräyksiin, valtioneuvoston ydinenergialainsäädännön nojalla tekemiin päätöksiin sekä Suomen solmimiin ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin tai hallitusten välisiin sopimusjärjestelyihin. Kansallisena valvontaviranomaisena toimii STUK. Kansainvälisen valvonnan toimeenpanijoita ovat Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja Euroopan komissio (Euroopan atomienergiayhteisö, Euratom) Posivassa laadittu ydinsulkuvalvontakäsikirja on päivitetty kattamaan siirtymävaihe rakentamislupaan asti. Rakentamislupahakemukseen liitetään YEA 35 :n mukainen suunnitelma ydinmateriaalivalvonnan järjestämisestä. Suunnitelma kuvaa myös käyttötoiminnan aikaista ydinmateriaalivalvontaa. Ydinmateriaalikirjanpito Loppusijoitustoiminnan aikaisen kirjanpidon avulla on voitava jatkuvasti olla selvillä ydinmateriaalin sijainnista laitoksilla. Euroopan komissio määrittää kirjanpitoon liittyvät yksityiskohdat teknisiin perustietoihin perustuvissa erityisissä valvontasäännöissä. Ydinmateriaalien kirjanpito ja raportointi tullaan hallinnoimaan tätä varten kehitettävän polttoainetietojärjestelmän avulla. Järjestelmän suunnitteluperusteina huomioidaan paitsi ydinmateriaalivalvonnan tarpeet myös ydinjätekirjanpitoon ja turvallisuusanalyysien tekemiseen liittyvät näkökohdat. Posivan vastuulla oleva kirjanpito- ja raportointi ohjeistetaan ydinmateriaalivalvonnan käsikirjassa, joka otetaan käyttöön viimeistään käyttölupavaiheessa. Ydinaineen kirjanpidon lähtötiedot saadaan polttoaineen lähettävältä ydinvoimalaitosoperaattorilta. Jokaisen loppusijoitettavan polttoaine-elementin tunniste- ja sijaintitiedot varmennetaan ja kirjataan kaikissa polttoaineen käsittelyvaiheissa ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen varastoilta loppusijoitusreikään. Kapselointilaitos ja loppusijoituslaitos muodostavat todennäköisesti kumpikin oman materiaalitasealueensa, joiden sisällä on varastopaikkoja kuten polttoaineen vastaanottotila, käsittelykammio, välivarastot ja loppusijoitustila. Kaikista varastopaikoista pidetään ajantasaisia varastokarttoja. Varastokartoista ilmenee, missä kukin materiaalitasealueella oleva polttoaineelementti tai kapseli sijaitsee. Varastokarttoja varten tarvittavat tunnisteet ovat elementin numero ja kapselin tunniste. Välivarastojen ja loppusijoitustilan varastopaikoille tarvitaan myös tunnisteet (paikka, loppusijoitustunneli ja loppusijoitusreikä). Todellisen varaston määritys tehdään vuosittain laskemalla ja tunnistamalla kaikki materiaalitasealueella olevat erät. Loppusijoituslaitoksella laskeminen ja tunnistaminen tehdään välivarastossa. Loppusijoitustilaan siirrettyjä loppusijoituskapseleita ei voida laskea tai tunnistaa. Käytetyn polttoaineen verifiointi Polttoaine-elementit ja kapselit on voitava tunnistaa käsittelyn eri vaiheissa. Tunnistaminen perustuu kameralla luettavaan polttoaine-elementin unumeroon ja kapselin tunnisteeseen. Kuparikannen nosto-olakkeeseen kaiverretaan kameralla luettava tunniste ja merkitään kapselin referenssikohta. Kapselin tunnistaminen perustuu ensisijaisesti nosto-olakkeen tunnisteeseen. Toisena tunnistamismenetelmänä on mahdollista käyttää niin

