Autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen haasteet - Mäntsälän maankäytön visio 2050?-

Transkriptio

1 Autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen haasteet - Mäntsälän maankäytön visio 2050?- Mäntsälän maankäytön visio 2010? , Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE, rakennetun ympäristön yksikkö

2 SYKEn yhdyskuntarakenteen tutkimus ja seuranta Useita yhdyskuntarakenteen tutkimus ja kehityshankkeita Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Yhdyskuntarakenteen perusura 2050 Yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa Kv. hankkeissa mm. periurbanisaatio ( kaupunkeja ympäröivän alueen yhdyskuntarakenne)

3 Yhdyskuntarakenteen ajankohtaisuus Suomi kaupungistuu, myöhässä mutta kuitenkin. Taustalla globaalit ilmiöt. Näköpiirissä ei lähitulevaisuudessa käytännössä muuta vaihtoehtoa. Yhdyskuntarakenne erittäin tunteita herättävä keskustelunaihe, koska sen mukaan määräytyy ja konkretisoituu elämäntapamme, arvostukset, toiveet (kansalaiset ja yritykset) Päätöksentekijöiltä vaaditaan erityistä vastuullisuutta => Vaarana päätöksentekijöiden altistuminen populismiin. Tarvitaan faktaa, joka kertoo mahdollisuudet ja rajoitteet. Yhdyskuntarakenteen pitkäkestoisuus. Ajatelkaa itsenne vuonna => nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkään. Erityisesti merkittävimmät infrapäätökset ( mm. liikennejärjestelmä).

4 Status Quo - Ei kai sentään? Peter Newman: Öljyn hintapiikki oli jo => Nykyiset päätökset yhdyskuntarakenteessa eivät voi enää perustua alhaisen öljyn hinnan oletukseen. Tulevaisuuden (energia)kriisit => Yhdyskuntarakenteen riskinsietokyky! Lähde: Hargroves and Smith, 2005

5 Nykytilanne Hajanainen, autoriippuvainen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on halvan öljyn aikakauden ja agraariperusteisen kaupungistumisen aikakauden tulos. 30-vuotinen yhdyskuntarakenteen hajautuminen edennyt laajalle, mutta se on hidastunut ja kohdistuu muutamalle ongelma-alueelle Kaupunkiseutujen reuna-alueiden hajarakentaminen vakavin hajautumismuoto, koska se muuttuu harvan rakenteen taajamaksi, jota on vaikea eheyttää. Kaupunkiseutujen eriytyvä kehitys alkoi 1990-luvun laman jälkeen, suunta voimistuu Eheytyminen on jo käynnissä keskusta-alueiden jalankulkuvyöhykkeelle. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla eheytyminen ei ole laajentunut muille vyöhykkeille ja erityisesti useat alakeskukset ongelmissa. Kaupan palveluiden osalta rakenteesta irrallaan olevien suuryksiköiden yhdyskuntarakenteen hajauttava vaikutus jatkuu Miten saada asutuksen eheytyminen siirtymään jalankulkuvyöhykkeeltä joukkoliikennevyöhykkeelle ja alakeskuksiin? " Tähän tarvitaan erityisiä, voimakkaitakin keinoja. Huomio laadukkaaseen täydennysrakentamiseen. Joukkoliikenteen kannalta tarvittaisiin n. 30% asukastiheyden tasokorotus. Työpaikkojen ja palveluiden sijainninohjausta on tehostettava. Ne tulisi sijoittaa jalankulkuvyöhykkeelle, alakeskuksiin tai jalankulun reunavyöhykkeelle. Pyöräilyverkoston kehittäminen erityisesti jalankulun reunavyöhykkeellä on erittäin tärkeää keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Pyöräilyn osuus on useilla kaupunkiseuduilla merkittävämpi kuin joukkoliikenteen.

6 Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus, kilpailukyky ja riskien minimointi Autoriippuvaisuus autoja / 1000 as Ekotehokkaampi yhdyskuntarakenne Energian kulutus $, kaupunkiseudun taloudellinen kehitys Ekotehokkaampi yhdyskuntarakenne mahdollistaa kaupungistumiseen liittyvän yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisen aktiviteetin sekä laajemmin hyvinvoinnin lisääntymisen pienemmällä autoriippuvaisuudella / energian kulutuksella.

