13.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT KOULUTUSOHJELMA YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA...

Transkriptio

1 6LVlOO\VOXHWWHOR 0$7(0$$77,6/ ,(7((//,1(17,('(.817$ 13.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT KOULUTUSOHJELMA YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ 13.4 TYÖHISTORIA SLVNHOXDLNDLQHQW\ NRNHPXV 7\ NRNHPXVYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQMlONHHQ 13.5 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHNRXOXWXVRKMHOPDQPXNDDQ 9DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHWXWNLQWRDVWHHQPXNDDQ 13.6 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ \ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlNRXOXWXVRKMHOPDQPXNDDQ 7\ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 7\ WW P\\V 7\ YRLPDWRLPLVWRQWXNLWRLPLHQK\ G\QWlPLQHQ 7\ QKDNXNRXOXWXNVHHQMDXUDVXXQQLWWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ 13.7 NYKYINEN TYÖ <OHLVLPPlWDPPDWLW 1\N\LVHQW\ VXKWHHQDONDPLVDMDQNRKWDMDW\ VXKWHHQODDWX $VHPDW\ SDLNDQRUJDQLVDDWLRVVD 7\ QDQWDMDQWRLPLDOD 7\ QDQWDMDVHNWRULW 7\ SDLNDQVLMDLQWL 1\N\LVHQW\ QMD\OLRSLVWRNRXOXWXNVHQYDVWDDYXXV 13.8 TYÖNHAKUPROSESSI \ QKDNXPHQHWHOPlWMDQLLGHQWXORNVHOOLVXXV 0LWlNDXWWDQ\N\LQHQW\ VDDWX" 7\ SDLNDQVDDQWLLQYDLNXWWDQHHWWHNLMlW 13.9 OPINTOJEN ANTI SLWXQK\ G\QWlPLQHQQ\N\LVHVVlW\ VVl 2SLQWRMHQDQWDPDWYDOPLXGHW

2 13 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 13.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneista 622 henkilöstä 397 palautti kyselylomakkeen, vastausprosentiksi muodostui siis 63,8. Matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet jäivät vain hieman kaikkien tiedekuntien keskimääräisestä vastausprosentista, joka oli 64,4. Yksittäisenä tiedekuntana matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta muodostaa suurimman tutkimusjoukon. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista 228 oli suorittanut vuonna 1997 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja 106 alemman korkeakoulututkinnon. Lisensiaatin tutkinnon suorittaneita vastaajissa oli 18 ja tohtorin tutkinnon suorittaneita 44. Seuraavassa kuviossa näkyy kyselyyn vastanneiden, matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden prosentuaalinen jakautuminen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon mukaan. lisensiaatti 4,5 % tohtori 11,1 % alempi korkeakoulututkinto 26,8 % ylempi korkeakoulututkinto 57,6 % Kuvio 71. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden vastaajien prosentuaalinen jakautuminen Helsingin yliopistossa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = 396. Naisia matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista oli hieman alle 62%, joka on hieman vähemmän kuin koko vastaajajoukossa, jossa naisia oli noin 63%. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista 6,1% ilmoitti olevansa ruotsinkielisiä. Keskimäärin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet 137

3 olivat syntyneet vuonna 1969 eli täyttivät tutkimusvuonna 31 vuotta. Naiset olivat keskimäärin lähes kolme vuotta miehiä nuorempia KOULUTUSOHJELMA Suurin osa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista oli valmistunut vuonna 1997 farmaseutiksi tai proviisoriksi. Seuraavaksi suurin koulutusohjelma oli biologia. Myös tietojenkäsittelytieteen, maantieteen ja matematiikan koulutusohjelmista valmistuneita oli vastaajissa verrattain paljon. Fysikaalisten tieteiden ja kemian koulutusohjelman edustajia aineistossa on jotakuinkin yhtä paljon. Hieman pienemmäksi jäi biokemian koulutusohjelmasta valmistuneiden määrä ja pienimmäksi ryhmäksi muodostuivat geologian koulutusohjelmasta valmistuneet. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita tarkastellaan seuraavassa koulutusohjelman 35 mukaan, sillä laitoksittain tai pääaineittain tarkasteltuna tiettyjen laitosten/pääaineiden kohdalla vastaajien määrä olisi jäänyt liian pieneksi tilastollisten ja tietoturvaltaan riittävien yhteenvetojen tekemiseksi. Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat on tämän raportin tilastoinnissa yhdistetty yhdeksi ryhmäksi, jota kutsutaan raportissa farmasian alan koulutusohjelmaksi. Koulutusohjelman mukaan kyselyyn vastanneet, matemaattisluonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet jakautuvat seuraavasti: biokemia biologia farmasian ala maantiede geologia fysikaaliset tieteet kemia matematiikka tietojenkäsittelytiede Kuvio 72. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden vastaajien määrä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon koulutusohjelman mukaan. Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat on raportin tilastoinnissa yhdistetty farmasian alan koulutusohjelmaksi. 35 Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmat ja tieto siitä, mitkä oppiaineet niihin lukeutuvat, ovat nähtävissä esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan valintaoppaassa 2001, joka on luettavissa myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Internet-sivuilla osoitteessa 138