120 114 sanottua sormenjälkitunnistetta, joka perustuu vaihtoehtoisesti hitsauksen visuaaliseen, pyörrevirta- ja ultraäänitarkastukseen tai röntgenkuvaukseen. Ennen polttoaine-elementtien siirtoa kapseliin elementeille tehdään viranomaisten toimesta verifiointimittaus, jolla varmistetaan että ydinaine on ilmoitettua ja että polttoaine-elementti on ydinmateriaalivalvonnan kannalta ehjä. Mittausmenetelmä ja otannan suuruus ovat vielä avoinna. Kansallisilla ja kansainvälisillä viranomaisilla tulee olemaan yhteinen mittalaite, jonka toiminta automatisoidaan mahdollisimman pitkälle. Posivan tehtävänä on järjestää tarvittavat olosuhteet viranomaisten kehittämälle laitteistolle. Valvonta loppusijoituslaitoksessa Posivan laitoskokonaisuudessa alueet erotellaan valvottuun ja valvomattomaan osaan. Järjestelyn tavoitteena on taata henkilöstön turvallisuus ja mitata luotettavasti henkilöstön saamat säteilyannokset. Tässä yhteydessä valvonta-alueella tarkoitetaan säteilyvalvontaa (safety). Lisäksi laitoskokonaisuuteen kohdistuu turvavalvontaa (security) ja ydinmateriaalivalvontaa (safeguards). Valvonta-alueen erottaminen helpottaa ydinmateriaalivalvontaa. Ydinmateriaalivalvonta hyödyntää tietoja, joita kerätään valvontaalueen porteilta. Valvonta-alue alkaa nostinlaiterakennuksen valvonta-alueen rajalta käsittäen henkilökuilun ja -nostinlaitteen, kapselointilaitoksen valvotun osan, kapselikuilun ja kapselihissin, hissien ala-aseman lähellä olevat tilat sekä keskustunnelin ja loppusijoitustunnelit niihin tunneleihin asti, joissa loppusijoitus on parhaillaan menossa. Kapselikuilun ala-asemalla loppusijoituskapseli ajetaan hissistä ulos ja lastataan kapseliajoneuvoon. Kapseliajoneuvo on varustettu tallentavalla videokameralla. Ajoneuvon kuljettaja käyttää kameraa apunaan paikantaessaan ajoneuvoa loppusijoitusreiän päälle. Videokameran nauhoitus tallennetaan kapselin loppusijoituksen tositteeksi yhdessä kapselin identifiointi- ja positiotiedon kanssa. Loppusijoituksen jälkeen ajoneuvon palattua takaisin asemapaikalleen kapselihissin ala-asemalle, videotallenne puretaan ja siirretään tietokantaan. Loppusijoitustilassa on videovalvonta, joka kattaa kapselihissin ala-aseman ympäristön tilat ja keskustunnelin aina valvonta-alueen rajalle asti. Kiinteätä videovalvontaa ei uloteta loppusijoitustunneleihin. Kuvassa 56 on esitetty säteily- ja ydinmateriaalivalvonta-alueiden rajat loppusijoitustilassa toiminnan eri vaiheissa. Loppusijoitustoiminnassa oleva tunnelipari erotetaan keskustunnelissa sekä valvomattoman että valvonta-alueen suunnasta väliseinällä, jossa on pariovi. Kulkua näistä ovista valvotaan tallentavalla videokameralla sekä säteilymittausportilla. Valvonta-alueen ulompi ovi on lukittu, kun kapseleita loppusijoitetaan ja loppusijoitusreikiä peitetään bentoniittilohkoilla. Kapselin loppusijoittamisen yhtenä varmistuksena on sisemmän oven säteilymittausportti, joka havaitsee, milloin kapseliajoneuvossa on loppusijoituskapseli ja milloin se on tyhjä.

