Pohjoiset suurkaupungit

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Mika Ristimäki ja Panu Söderström

2 Tutkimusryhmä Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Harry Schulman Helsingin yliopisto Panu Söderström Helsingin yliopisto / Suomen ympäristökeskus Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus Kristina Salomaa Martina Jerima Juha Niemelä Petteri Kosonen Kaisa Granqvist Yhteistyötahona Tukholmassa SLL/TMR Tillväxt, miljö och regionplanering

3 Tutkimusraportti Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus

4 Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla 1. Johdanto johdatus kaupunkiseutujen vertailuun / näkökulmia eurooppalaisten suurkaupunkien kehitykseen 2. Kaupunkiseutujen rakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys Helsingin ja Tukholman kehitys nykyaikaisiksi suurkaupungeiksi 3. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet metropolialueilla vyöhykenäkökulma tutkimuksessa / vyöhykkeet kaupunkiseuduilla / kaupunkiseutujen vertailu 4. Kaupunkiseutujen monikeskuksisuus verkostokaupunki / monikeskuksisuus / poikittaisliikenne 5. Metropolialueiden kehityskäytävät Helsingin seudulla, erityisesti Helsinki Lahti / Tukholman seudulla, erityisesti Tukholma Uppsala 6. Strateginen suunnittelu kaupunkiseutujen kehityksessä metropolialueen hallinto ja suunnittelu / väestöennusteet / metropolialueet toimintaympäristöinä 7. Johtopäätökset

5 Tutkimusalueet Punaisella tutkimusalueet: Helsingissä toiminnallinen alue, Tukholmassa läänin alue Keltaisella Tukholman toiminnallinen alue läänin ulkopuolella

6 Etäisyysperusteinen aluejako Helsingin ja Tukholman seuduilla Jako ydinalueisiin, kehysalueisiin, itsenäisiin kaupunkeihin ja maaseutualueisiin Toimii perustana kaupunkiseutujen vertailulle

7 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, ydinalueet ja sisemmät kehysalueet Helsingin seudulla olemassa olevan YKR-taajaman ja vyöhykejaon hyödyntäminen Tukholman seudulle laadittu YKR-taajaamaa vastaava taajamarajaus ja vyöhykkeet

8 VÄESTÖ / Ydinalueet Helsinki asukasta 15,6 % 7,2 % 11,1 % 18 % ( ) 17,9 % 10,4 % 12,8 % 23 % ( ) Tukholma asukasta 29,6 % 13,5 % 21,0 % 11,5 % 22,9 % 26,4 % TYÖPAIKAT / Ydinalueet Helsinki työpaikkaa 17,8 % 22,8 % 7,3 % 18,7 % 36 % ( ) 17,7 % 18,3 % 10,8 % 6,3 % 27,7 % 50 % ( ) Tukholma työpaikkaa 15,3 % 14,9 % 21,9 %

9 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke TIHEYS / Ydinalueet Väestö + työpaikat yhteensä per hehtaari 382 Helsinki Tukholma Ero suurin keskustassa.

10 VÄESTÖ, MUUTOKSET / Ydinalueet % Helsinki Stockholm Helsinki (+8,6 %) Tukholma (+10,7 %) +5% +7% +12% +8% +6% +10% +9% +11% +13% +12% +3% Central pedestrian zone Edge of pedestrian zone Subcenter Intensive transit zone Transit zone Car-oriented zone TYÖPAIKAT, MUUTOKSET / Ydinalueet Helsinki (+3,6%) +16% +23% +16% Helsinki Stockholm Tukholma (+13,4 %) +7% +8% +12% +1% Central pedestrian zone Edge of pedestrian zone Subcenter Other zones -13%

11 Helsinki Subcenters (11): Tukholma workplaces growth Solna Other concentrations of workplaces (7): workplaces, growth Kasvu pääosin toimistoalueilla keskusten ulkopuolella. Helsinki Alakeskukset (11): työpaikkaa kasvu +750 Muut keskittymät (7): työpaikkaa, kasvu Central pedestrian zone Fringe of pedestrian zone Subcenter Kasvu pääosin vahvimmissa alakeskuksissa. Other concentration of workplaces/retail Tukholma Alakeskukset (10): työpaikkaa kasvu Muut keskittymät (7): työpaikkaa, kasvu