4 13.3 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS Opintojen kesto Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ilmoittivat kirjoittautuneensa Helsingin yliopistoon ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna 1993 ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet keskimäärin vuonna Lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla kirjoittautumisvuosi oli keskimäärin 1984 ja tohtorin tutkinnon suorittaneilla keskimäärin Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnasta valmistuneilla opinnot olivat kestäneet keskimäärin 3,6 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskimäärin 6,1 vuotta. Alempaan korkeakoulututkintoon johtaneet opinnot olivat kestäneet miehillä keskimäärin 1,3 vuotta kauemmin ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaneet opinnot keskimäärin 0,4 vuotta kauemmin kuin naisilla. Lyhin keskimääräinen opiskeluaika alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista oli farmaseuteilla 36, joiden opiskeluaika mahdolliset välivuodet pois lukien oli keskimäärin 3,0 vuotta. Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmasta valmistuneilla opinnot alempaan korkeakoulututkintoon olivat kestäneet keskimäärin 5,6 vuotta ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmasta valmistuneilla keskimäärin 5,0 vuotta. Muiden koulutusohjelmien kohdalla keskimääräisiä, alempaan korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluaikoja ei voida tilastollisesti esittää, sillä vastaajien määrä jää liian pieneksi. Ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla lyhimmät valmistumisajat olivat proviisorin ja kemian koulutusohjelmista valmistuneilla, joiden opinnot ylempään korkeakoulututkintoon mahdolliset välivuodet pois lukien olivat kestäneet keskimäärin 5,4 vuotta. Kauimmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen oli kestänyt biologeilla ja tietojenkäsittelytieteilijöillä, ensin mainituilla keskimääräinen opiskeluaika oli 6,6 vuotta ja jälkimmäisillä 6,8 vuotta Muu koulutus Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista noin 29% ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon tai tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Tässä kyseeseen voi tulla esimerkiksi vuonna 1997 maisterin tutkinnon suorittaneen aiemmin suorittama kandidaatin tutkinto, lisensiaatin aiemmin suorittama maisterintutkinto tai tohtorin aiemmin suorittama alempi tutkinto. Näiden lisäksi kyseeseen voivat tulla myös muiden alojen ja koulutusasteiden tutkinnot. Miehillä tutkintoja oli hieman naisia 36 Farmasian aineryhmässä voidaan suorittaa farmaseutin (alempi korkeakoulututkinto) ja proviisorin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot. Proviisorilla on mahdollisuus suorittaa farmasian lisensiaatin sekä farmasian tohtorin tutkinto. 139

5 useammin. Muita useammin vuoden 1997 tutkintoa edeltäviä tutkintoja oli biokemian ja farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneilla ja muita harvemmin maantieteen, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmista valmistuneilla. Noin 18% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon/tutkintoja sen jälkeen, kun sai tutkintonsa suoritetuksi. Naisten ja miesten osuuksissa ei ollut juurikaan eroa. Muita useammin vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen suoritettua tutkintoja oli biokemian, farmasian alan ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmista valmistuneilla ja muita harvemmin kemian ja matematiikan koulutusohjelmista valmistuneilla. Lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen oli katsonut aiheelliseksi hankkia noin 29% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Naisista lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta oli hankkinut noin 32% ja miehistä vajaa neljännes. Täydennyskoulutusta oli eniten biokemian ja geologian koulutusohjelmista valmistuneilla ja vähiten maantieteen ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmien edustajilla Harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon osallistuminen Lähes 60% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun yliopisto-opintojensa aikana. Naisista harjoitteluun ilmoitti osallistuneensa peräti 70% ja miehistä noin 44%. Farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneista lähes kaikki olivat osallistuneet harjoitteluun. Myös geologien ja biokemistien kohdalla harjoitteluun osallistuminen oli hyvin yleistä. Muita selvästi harvemmin opintoihin liittyvään harjoitteluun olivat osallistuneet maantieteen ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmista valmistuneet, joista vain hieman yli neljännes ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun. 140

6 ,1 % ,0 54,5 70,0 58,8 56,4 59, ,8 40,0 25, biokemia biologia farmasian ala maantiede geologia fysikaaliset tieteet kemia matematiikka tietojenkäsittelytiede MATEMAATTIS- LUONNONTIETEILIJÄT YHTEENSÄ Kuvio 73. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen opintoihin liittyvään harjoitteluun. Yliopisto-opintojensa aikana ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen ilmoitti matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista olleensa noin 14%. Naiset ilmoittivat osallistuneensa opiskelijavaihtoon ulkomailla hieman miehiä useammin. Biokemisteistä lähes kolmannes ja geologeistakin kolme kymmenestä ilmoitti osallistuneensa ulkomailla opiskeluun. Vastaavasti matemaatikoista noin 8%, farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneista vajaat 7% ja tietojenkäsittelytieteilijöistä hieman yli 2% ilmoitti olleensa ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen. Kansainväliseen työharjoitteluun ilmoitti yliopisto-opiskelujensa aikana osallistuneensa noin 5% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Naisten ja miesten osuudessa ei ollut huomattavaa eroa. Yleisintä kansainväliseen työharjoitteluun osallistuminen oli biokemisteillä ja geologeilla, joista yli kymmenys ilmoitti osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun. Sen sijaan farmasian alan, maantieteen ja matematiikan koulutusohjelmista valmistuneista vain alle 3% ilmoitti osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun TYÖHISTORIA Opiskeluaikainen työkokemus Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista 84% ilmoitti omaavansa yliopisto-opintojensa ajalta oman alansa työkokemusta. Miehistä ja naisista suunnilleen yhtä moni ilmoitti hankkineensa oman alansa työkokemusta. Geologian ja fysikaalisten tieteiden 141

