Elinkaarilaskentaohjeistus

Transkriptio

1 Elinkaarilaskentaohjeistus Versio / Rapal Oy

2 2 1 Elinkaariohjeistus Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat tekijät Investointikustannukset Ylläpitokustannukset Korjauskustannukset Käyttöikä Jäännösarvo Rahoituskustannukset Elinkaarilaskennan hyödyntäminen Perustaso Detaljitaso Elinkaarilaskenta Elinkaarilaskenta läpi hankkeen eri tasojen Skenaarioiden laadinta Kassavirtalaskelma Tarkasteluajanjakso Korkokanta Arviot tuloista ja menoista Arvio jäännösarvosta Jouston ja varausten huomioiminen kassavirrassa... 10

3 3 1 Elinkaariohjeistus Elinkaariohjeistuksen tarkoituksena on kuvata menetelmät, joilla hankkeen elinkaarikustannuksia voidaan arvioida. Elinkaariohjeistus sisältää tiivistetyn teoreettisen taustamateriaalin elinkaarilaskennasta sekä ohjeet, millä tavalla elinkaarikustannuksia voidaan laskentajärjestelmästä riippumattomasti laskea. Elinkaarirakentamista koskeva kirjallisuus koskee yleensä enemmän talonrakentamista kuin infrarakentamista. Talo- ja infrarakentamisessa on tiettyjä eroavaisuuksia, jotka pyritään huomioimaan elinkaariohjeistusta laadittaessa. 2 Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat tekijät Hankkeen elinkaarikustannukset muodostuvat useasta osatekijästä. Nämä tekijät ovat myös usein kytköksissä toisiinsa, mikä tekee kokonaiskustannusten laskemisen haastavammaksi. Hankkeen laajuuden hallitsemiseksi on oleellista, että hankkeelle asetetaan selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden tulee olla myös hierarkkisia, muiden tavoitteiden täytyy tukea hankkeen päätavoitetta. Hierarkkinen tavoitteiden asettaminen johtaa lähes aina tilanteeseen, ettei hanke voi olla yhtä aikaa optimaalinen sekä taloudellisesta että ympäristöllisestä näkökulmasta. 2.1 Investointikustannukset Investointikustannukset ovat usein elinkaarikustannuksista helpoiten käsiteltävissä. Investointikustannukset tapahtuvat heti hankkeen alussa, joten niiden ennustamiseen liittyy vähiten epävarmuuksia. Investointikustannukset ovat pääsääntöisesti hankkeen suurin yksittäinen kustannuserä ja siksi investointikustannuksiin kohdistuu suuri huomio. Pääsääntöisesti investointikustannuksista voidaan tinkiä toteuttamalla heikkolaatuisempia suunnitelmia, joissa ylläpidon kustannukset ovat korkeammat. Matalamman laatutason ratkaisujen ongelmana on, ettei niistä aiheutuvia korkeampia ylläpitokustannuksia pystytä arvioimaan samalla tarkkuudella kuin investointikustannuksia. Näin ollen ylläpidon toteuma saattaa aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia alkuperäiseen arvioon verrattuna. Mikäli lisäpanokset korkeamman laadun investointiratkaisuihin vähentävät hankkeen ylläpitokustannuksia tulevaisuudessa, voidaan tällä toimenpiteellä vähentää hankkeen kustannusriskiä. Tämä aiheutuu siitä, että suurempi osa hankkeen kustannuksista tapahtuu heti alkuvaiheessa ja näin ollen on paremmin ennustettavissa. 2.2 Ylläpitokustannukset Hankkeen ylläpitokustannukset muodostuvat niistä välttämättömistä toimista, joita rakennetun hankkeen käyttäminen edellyttää. Ylläpitokustannukset riippuvat valituista suunnitelmaratkaisuista ja koostuvat vuosittain toistuvista toimenpiteistä. Ylläpidon laiminlyöminen johtaa suunnitelmaa aikaisempiin korjaustoimenpiteisiin.