12 ALAKESKUSET 2010 / Ydinalueet Helsinki Työpaikat 2010 Väestö Tukholma Työpaikat 2010 Väestö ALAKESKUKSET, Muutokset väestössä ja työpaikoissa Työpaikkojen muutos Väestön muutos Työpaikkojen muutos Väestön muutos Pasila Leppävaara Tikkurila Malmi Tapiola Itäkeskus -118 Matinkylä Myyrmäki Espoon kekus Herttoniemi Vuosaari Sundbyberg Solna Kista Flemingsberg Farsta Täby Jakobsberg Sollentuna Skärholmen Bollmora Vällingby

13 MUUT TYÖPAIKKAKESKITTYMÄT / Ydinalueet Helsinki työpaikkaa, Kasvu Tukholma työpaikkaa, Kasvu Pitäjänmäki Keilaniemi-Otaniemi Karamalmi-Nihtisilta Lentoasema Työpaikat 2010 Muutos Jumbon Veromies ympäristö Roihupelto- Herttoniemi Käpylän station asema Västberga Söderstaden Mörby Centrum Alvik Työpaikat 2010 Muutos Nacka Solna Centrum Ulvsunda Sickla Pääkaupunkiseudulla pääosin joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuvien työpaikkakeskittymien kasvu ollut vuosina voimakkaampaa kuin alakeskusten kasvu. Kasvavat keskittymät erityisesti Espoossa ja Vantaalla. Tukholmassa keskusten ulkopuolisten työpaikkakeskittymien rooli pienempi, ja niistä suuri on sijoittunut suoraan kantakaupungin jatkeeksi - kehäraitiotien varrelle.

14 Kista IT-keskittymä alakeskuksena yli työpaikkaa, asukasta

15 Kehämäiset liikenneyhteydet, nykytila + suunnitellut Helsinki Tukholma

16 Poikittaisliikenteen matkojen määränpäät ruuduittain pääkaupunkiseudulla

17 Henkilöautotiheys Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti, Helsinki / seutu / Suomi 600 Tukholma /seutu / Ruotsi Helsinki Helsingin seutu Suomi Tukholma Tukholman lääni Koko maa Henkilöautotiheys Suomessa ja Helsingin seudulla kasvaa edelleen voimakkaasti. Tukholmassa ja koko kaupunkiseudulla kasvu on taittunut vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Tukholmassa keskustaliikennettä on pyritty rauhoittamaan vuonna 2007 pysyvästi käyttöön otetuilla ruuhkamaksuilla. Lisäksi panostettu merkittävästi mm. pyöräilyn infrastruktuuriin.

18 Alueiden eriytyminen Tukholmassa voimakasta

19 RUFS 2010 Regional utvecklingsplan för Stockholmsregionen

20 Tukholman yleiskaava Promenadstaden (2010)

21 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erityyppisten keskusalueiden ja toimintojen tihentymien luonteeseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Keskusalueiden analysointi Luca Bertolinin noodi-paikka-mallia soveltaen havainnollistaa erityyppisten alueiden ominaispiirteitä. Noodiulottuvuus liittyy ensisijaisesti saavutettavuuteen ja liikenneyhteyksiin. paikkaulottuvuus alueen maankäyttöön, rakenteeseen ja ympäristöön.

22 Noodi- ja paikkaulottuvuuksia voidaan kuvata omilla akseleillaan, joiden muodostamaan koordinaatistoon erityyppiset alueet sijoittuvat. Ulottuvuuksia ei ole aina pyritty systemaattisesti mittaamaan, vaan malli on toiminut alueiden ominaisuuksien ja kehitysmahdollisuuksien havainnollistamisen välineenä. Kehikko tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia myös määrälliseen tarkasteluun, jossa ulottuvuuksille määritetään laskennalliset arvot.