121 115 Kun loppusijoitusreikiin on sijoitettu kapselit ja reiät on peitetty bentoniittilohkoilla, suljetaan valvonta-alueen puoleinen ovi ja avataan valvomattoman alueen puoleinen ovi tunnelinperien täyttöä varten. Valvomattoman alueen rajalla oleva säteilymittausportti ja valvontakamera pidetään aktiivisina, jolloin voidaan valvoa, että loppusijoituskapseleita ei kuljeteta valvonta-alueen ulkopuolelle tunnelinperien täytön yhteydessä. Kun tunnelipari on kokonaan täytetty ja tulpattu, keskustunnelin seiniä siirretään ja uusi tunnelipari otetaan loppusijoituskäyttöön. Kun kapseli loppusijoitetaan ja peitetään bentoniittilohkoilla, toiminta tapahtuu kokonaisuudessaan säteilynvalvonta-alueella. Säteilyvalvonta-alueen rajaa joudutaan vaihtelemaan edestakaisin kahden oviseinämän (portti 1 ja 2) välillä eri vaiheissa. Molemmat ovikohdat voidaan varustaa säteilyä indikoivilla jatkuvilla valvontamittauksilla, jotta voidaan varmistua, ettei kapseli joudu suunnitellun loppusijoitusalueen ulkopuolelle. Kun loppusijoituksessa olevan tunnelin vapaana olevaan reikään on sijoitettu kapseli ja reikä on peitetty bentoniittilohkoilla, on säteilyvalvonta-alueen raja siirrettävä tunnelitäytön ajaksi toisen oviseinämän (portti 1) tasalle tunnelinperän täyttöä varten. Kun edellisen sijoituspaikan kohta tunnelista on täytetty, vaihdetaan valvonta-alueen ovien asema takaisin (portin 2 kohdalle), jotta seuraava kapseli voidaan asentaa valvonta-alueella. Kun yksittäinen loppusijoitustunneli on kokonaan täytetty ja tulpattu, keskustunnelissa olevia rajaseiniä (portit 1 ja 2) siirretään askel eteenpäin ja uusi tunneli otetaan loppusijoituskäyttöön. Kuva 56. Säteily- ja ydinmateriaalivalvonta-alueiden rajat loppusijoitustilassa toiminnan eri vaiheissa (Saanio ym. 2012).

122 Kapselointilaitoksen ydinjätehuolto Ydinjätteitä eli ydinlaitoksen radioaktiivisia jätteitä syntyy Posivan toiminnassa vain kapselointilaitoksessa. Radioaktiivisia jätteitä muodostuu, kun polttoaineesta irronneet radioaktiiviset aineet kontaminoivat laitoksen rakenteita ja laitteita. Normaalikäytössä radioaktiivista jätettä syntyy vain käsittelykammiossa, käsittelykammion korjaamon dekontaminointikeskuksessa, kammion ilmastoinnin suodattimissa sekä kuljetussäiliön siirtokäytävässä, mikäli kuljetussäiliön pinta on kontaminoitunut. Polttoaineen kuljetussäiliön ulkopinnan pesussa voi kertyä radioaktiivista jätettä hyvin pieniä määriä, koska käytännössä vain kuljetussäiliön säteilysuojakansi voi kontaminoitua käsittelykammiossa ollessaan. Samoin kapselin siirtokäytävässä kapselia puhdistettaessa voi syntyä pieniä määriä radioaktiivista jätettä. Käsittelykammion jäähdytysilmastointiin kytketty suodatin muuttuu ajan myötä radioaktiiviseksi jätteeksi. Kapselointilaitoksen, lähinnä käsittelykammion laitteiden huollossa ja kunnossapidossa syntyy radioaktiivista jätettä, kun laitteita ja järjestelmiä korjataan ja uusitaan. Korjaukset ja uusinnat edellyttävät dekontaminointitöitä sekä siivouksia, jotka tuottavat radioaktiivista jätettä. Suuri osa dekontaminoinneista ja korjaustöistä suoritetaan kapselointilaitoksen käsittelykammion lähellä olevassa aktiivikorjaamossa. Viimeisenä radioaktiivista jätettä tuottavana vaiheena kapselointilaitoksen elinkaaressa on kapselointilaitoksen käytöstäpoisto. Periaatteena on, ettei radioaktiivisia jätteitä varastoida kapselointilaitoksessa pitkiä aikoja. Nestemäiset radioaktiiviset jätteet kiinteytetään ennen loppusijoitusta kuivaamalla metallitynnyreihin. Kiinteä matala- ja keskiaktiivinen jäte käsitellään ja pakataan ennen loppusijoittamista. Kaikki polttoaine-elementeistä mahdollisesti irtoavat korkeaaktiiviset jätteet pyritään sijoittamaan polttoainekapseleiden vapaisiin positioihin ja ne loppusijoitetaan kapseleissa yhdessä polttoaineen kanssa. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustila rakennetaan loppusijoituslaitoksen yhteyteen. Nykyisessä suunnitelmassa loppusijoitustila on suunniteltu ajotunnelin varteen noin -180 m syvyydelle tehtävänä erillisenä hallitilana. Jätteet kuljetetaan loppusijoitustilaan kapselikuilun kautta. Loppusijoituslaitoksen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilan tarve on noin 1500 m 3 (Paunonen ym. 2012).