7 koulutusohjelmista valmistuneista yli yhdeksän kymmenestä ilmoitti omaavansa oman alansa työkokemusta opiskeluajalta. Muita harvemmin opiskeluaikaista oman alan työkokemusta oli matematiikan ja maantieteen koulutusohjelmista valmistuneilla, ensin mainituista oman alan työkokemusta oli 70%:lla ja jälkimmäisistä vajaalla puolella. Yliopisto-opiskelujen aikana hankitun oman alan työkokemuksen määrä oli keskimäärin 27 kuukautta kaikki tutkintoasteet huomioiden. Miehillä oman alan työkokemusta opiskeluajalta oli selvästi enemmän, keskimäärin 35 kuukautta, verrattuna naisiin, joilla työkokemuksen määrä oli keskimäärin 21 kuukautta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla omaa alaa vastaavaa opiskeluaikaista työkokemusta oli keskimäärin 22 kuukautta ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla 13 kuukautta. Eniten oman alaan liittyvää työkokemusta olivat opiskeluaikanaan hankkineet biokemian koulutusohjelmasta valmistuneet (62 kuukautta). Vähiten oman alan opiskeluaikaista työkokemusta olivat hankkinet farmasian alan (16 kuukautta) ja kemian koulutusohjelmista valmistuneet (19 kuukautta) Työkokemus vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneilla oli ollut oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin 2,1 työsuhdetta vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen. Näistä 2,1 työsuhteesta keskimäärin 2,0 eli lähes kaikki oli vastaajien oman arvion mukaan akateemista tutkintoa vastaavia. Mukaan on laskettu myös mahdolliset valmistumishetkellä olleet ja nykyiset työsuhteet. Naisilla työsuhteita oli ollut keskimäärin 2,3 ja miehillä keskimäärin 1,9. Eniten työsuhteita oli ollut alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla ja vähiten lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla. Molemmilla lähes kaikki työsuhteet olivat olleet akateemista tutkintoa vastaavia. Eniten työsuhteita oli ollut farmasian alan ja vähiten tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmista valmistuneilla. Akateemista koulutusta vastaavia työsuhteita suhteessa kaikkiin työsuhteisiin oli eniten niin ikään tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman edustajilla. 142

8 biokemia biologia farmasian ala maantiede geologia fysikaaliset tieteet kemia matematiikka tietojenkäsittelytiede MATEMAATTIS-LUONNONTIETEILIJÄT YHTEENSÄ 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 akateemista koulutusta vastaavat työsuhteet työsuhteet Kuvio 74. Työsuhteiden lukumäärä yhteensä ja akateemista koulutusta vastaavien työsuhteiden lukumäärä vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla koulutusohjelman mukaan TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA 1997 Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista noin 55% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään vuonna 1997 opiskelualaansa vastaavassa työssä. Tämän lisäksi noin 4% oli oman ilmoituksensa työssä, joka ei vastannut opiskelualaa. Miehet olivat hieman naisia useammin sekä opiskelualaa vastaavassa että opiskelualaa vastaamattomassa työssä. Kolmannen ryhmän muodostavat ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä oli valmistumishetkellään työpaikka tiedossa. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista tässä tilanteessa oli valmistuessaan tutkintoonsa noin 8%. Naisilla oli työpaikka tiedossaan huomattavasti useammin kuin miehillä. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista oli noin 12% ja päätoimisia jatko-opiskelijoita saman verran. Naisissa perustutkintoopiskelijoita oli vain hieman enemmän kuin miehissä. Jatko-opiskelijana miehistä oli sen sijaan yli 16% ja naisista noin 8%. Päätoimisena aikuisopiskelijana sekä yrittäjänä oli valmistuessaan vain yksi matemaattis-luonnontieteilijä. Kotona (esimerkiksi äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa) oli matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista hieman alle 5%. Naisista kotona oli hieman yli 6% ja miehistäkin lähes 2%. Työttömänä työnhakijana ilmoitti valmistumishetkellään vuonna 1997 olleensa matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista vain 3%. Naisilla valmistumishetken 143

9 työttömyys oli miehiä yleisempää: naisista työttömänä oli valmistuessaan lähes 4% ja miehistä vajaat 2% Valmistumishetken työllisyystilanne koulutusohjelman mukaan Koulutusohjelman mukaan tarkasteltuna selvästi muita useammin opiskelualaansa vastaavassa työssä valmistumishetkellä olivat tietojenkäsittelytieteen, matematiikan tai fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmista valmistuneet. Ensin mainituista noin 72% oli jo valmistuessaan opiskelualaansa vastaavassa työssä ja jälkimmäisistäkin lähes seitsemän kymmenestä. Opiskelualaa vastaavassa työssä olivat muita harvemmin kemian ja maantieteen koulutusohjelmista valmistuneet, jotka olivat puolestaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä muita huomattavasti useammin. Työpaikka oli tiedossa muita useammin farmasian alan ja matematiikan koulutusohjelmista valmistuneilla. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli selvästi eniten farmasian alan ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmien edustajissa ja jatko-opiskelijoita biokemian, biologian, geologian sekä kemian koulutusohjelman edustajissa. Kotona sen sijaan olivat muita selvästi useammin maantieteilijät kun taas geologian ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmista valmistuneista kotona ei ollut valmistumishetkellään kukaan. Työttömien työhakijoiden määrä oli selvästi suurin geologian ja kemian koulutusohjelman alan edustajilla, joista vähintään joka kymmenes oli valmistuessaan työttömänä. Sen sijaan farmasian alan, fysikaalisten tieteiden ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmien edustajista työttömänä ei ollut kukaan. Verrattain alhaista muihin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmiin verrattuna työttömyys oli myös matemaatikoilla. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä a. Sisältää farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat vuonna 1997 suoritetun tutkinnon koulutusohjelma biokemia biologia farmasian ala a maantiede geologia fysikaaliset tieteet kemia matematiikka tietojenkäsittelytiede yhteensä 43,8% 49,3% 58,1% 39,0% 50,0% 66,7% 38,2% 67,5% 72,1% 55,4% 4,5% 17,1% 2,8% 8,8% 2,5% 3,8% 6,3% 7,5% 13,3% 7,3% 12,5% 4,7% 7,7% 6,3% 7,5% 19,0% 12,2% 10,0% 16,7% 8,8% 7,5% 2,3% 11,5% 25,0% 19,4% 3,8% 2,4% 20,0% 13,9% 26,5% 5,0% 14,0% 11,7% 2,4%,3% 10,0%,3% 6,3% 4,5% 2,9% 14,6% 2,9% 2,5% 7,0% 4,6% 6,3% 4,5% 4,9% 10,0% 11,8% 2,5% 3,1% 6,3% 3,0% 2,9% 2,9% 1,8% 100% 100% 100,0% 100% 100% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 31. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden (kaikki tutkintoasteet) työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 koulutusohjelman mukaan. N =

