Pohjoiset suurkaupungit

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Tausta: eurooppalaisten suurkaupunkien kehitys ja strateginen suunnittelu maankäytön, keskusjärjestelmän, liikenteen ja yhdyskuntarakenteen kannalta. Asukkaiden elinympäristön laatu Yritysten toimintaympäristön ominaisuudet Kaupunkipolitiikan ja suunnittelun rooli

2 Tutkimusryhmä Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / ympäristöpolitiikkakeskus Harry Schulman Helsingin yliopisto Panu Söderström Helsingin yliopisto / Suomen ympäristökeskus Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus Kristina Salomaa Martina Jerima Juha Niemelä Petteri Kosonen Kaisa Granqvist Yhteistyötahona Tukholmassa SLL/TMR Tillväxt, miljö och regionplanering

3 Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla Kirjallisuuskatsauksen ja vertailun pääteemat: Kaupunkiseudun, metropolialueen, metropolisaation käsitteet Yhdyskuntarakenneanalyysi, erityisesti hajautuminen urban sprawl Alakeskusten muodostuminen ja niiden luonne Metropolihallinto alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Tutkimus pohjautuu: laajaan kirjallisuuskatsaukseen eurooppalaisten suurkaupunkien kehityksestä asiantuntijahaastatteluihin Paikkatietoanalyyseihin etäisyys- ja liikkumisvyöhykkeiden pohjalta Tulokset antavat vertailupohjaa Helsingin metropolikehityksen arviointiin ja liittyvät ajankohtaisiin kuntarakenne- ja metropolihallintoselvityksiin Helsingin seudulla

4 Euroopan ydinalueet ja suuret kaupunkiseudut ESPONverkoston mukaan vuonna Metropoli-käsitteen sisältö on väljä. Usein käytettyjä kriteereitä ovat väestömäärä ja talousalueen koko, kilpailukyky, tietoperusta sekä yhteydet. Euroopassa on n. 80 yli miljoonan asukkaan kaupunkiseutua. Metropolialueilla tapahtuu monia päällekkäisiä muutosprosesseja (liikkumisen ja vaikutusalueiden kasvu, kaupunkien tila aika-suhteiden muutokset, toimintojen verkostomaisempi organisoituminen, monikeskuksisen rakenteen vahvistuminen). Yhdyskuntarakenne tiivistyy ydinalueilla ja hajautuu samanaikaisesti reuna-alueilla syntyy uusia yhteyksiä, tihentymiä ja rönsyilevää hajarakentamista. Perinteiset kaupunkikeskustat ja hajakeskityksen periaatteella muodostetut alakeskukset ovat saaneet uusia kilpailijoita eri puolille seutua, liikenneverkon kannalta keskeisiin sijainteihin syntyneistä kaupan ja työpaikkojen tihentymistä.

5 Kaupunkiseudun ja metropolialueen käsite Asunto- ja työmarkkinat, kauppa ym. toiminnot yhdistävät lähekkäisiä yhdyskuntia, kaupunkeja / kuntia kaupunkiseuduksi, joka on jaettavissa ydin- ja kehysalueisiin sekä kaupungin läheiseen maaseutuun. Tarkastelun mittakaava vaikuttaa käsitteen sisältöön. Metropolisaatio viittaa laajan, useita asunto- ja työmarkkinaalueita käsittävän kaupunkijärjestelmän muodostumiseen. Metropolivaltio!? Lähde: Vasanen 2013 Tallinn Tutkimuksessa on käytetty sekä etäisyysvyöhykkeisiin (ydin- ja kehysalueet) että liikkumisvyöhykkeisiin (jalankulku-, joukkoliikenne-, autovyöhykkeet) perustuvia aluejakoja.