123 117 5 VAIHTOEHTOISET LOPPUSIJOITUSLAITOSRATKAISUT 5.1 Vaakasijoitusratkaisu KBS-3H Vaakasijoitusratkaisu eli KBS-3H-vaihtoehto edustaa KBS-3-menetelmän vaihtoehtoista ratkaisua ydinpolttoaineen geologisesta loppusijoituksesta (kuva 57). KBS-3Hvaihtoehdossa käytetään KBS-3V-perusratkaisusta poikkeavaa rakennetta: asennuspakkausta. Asennuspakkauksen muodostavat titaanista valmistettu rei itetty sylinteri ja sen sisään asennettavat bentoniittipuskuri ja kuparikapseli. Asennuspakkaukset kootaan ennen loppusijoittamista ja niitä asennetaan useita peräkkäin maksimissaan 300 m pitkiin loppusijoitusreikiin, jotka lopuksi suljetaan erikoisvalmisteisilla titaanitulpilla. Loppusijoitusreiät jaetaan 150 metrin välein kahteen osastoon, jotka erottaa toisistaan titaanista rakennettava osastotulppa. Kuva 57. KBS-3V (ylhäällä vasemmalla) ja KBS-3H (ylhäällä keskellä) - loppusijoitusvaihtoehtojen perusperiaatteet, sekä detaljikuva KBS-3Hloppusijoitusreiästä (alhaalla) ja -asennuspakkauksesta (ylhäällä oikealla) (Autio ym. 2008). Bentoniitista valmistetut välikappaleet eristävät asennuspakkaukset toisistaan pitkässä loppusijoitusreiässä. Bentoniitti asennuspakkauksen sisällä ja välikappaleissa muodostaa yhdessä puskuriksi kutsutun rakenteen. Lisäksi voidaan käyttää täytetulppia niissä loppusijoitusreiän osissa, jotka eivät täytä loppusijoitusvaatimuksia (esim. liian suuri pohjaveden virtaus loppusijoitusreikään). KBS-3H-loppusijoituslaitoksen yleissuunnitelma on esitetty kuvassa 58. Täytetty ja suljettu loppusijoituskapseli tuodaan joko kapselikuilua tai ajotunnelia pitkin pakkausasemalle, jossa asennuspakkaus kootaan valmiiksi. Tämän jälkeen asennuspakkaus