10 Valmistumishetken työllisyystilanne tutkintoasteen mukaan Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista sitä useampi oli valmistuessaan opiskelualaa vastaavassa työssä, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli. Tohtoreista opiskelualaa vastaavassa työssä oli noin 66% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneistakin noin 53%. Opiskelualaa vastaamattomassa työssä olivat sen sijaan muita useammin lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. Työpaikka oli tiedossa valmistumishetkellä muita useammin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 29% oli päätoimisena perustutkintoopiskelijana valmistuessaan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli noin 7%. Kyseessä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla voi olla tilanne, jossa he opiskelevat toista tutkintoa tai vaihtoehtoisesti se, että he ovat arvioineet valmistumishetkellään olleensa vielä siihen perustutkintoon päätoimisesti opiskelevia, johon valmistuivat kyseisellä hetkellä. Tohtoreista päätoimisena perustutkinto-opiskelijana ilmoitti olevansa hieman yli 2%, heidän kohdallaan kyseessä lienee uuden tutkinnon suorittaminen. Päätoimisena jatko-opiskelijana oli kaikkien muiden tutkintoasteiden edustajia, joskin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla luku jäi alle prosenttiin. Jatko-opiskelijoiden määrä korkeimmissa tutkintoasteissa oli hyvin merkittävä. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa oli eniten ylemmän korkeakoulututkinnon tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneita mutta myös alemman korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittaneita. Työttömänä työnhakijana valmistumishetkellään oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman alle 5% ja tohtorin tutkinnon suorittaneista hieman yli 2%. Alemman korkeakoulututkinnon ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneista työttömänä ei valmistuessaan ollut kukaan. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi ylempi korkeakoulututkinttutkinto korkeakoulu- lisensiaatti tohtori yhteensä 52,8% 54,4% 55,6% 65,9% 55,3% 5,3% 11,1% 2,3% 3,8% 9,4% 8,3% 4,5% 7,8% 29,2% 6,6% 2,3% 11,9%,9% 14,5% 16,7% 18,2% 11,4%,4%,3% 2,3%,3% 3,8% 5,3% 5,6% 2,3% 4,5% 4,8% 2,3% 3,0% 3,8%,4% 11,1% 1,8% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 32. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tutkintoasteen mukaan. N =

11 13.6 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ 2000 Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista noin 71% ilmoitti olevansa työssä syksyllä 2000 vastatessaan kyselyyn. Miehistä töissä ilmoitti olevansa noin 79% ja naisista noin 65%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli kaikista matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista syksyllä 2000 noin 3%, naisista lähes 5% ilmoitti olevansa päätoiminen perustutkinto-opiskelija kun miehillä vastaava luku oli vain hieman yli prosentin. Päätoimisia jatko-opiskelijoita oli peräti hieman yli 12%, naisten ja miesten osuudessa ei ollut merkittävää eroa. Aikuisopiskelijoiden määrä oli syksyllä 2000 alhainen, vain muutaman prosentin kymmenyksen matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Yrittäjänä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista oli syksyllä 2000 vain hieman yli 1%, naiset yhtä usein kuin miehet. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa oli matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista noin 8%. Kun miehistä kotona ei ollut kukaan, nousi kotona olevien naisten määrä hieman yli 13%:iin. Työttömänä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista oli syksyllä 2000 vain 0,8%. Miehillä työttömyysprosentti oli 1,3 ja naisilla vain 0,4. Naisten alhainen työttömyysprosentti saattaa osittain selittyä myös äitiyslomalla/lasten kanssa kotona olevien naisten verrattain korkealla määrällä Työllisyystilanne syksyllä 2000 koulutusohjelman mukaan Selvästi muita useammin työssä syksyllä 2000 olivat tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmasta valmistuneet, joista työssä ilmoitti olevansa noin 88%. Myös matemaatikoista 80% oli työssä syksyllä Muita selvästi harvemmin työssä olivat biologian ja kemian koulutusohjelmista valmistuneet. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli vain biologian ja farmasian alan koulutusohjelmien edustajissa. Biologeista päätoimisena jatko-opiskelijana oli yli neljännes ja fysikaalisten tieteiden ja kemian koulutusohjelmista valmistuneistakin yli viidennes. Muita harvemmin jatko-opiskelijana olivat farmasian alan ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmista valmistuneet. Yrittäjinä syksyllä 2000 olivat muita selvästi useammin maantieteen koulutusohjelmasta valmistuneet, mutta yrittäjinä toimi myös biologeja ja tietojenkäsittelytieteilijöitä. Kotona ilmoittivat syksyllä 2000 olevansa muita selvästi useammin farmasian alan ja matematiikan koulutusohjelmista valmistuneet, sen sijaan geologian, fysikaalisten tieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmista valmistuneista kotona ei ollut kukaan. Työttömiä työnhakijoita oli eniten geologian koulutusohjelmasta valmistuneista, joista peräti kymmenys oli työttömänä syksyllä Farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneista työttömänä oli 1% ja kemisteistä noin 3%. Muiden koulutusohjelmien edustajissa työttömiä työnhakijoita ei ollut syksyllä 2000 lainkaan. 146