6 Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla 1. Johdanto johdatus kaupunkiseutujen vertailuun / näkökulmia eurooppalaisten suurkaupunkien kehitykseen 2. Kaupunkiseutujen rakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys Helsingin ja Tukholman kehitys nykyaikaisiksi suurkaupungeiksi 3. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet metropolialueilla vyöhykenäkökulma tutkimuksessa / vyöhykkeet kaupunkiseuduilla / kaupunkiseutujen vertailu 4. Kaupunkiseutujen monikeskuksisuus verkostokaupunki / monikeskuksisuus / poikittaisliikenne 5. Metropolialueiden kehityskäytävät Helsingin seudulla, erityisesti Helsinki Lahti / Tukholman seudulla, erityisesti Tukholma Uppsala 6. Strateginen suunnittelu kaupunkiseutujen kehityksessä metropolialueen hallinto ja suunnittelu / väestöennusteet / metropolialueet toimintaympäristöinä 7. Johtopäätökset

7 Tutkimusalueet Punaisella tutkimusalueet: Helsingissä toiminnallinen alue, Tukholmassa läänin alue Keltaisella Tukholman toiminnallinen alue läänin ulkopuolella

8 Etäisyysperusteinen aluejako Helsingin ja Tukholman seuduilla Jako erilaisiin ydinalueisiin, kehysalueisiin ja maaseutualueisiin Toimii perustana kaupunkiseutujen vertailulle

9 Väestön jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu asukasta Tukholman seutu asukasta 1,8 % 1,9 % 4,2 % 3,1 % 1,6 % 1,3 % 0,2 % 0,8 % 4,6 % 8,5 % 29,3 % 5,9 % 5,9 % 36,1 % 6,0 % 6,6 % 65% 10,6 % as. 72% 35,8 % as. Väestö Raideliikenteen keskittynyt kehysalue Tukholmassa korostuu Helsinkiä Tukholman voimakkaammin seudulla, ydinalueille. Helsingissä itsenäiset Myös maapinta-alan kaupungit merkittävämpi osuus Tukholman väestökeskittymä. ydinalueilla suurempi. 35,8 %

10 Työpaikkojen jakautuminen alueille, Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seutu työpaikkaa Tukholman seutu työpaikkaa 0,9 % 1,3 % 2,0 % 1,0 % 1,7 % 0,3 % 1,3 % 0,2 % 3,8 % 6,9 % 2,4 % 4,4 % 3,9 % 6,0 % 3,9 % 26,0 % 51,2 % 78% 22,1 % 83% tp tp. 60,7 % Työpaikat Tukholmassa keskittyneet myös raideliikenteen ydinalueille kehysalue molemmilla korostuu, seuduilla, Tukholmassa Helsingissä muut korostuu kehysalueet erityisesti ja itsenäiset sisempi ydinalue. kaupungit

11 Väestönkasvun sijoittuminen , Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seudulla uutta asukasta (+10,2 %). Tukholman seudulla (+10,8 %) Helsingin seutu Tukholman seutu 41% 41% 31% 7% 11% 12% 9% 9% 8% 15% 3% 1% 1% 2% 1% 2% 4% 4% Saaristo Maaseutumainen alue Pienkaupungit Itsenäiset kaupungit, kehys Itsenäiset kaupungit, ydin Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Raideliikenteen kehysalue Ulompi ydinalue Sisempi ydinalue

12 Uusien työpaikkojen sijoittuminen , Helsingin ja Tukholman seudut Helsingin seudulla uutta työpaikkaa (+5,7 %). Tukholman seudulla (+12,9 %) +56 % Helsingin seutu Tukholman seutu +35 % +28 % -1% +1 % +2 % +4 % -2% +3 % +5 % +7 % +11 % +1 % +14 % +6 % +11 % +6 % +14 % Saaristo Maaseutumaiset alueet Pienkaupungit Itsenäiset kaupungit, reuna Itsenäiset kaupungit, ydin Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Raideliikenteen kehysalue Ulompi ydinalue Sisempi ydinalue

13 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, ydinalueet ja sisemmät kehysalueet Helsingin seudulla olemassa olevan YKR-taajaman ja vyöhykejaon hyödyntäminen Tukholman seudulle laadittu YKR-taajaamaa vastaava taajamarajaus ja vyöhykkeet