124 118 kuljetetaan asennustilaan, jonne loppusijoituskalusto, aloitusputki ja kuljetusputki on sijoitettu. Kuva 58. KBS-3H-yleiskuva (ylhäällä), pakkausasema (oikealla) ja loppusijoitusalue: kuljetustunneli, asennustila ja loppusijoitusreiät (vasemmalla). Loppusijoitusreikien välinen etäisyys on 25 m. (Autio ym. 2008) Yleisesti ottaen KBS-3H:n ja KBS-3V:n väliset erot eivät ole kovin suuria. Viranomaisvaatimukset ovat identtiset molemmille loppusijoitusvaihtoehdoille ja periaatepäätökset sallivat molemmat vaihtoehdot. Molemmissa ratkaisussa moniestejärjestelmä perustuu mekaanisesti ja kemiallisesti tasapainoiseen kallioperään, pitkäikäiseen loppusijoituskapseliin ja puskuriin, jotka yhdessä takaavat pitkäikäisen suojan mekaanisia, hydraulisia ja kemiallisia haittavaikutuksia vastaan. Kapselin mahdollisen rikkoutumisen seurauksena vapautuvien radionuklidien kulkeutumista hidastavat sekä puskuri että kallioperä. Radionuklidien vapautumista rajoittavia tekijöitä ovat myös stabiili polttoainematriisi ja monien radioaktiivisten alkuaineiden alhainen liukoisuus odotettavissa olevissa vaurioituneen kapselin sisäisissä kemiallisissa olosuhteissa. Samankaltaisuuksista huolimatta edellä mainittujen vaihtoehtoratkaisujen rakentamiseen ja toimintaan sisältyy huomattavia eroja. KBS-3H-vaihtoehdosta puuttuu loppusijoitustunneli ja tästä on seurauksena täytettävän tunnelitilavuuden pienentyminen. Loppusijoittamisen asennustyötä koskevat erot ovat huomattavia. Posivalla ja SKB:llä on ollut tutkimus- ja kehitystyön alla muutama toisistaan hieman eroava vaakasijoitussuunnitelmavaihtoehto. Asennuspakkauksen kokoonpano tullaan suorittamaan loppusijoitussyvyydellä kokoonpanohallissa. Kuparikapseli tuodaan kapselihissillä alas vastaanottoasemaan (kuva 59),

125 119 josta kapseli viedään kokoonpanohalliin. KBS-3H-ratkaisussa kokoonpanohallissa on tarkoitus suorittaa seuraavat toimenpiteet: - asennuspakkauksen alustava kokoaminen (kuori, bentoniittikappaleet ja -renkaat) kuljetussuojan sisään, - kuljetussuojan asettaminen syvennykseen muun kokoonpanohallin lattiapinnan alapuolelle, - kuparikapselin siirto kapselin siirtotrukilla kapselihissistä kokoonpanohalliin, - kapselien siirtäminen siltanosturilla kuljetussuojassa olevan asennuspakkauksen sisään, - asennuspakkauksen viimeisen bentoniittilohkon ja reikälevyä olevan päätykappaleen asennus ja päätykappaleen kiinnihitsaus, - kuljetussuojan säteilysuojaportin asennus, sekä - asennuspakkauksen sisältävän kuljetussuojan siirtäminen kokoonpanohallista asennustilaan loppusijoituslaitteella tapahtuvaa sijoitusta varten. Asennuspakkauksen alustava kokoonpano tehdään kokoonpanohallissa, mutta suojatun tilan ulkopuolella. Kokoonpanon jälkeen asennuspakkaus kuljetetaan suojattuun asennustilaan, jossa kuparikapselin asennus ja lopullinen kokoonpano tapahtuu. (Posiva 2009) Kuva 59. Kapselin vastaanottoasema (Kirkkomäki & Rönnqvist 2010)). 5.2 Laajennettavuus Loppusijoituslaitosta voidaan laajentaa loppusijoitettavan polttoainemäärän mahdollisesti kasvaessa tässä raportissa esitetyistä tiloista esimerkiksi itään tai eri syvyystasoille. Teknisesti on mahdollista laajentaa tiloja myös meren alle pohjoiseen tai etelään, mikäli polttoaineen sijoittaminen meren alle todetaan muuten hyväksyttäväksi. Merenalaisen kallioperän tutkiminen maanpinnalta tehtävin tutkimuksin on tosin työläämpää. Lisäksi