7 MAHDOLLISUUDET - Kaupungistuminen etenee, Eheytyminen ekotehokkaalla kaupungistumisella? Suomen harvassa yhdyskuntarakenteessa on kansainvälisesti verrattuna lähes ylivertainen mahdollisuus. Harva, mutta selkeä nauhamainen rakenne mahdollistaa voimakkaankin täydennysrakentamisen luonto- ja virkistysalueita uhkaamatta. Autoriippuvuuden kannalta avainkysymys on eteneekö eheytyminen keskusta-alueelta joukkoliikennevyöhykkelle ja alakeskuksiin Tulevaisuuden ikääntyvässä Suomessa: Arkirutiinit perustuvat hyvien palveluiden ja omaisten / tuttavien läheisyyteen, monipuolisiin liikkumismahdollisuuksiin Pitkien matkojen osuus liikennesuoritteesta suuri. Valtakunnallisen raideliikennejärjestelmän kehittämisen tulisi mahdollistaa pitkien matkojen siirtymistä henkilöautoista raiteille. Yhdyskuntarakenne tehostamaan teknologiahyötyjä. Sähköautot vain osa ratkaisua. Lähiliikkuminen ja joukkoliikenne avainasemassa. Realistiseksi tavoitteeksi yhdyskuntarakenne, jossa asuntokunnat keskimäärin pärjäävät korkeintaan yhdellä autolla, ydinalueilla paljon myös autottomia. Tämä pitää sisällään joustavan yhdyskuntarakenteen Resilient Cities.

8 Raideliikenteen renessanssi perustuu öljyriippuvaisen jälkeisen ajan kestävän, terveellisen ja turvallisen yhdyskuntarakenteen kysynnän kasvuun.

9 Yleisesti kolme tärkeää Yhdyskuntarakenteen suunnitteluongelmaa: kuntayhteistyön puute, haja-asutusalueen rakentamisen ohjaus, maapolitiikan huono hoito.

10 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. 1. Pääkaupunkiseudun intensiivinen (5 min, 250/400 m) 2. Pääkaupunkiseudun (15 min, 250/400 m) 3. Hyvä (15 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 30 min) 4. Tyydyttävä (30 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 45 min) 5. Välttävä (60 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 60 min) 6. Heikko (60 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 75 min) Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet 1. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Pääkaupunkiseudulla alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Taajaman ulkopuoliset alueet muodostavat oman vyöhykkeensä. Autovyöhyke Lähde: SYKE / TTY/ TKK Urban Zone hanke Alkuperäinen kuvalähde: Leo Kosonen, Kuopion kaupunki Jalankulku ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.

11 Vyöhykemalli ja rakenneanalyysi Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutukseen perustuvan yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin YKR-kehitystyö ja käsitteistö, jota on luotu useassa SYKE:n tutkimushankkeessa. Yhteistyö erityisesti Kuopion kaupungin, KARA-verkoston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Aaltoyliopiston kanssa. Hankkeita mm. EHEÄ, Autoklusteri, Urban Zone. Useita kaupunkiseutuja nykyisin mukana kehitystyössä. Empiirinen rakenneanalyysi ja sen menetelmä osa YKR-kehitystyötä Tarjonta => Liikkumisvyöhykkeet Kysyntä => Rakenteen YKR-alueprofiilit + HL-tutkimusten liikkumisprofiilit Paikallisuus, rakenteen osien analyysi, vertailukelpoisuus Tunnistetaan rakenteen kynnysarvoja suunnittelun tarpeisiin, erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen välineitä Vyöhykemenetelmä osana strategista suunnittelua: mm. Uudenmaan liiton rakennemallityö osana UZ-hanketta, jossa vyöhykkeiden 2035 laadinta Laajemmin menetelmän kehittäminen suunnittelumenetelmäksi, Evidence base urban planning. Tutkimusraportteja valmistuu v Vyöhykerajaus tehdään tänä vuonna kaikkiin 34 YKR-kaupunkiseutuun. Lisätietoa: tai tai