12 tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä a. Sisältää farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat vuonna 1997 suoritetun tutkinnon koulutusohjelma fysikaaliset tietojen- biokemilogisian bio- farma- maan- geo- matekäsittely- ala a tiede logia tieteet kemia matiikka tiede yhteensä 75,0% 59,7% 66,3% 70,7% 70,0% 77,8% 61,8% 80,0% 88,4% 70,6% 3,0% 9,6% 3,1% 6,3% 25,4% 4,8% 7,3% 10,0% 22,2% 20,6% 7,5% 4,7% 12,0% 1,0%,3% 1,5% 7,3% 2,3% 1,3% 6,3% 7,5% 13,5% 9,8% 8,8% 12,5% 8,2% 1,0% 10,0% 2,9%,8% 12,5% 3,0% 3,8% 4,9% 10,0% 5,9% 4,7% 3,8% 100% 100,0% 100,0% 100,0% 100% 100,0% 100% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 33. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 koulutusohjelman mukaan. N = Työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet olivat syksyllä 2000 työssä sitä todennäköisemmin, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli. Tohtoreista työssä oli peräti 98% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 65%. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista päätoimisena perustutkinto-opiskelijana oli lähes kymmenys ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman yli 1%. Jatko-opiskelijana taas olivat muita useammin vuonna 1997 ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Myös vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneissa oli jonkin verran päätoimisia jatkoopiskelijoita. Yrittäjänä olivat muita useammin lisensiaatin tutkinnon suorittaneet mutta pieneltä osin myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kotona oli hieman vajaa kymmenys alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ja hieman yli 2% tohtorin tutkinnon suorittaneista. Työttömyys jakaantui alemman korkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken, molemmista ryhmistä työttömänä työnhakijana oli noin 1%. Lisensiaateista ja tohtoreista työttömänä ei ollut kukaan. 147

13 tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto ylempi korkeakoulu- alempi korkeakoulututkinto tutkinto lisensiaatti tohtori yhteensä 64,8% 67,1% 83,3% 97,7% 70,6% 9,5% 1,3% 3,3% 9,5% 15,8% 5,6% 11,9%,4%,3% 1,8% 5,6% 1,3% 9,5% 9,2% 2,3% 8,1% 1,0%,9%,8% 5,7% 3,5% 5,6% 3,8% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 34. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = Työttömyys Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista 16% ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana vähintään kerran sen jälkeen, kun valmistui tutkintoonsa Helsingin yliopistossa vuonna Naisista työttömänä oli ollut lähes 19% ja miehistä noin 12%. Fysikaalisten tieteiden ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmista valmistuneista naisista sekä biokemian ja farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneista miehistä ei työttömänä ollut valmistumisensa jälkeen ollut kukaan. Koulutusohjelman mukaan tarkasteltuna useimmin työttömänä valmistumisensa jälkeen olivat geologinaiset ja miehet. Myös biologi- ja maantieteilijänaiset sekä kemistimiehet olivat olleet verrattain usein työttöminä valmistumisensa jälkeen. Työttömänä olleilla matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneilla työttömyysjaksojen keskimääräinen määrä oli 1,3 ja niiden yhteenlaskettu kesto keskimäärin noin 5,4 kuukautta. Naisilla työttömyysjaksoja oli keskimäärin 1,2 ja niiden keskimääräinen yhteiskesto oli 4,5 kuukautta. Miehillä vastaavat luvut olivat 1,5 ja 7,8 kuukautta. Eniten työttömyysjaksoja oli biologeilla ja vähiten geologian, fysikaalisten tieteiden sekä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmien edustajilla. Työttömyysjaksojen keskimääräinen yhteenlaskettu kesto oli sen sijaan pisin juuri geologeilla ja tietojenkäsittelytieteilijöillä. Tässä on kuitenkin syytä huomata, että työttömänä olleita vastaajia oli näissä ryhmissä yhteensä vain muutama. Lyhin työttömyysjaksojen yhteiskesto oli keskimäärin farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneilla. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneista valmistumisensa jälkeen vähintään kerran työttömänä ilmoitti olleensa yli viidennes kun tohtoreilla vastaava luku oli vain noin 7%. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä oli ollut noin joka kymmenes ja lisensiaateista hieman useampi. Eniten työttömyysjaksoja oli ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittaneilla mutta työttömyysjaksojen keskimääräinen yhteenlaskettu kesto oli pisin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. 148

