Urban Zone -2 maakuntakaavoituksen käyttöön: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - maankäytön ja liikenteen suunnittelun väline

Transkriptio

1 Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone -2 maakuntakaavoituksen käyttöön: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - maankäytön ja liikenteen suunnittelun väline Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Erikoistutkija Mika Ristimäki, SYKE

2 Tietoa yhdyskuntarakenteesta: 2

3 Uutuudet, viimeisen kuukauden aikana

4 Sähköisessä kartastossa 34 kaupunkiseudun rakentamattoman alueen muutokset. => Julkaisujen liitemateriaali

5 Kaupunkiseutujen ryhmät Etäisyysperusteiseet alueet 34 kaupunkiseudulla 5

6 Ryhmän nimi Kaupunkiseudun vaikutusalue Suurimman Suurimman keskustaajaman keskustaajaman väestö 2010 työpaikat 2007 Raja-arvo Metropoli Helsinki* Suuret Tampere** asukasta kaupunkiseudut Turku työpaikkaa Oulu Lahti*** Keskisuuret Jyväskylä kaupunkiseudut, Pori asukasta isommat Kuopio työpaikkaa Vaasa Joensuu Kotka-Hamina Keskisuuret Lappeenranta kaupunkiseudut, Kouvola pienemmät Rovaniemi Hämeenlinna asukasta Seinäjoki työpaikkaa Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kemi-Tornio Mikkeli Kokkola Rauma Kajaani Salo asukasta Imatra työpaikkaa Savonlinna Forssa Pietarsaari Varkaus Raahe Kaupunkiseutujen vaikutusalueiden ryhmittely keskustaajaman väestö- ja työpaikkamäärien mukaan *) Helsingin vaikutusalueeseen kuuluvat Helsingin kaupunkiseudun lisäksi Hyvinkää-Riihimäen, Porvoon ja Lohjan seudut. **)Tampereen vaikutusalueeseen kuuluu Tampereen kaupunkiseudun lisäksi Valkeakosken seutu. ***) Lahden vaikutusalueeseen kuuluu Lahden kaupunkiseudun lisäksi Heinolan seutu. 6

7 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit UZ Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki

8

9 Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke UZ Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Esimerkki, Jyväskylän kaupunkiseutu

10 10

11 11

12 12

13 Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Liikkumiskäyttäytyminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä

14 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta työpaikka koti päivittäistavarakauppa vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus erikoiskauppa rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto työasiointikohteet kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin tai lähes päivittäin muutamia kertoja viikossa viikoittain useita kertoja kuukaudessa kuukausittain useita kertoja vuodessa vuosittain muutaman vuoden välein käyntiuseus Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittuminen vaikuttaa olennaisesti liikkumistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Muita tärkeitä tekijöitä ovat yksilölliset ajankäyttötottumukset ja elämäntavat. Yhdyskuntarakenteella ja oman asuinseudun liikennejärjestelmän suunnittelulla voidaan vaikuttaa eniten omassa elinpiirissä tehtäviin matkoihin, joiden osuus matkoista on yli 90 % ja kilometreistä noin 55 %.

15 Liikkumista koskevat aineistot HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n= 2 400) Oulun alueellinen HLT 2009 (n=5 000) Jyväskylän alueellinen HLT 2009 (n=4 400) Lahden alueellinen HLT 2010 (n= 3 100) HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 900) HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=900) HLT : taajamakokoluokat 1-3, taajaman ulkopuolinen alue (n=1 300) Lisäksi käytettävissä on ajoneuvokannan hallinta- ja ennustemallin käyttöön saatuja mittarilukematietoja noin 40 %:sta henkilöautokannasta. HLT : sisempi ja ulompi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=1 800) Turun alueellinen HLT 2008 (n=2 800) Tampereen alueellinen HLT 2012 (n= 9 800) HLT : sisempi ydinalue, kehysalue, maaseutumainen reuna-alue (n=600) HSL (n=20 200) HLT : sisempi ja ulompi ydinalue (n=3 300)