23 Paikkapisteiden määräytymisen kriteerit Helsingin seutu sekä Tampereen ja Turun seudut aluetehokkuus maaruuduista kaupunkiympäristön monipuolisuusja laatuluokitus Helsingin seutu 1 piste / 0,1 ea (esim. ea 0,3 3 pistettä) Tampereen ja Turun seudut 1 piste / 0,05 ea (esim. ea 0,3 6 pistettä) Pisteytys kymmenkohtaisen kriteeristön perusteella, 0 3 pistettä per kriteeri. 1. pohjakerrosten aktiivisuus 2. asuminen ja sosiaalinen valvonta 3. sekoittunut rakenne 4. visuaalinen monimuotoisuus ja kaupunkikulttuuri 5. toiminnalliset solmukohdat ja kohtaamispaikat 6. tilan mitoitus ja korttelirakenne 7. jalankulun asema katutilassa 8. jalankulkualueiden laatu ja varustelu 9. viherympäristö ja hulevesien hallinta 10. esteettömyys ja pyöräily

24 Keskustassa noodi- ja paikkaulottuvuudet ovat vahvoja. Helsingin seutu Toimistokeskittymissä korostuu heikko paikkaulottuvuus. Täälläpäin diagrammia sijaitsevat usein autokaupunkiin painottuvat ympäristöt. Pasilan paikkaulottuvuus heikko noodiulottuvuuteen verrattuna etenkin kaupunkiympäristön laadussa kehitettävää. Alakeskuksissa hajonta molempien ulottuvuuksien kohdalla on melko suurta. Kehyskuntien keskustoissa noodiulottuvuus heikko, paikka vahva etenkin Keravalla ja Järvenpäässä.

25 vahvuudet heikkoudet Helsingin seutu Rakenteilla olevat raideyhteydet parantavat seudun eri osien saavutettavuutta. Kantakaupungin laajentuminen on vauhdittunut Vuosaaren sataman valmistuttua. Pasilasta on kehittymässä vahva kakkoskeskus seudulle. Liikenteen ruuhkautuminen on toistaiseksi vähäistä. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on jatkunut voimakkaana kehysalueilla. Ydinalueiden joukkoliikenteen poikittaisliikenne on puutteellista. Monikeskuksisuuden kasvu on painottunut työpaikkojen tihentymiin keskusten ulkopuolella. Monet alakeskukset ja asumalähiöt ovat taantuneet työpaikka- ja asuinalueina. Kehitystä hankaloittaa epäselvä tilanne metropolihallinnon ja keskusverkon kehittämisessä. Tukholman seutu Seudulla on toimiva hallintomalli, yhteinen käsitys alueiden kehityksestä ja keskusverkosta. Kaupunki on kasvanut sisäänpäin, kasvu suuntautunut ydinalueille. Tvärbanan tarjoamat poikittaiset pikaraitiotieyhteydet täydentävät säteittäistä metroverkkoa ja tukevat kantakaupungin laajentamista. Alueiden sosiaalinen ja etninen eriytyminen on kehittynyt pitkälle. Monet miljoonaohjelman aikana rakennetut lähiöt ovat taantuneet. Autoliikenteen poikittaisyhteydet seudun pohjoisten ja eteläisten osien välillä ovat puutteellisia ennen ohikulkutien toteutumista. Monikeskuksisuuden kasvu painottuu suunniteltuihin alakeskuksiin. Ruuhkamaksujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Tukholmasta on kehittynyt pyöräilyn esimerkkikaupunki.

26 Lisähuomioita tutkimuksen jälkeen Yhteisöverotuksen erot Suomen ja Ruotsin välillä - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Työpaikkojen sijaintivaikutukset työmatkakuluvähennykseen sekä kuntien ja valtion verotuottoihin. (Tutkimushanke käynnissä SYKE-YM-LVM-VM, raportointi 2015 keväällä) Helsingin metropolialueella huomiota työpaikkojen sijainninohjaukseen ja alakeskusten kehittämiseen Helsingin metropolialueella paremmat valmiudet varautua seuraavaan nousukauteen Huomiota eri ohjauskeinojen samansuuntaisuuteen Tulossa. SYKE:ssä laaditaan parhaillaan kirjaa Yhdyskuntarakenne Suomessa Jatkohanke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa, UZ III, 10 / / 2016 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden päivitys Vyöhykemenetelmän soveltaminen ja kehittäminen pilottialueilla käytännön suunnittelussa Arvio kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä

27 Kiitos!