14 Valmistumishetkellään vuonna 1997 matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista oli työttömänä yhteensä 3,0% mutta syksyllä 2000 enää 0,8%. Miehillä työttömyysprosentti oli 1,3 ja naisilla 0,4. Syksyllä 2000 työttömänä olleista kaikki ilmoittivat työttömyytensä syyksi sen, etteivät olleet onnistuneet saamaan työtä hakemisesta huolimatta Työvoimatoimiston tukitoimien hyödyntäminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista 1,5% ilmoitti olleensa työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa suoritettuaan tutkintonsa vuonna Naiset olivat osallistuneet tuettuun työharjoitteluun hieman miehiä useammin. Muita useammin työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa ilmoittivat olleensa biokemistit. Työllistettynä oli ollut oman ilmoituksensa mukaan 1,0% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Naiset ilmoittivat olleensa työllistettynä valmistumisensa jälkeen miehiä useammin. Biologian ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman edustajat olivat olleet muita useammin työllistettynä, niin ikään farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneista 1% ilmoitti olleensa työttömänä Työnhakukoulutukseen ja urasuunnitteluun osallistuminen Rekrytointipalveluiden, tiedekuntien, työvoimatoimiston, Apajan tai muun vastaavan tahon järjestämään työnhakukoulutukseen ilmoitti osallistuneensa 8,1% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Naisista työnhakukoulutukseen oli osallistunut 9,6% ja miehistä 5,8%. Aktiivisimmin työhakukoulutukseen olivat osallistuneet ne matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet, joiden koulutusohjelma oli biologia tai maantiede. Tietojenkäsittelytieteilijöistä kukaan ei ilmoittanut osallistuneensa työnhakukoulutukseen. Edellä mainittujen tahojen järjestämään urasuunnitteluun ilmoitti osallistuneensa 5,6% matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Naisista urasuunnitteluun oli osallistunut 7,6% ja miehistä 2,6%. Selvästi eniten urasuunnitteluun olivat osallistuneet biokemian, biologian ja maantieteen koulutusohjelmista valmistuneet. Geologeista sen sijaan kukaan ei ilmoittanut osallistuneensa urasuunnitteluun NYKYINEN TYÖ Yleisimmät ammatit Kyselyyn vastanneita 397 matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneesta 365 ilmoitti nykyisen ammattinsa tai ammattinimikkeensä. Myös osa äitiyslomalla olevista ilmoitti nykyisen ammattinsa, jos heillä oli työpaikka odottamassa äitiysloman jälkeen. Useammassa kuin yhdessä työssä ilmoitti olevansa noin 9% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista, heitä pyydettiin vastaamaan nykyistä työsuhdettaan koskeviin kysymyksiin sen työn perusteella, jonka he itse kokivat tärkeimmäksi. 149

15 Noin 38% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti työskentelevänsä erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä; mukana ovat niin apurahatutkijat, assistentit, professorit kuin muutkin opetus-/tutkimustehtävissä työskentelevät. Suurin osa toimi tutkimus- ja opetustehtävissä yliopiston palveluksessa. Lisäksi muissa opetustehtävissä esimerkiksi peruskoulussa ja lukiossa toimi matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista noin 11%. Farmaseutteina, proviisoreina tai muissa lääketeollisuuteen (mutta ei kuitenkaan selkeästi tutkimukseen) liittyvissä ammateissa ilmoitti matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneista toimivansa yhteensä noin 19%. Näistä suurin osa oli farmaseutteja. Proviisorien määrä oli noin 4% kaikista ammattinsa ilmoittaneista. Noin 12% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti toimivansa atk- tai IT-alaan liittyvissä ammateissa. Muissa kuin edellä mainituissa ammateissa toimi noin viidennes matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista, joukossa oli muun muassa kemistejä, matemaatikoita, geologeja ja meteorologeja sekä esimerkiksi erilaisissa asiantuntija- ja tuotekehitystehtävissä toimivia henkilöitä. Suorittavan portaan ammateissa toimi vain muutama vastaaja Nykyisen työsuhteen alkamisajankohta ja työsuhteen laatu Oman ilmoituksensa mukaan matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet olivat aloittaneet nykyisessä työssään keskimäärin vuonna Miehet olivat olleet nykyisessä työssään keskimäärin 1,6 vuotta naisia pidempään. Pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet geologit, matemaatikot ja biokemistit ja lyhimpään farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneet, jotka ilmoittivat aloittaneensa nykyisessä työssään keskimäärin vuonna Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna pisimpään nykyisessä työssään olivat olleen vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ja lyhimpään vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Edellisten nykyinen työsuhde oli alkanut keskimäärin vuonna 1993 ja jälkimmäisten keskimäärin Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista 54% ilmoitti olevansa jatkuvassa työsuhteessa ja 42% määräaikaisessa työsuhteessa. Miehillä jatkuvat työsuhteet olivat vain hieman naisia yleisimpiä. Omassa yrityksessään ilmoitti työskentelevänsä vain hieman yli 1% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Miehet työskentelivät omassa yrityksessään jonkin verran naisia useammin. Toiminimellä/freelancerina ja harjoittelupaikassa ei matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoittanut syksyllä 2000 työskentelevänsä kukaan. Määräaikaiset työsuhteet olivat selvästi yleisimpiä biokemian koulutusohjelmasta valmistuneilla, joista peräti 80% ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa. Jatkuvassa työsuhteessa puolestaan olivat muita useammin matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmista valmistuneet, joista yli seitsemän kymmenestä oli jatkuvassa työsuhteessa. Myös farmasian alan ja geologian koulutusohjelmien edustajilla jatkuvat työsuhteet olivat selvästi keskimääräistä 150