14 Helsingin ydinalueet asukasta 15,6 % 7,2 % 11,1 % 18 % as. 17,9 % 10,4 % Tukholman ydinalueet asukasta 12,8 % 23 % as. 29,6 % 13,5 % 21,0 % 11,5 % Perustasoinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi. 22,9 % 26,4 % Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke yleisempi. Väestö yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Keskusta-asuminen on Tukholmassa Helsinkiä yleisempää. Absoluuttisesti keskustan jalankulku- ja reunavyöhykkeellä asuu Tukholmassa lähes kaksinkertaisesti väestöä Helsinkiin verrattuna. Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke on Tukholmassa vahvempi verrattuna Helsinkiin, missä väestön sijoittumisessa korostuu perustasoinen joukkoliikennevyöhyke.

15 Väestönkasvu kaudella , sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin seudun ydinalueilla uutta asukasta (+8,6 %) Tukholman seudun ydinalueilla uutta asukasta (+10,7 %) Tukholman seudun ydinalueet kasvaneet Helsingin ydinalueita nopeammin Helsinki Tukholma

16 Helsingin ydinalueet työpaikkaa 6,3 % Tukholman ydinalueet työpaikkaa 7,3 % 17,8 % 41 % 18,7 % 36 % tp. 17,7 % 18,3 % 10,8 % 29 % 27,7 % 50 % tp. 22,8 % 15,3 % 21,9 % ,9 % Työpaikat yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä, sisempi ja ulompi ydinalue Tukholmassa jopa puolet ydinalueiden työpaikoista sijoittuu keskustaan tai keskustan reunavyöhykkeelle. Helsingissä näille alueille sijoittuu 36 prosenttia työpaikoista. Alakeskuksiin sijoittuu molemmilla kaupunkiseuduilla noin 15 prosenttia ydinalueiden työpaikoista. Molemmissa kaupungeissa myös joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuu runsaasti työpaikkoja Helsingin seudulla jopa enemmän kuin keskustaan.

17 Työpaikkojen muutokset kaudella , sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin seudun ydinalueilla uutta työpaikkaa (+3,6 %) Tukholman seudun ydinalueilla uutta työpaikkaa (+13,4 %) Työpaikkamäärä kasvanut Tukholmassa huomattavasti Helsinkiä nopeammin. 40% 30% Keskustan jalankulkuvyöhykkeen työpaikkakehitys hyvin erilaista Helsingissä ja Tukholmassa. +33 % +23 % Helsingin seutu Tukholman seutu 20% +16 % +12 % 10% +7 % +8 % 0% -20% +1 % -10% -20% Keskustan jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Muut vyöhykkeet

18 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke Vyöhykkeiden tiheys, sisempi ja ulompi ydinalue Ydinalueiden vyöhykkeiden yhteenlaskettu väestö- ja työpaikkamäärä hehtaaria kohden. 382 Helsinki Tukholma Tiheysero korostuu keskustassa. Myös intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ja siihen kytkeytyvät alakeskukset tiheämpiä Tukholmassa.

19 Alakeskukset (11 kpl): työpaikkaa kasvu +750 tp. Kartan työpaikkakeskittymät (7 kpl): työpaikkaa, kasvu tp.

20 Alakeskukset (10 (11 kpl): työpaikkaa kasvu tp. tp. Kartan työpaikka- keskittymät (7 kpl): työpaikkaa, kasvu tp. tp. Sundbyberg-Solna

21 Alakeskusten työpaikat ja väestö, sisempi ja ulompi ydinalue Helsingin alakeskuksissa asukasta (14 %) ja työpaikkaa (15 %). Tukholman alakeskuksissa asukasta (12 %) ja työpaikkaa (15 %) Helsingin alakeskukset Työpaikat 2010 Väestö Tukholman alakeskukset Työpaikat 2010 Väestö Tukholman vahvimmat alakeskukset Sundbyberg-Solna ja IT-keskittymä Kista ovat selvästi muita keskittymiä vahvempia niin väestö- kuin työpaikkamääriltään ja -tiheyksiltään. Suurin osa alakeskuksista painottuu asumiseen, vain muutamat nousevat nykytilassaan todella merkittäviksi työpaikkakeskittymiksi.