16 Liikennesuorite (henkilökm/asukas, vrk) eri kaupunkiseuturyhmissä metropoli 1,1 0,8 4,7 19,9 suuret kaupunkiseudut 1,1 0,8 1,5 20,5 keskisuuret 1 keskisuuret 2 pienet 1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 22,0 22,6 23,4 pienet 2 0,8 0,5 0,4 25,2 muut 0,8 0,6 0,7 28,6 jalan pyörällä paikallisjoukkoliikenteellä henkilöautolla

17 Kulkutapajakauma eri kaupunkiseuturyhmissä jalankulun ja joukkoliikenteen matkaluvut suurimmat metropolin ja suurten kaupunkien vaikutusalueella pyöräilyn matkaluvut suurimmat keskisuurilla ja pienillä kaupunkiseuduilla 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 metropolin vaikutusalue 0,75 0,20 0,43 1,68 suuret kaupunkiseudut 0,72 0,21 0,20 1,74 keskisuuret kaupunkiseudut, isommat 0,63 0,34 0,10 1,98 keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät 0,54 0,290,07 1,94 pienet kaupunkiseudut, isommat 0,45 0,25 0,02 2,01 pienet kaupunkiseudut, pienemmät 0,49 0,24 0,05 2,10 muiden keskusten vaikutusalueet 0,43 0,23 0,05 2,18 jalan pyörällä joukkoliikenteellä henkilöautolla muu kulkutapa HLT

18 Valkeakoski ympäryskunnat Tampere Kulkutapajakauma asuinpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu ja Valkeakoski 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 49% 10% 22% 10% keskustan reunavyöhyke 28% 16% 31% 14% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 34% 7% 17% 33% 3% intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 21% 7% 42% 18% joukkoliikennevyöhyke 17% 7% 47% 16% 19% 7% 48% 14% ei taajama 12% 3% 56% 7% 5% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 29% 7% 48% 9% 3% intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 15% 9% 55% 8% joukkoliikennevyöhyke 17% 8% 55% 6% 13% 9% 61% 5% ei taajama 9% 4% 67% 5% 6% keskustan jalankulkuvyöhyke 37% 12% 29% 3% keskustan reunavyöhyke 14% 12% 58% 5% joukkoliikennevyöhyke 15% 15% 43% 4% 13% 6% 59% 6% 2% ei taajama 5% 6% 70% 3% kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne muu kulkutapa

19 ympäryskunnat Tampere Ostosmatkojen kulkutapajakauma määräpaikan vyöhykkeen mukaan - Tampereen seutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % keskustan jalankulkuvyöhyke 58 % 7 % 12 % 3 % 19 % keskustan reunavyöhyke 34 % 17 % 30 % 10 % 9 % alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 38 % 7 % 33 % 11 % 8 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 25 % 7 % 44 % 13 % 10 % joukkoliikennevyöhyke 14 % 7 % 48 % 18 % 14 % 20 % 5 % 48 % 15 % 12 % ei taajama 11 % 73 % 13 % 12 %% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 25 % 8 % 50 % 13 % 3 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 13 % 2 % 65 % 17 % 3 % joukkoliikennevyöhyke 15 % 5 % 61 % 16 % 2 % 10 % 3 % 68 % 18 % 2 % ei taajama 9 % 5 % 64 % 18 % 1 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa

20 Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykesuunnittelumenetelmän kehittäminen

21 Yhdyskuntarakenteen ongelmia suh teessa maankäyttöön Yhdyskuntarakenteen ongelmia: 1) ylimitoitetut tai vanhentuneet kaavat 2) keskeneräiset alueet 3) yksittäiset yhdyskuntarakennetta hajottavat kaavat 4) käyttämättömäksi jääneet alueet 5) pirstaleiset viherkäytävät osana yhdyskuntarakennetta, 6) paineet kuntien rajaalueiden kaavoituksessa ja 7) lieverakentaminen. 21