12 Lähde: SYKE YKR / TTY/ TKK Urban Zone hanke

13 Uudenmaan ja Itä Uudenmaan liikennetutkimusaineisto, YTV arkiliikkuminen aineisto kerätty syystalvella YTV laaja liikennetutkimus vastaajaa matkaa kävelymatkaa pyörämatkaa henkilöautomatkaa bussimatkaa metro- tai raitiovaunumatkaa junamatkaa

14 Liikkumisprofiilit arkiliikkuminen ja pitkät matkat Arkivapaa aika päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa, vierailu ystävien ja sukulaisten luona, ulkoilulenkki, kuntosali, liikuntaharrastuskohde, terveyspalvelut, lounasravintola, muiden perheenjäsenten kyyditseminen, pankkiasiointi oma elinpiiri (rajana 100 km) Työ ja koulumatkat päivittäiset työmatkat, koulumatkat, opiskelumatkat ja matkat päiväkotiin, työasiointimatkat omassa elinpiirissä lähiympäristö asuinalueen lähiympäristö alakeskus oman kunnan keskus Erityisvapaa aika huvi ja harrastuskohteet, muut vapaa ajan matkat, (esimerkiksi elokuvateatteri, teatteri, urheilutapahtuma, konsertti, kylpylä) Erityisvapaa aika huvi ja harrastuskohteet, muut vapaa ajan matkat, matkat vapaa ajan asunnolle (esimerkiksi teatteri, urheilutapahtuma, konsertti, kylpylä, hiihtokeskus, vierailu sukulaisten ja ystävien luona) Työasiointi työasiointimatkat oman elinpiirin ulkopuolelle maakuntakeskus muut kaupunkiseudut kotimaan pitkät matkat Lomavapaa aika lomamatkat, yöpymisen sisältäneet vierailumatkat päivittäisen elinpiirin ulkopuolelle, muut yöpymisen sisältäneet kotimaan vapaa ajan matkat, ulkomaan vapaa ajan matkat valtakunnan keskus vierailukohteet koti ja ulkomailla kotimaan matkailukohde ulkomaan lomakohteet Työasiointimatkat ulkomaille työasiointikohteet ulkomailla

15 jalankulkuvyöhyke monipuolinen jalankulun reunavyöhyke Pääkaupunkiseutu alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Kehyskunnat, jalankulun reunavyöhyke joissa intensiivinen hyvä raideyhteys tyydyttävä välttävä autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Kehyskunnat, jalankulun reunavyöhyke joissa ei tyydyttävä intensiivistä raideyhteyttä välttävä heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Uudenmaan keskisuuret jalankulun reunavyöhyke kaupungit, joissa intensiivinen raideyhteys Uudenmaan keskisuuret kaupungit heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke välttävä heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Uudenmaan jalankulun reunavyöhyke reuna alueiden pienet kaupungit autovyöhyke seudullinen autovyöhyke Uudenmaan reuna alueiden taajamat Liikennesuorite (km/asukas, talviarkivuorokausi) jalankulkuvyöhyke heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke km/henkilö, talviarkivuorokausi ,5 8,8 12,1 10,7 13,9 18,6 18,5 17,7 18,0 16,2 18,6 21,8 22,0 21,2 22,3 21,9 19,0 21,0 25,6 28,6 30,3 29,2 31,6 29,9 28,3 26,1 24,4 28,7 28,6 27,9 25,9 30,4 34,6 32,8 32,4 30,9 30,6 36,0 34,5 henkilöauto kävely polkupyörä linja auto juna raitiovaunu metro 38,6

16 jalankulkuvyöhyke monipuolinen jalankulun reunavyöhyke Pääkaupunkiseutu alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Kehyskunnat, jalankulun reunavyöhyke joissa hyvä intensiivinen tyydyttävä raideyhteys välttävä autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Kehyskunnat, jalankulun reunavyöhyke joissa ei tyydyttävä intensiivistä välttävä raideyhteyttä heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke tyydyttävä Uudenmaan keskisuuret kaupungit, joissa intensiivinen raideyhteys Uudenmaan keskisuuret kaupungit heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke välttävä heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Uudenmaan jalankulun reunavyöhyke reuna alueiden pienet kaupungit autovyöhyke Uudenmaan reuna alueiden taajamat seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke Liikenteen hiilidioksidipäästöt (grammaa/asukas, talviarkivuorokausi) hiilidioksidigrammaa/henkilö, talviarkivuorokausi

17 Ennakkotulostemme mukaan asukasta hehtaarilla on yllättävänkin selkeä raja, jossa yhdyskuntarakenne muuttuu yhden auton rakenteesta moniautoiseen rakenteeseen.