22 Alakeskusten työpaikka- ja väestömäärän kehitys Helsingin alakeskuksissa asukasta (+12 %) ja +750 työpaikkaa (+1 %). Tukholman alakeskuksissa asukasta (+8 %) ja työpaikkaa (+16 %). Helsingin alakeskukset Tukholman alakeskukset Työpaikkojen muutos Väestön muutos Työpaikkojen muutos Väestön muutos Pasila Leppävaara Tikkurila Malmi Tapiola Itäkeskus -118 Matinkylä Myyrmäki Espoon kekus Herttoniemi Vuosaari Sundbyberg Solna Kista Flemingsberg Farsta Täby Jakobsberg Sollentuna Skärholmen Bollmora Vällingby Pääkaupunkiseudulla työpaikkamäärä kasvanut lähinnä Leppävaarassa, väestönkasvu voimakkainta uusilla asuinalueilla Vuosaaressa, Matinkylässä ja Herttoniemessä. Tukholmassa työpaikkojen kasvu painottunut suurimpiin alakeskuksiin, Sundbyberg-Solnaan ja Kistaan. Väestökasvun painopiste Sundbyberg-Solnassa.

23 Kista IT-keskittymä alakeskuksena yli työpaikkaa, asukasta

24 Ydinalueiden työpaikkakeskittymien kehitys Helsinki, työpaikat Tukholma, työpaikat Pitäjänmäki Keilaniemi-Otaniemi Karamalmi-Nihtisilta Lentoasema Työpaikat 2010 Muutos Jumbon ympäristö Roihupelto- Herttoniemi Käpylän asema Västberga Söderstaden Mörby Centrum Alvik Työpaikat 2010 Muutos Solna Centrum Ulvsunda Sickla Helsingissä pääosin joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuvien työpaikkakeskittymien kasvu ollut vuosina voimakkaampaa kuin alakeskusten kasvu. Tukholmassa keskusten ulkopuolisten työpaikkakeskittymien rooli pienempi, ja niistä suuri on sijoittunut suoraan kantakaupungin jatkeeksi.

25 Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti, Helsinki / seutu / Suomi 600 Tukholma /seutu / Ruotsi Helsinki Helsingin seutu Suomi Tukholma Tukholman lääni Koko maa Henkilöautotiheys Suomessa ja Helsingin seudulla kasvaa edelleen voimakkaasti. Tukholmassa ja koko kaupunkiseudulla kasvu on taittunut vuosituhannen vaihteen tuntumassa. Tukholmassa keskustaliikennettä on pyritty rauhoittamaan vuonna 2007 pysyvästi käyttöön otetuilla ruuhkamaksuilla. Lisäksi panostettu merkittävästi mm. pyöräilyn infrastruktuuriin.

26 Yhteenvetoa Yhdyskuntarakenteen hajautuminen voimakkaampaa Helsingin seudulla Helsingin seudulla väestönkasvua on suuntautunut huomattavasti Tukholmaa enemmän kehysalueille, myös haja-asutuksen rooli on Helsingin seudulla selvästi suurempi. Tukholmassa kantakaupungin laajennuksia on saatu toteutettua Helsinkiä aikaisemmin, kaupunki kasvanut selvemmin sisäänpäin. Alakeskukset kasvaneet Tukholmassa ja taantuneet pääkaupunkiseudulla Tukholman suurimmat alakeskukset voimakkaasti kasvavia seudullisia työpaikkakeskittymiä, pääkaupunkiseudulla alakeskusten kasvu painottunut asumiseen. Pääkaupunkiseudulla alakeskuksista merkittävästi työpaikkamääräänsä kasvattanut lähinnä Leppävaara, keskusten ulkopuolisilla työpaikkakeskittymillä (Pitäjänmäki, Keilaniemi, Aviapolis) suuri painoarvo. Tukholman seudulla yhteinen näkemys seudun kehittämisestä Läänin tasoinen päätöksenteko Tukholman seudulla (aluekehitys ja -suunnittelu, terveydenhuolto, joukkoliikenne) on yksi esimerkki metropolihallinnon järjestämisestä kaupunkiseuduilla.