22 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - analyysimenetelmästä suunnittelumenetelmäksi Kehitystyön tavoitteena on laatia vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää yhdyskuntarakenteen nykytilanteen analysoinnissa, seurannassa, vaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä esimerkiksi kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa Parhaillaan laaditaan vyöhykesuunnittelun sähköistä opasmateriaalia, joka sisältää käytännön suunnitteluesimerkkejä Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki

23 Y H T E I S V A I K U T U K S E T VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN MITÄ ARVIOIDAAN? 1) Vaikutukset yhdyskuntarakenteen keskeisiin osa-alueisiin 2) Muut vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 3) Kaavan toteutukseen liittyvien riskien ja ep ä- varmuustekijöiden vaikutukset (Yhdyskunt a- rakenteen riskianalyysi YRI)

24 Muistilistat kaavan vaikutusten arviointiin eri kaavatasoilla VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEEN KESKEISIIN OSA-ALUEISIIN Rakennuskanta, teknisen huollon verkostot, liikenneväylät ja taajamatoiminnot Vastaavatko taajamatoimintoihin osoitetut alueet ennakoitua väestökehitystä? Miten kaava vaikuttaa seudun eri osa-alueiden asukasmäärään ja asukastiheyteen? Miten uudet taajamatoimintojen ja rakentamiseen osoitettavat alueet sijoittuvat suhteessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen? Aiheuttaako kaavan toteutus merkittäviä kynnysinvestointeja? Miten kaava vaikuttaa haja- ja lieverakentamisen määrään ja sijoittumiseen? Luovatko uudet teknisen huollon verkostot ja liikenneväylät paineita hajarakentamiseen tai nykyisestä yhdyskuntarakenteesta irrallisiin kasvusuuntiin? Keskus- ja palveluverkko sekä palveluiden saavutettavuus Vahvistaako tai heikentääkö kaava kunnan nykyisiä keskustoja, alakeskuksia ja palvelurakennetta? Miten kaavan ratkaisut vaikuttavat lähipalvelujen säilymiseen ja kehittämiseen? Miten keskus- ja palveluverkko sijoittuu suhteessa uusiin asuin- ja työpaikka-alueisiin? Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus Luoko kaava hyvät edellytykset jalan ja pyörällä liikkumiseen kunnan eri alueiden välillä ja kunnanosien sisällä? Vahvistaako kaava nykyisiä ja tulevia joukkoliikenteen käytäviä ja reittejä? Tukeeko uusien asuin, työpaikka- ja palvelualueiden sijoittuminen joukkoliikenteen kysyntää? Turvataanko kunnan keskusten ja alakeskusten saavutettavuus monipuolisesti eri liikkumismuodoilla? Aiheuttaako kaava taajamatoimintojen asuinalueita, joissa arkiasiointi vaatii henkilöauton käyttöä? Miten kaava vaikuttaa liikennesuoritteeseen sekä välillisesti liikenteen ilmastovaikutuksiin? Vapaa-ajan alueet ja virkistys Onko kaavassa varattu riittävästi virkistykseen sopivia ja hyvin saavutettavia alueita? Muodostavatko virkistysalueet ja ulkoilureitit toimivan kokonaisuuden? 24

25 YHDYSKUNTARAKENTEEN, VIHERRAKENTEEN JA MAISEMAN YHTEENSOVITTAMINEN Viherrakenne Miten viherrakenteen säilyminen ja muodostuminen on huomioitu, kun tehdään yhdyskuntarakenteeseen liittyviä valintoja? Kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema Miten kaupunkikuvan, maiseman sekä kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön kannalta merkittävien aluekokonaisuuksien säilyminen ja muodostuminen on huomioitu, kun tehdään yhdyskuntarakenteeseen liittyviä valintoja? KAAVAN TOTEUTUKSEEN LIITTYVIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN VAIKUTUKSET Yhdyskuntarakenteen riskianalyysi (YRI) Onko kaavassa määritelty eri varausten toteuttamisjärjestys? Minkälaisia vaikutuksia aiheutuu, jos maakunnan tai kunnan kehitys on ennakoitua hitaampaa tai nopeampaa? Onko kaavan varausten mitoitus realistinen suhteessa väestö- ja työpaikkaennusteeseen? Minkälaisia epävarmuustekijöitä liittyy liikenneverkon ja joukkoliikenteen yhteyksien toteutumiseen? Liittyykö kaavan toteuttamiseen ja toteuttamisjärjestykseen maapoliittisia epävarmuustekijöitä? 25

26 Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankuntakaavoituksessa, Uudenmaan maakuntakaava

27 Esimerkki, Uudenmaan maakuntakaava

28

29 maaseutumai nen reunaalue pienkaupungit muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue radanvar sien itsenäise t kaupunki seudut - ulompi ydinalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue ulompi kehysalue sisempi kehysalue raideliikenteen kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue ydinalueella autovyöhykkeillä asuvien liikennesuoritteet muita alueita suurempia sisemmällä ja ulommalla kehysalueella kilometrien määrä vaihtelee vain vähän eri vyöhykkeiden välillä Liikennesuorite metropolin vaikutusalueen vyöhykkeillä (henkilökilometrien määrä/asukas) itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla suoritteet ovat kehysaluetta pienemmät ja jalankulkuvyöhykkeet erottuvat selvästi joukosta pienemmällä henkilöautokilometrien määrällä henkilökm/asukas, arkivrk keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke 6,5 8,4 2,6 1,5 3,5 1,8 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 10,0 4,1 2,1 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 9,2 5,6 1,7 joukkoliikennevyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen alue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke taajaman ulkopuolinen alue 11,8 14,3 12,1 12,1 15,2 17,4 15,4 4,4 1,4 4,2 0,7 4,4 2,6 5,2 2,2 4,4 1,9 4,3 1,9 9,1 21,9 21,7 19,8 1,1 0,7 1,6 8,0 8,2 7,7 25,2 1,1 7,3 23,5 27,8 25,2 23,8 29,5 26,7 23,5 5,1 0,0 3,7 5,7 3,4 4,1 2,5 5,6 33,3 32,3 35,9 35,0 34,8 1,2 2,4 2,0 1,8 3,3 4,0 5,4 16,9 0,6 1,3 20,7 21,5 23,5 0,1 0,6 0,7 28,8 3,3 26,9 2,0 16,8 2,5 22,0 1,4 25,0 26,9 28,5 29,6 32,2 1,6 1,1 2,5 1,7 1,4 0,0 22,5 1,5 29,6 0,9 32,5 1,2 5,2 40,8 0,8 25,6 1,9 35,1 34,8 2,3 3,4 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro 29 HSL

30 radanvarsien itsenäiset ks - ulompi ydinalue maaseutumainen reuna-alue pienkaupungit muut itsenäiset kaupungit - ulompi ydinalue muut itsenäiset kaupungit - sisempi ydinalue radanvarsien itsenäiset kaupunkiseudut - sisempi ydinalue ulompi kehysalue sisempi kehysalue raideliikenteen kehysalue ulompi ydinalue sisempi ydinalue liikkumisen hiilidioksidipäästöt jäävät ydinalueella alle 2 kg/vrk sisemmällä kehysalueella hiilidioksidipäästöjen määrä on 2,5-3 kg/vrk ja raideliikenteen kehysalueella alle 2,5 kg/vrk Liikkumisen hiilidioksidipäästöt (g/vrk, asukas) ulommalla kehysalueella päästöt ovat suurimmat, autovyöhykkeellä ja taajaman ulkopuolella yli 3,5 kg/asukas itsenäisillä ja pienillä kaupunkiseuduilla päästöt jäävät pääosin pienemmäksi kuin kehysalueilla keskustan jalankulkuvyöhyke 800 keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen alue keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke taajaman ulkopuolinen alue alakeskuksen jalankulkuvyöhyke taajaman ulkopuolinen alue grammaa/hlö, arkivrk 30

31

32

33

34 Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Helsingin ja Tukholman metropolialueiden yhdyskuntarakenteen vertailu

35 Pohjoiset suurkaupungit, metropolivertailu Helsinki-Tukholma SYKEn ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka ohjelmassa

36 Alakeskukset (11 kpl): työpaikkaa kasvu +750 tp. Kartan työpaikkakeskittymät (7 kpl): työpaikkaa, kasvu tp.

37 Alakeskukset (10 (11 kpl): työpaikkaa kasvu tp. tp. Kartan työpaikka- keskittymät (7 kpl): työpaikkaa, kasvu tp. tp. Sundbyberg-Solna

38 Metropolialueella työpaikoista yhä harvempi keskustassa keskustan reunavyöhyke kasvaa nopeimmin - Työpaikkamäärät ovat kasvaneet ennen kaikkea työpaikkakeskittymissä ja keskustan reunalla. - Alakeskuksien työpaikkamäärät pysyneet pitkällä aikavälillä suurin piirtein samalla tasolla. - Alakeskuksista eniten työpaikkoja on Leppävaarassa ja Tikkurilassa, Vuosaaressa työpaikkoja selvästi vähiten.

39 Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet viedään Sadeliiteriin palvelupaketiksi

40 Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot ja tutkimukset suunnitteluun, vaikutusten arviointiin sekä ohjaukseen 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0%

41 Elinympäristön tietopalvelut Liiteri & Harava Liiterillä on kaksi tehtävää: 1. Elinympäristön tietovarasto Kansalainen voi seurata elinympäristönsä laatua Yrityksille pohjatietoa liiketoimintaan Asiantuntijoille apua päätöksentekoon ja suunnitteluun Aineistojakelukanava 2. Analyysityökalu Tiedon luokittelua karttapohjaisesti ja tilastollisesti 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Luokitukseen laskettuja tietoja Liiterin kautta saataville teemakarttoina ja tilastoina Asutuksen jakautuminen Suomessa vuonna 2011 Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupungin läheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue 41

42 Miten Liiteri toimii? Sisältää paikka- ja tilastotietoa, kokemusperäistä tietoa sekä käyttäjän omia tietoja Erilaisia tietoja eri ryhmille Avoin tieto aluejakoihin laskettu tieto ja teemakartat (yleistetty tieto) Ruututieto eri ruutukoissa ja omiin alueisiin/puskureihin lasku (YKR-asiakkaat) Tarkat paikkatiedot Palvelupaketteja erilaisiin käyttötilanteisiin Valmiiksi mietityt analyysit ja keskeisimmät tiedot 42

43 Kyselypalvelu Harava Karttapohjainen kokemuksellisen tiedon palautekanava Karttapohjaiset tiedonhankinnat paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti. Vastaukset suoraan paikkatiedoksi, helppo yhdistää esimerkiksi kaupunki-maaseutu - luokitukseen Miten vastaukset eroavat maaseudulla ja kaupungissa asuvien välillä?

44 Mitä seuraavaksi? Parhaillaan menossa yhdyskuntarakenteen kehityksen johtopäätösten teko. Tarkentuu tekeillä olevassa kirjassa Yhdyskuntarakenne Suomessa, joka julkaistaan talvella SYKEssä juuri aloitettu UZ jatkohanke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa ( ) Kohdealueita ja käytännön suunnittelutapauksia kerätään hankkeeseen syksyn aikana. => siirtyminen käytännön sovelluksiin eri kaavatasoilla ja ennakointi / -suunnittelumenetelmän kehittämiseen => tavoitteena laatia myös arvio yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä Suomessa Täydennysrakentamisen seuranta, joka edellyttää ruutupohjaista tarkempaa vyöhykeanalyysia. Kaupunkiseudut, mutta myös ulkopuoliset alueet kohteina 44

45 Kiitos! 45