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Työraportti 2012-50 Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Timo Saanio, Antti Ikonen Saanio & Riekkola Oy Paula Keto B+Tech Oy Timo Kirkkomäki, Tapani Kukkola, Juha Nieminen Fortum Oyj Heikki Raiko VTT

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 16 1

POSIVA OY LIITE 16 1 POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

KYT2022-puiteohjelmakausi

KYT2022-puiteohjelmakausi KYT2022-puiteohjelmakausi STUKin ajatuksia tulevasta ohjelmakaudesta STUKin kannalta merkittävät tapahtumat KYT2022-kaudella Posivalle on myönnetty rakentamislupa 2015 ja se on aloittanut loppusijoituslaitoksen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

Posivan hanke tästä eteenpäin

Posivan hanke tästä eteenpäin Posivan hanke tästä eteenpäin ATS vuosikokous 2015 Projektijohtaja Erkki Palonen 2.3.2015 1 Ydinjätehuolto Suomessa 1 LUVAT Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER

Lisätiedot

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY LIITE 7 1 Liite 7 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6]

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 1 Liite 8 Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 2 POSIVA OY LIITE 8 3 SELVITYS

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 YJH-2015 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 Posiva Oy Syyskuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinjätteestä

Hyvä tietää ydinjätteestä Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...

Lisätiedot

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY KYT2018 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 22.8.2014 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2018-kaudella Posivan rakentamislupahakemus on käsittelyssä, käsittely valmistunee KYT2014-ohjelmakauden

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen

Lisätiedot

KYT2022. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

KYT2022. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY KYT2022 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 20.8.2018 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2022-kaudella Posivalle on myönnetty rakentamislupa 2015 ja se on aloittanut loppusijoituslaitoksen

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12 TOUKOKUU 2014 1 (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA,

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Täydennys Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemukseen YHTEYSTIEDOT Yleiset yhteydenotot:

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Lausunto 1 (10) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/2955/08.05.01/2012 15.2.2013 ja 11.7.2014 Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp

TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Posivan rakentamislupahakemuksesta

Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Posivan rakentamislupahakemuksesta Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Posivan rakentamislupahakemuksesta 11.2.2015 Säteilyturvakeskus Liite 1. Turvallisuusarvio Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1 Loppusijoitushanke yleisesti... 4 1.2 Turvallisuutta

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 OHJE YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 Ydinjätteiden loppusijoitus 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Säteilytur vallisuus 3 3.1 Loppusijoituslaitoksen käyttö 3 3.2 Pitkäaikaisturvallisuus 4

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,

Lisätiedot

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle.

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle. 1 (12) Valtioneuvoston periaatepäätös 6 päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Ympäristövaikutusten arviointiselostus laajentaminen 2 Esipuhe Esipuhe Posiva Oy on käynnistänyt käytetyn ydinpoltto aineen loppusijoituslaitoksen laajentamista

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Skenaarioita mikrobien vaikutuksesta bentoniitin turvallisuustoimintoihin

Skenaarioita mikrobien vaikutuksesta bentoniitin turvallisuustoimintoihin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Skenaarioita mikrobien vaikutuksesta bentoniitin turvallisuustoimintoihin Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari 24.4.2018, Otaniemi, Espoo Markus

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työ r a p o r t t i 9 9-4 6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Reijo Riekkola Timo Saanio.Jorma Autio Heikki Raiko Tapani Kukkola Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöluvasta

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöluvasta Lausunto 1 (9) Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto TEM/573/08.04.01/2016, 10.5.2016 Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöluvasta Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys

Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys Memorandum Revision 1 Nuclear Safety Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys Fennovoima Oy fennovoima.fi +358 20 757 9200 Salmisaarenaukio 1, FI-00180 Helsinki, Finland Business ID 2125678-5 Memorandum

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa ja loppusijoitusta. tukeva tutkimus- ja kehitystoiminta vuosina Seppo Vuori

Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa ja loppusijoitusta. tukeva tutkimus- ja kehitystoiminta vuosina Seppo Vuori SEARCH 190 O HL I G H T S VI S I Seppo Vuori G Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa ja loppusijoitusta tukeva tutkimus- ja kehitystoiminta vuosina 2001-2013 HI NS SC IE N CE T RE Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus FI9900142 ~Ttf>~-99-Z/ Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy Heikki Raiko VTT Energia 30-4 2 Maaliskuu 1 999 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm. LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-

Lisätiedot

Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus (15.11.2013)

Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.5 koskee ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta kallioperään rakennettaviin

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTURVALLISUUS 3 3 VAPAUTUMISESTEIDEN TOIMINTAKYKY 4 4 TURVALLISUUSSELVITYKSET 4 5 KALLIOPERÄTUTKIMUKSET 5 6 TIEDOT LOPPUSIJOITETTAVISTA JÄTTEISTÄ

Lisätiedot

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa:

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa: M 7/2000 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Helsinki 2000 ISBN 951-739-578-1

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. arviointiselostuksen. loppusijoituslaitoksen. laajentaminen. yhteenveto

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. arviointiselostuksen. loppusijoituslaitoksen. laajentaminen. yhteenveto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomen ydinenergialaissa säädetään,

Lisätiedot

1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3

1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3 OHJE 23.5.2001 YVL 8.4 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3 2.1 Yleisperiaate 3 2.2 Annosrajoitusten soveltaminen 3 2.3 Aktiivisuuspäästörajoitusten

Lisätiedot

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen 1 Liite 15 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta [YEA 32, kohta 14] 2 3 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA

Lisätiedot

OLKILUODON JA LOVIISAN

OLKILUODON JA LOVIISAN OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO Yhteenveto vuoden 2007 toiminnasta Kansikuvassa Vuojoen kartanon vuonna 2007 kunnostettu orangeria, joka toimii kokous- ja neuvottelutilana. Kuva: Jussi

Lisätiedot

Periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten

Periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten Periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten POSIVA OY Olkiluoto 27160 Eurajoki Puh. (02) 8372 31 Fax (02) 8372 3709 www.posiva.fi POSIVA

Lisätiedot

YJH-2018 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille

YJH-2018 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille YJH-2018 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2019-2021 Posiva Oy Syyskuu 2018 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372

Lisätiedot

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, 24.42018, Espoo Muutama ajatus seminaarin aluksi Paula Ruotsalainen, STUK Petri Jussila, STUK 1 Sisältö 1. Kansallinen ydinjätetutkimus KYT

Lisätiedot

TEM raportteja 1/2013

TEM raportteja 1/2013 TEM raportteja 1/2013 Ydinjätehuoltoyhteistyön selvitys Työryhmän loppuraportti Energiaosasto 10.1.2013 1 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 13.3.2012 työryhmän ohjaamaan voimayhtiöiden yhteistä

Lisätiedot

Posiva Oy:n rakentamislupahakemus Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten

Posiva Oy:n rakentamislupahakemus Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten YDINTURVALLISUUS NEUVOTTELUKUNTA LIITE 2. YDINTURVALLISUUS NEUVOTTELUKUN- NAN LAUSUNTO 26.1.2015 1(13) Säteilyturvakeskus Viite: STUKin lausuntopyyntö; 20/H42212/2010, 11.12.2014 Posiva Oy:n rakentamislupahakemus

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma KANSAINVÄLISEN KUULEMISEN TIIVISTELMÄ

Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma KANSAINVÄLISEN KUULEMISEN TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma KANSAINVÄLISEN KUULEMISEN TIIVISTELMÄ elokuu 2016 1 Hankkeesta vastaava ja hankkeen tausta Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2014 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy)

KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy) KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy) KYT-2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Edeltävät JYT ja KYT ohjelmat 1989

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2010 toiminnasta Kansikuvissa esitellään Loviisan VLJ-luolan laajentamista, betonilaatikon laskemista Olkiluodon VLJ-luolan siiloon,

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2013 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot