Yhdyskuntarakenteen ilmastohaasteet tiiviit kaupunkiseudut ja elinvoimainen aluerakenne

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenteen ilmastohaasteet tiiviit kaupunkiseudut ja elinvoimainen aluerakenne Kuntien 5. ilmastokonferenssi, Tampere Erikoistutkija Mika Ristimäki, SYKE

2 SYKEn yhdyskuntarakenteen tutkimus ja seuranta 2010 alusta SYKEen perustettiin rakennetun ympäristön yksikkö Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän ylläpito ja kehittämien Useita yhdyskuntarakenteen tutkimus ja kehityshankkeita mm. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja eheytymisen analysointi Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Yhdyskuntarakenteen perusura 2050 Yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa Kv. hankkeissa mm. periurbanisaatio ( kaupunkeja ympäröivän alueen yhdyskuntarakenne)

3 Status Quo - Ei kai sentään? Peter Newman: Öljyn hintapiikki oli jo => Nykyiset päätökset yhdyskuntarakenteessa eivät voi enää perustua alhaisen öljyn hinnan oletukseen. Tulevaisuuden (energia)kriisit => Yhdyskuntarakenteen riskinsietokyky! Lähde: Hargroves and Smith, 2005

4 WIN-WIN Suomi on sen verran pieni maa, että tänne ei mahdu kuin yksi iso asia kerralla...nyt Ilmastonmuutos Tärkeä muistaa, että yhdyskuntarakenteella on monia tavoitteita Kestävä ( ympäristö, sosiaalisesti oikeudenmukainen, taloudellisesti tehokas), terveellinen, turvallinen, viihtyisä, Ilmastonmuutoksen torjumisen toimet pääosin yhdensuuntaisia muiden yhdyskuntarakenteen tavoitteiden kanssa, WIN-WIN

5 Väestömuutokset Suomessa Lähde: SYKE / YKR

6 Kaupungistuminen ja aluerakenne Suomi kaupungistuu. myöhässä, mutta kuitenkin. Taustalla globaalit ilmiöt. Kaupungistumisen hyötyjen maksimointi ja haittojen minimointi => pitää tuntea kaupungistumisen prosessit. Tärkeää myös kunnassa selvästi erottaa ne tekijät joihin voi vaikuttaa ja joihin ei voi vaikuttaa. Valtakunnallisesti aluerakenteen eriytyvä kehitys laman jälkeen on voimistunut. Verkottuva aluerakenne elinvoimaisuuden perustaksi. Infran merkitys keskeinen. Raideliikenteen käytävät yhdistämään tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen avustamana verkon solmut. Hki-Pietari nopean raideyhteyden avaus ja lentoliikenteen hubit merkittävimmät tekijät lähitulevaisuudessa. Teollistumisen ajan vaurastumisen ( infra, palveluverkko) hyödyntäminen unohtunut. Paljon asemanseutujen varrella hyvän palvelutason yhdyskuntia, joiden hyödyntäminen uusien taajamien rakentamisen sijaan. VAT:n mukaista Paras ja kuntajako kehityksen mukaisiksi

7 Raideliikenteen renessanssi perustuu öljyriippuvaisen jälkeisen ajan kestävän, terveellisen ja turvallisen yhdyskuntarakenteen kysynnän kasvuun. Lähde: VR

8 Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus, kilpailukyky ja riskien minimointi Autoriippuvaisuus autoja / 1000 as Ekotehokkaampi yhdyskuntarakenne Energian kulutus $, kaupunkiseudun taloudellinen kehitys Ekotehokkaampi yhdyskuntarakenne mahdollistaa kaupungistumiseen liittyvän yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisen aktiviteetin sekä laajemmin hyvinvoinnin lisääntymisen pienemmällä autoriippuvaisuudella / energian kulutuksella.

9 Yleisesti kolme tärkeää yhdyskuntarakenteen suunnitteluongelmaa: kuntayhteistyön puute, haja-asutusalueen rakentamisen ohjaus, maapolitiikan huono hoito.

10 Lähde: YM Joukkoliikenne kaavoituksessa opas

11 NORMIOHJAUS SUOSITUKSIA JA VELVOITTEITA Yhdyskuntarakenteen ongelmia suhteessa maankäytön suunnitteluun: 1) ylisuuri kaavavaranto 2) keskeneräiset alueet 3) yksittäiset kuntarakennetta hajottavat kaavat 4) käyttämättömäksi jääneet alueet (Ritva -Liisa Salmi 1997, Ympäristöministeriö)

12 Yhdyskuntarakenne Hajanainen, autoriippuvainen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on halvan öljyn aikakauden ja agraariperusteisen kaupungistumisen aikakauden tulos. 30-vuotinen yhdyskuntarakenteen hajautuminen edennyt laajalle, mutta se on hidastunut ja kohdistuu muutamalle ongelma-alueelle Kaupunkiseutujen reuna-alueiden hajarakentaminen vakavin hajautumismuoto, koska se muuttuu harvan rakenteen taajamaksi, jota on vaikea eheyttää. Eheytyminen on jo käynnissä keskusta-alueiden jalankulkuvyöhykkeelle. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla eheytyminen ei ole laajentunut muille vyöhykkeille ja erityisesti useat alakeskukset ongelmissa. Kaupan palveluiden osalta rakenteesta irrallaan olevien suuryksiköiden yhdyskuntarakenteen hajauttava vaikutus jatkuu Miten saada asutuksen eheytyminen siirtymään jalankulkuvyöhykkeeltä joukkoliikennevyöhykkeelle ja alakeskuksiin? " Tähän tarvitaan erityisiä, voimakkaitakin keinoja. Huomio laadukkaaseen täydennysrakentamiseen. Joukkoliikenteen kannalta tarvittaisiin n. 30% asukastiheyden tasokorotus. Työpaikkojen ja palveluiden sijainninohjausta on tehostettava. Ne tulisi sijoittaa jalankulkuvyöhykkeelle, alakeskuksiin tai jalankulun reunavyöhykkeelle. Pyöräilyverkoston kehittäminen erityisesti jalankulun reunavyöhykkeellä on erittäin tärkeää keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Pyöräilyn osuus on useilla kaupunkiseuduilla merkittävämpi kuin joukkoliikenteen.

13 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. 1. Pääkaupunkiseudun intensiivinen (5 min, 250/400 m) 2. Pääkaupunkiseudun (15 min, 250/400 m) 3. Hyvä (15 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 30 min) 4. Tyydyttävä (30 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 45 min) 5. Välttävä (60 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 60 min) 6. Heikko (60 min, 1000/2000 m, ajoaika alle 75 min) Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet 1. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. Autovyöhyke 2. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2-5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Pääkaupunkiseudulla alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Taajaman ulkopuoliset alueet muodostavat oman vyöhykkeensä. Lähde: SYKE / TTY/ TKK Urban Zone hanke Alkuperäinen kuvalähde: Leo Kosonen, Kuopion kaupunki Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.

14 Lähde: SYKE /YKR

15 Ennakkotulostemme mukaan asukasta hehtaarilla on yllättävänkin selkeä raja, jossa yhdyskuntarakenne muuttuu yhden auton rakenteesta moniautoiseen rakenteeseen. Lähde: Lähde SYKE /YKR

16 Lähde: SYKE -YKR / TTY/ TKK Urban Zonehanke

17 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennetutkimusaineisto, YTV arkiliikkuminen aineisto kerätty syystalvella YTV laaja liikennetutkimus vastaajaa matkaa kävelymatkaa pyörämatkaa henkilöautomatkaa bussimatkaa metro- tai raitiovaunumatkaa junamatkaa Lähde: Urban Zone-hanke / TTY/ SYKE/ TKK, Ainesto YTV

18 Liikkumisprofiilit - arkiliikkuminen ja pitkät matkat päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa, vierailu ystävien ja sukulaisten luona, ulkoilulenkki, kuntosali, liikuntaharrastuskohde, terveyspalvelut, lounasravintola, muiden perheenjäsenten kyyditseminen, pankkiasiointi oma elinpiiri (rajana 100 km) Työ- ja koulumatkat päivittäiset työmatkat, koulumatkat, opiskelumatkat ja matkat päiväkotiin, työasiointimatkat omassa elinpiirissä Arkivapaa-aika lähiympäristö asuinalueen lähiympäristö alakeskus oman kunnan keskus Erityisvapaa-aika huvi- ja harrastuskohteet, muut vapaa-ajan matkat, (esimerkiksi elokuvateatteri, teatteri, urheilutapahtuma, konsertti, kylpylä) Erityisvapaa-aika huvi- ja harrastuskohteet, muut vapaa-ajan matkat, matkat vapaa-ajan asunnolle (esimerkiksi teatteri, urheilutapahtuma, konsertti, kylpylä, hiihtokeskus, vierailu sukulaisten ja ystävien luona) Työasiointi työasiointimatkat oman elinpiirin ulkopuolelle maakuntakeskus muut kaupunkiseudut kotimaan pitkät matkat Lomavapaa-aika lomamatkat, yöpymisen sisältäneet vierailumatkat päivittäisen elinpiirin ulkopuolelle, muut yöpymisen sisältäneet kotimaan vapaa-ajan matkat, ulkomaan vapaa-ajan matkat valtakunnan keskus vierailukohteet koti- ja ulkomailla kotimaan matkailukohde ulkomaan lomakohteet Työasiointimat kat ulkomaille työasiointikohteet ulkomailla Lähde: Urban Zone-hanke / TTY/ SYKE/ TKK, Ainesto YTV

19 jalankulkuvyöhyke monipuolinen jalankulun reunavyöhyke Pääkaupunkiseutu alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Kehyskunnat, jalankulun reunavyöhyke hyvä joissa intensiivinen tyydyttävä raideyhteys välttävä autovyöhyke seudullinen autovyöhyke Kehyskunnat, joissa ei intensiivistä raideyhteyttä Uudenmaan keskisuuret kaupungit, joissa intensiivinen raideyhteys Uudenmaan keskisuuret kaupungit jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke tyydyttävä välttävä heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke tyydyttävä heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke jalankulun reunavyöhyke välttävä heikko autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Uudenmaan jalankulun reunavyöhyke reuna-alueiden pienet kaupungit autovyöhyke seudullinen autovyöhyke jalankulkuvyöhyke Uudenmaan heikko reuna-alueiden taajamat autovyöhyke seudullinen autovyöhyke Liikenteen hiilidioksidipäästöt (grammaa/asukas, talviarkivuorokausi) hiilidioksidigrammaa/henkilö, talviarkivuorokausi Lähde: SYKE/ TTY/ TKK Urban Zone-hanke

20 Esimerkkejä eri vyöhykkeiden alueprofiileista - Aluetehokkuus eri vyöhykkeillä Lähde: Urban Zone-hanke SYKE/TTY/ TKK, Aineisto SYKE YKR

21 Esimerkkejä eri vyöhykkeiden alueprofiileista - Asukastiheys ja asumisväljyys eri vyöhykkeillä Lähde: Urban Zone-hanke SYKE/TTY/ TKK, Aineisto SYKE YKR

22 Lähde: Urban Zone-hanke / TTY/ SYKE/ TKK, Ainesto YTV

23 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysistä suunnittelumenetelmäksi Yhdyskuntarakenteen muutokset analysoitu eri liikkumisvyöhykkeillä Vyöhykkeisiin yhdistetty matkapäiväkirjaa. Tuloksena liikkumiskäyttäytyminen eri vyöhykkeillä Uudellamaalla. Vyöhykemenetelmällä laskettu myös yhdyskuntarakenteen eri sijaintiin liittyvät liikkumisen hiilidioksidipäästöt. Vyöhykemenetelmää kehitetään suunnittelumenetelmäksi, jonka avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia. Uudenmaan liiton rakennemallissa vuoteen 2035 sovelletaan vyöhykejakoa suunnittelumenetelmänä Lähde: Uudenmaan liitto

24 MAHDOLLISUUDET - Kaupungistuminen etenee, eheytyminen ekotehokkaalla kaupungistumisella Suomen harvassa yhdyskuntarakenteessa on kansainvälisesti verrattuna lähes ylivertainen mahdollisuus. Harva, mutta selkeä nauhamainen rakenne mahdollistaa voimakkaankin täydennysrakentamisen luonto- ja virkistysalueita uhkaamatta. Autoriippuvuuden kannalta avainkysymys on eteneekö eheytyminen keskusta-alueelta joukkoliikennevyöhykkelle ja alakeskuksiin Tulevaisuuden ikääntyvässä Suomessa: Arkirutiinit perustuvat hyvien palveluiden ja omaisten / tuttavien läheisyyteen, monipuolisiin liikkumismahdollisuuksiin Pitkien matkojen osuus liikennesuoritteesta suuri. Valtakunnallisen raideliikennejärjestelmän kehittämisen tulisi mahdollistaa pitkien matkojen siirtymistä henkilöautoista raiteille. Yhdyskuntarakenne tehostamaan teknologiahyötyjä. Sähköautot vain osa ratkaisua. Lähiliikkuminen ja joukkoliikenne avainasemassa. Realistiseksi tavoitteeksi yhdyskuntarakenne, jossa asuntokunnat keskimäärin pärjäävät korkeintaan yhdellä autolla, ydinalueilla paljon myös autottomia. Tämä pitää sisällään joustavan yhdyskuntarakenteen Resilient Cities.

25 Maapolitiikka Lähde: Kuntaliitto ja ympäristöministeriö 2004: Asumisen ja yrittäminen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille

26 Lähde: Kuntaliitto ja ympäristöministeriö 2004: Asumisen ja yrittäminen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille

27 KARA Kaupunkirakenteen kehityspiirteiden tutkimusverkosto Verkoston ytimenä ovat seitsemän kaupungin; Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun, Tampereen, Oulun, Kuopion sekä SYKE:n ja Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen ylläpitämä tutkimusverkosto. Tavoitteena selkeyttää ja yhtenäistää kaupunkiseutujen rakenteellisia kehityspiirteitä koskevaa käsitteistöä lisätä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja hallinnon välistä keskustelua ja vuorovaikutusta kaupunkirakenteen kehityksestä ja tukea suurten kaupunkiseutujen rakennemalli- ja kehityskuvatyötä sekä kehittää YM:n ja SYKEn hallinnoimaa yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmää (YKR). Lähde: Oulun kaupunki, Kööpenhaminan kaupunki, Leo Kosonen Kuopio

28 Toiminnan organisointi Laajat teematapaamiset, paikalliset KARA-ryhmät, postilista Ohjausryhmä, jossa ohjelma ja tapaamisten aiheet sovitaan Kokouspuitteet tarjoaa aina joku mukana olevista organisaatioista (ei erillistä budjettia toistaiseksi) Verkkosivu: tietolähteitä KARAn teemoista; ajankohtaisia hankkeita, julkaisuja ym. työn tuloksista Lähde Kuopion kaupunki, SYKE

29 Lisätietoa Prof. Harry Schulman, Helsingin yliopisto, Erikoistutkija Mika Ristimäki, SYKE, Tutkija Ari Jaakola, Helsingin kaupungin tietokeskus,