18

19 Muutama yksityiskohta Mäntsälään Historiallisesti tyypillinen räjäytetty kirkonkylän keskusta 1970-luvulta Hyvää suunnittelua: Meritan kortteli esimerkkinä Asumista päälle ja liikehuoneistot alakertaan Pikkukaupunkimainen arkkitehtuuri Huomio rakennetun ympäristön laatuun. Ei laatikkomarkettien julkisivuja keskustaan Tavoitteksi ulkosyötteinen yhden pysäköinnin liikennejärjestelmä, keskuskatu rauhoitetaan Asemanseudulle PT-kauppa Yleiskaava pohjalla. Tärkeintä sen toteuttaminen Pyöräilyn kehittäminen ja vapaa-ajan palvelut

20

21

22

23

24 Mäntsälä 2050 lähtökohtia Harvinainen alue Suomessa, koska yksi merkittävimmistä ratainvestoinneista viimeiseen 30 vuoteen. Muut Uudenmaan kunnat lähinnä kateellisia. Ei kyse siitä tehdäänkö Mäntsälästä pikkukaupunki vai ei, vaan miten Mäntsälä pystyy hyödyntämään nykyisen sijaintinsa. Kaupungistuminen etenee jokatapauksessa Ei teollista perinnettä, Rakennettu ympäristö ja infra maaseutumaista Ei teollisen perinteen vaurastumista ja sen palveluita eikä kaupunkimaisen rakentamisen suunnitteluperinnettä.

25 Mäntsälä 2040, 2050 Mahdollisuudet todellisen puutarhakaupungin luomiseen Pyöräilyyn perustuva liikennejärjestelmä Tarvitsee vahvaa maapolitiikkaa Selkeä käsitys siitä, halutaanko puutarhakaupungiksi Valtion merkittävä investointi jo tehty ja sitoumus alueen kehittämisestä Erotettava asiat joihin Mäntsälässä voidaan vaikuttaa ja mihin ei voida vaikuttaa Yhdyskuntarakenteen tavoitteena omavaraisuuden lisääminen. Paikallinen energian ja materiaali / ravinnotuotanto

26 NORMIOHJAUS SUOSITUKSIA JA VELVOITTEITA Yhdyskuntarakenteen ongelmia suhteessa maankäytön suunnitteluun: 1) ylisuuri kaavavaranto 2) keskeneräiset alueet 3) yksittäiset kuntarakennetta hajottavat kaavat 4) käyttämättömäksi jääneet alueet (Salmi 1997)

27 Maapolitiikka

28 Lähde: Kuntaliitto ja ympäristöministeriö 2004: Asumisen ja yrittäminen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille

29 Tilastotietoa ikääntymisestä TK:sta, Suuret ikäluokat täytt(i)ävät 60 vuotta vuosina Syrjäseudulla ikärakenteen muutos jo tapahtunut, kasvukunnissa edessä. Iäkkäiden yksin asuminen yleistyi voimakkaasti 1900-luvun loppupuoliskolla erityisesti 80-vuotta täyttäneissä. Enemmistö iäkkäistä naisista asuu yksin. 60v. täyttäneistä naisista yli puolet asuu yksin. Yksinasuvia iäkkäitä naisia on eniten kaupungeissa. Iäkkäitä miehiä on enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa. Leskeytyminen yleistyy 2000-luvulla vasta yli 70-vuotiailla luvulla 60-vuotiailla. Laitoksissa asuminen yleistyy 80v. jälkeen. 90v. täyttäneistä 20-24% asuu laitoksissa. Eläkeläinen ei ole aina iäkäs: Joka kolmas Suomen 1,2 miljoonasta omaa eläkettä saavasta on alle 65v.. Ikääntyneiden varallisuus on kasvanut vakaasti vuodesta Joka viidennellä vuotiaista oli kakkos- tai sijoitusasunto v Lähde: Tallella ikä eletty. Tilastokeskus 2005

30