16 yleisempiä. Omassa yrityksessään työskentelivät muita useammin maantieteen koulutusohjelmasta valmistuneet, joista lähes 6% oli omassa yrityksessä työskenteleviä. Tietojenkäsittelytieteilijöistä omassa yrityksessään työskenteli hieman yli 2%, biologeista hieman harvempi ja farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneista noin 1%. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna jatkuvat työsuhteet olivat yleisempiä alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joista yli 63% ilmoitti nykyisen työsuhteensa olevan jatkuva. Tohtorin tutkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vuonna 1997 suorittaneilla vastaava luku oli noin 51%, ja lisensiaateilla 50%. Määräaikaiset työsuhteet olivatkin yleisimpiä juuri tohtorin tutkinnon suorittaneilla. Omassa yrityksessä työskenteli kaikkien muiden tutkintoasteiden edustajia paitsi tohtoreita Asema työpaikan organisaatiossa Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti syksyllä 2000 kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan 4% ja keskijohtoon lähes 8%. Selvästi eniten vastaajia työskentelikin asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa, yhteensä 61%. Toimihenkilöihin ilmoitti kuuluvansa 14% ja työntekijöihin joka kymmenes matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Harjoittelijan asemassa työskenteli vain yksi matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Miehet työskentelivät naisia useammin niin johto- kuin keskijohtoasemassakin, niin ikään miehet työskentelivät naisia useammin myös asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa. Toimihenkilöihin ja työntekijöihin naiset sen sijaan lukeutuivat selvästi miehiä useammin. johto keskijohto asiantuntija, tutkija, opettaja yms. toimihenkilö työntekijä harjoittelija muu nainen mies Kuvio 75. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden asema nykyisen työpaikkansa organisaatiossa sukupuolen mukaan syksyllä N = 360. Johtoasemassa työskenteli ainoastaan farmasian alan ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmien edustajia. Keskijohtoon lukeutuivat muita selvästi useammin geologit, mutta keskimääräistä 151

17 useammin myös farmasian alan ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmista valmistuneet. Biokemisteistä lähes 94% ilmoitti työskentelevänsä asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa, muita selvästi harvemmin tässä asemassa työskentelivät sen sijaan farmasian alan ja geologian koulutusohjelmista valmistuneet. Toimihenkilöinä olivat muita useammin farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneet mutta vastaavasti geologeista ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman edustajista toimihenkilöihin ei katsonut lukeutuvansa kukaan. Työntekijän asemassa olivat muista useammin geologian ja farmasian alan koulutusohjelmien edustajat mutta biokemisteistä ja tietojenkäsittelytieteilijöistä ei kukaan. Muita useammin johtoasemassa työskentelivät tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet ja keskijohtoasemassa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä lisensiaatit. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskentelivät muita useammin lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet mutta myös merkittävä osuus ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittaneista. Sekä toimihenkilöihin että työntekijöihin kuuluivat selvästi muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet Työnantajan toimiala Kysymykseen työantajan toimialasta vastanneista matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista yli neljännes ei osannut sijoittaa työnantajansa toimialaa Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL95) vaan turvautui valintaan muu toimiala. Luokan muu toimiala valinneilla kyseeseen saattoi tulla erilaiset yhdistelmät eri toimialoista (esimerkiksi useampaa työtä tekevät ovat saattaneet haluta ilmoittaa useamman toimialan) mutta joukossa oli myös muun muassa tutkijoita, IT-alalla työskenteleviä, lääketeollisuuden parissa työskenteleviä sekä vakuutusalan ammateissa toimivia vastaajia. Suurimman osan niistä vastaajista, jotka eivät osanneet sijoittaa työnantajansa toimialaa Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen, muodostivat juuri tutkimuksen parissa sekä IT-alan tehtävissä työskentelevät. Muu toimiala luokan jälkeen toiseksi yleisin toimiala matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden työnantajilla oli koulutus, jonka osuus oli hieman yli neljännes. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla ilmoitti työskentelevänsä noin 15% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Lähes 11% ilmoitti työnantajansa edustavan teollisuuden toimialaa. Noin 7% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti työnantajansa toimialaksi luokan julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialaa ilmoitti työnantajansa edustavan lähes 5% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Noin 3%:n edustuksen saivat toimialat muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut sekä maatalous, riistatalous ja metsätalous. Noin 2% vastaajista ilmoitti työnantajansa edustavan niin toimialaa kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut kuin toimialaa tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus. Toimialoja sähkö-, kaasu ja vesihuolto, rakentaminen sekä kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot ilmoitti työnantajansa edustavan kutakin yksi vastaaja. 152

18 Työnantajasektorit Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista hieman yli 42% ilmoitti työskentelevänsä yksityisissä yrityksissä. Seuraavaksi yleisin työnantajasektori oli yliopistot, korkeakoulut ja Suomen Akatemia, joiden palveluksessa työskenteli lähes neljännes vastaajista. Naiset työskentelivät miehiä selvästi useammin yksityisissä yrityksissä, sen sijaan miehet työskentelivät naisia useammin yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa. Kolmanneksi yleisin työnantajasektori olivat muut valtion virastot, laitoksen ja liikelaitokset, jotka työllistivät hieman lähes 15% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Muut valtion virastot, laitoksen ja liikelaitokset työllistivät miehiä hieman naisia useammin. Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa työskenteli hieman yli kymmenys vastaajista. Järjestöt ja säätiöt työllistivät noin 4% vastaajista, naiset työskentelivät miehiä useammin järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa. Itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina ilmoitti työskentelevänsä vain hieman vajaa 1% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. itsenäinen yrittäjä/ freelancer 0,6 % muu 3,3 % yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 24,6 % yksityinen yritys 42,3 % muu valtion virasto, laitos tai liikelaitos 14,6 % järjestö tai säätiö 4,4 % kunta tai kuntainliitto 10,2 % Kuvio 76. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työnantajaryhmät (nykyinen työ) syksyllä N = 362. Koulutusohjelman mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskentelivät muita huomattavasti useammin biokemistit ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmista valmistuneet ja muita harvemmin farmasian alan ja matematiikan koulutusohjelmien edustajat. Muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa puolestaan työskentelivät muita useammin biologit ja geologit ja muita harvemmin farmasian alan ja matematiikan koulutusohjelmista valmistuneet. 153

19 Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa työskentelivät muita useammin maantieteilijät ja matematiikan koulutusohjelman edustajat mutta ei lainkaan biokemistejä, geologeja eikä tietojenkäsittelytieteilijöitä. Biokemian ja matematiikan koulutusohjelmien edustajat työskentelivät muita useammin järjestöjen/säätiöiden palveluksessa. Yksityisissä yrityksissä työskentelivät muita selvästi useammin farmasian alan koulutusohjelmien edustajat, mutta hyvin usein myös tietojenkäsittelytieteilijät ja geologit. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskenneltiin sitä useammin, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli: tohtoreista tällä sektorilla työskenteli noin 43% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneistakin noin 15%. Muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa työskentelivät muita useammin jatkotutkinnon suorittaneet ja kuntien/kuntainliittojen palveluksessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Järjestöt ja säätiöt työllistivät jonkin verran kaikkia muita paitsi lisensiaatteja. Yksityisissä yrityksissä työskentelivät muita selvästi useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, joista lähes 70% oli yksityisen yrityksen palveluksessa syksyllä Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli noin 37%, lisensiaateilla 13% ja tohtoreillakin lähes 21% Työpaikan sijainti Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista hieman yli 84% ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan Uudenmaan suuralueella. Lisäksi Etelä-Suomen suuralueella vastaajien työpaikoista sijaitsi syksyllä 2000 hieman yli 8%. Muun maan ja ulkomaiden osuus jäi siis myös matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneilla varsin pieneksi. Itä-Suomen suuralueella työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan hieman yli 2% vastaajista ja Väli-Suomen suuralueella hieman harvempi. Pohjois-Suomen suuralueella vastaajista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan vain hieman yli 1%. Ulkomailla Euroopassa ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan hieman alle 2% ja lisäksi ulkomailla muualla kuin Euroopassa hieman alle 1% vastaajista. 154

20 Itä-Suomi 2,2 % Väli-Suomi 1,9 % Pohjois- Suomi 1,4 % ulkomaa, Eurooppa 1,7 % ulkomaa, muu kuin Eurooppa 0,6 % Etelä-Suomi 8,1 % Uusimaa 84,1 % Kuvio 77. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työpaikan sijainti suuraluejaon mukaan syksyllä N = 359. Miesten työpaikat sijaitsivat naisten työpaikkoja hieman useammin Uudenmaan suuralueella sekä selvästi naisten työpaikkoja useammin ulkomailla. Naisten työpaikat puolestaan sijaitsivat miesten työpaikkoja useammin Etelä-Suomen ja Väli-Suomen suuralueilla. Erityisen voimakkaasti eteläiseen Suomeen olivat keskittyneet vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden työpaikat, ja selvimmin eri puolille Suomea olivat jakaantuneet vuona 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ulkomailla työskentelivät selvästi muita useammin vuonna 1997 tohtorin tutkinnon suorittaneet, joista peräti 12% ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla. Koulutusohjelman mukaan tarkasteltuna selvimmin Uudenmaan ja Etelä-Suomen suuralueille olivat keskittyneet tietojenkäsittelytieteilijöiden työpaikat kun taas farmasian alan koulutusohjelmista valmistuneiden työpaikat olivat hajaantuneet muita selvemmin eri puolille Suomea. Ulkomailla työskentelivät muita useammin fysikaalisten tieteiden ja biokemian koulutusohjelmista valmistuneet mutta jonkin verran myös biologeja ja tietojenkäsittelytieteilijöitä. Kotiseudullaan 37 työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan hieman yli 44% matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista. Naisista hieman miehiä useampi ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. Työpaikka sijaitsi kotiseudulla muita harvemmin lisensiaateilla ja tohtoreilla. Muita useammin kotiseudullaan työskentelivät matematiikan, biologian ja tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmien edustajat ja muita harvemmin biokemistit ja fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmasta valmistuneet. Kotiseudulla sijaitseviin työpaikkoihin vaadittiin vain hieman keskiarvoa useammin akateeminen koulutus. 37 Mukaan on laskettu myös ne pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat vastaajat, jotka ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. 155

21 Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Noin 70% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopisto-koulutustaan. Hieman yli neljänneksen mielestä nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta jonkin verran ja noin 4%:n mielestä ei lainkaan. Naiset olivat hieman miehiä useammin työssä, joka vastaa täysin yliopistokoulutusta, mutta hieman useammin myös työssä, joka ei vastaa yliopistokoulutusta lainkaan. Nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta täysin muita harvemmin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Kuitenkin muita useammin työssä, joka ei vastannut yliopistokoulutusta lainkaan olivat alemman korkeakoulututkinnon ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. Tohtoreista sen sijaan kukaan ei ollut työssä, joka ei vastannut lainkaan yliopistokoulutusta. Muita useammin yliopistokoulutusta täysin vastaavassa työssä olivat biokemistit ja tietojenkäsittelytieteilijät ja muita selvästi harvemmin geologit. Geologeista viidennes olikin työssä, joka ei vastaa yliopistokoulutusta lainkaan. Myös kemistit ja maantieteilijät olivat verraten harvoin työssä, joka vastaa täysin yliopistokoulusta. biokemia biologia farmasian ala maantiede geologia fysikaaliset tieteet kemia matematiikka tietojenkäsittelytiede MATEMAATTIS-LUONNONTIETELIJÄT YHTEENSÄ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin jonkin verran ei lainkaan Kuvio 78. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus (kaikki tutkintoasteet) koulutusohjelman mukaan syksyllä N = 360. Vaikka seitsemän kymmenestä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti työnsä vastaavan täysin yliopistokoulutusta, arvioi 83% olevansa kuitenkin työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Noin 15% oli työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Hieman alle 2% matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista ei osannut sanoa, vaaditaanko heidän nykyiseen työhönsä akateeminen tutkinto. Naisista peräti 87% oli työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto kun miehillä vastaava luku oli vain 77%. 156