4 4 2.3 Korjauskustannukset Korjauskustannukset koostuvat sykleittäin tapahtuvista toimenpiteistä joilla paikataan ajan kuluessa hankkeelle tapahtuvaa laatutason laskua. Korjaussyklit määräytyvät valittujen suunnitelmaratkaisujen perusteella. On kuitenkin huomioitavaa, että hankkeen laatutason toteutuminen ei välttämättä tapahdu suunnitellulla tasolla, vaan korjaustoimenpiteet tulee toteuttaa tarpeen mukaisesti. Korjaustoimenpide pyritään siis toteuttamaan kun hankkeen laatutaso on saavuttanut toimenpiderajan, joka kuvaa hankkeelta vaadittua minimi laatutasoa. 2.4 Käyttöikä Tyypillisesti infrahankkeen käyttöikä on useita kymmeniä vuosia. Elinkaarikustannusten kannalta hankkeen yli 30 vuoden menevät vuoden ovat kuitenkin käytännössä merkityksettömiä hankkeen kassavirtojen nykyarvojen ollessa summista riippumatta pieniä. Rakennushankkeen käyttöikä voi sisältää useita elinkaarivaiheita, mutta infrarakentamisessa hankkeen käyttötarkoitus muuttuu harvoin ja silloinkin joudutaan käytännössä tekemään uudelleen investointi. 2.5 Jäännösarvo Hankkeen jäännösarvo muodostuu kunakin hetkenä silloisen laatutason ja toimenpiderajan erotuksesta. Jäännösarvo voi muodostua myös negatiiviseksi, eli käyttökelvottomaksi kulunut hanke sisältää enää odotuksen purkukustannuksista. 2.6 Rahoituskustannukset Rahoituskustannukset määrittävät kuinka paljon tulevien kassavirtojen nykyarvot pienenevät ajan myötä. Mitä korkeammat rahoituskustannukset ovat, sitä enemmän hankkeen alkuvaiheen kustannuksilla on merkitystä hankkeen loppuvaiheen kustannuksiin verrattuna.

5 5 3 Elinkaarilaskennan hyödyntäminen Elinkaarilaskennan tärkein hyöty on hankkeen elinkaarikustannusten hallinta ja parhaimman toteutustavan löytäminen eri vaihtoehdoista. Elinkaarilaskenta paljastaa hankkeesta myös muuta hyödyllistä seikkaa. Elinkaarilaskenta pakottaa huomioimaan myös kaukaisemmilta tuntuvat asiat hankkeen taloudellisuutta laskettaessa. Esimerkiksi elinkaarilaskenta pakottaa laatimaan tarkan korjaussuunnitelman hankkeelle. Elinkaarilaskenta sisältää monia osa-alueita, joita laskelman tekemisessä voidaan hyödyntää. Hyödyntämisen moninaisuuden takia on hyvä jaotella elinkaarilaskennan hyödyntäminen kahteen tasoon. 3.1 Perustaso Perustasolla elinkaarilaskelma paljastaa hankkeen koko elinkaarikustannukset. Laskelma sisältää tulo- ja menoarvion vuositasolla kassavirtalaskelmana. ELINKAARILASKIMEN HYÖDYNTÄMINEN ELINKAARILASKELMA HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET VUOSITTAISET TULOT JA MENOT PALJASTAA KUSTANNUSPIIKIT SKENAARIOIDEN MÄÄRITYS HERKKYYSTARKASTELUT JOUSTAVUUDEN MÄÄRITYS JA HUOMIOIMINEN LASKELMASSA Elinkaarilaskenta helpottaa myös tulevaa budjetointia, koska perustason elinkaarilaskennassa tehtävä kassavirtalaskelma paljastaa, kuinka tulevat kustannukset jakaantuvat koko hankkeen elinkaarelle. Laskelman avulla voidaan havaita mahdolliset kustannushuiput ja mikäli tarpeen, voidaan näitä huippuja myös tasoittaa.

6 6 Kustannuspiikkien paikallistaminen elinkaarilaskelman avulla Aika 3.2 Detaljitaso Detaljitasolla elinkaarilaskelmaa voidaan hyödyntää myös hankkeen herkkyystarkastelussa. Laskelma paljastaa mille tekijöille hankeen kustannukset ovat erityisen riippuvaisia. Mikäli merkitsevässä roolissa olevan kustannustekijän oletetaan kasvavan tulevaisuudessa selvästi, voidaan tältä vaikutukselta suojautua vaihtamalla suunnitelma ko. tekijän osalta suotuisampaan vaihtoehtoon. Skenaariot Työ Tarvikepanokset Öljy Metalli Puu Suunnitelma 1 40 % 20 % 25 % 15 % Suunnitelma 2 20% 25 % 15 % 40 % Suunnitelma 3 25 % 15 % 40 % 20 % Suunnitelma 4 Herkkyysanalyysi suunnitelmavaihtoehtojen välillä 15% 40 % 20 % 25 % Detaljitasolla hankkeen elinkaarilaskelmiin voidaan sisällyttää erilaisten muutosskenaarioiden vaikutukset elinkaarikustannuksiin. Skenaarioiden perusteella voidaan hankkeeseen sisällyttää myös varauksia lisäämään hankkeen joustavuutta muutosten varalle. Muutoksen tapahtuessa hankkeen elinkaarikustannukset pienenevät, koska muutokseen oli varauduttu tekemällä lisäinvestointi muutosvarauksiin.

7 7 4 Elinkaarilaskenta Rakennuskustannuksista suurin osa määräytyy hankkeen suunnitteluvaiheessa ja sama pätee hankkeen elinkaarikustannuksiin. Elinkaarilaskennalla saatava säästöpotentiaali on suurin hankkeen suunnitteluvaiheessa ja vähenee siitä nopeasti, mitä enemmän muutoksia joudutaan tekemään ja mitä pidemmälle hankkeen rakentamisessa ollaan edetty. Hankkeen suunnitellun elinkaaren ollessa vuosikymmenien mittainen, on oleellista, että hankkeella täytettäviä tarpeita analysoidaan tarkasti. 4.1 Elinkaarilaskenta läpi hankkeen eri tasojen Elinkaarilaskennan mukaan otto hankkeen laskelmiin on suositeltavaa aloittaa jo kaavavaiheen tarkasteluissa. Kaavavaihe on etenkin monien hankkeiden tulojen määrittämiseen tärkein vaihe. Muissa vaiheissa ratkaistaan enemmän millaisin kustannuksin hanke toteutetaan. Kaavavaihe Hankesuunnittelu Suunnitteluvaihe Rakentaminen Hankkeen tulojen arviointi Hankkeen kustannusten määrittäminen Hankkeen tulojen tarkentaminen Hankkeen kustannuksien ja tulojen tarkentaminen Toteutuneiden kustannuksien todentaminen Skenaarioiden laadinta Vaihtoehtoisten suunnitelmien laadinta Varaustarpeiden määrittäminen Suunnitelmaratkaisun valinta herkkyystarkastelun ja skenaarioiden avulla Toteutuneiden kustannuksien todentaminen Arvio hankkeen tuloista Vaihtoehtoiset skenaariot Kassavirtalaskelma hankkeen tuloista ja menoista Vaihtoehtoiset suunnitelmat ja varaukset Kassavirtalaskelma hankkeen tuloista ja menoista Herkkyystarkastelu ja perusteet valinnalle Toteumatieto kustannuksista Toteumatieto kustannuksista

8 8 4.2 Skenaarioiden laadinta Hankkeen tarveselvitystä tehtäessä on syytä tehdä arvioita eri skenaarioiden pohjalta, kuinka hankkeelle tärkeimpien tekijöiden kehityksen arvioidaan kulkevan elinkaaren aikana. Mikäli erilaisia skenaarioita tulee paljon, on syytä hankkeelle laatia joustava ohjelma. Alla on esimerkki neljästä eri toteutusvaihtoehdosta valitulle alueelle. Skenaarioiden ääripäät ovat suunnitelmat 3 ja 4. Hankkeet 1 ja 2 ovat laajuudeltaan väliratkaisuja. Skenaarioiden vertailun tekee hankalaksi niiden erilaiset laajuudet. Tulojen arvioimiseen vaikuttaa voimakkaasti asuntojen ja toimitilojen kysyntä investointihetkellä ja tulevaisuudessa. Kustannuksiin vaikuttaa olennaisesti tehtävien tieväylien määrä sekä mahdolliset varaukset. Investointikustannusten lisäksi suuremmat väylähankkeet vaativat ylläpitokustannuksina enemmän resursseja Palvelut Palvelut Palvelut Palvelut Palvelut Palvelut Palvelut 5 Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelman avulla voidaan arvioida hankkeen taloudellista kannattavuutta huomioiden kaikki arvioidut elinkaarikustannukset. Kassavirta laskelma paljastaa kuinka hankkeen kustannukset jakaantuvat koko elinkaaren aikana, mikä mahdollistaa kustannuspiikkien ennustamisen ja myös tasoittamisen tarpeen vaatiessa. Kassavirtalaskelma kokoaa investointilaskelman, kunnossapito-ohjelman ja korjausohjelman yhdeksi elinkaarilaskelmaksi.

9 9 Elinkaarilas kin Elinkaarilas kelma Investointi laskelma Kunnossa pitoohjelma Korjausoh jelma Rakennuskustannukset Joustotavoitteet Laatuvaatimukset Kunnossapitokustannukset Laatuvaatimukset Korjaussyklit ja kustannukset Kassavirtalaskelmaa varten hankkeelle tulee määrittää tarkasteluajanjakso, korkokanta, arviot tuloista, arviot kustannuksista sekä arvio hankkeen jäännösarvosta. 5.1 Tarkasteluajanjakso Hanketta tarkastellaan 25 vuoden ajanjaksolla tai lyhyemmällä mikäli hankkeen kesto ei suunnitelmissa ylitä 25 vuoden aikaa. Hankkeen arvon säilyminen yli 25 vuoden ajalle huomioidaan 5.2 Korkokanta Laskennassa käytettävä korkokanta kuvaa pääomalle laskettua hintaa. Korkokanta koostuu perinteisesti seuraavista osatekijöistä: riskittömälle sijoitukselle saatavissa oleva tuotto, inflaatio-odotus sekä riskipreemio. Julkisissa hankkeissa käytetään yleensä n. 4 5 % korkokantaa inflaatiosta riippuen. Yksityisellä rahoituksella korkokanta saattaa poiketa tästä huomattavasti riippuen hankkeen riskeistä. Elinkaarilaskelmaa tehtäessä laskijan kannattaa testata laskelmaa eri korkokannoilla. 5.3 Arviot tuloista ja menoista Arviot tuloista ja menoista saadaan erillisistä asiantuntijalaskelmista, jotka syötetään kassavirtalaskelmaan. Suunnitellut tulot ja menot siirretään niille vuosille, jolloin kulujen arvellaan tapahtuvan. Näin saadaan määritettyä hankkeen elinkaarenaikaiset kassavirrat kutakin vuotta kohden. Kassavirtalaskelmaan syötettävät lukemat ovat absoluuttisia sen hetken rahassa arvioituja summia. Näin ollen luvut tulee olla inflaatiokorjattuja. Kassavirtalaskelman hallitsemiseksi on tärkeää, että hankkeen eri tekijöiden aiheuttamia kassavirtoja tarkastellaan erillisillä laskelmilla jotka lopuksi yhdistetään kokoomataulukkoon. Kokoomataulukossa lasketaan hankkeen elinkaarikustannukset määrittämällä kassavirtojen

10 10 nykyarvo. Eri suunnitelmaratkaisujen nykyarvoja vertaamalla voidaan valita vaihtoehdoista taloudellisesti kannattavin ratkaisu. On huomioitavaa, että suunnitelmien laadullisia eroja on vaikea verrata, koska subjektiivisille kokemuksille on hankala määrittää suoria kassavirtoja. Subjektiivisia arvoja ovat esimerkiksi erilaiset esteettiset ratkaisut jotka lisäävät esimerkiksi viihtyisyyttä, mutta ne eivät välttämättä tuota kuin kustannuksia taloudellisessa mielessä. 5.4 Arvio jäännösarvosta Hankkeelle määritetään jäännösarvo, joka sillä on valitun ajanjakson päättyessä. Jäännösarvo sijoitetaan kassavirtalaskelmaan hankkeen elinkaaren viimeiselle vuodelle. Hankkeen jäännösarvo voi olla myös negatiivinen. Vaikka jäännösarvo raportoidaan kassavirtalaskelmassa, ei jäännösarvo vaikuta kassaan vaan se kirjataan tasearvona nykyarvoon. 5.5 Jouston ja varausten huomioiminen kassavirrassa Varausten tekemisen tarkoituksena on mahdollistaa tiettyjen suunnitelmien myöhemmin halvemmalla kuin niiden suunnitelmien toteuttaminen tapahtuisi ilman varauksia. Investointilaskelmaan varausten toteutus huomioidaan kahdella tavalla. Varaus aiheuttaa lisäkustannuksia investointivaiheessa, jotka näkyvät investointikustannuksissa. Vastaavasti varauksista saadaan tulevaisuudessa säästöjä, jotka huomioidaan tulona kassavirtaan. Täten elinkaarilaskelmaan säästön suuruus saadaan ilman varauksia tehdyn toimenpiteen ja suunnitellun varauksen kanssa tehdyn toimenpiteen kustannusten erotuksesta. Pääsääntöisesti toimenpide, jonka takia varaus on tehty, ei kuitenkaan välttämättä toteudu aina täydellä varmuudella, vaan toteutumiselle on olemassa tietty todennäköisyys. Näin ollen lopullinen lukema kassavirtalaskelmaan saadaan kertomalla säästöpotentiaali toimenpiteen oletetulla todennäköisyydellä.