27 vahvuudet heikkoudet Helsingin seutu Alueiden sosiaalinen eriytyminen on Tukholmaan verrattuna vähäistä. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on jatkunut voimakkaana kehysalueilla. Liikenteen ruuhkautuminen on toistaiseksi vähäistä. Ydinalueiden joukkoliikenteen poikittaisliikenne on puutteellista. Rakenteilla olevat raideyhteydet parantavat seudun eri osien saavutettavuutta. Monikeskuksisuuden kasvu on painottunut työpaikkojen tihentymiin keskusten ulkopuolella. Pasilasta on kehittymässä vahva kakkoskeskus seudulle. Monet alakeskukset ja asumalähiöt ovat taantuneet työpaikka- ja asuinalueina. Kehitystä hankaloittaa epäselvä tilanne metropolihallinnon ja keskusverkon kehittämisessä. Tukholman seutu Seudulla on toimiva hallintomalli, yhteinen käsitys alueiden kehityksestä ja keskusverkosta. Kaupunki on kasvanut sisäänpäin, kasvu suuntautunut ydinalueille. Tvärbanan tarjoamat poikittaiset pikaraitiotieyhteydet täydentävät säteittäistä metroverkkoa ja tukevat kantakaupungin laajentamista. Alueiden sosiaalinen ja etninen eriytyminen on kehittynyt pitkälle. Monet miljoonaohjelman aikana rakennetut lähiöt ovat taantuneet. Autoliikenteen poikittaisyhteydet seudun pohjoisten ja eteläisten osien välillä ovat puutteellisia ennen ohikulkutien toteutumista. Monikeskuksisuuden kasvu painottuu suunniteltuihin alakeskuksiin. Ruuhkamaksujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Tukholmasta on kehittynyt pyöräilyn esimerkkikaupunki.

28 Kiitos!

29 RUFS 2010 Regional utvecklingsplan för Stockholmsregionen

30 Tukholman yleiskaava Promenadstaden (2010)

31 Väestö ja työpaikat kaupunkiseutujen osa-alueilla Helsinki väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos väestönmuutos (%) työpaikat työpaikat /ha työpaikkojen muutos työpaikkojen muutos (%) sisempi ydinalue , ,9 % , ,5 % ulompi ydinalue , ,9 % , ,8 % raideliikenteen kehysalue , ,8 % , ,1 % sisempi kehysalue , ,1 % , ,6 % ulompi kehysalue , ,8 % , ,3 % itsenäiset kaupungit, ydin , ,6 % , ,8 % itsenäiset kaupungit, kehys , ,8 % , ,8 % pienkaupungit , ,2 % , ,2 % maaseutumainen alue , ,2 % , ,4 % yhteensä/keskimäärin , ,2 % , ,7 % Tukholma sisempi ydinalue , ,5 % , ,3 % ulompi ydinalue , ,1 % , ,2 % raideliikenteen kehysalue , ,4 % , ,3 % sisempi kehysalue , ,2 % , ,0 % ulompi kehysalue , ,1 % , ,0 % itsenäiset kaupungit, ydin , ,2 % , ,1 % itsenäiset kaupungit, kehys , ,0 % , ,8 % pienkaupungit , ,2 % , ,5 % maaseutumainen alue , ,7 % , ,1 % saaristo , ,7 % 634 0, ,0 % yhteensä / keskimäärin , ,8 % , ,9 %

32 Väestö ja työpaikat ydinalueiden vyöhykkeillä Helsinki keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke väestö 2010 väestö /ha väestönmuutos väestönmuutos (%) työpaikat työpaikat /ha ,3 % ,3 % ,4 % ,7 % joukkoliikennevyöhyke ,7 % autovyöhyke ,5 % yhteensä/keskimäärin taajamassa ,6 % Tukholma keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ,2 % ,4 % ,7 % ,6 % joukkoliikennevyöhyke ,0 % autovyöhyke ,4 % yhteensä/keskimäärin taajamassa ,7 %