Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016"

Juho-Matti Nurmi
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sivu 1 / 6 Liittokokous Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE Huomautus alkuun: kaikki tämän dokumentin reaaliarvolaskelmat perustuvat Tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, jossa 2011 = 1. Inflaatioennuste jokaiselle tulevalle vuodelle on 2 %. 1. SYL:n tulopohja SYL on riippuvainen jäsenmaksuista, sillä noin kaksi kolmasosaa järjestön kuluista katetaan jäsenmaksuilla. Muita tuottoja ovat opetusministeriön nuorisolain perusteella maksama valtionapu, sijoitustoiminnan tuotot sekä sektoreiden tuotot, jotka suurimmaksi osaksi ovat SYL:n jäsenjärjestöille kohdennettujen palvelujen käyttömaksuja Jäsenmäärä Kuten seuraavasta kaaviosta näkyy, jäsenmäärä kasvoi huimasti vuosien välillä (kaavio 1) jälkeen ylioppilaskuntien jäsenmäärässä tapahtui notkahdus, jonka ennakoitiin olevan alkua jäsenmäärien laskulle. Vuosina määrä on pysytellyt melko tasaisena, mutta ikäluokkien ja sisäänottomäärien pienenemisen sekä lyhentyvien opiskeluaikojen vaikutuksen myötä jäsenmäärän yleistrendin oletetaan olevan laskeva. Jäsenmäärän arvioidaan opetusministeriön koulutuksellisten tavoitteiden perusteella laskevan :een vuoteen 2020 mennessä. Edelleen on kuitenkin todettava, että muutosnopeutta on haastavaa arvioida Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys Valtionapu Valtionapu toimintavuodelle 2012 on euroa. Nuorisolain mukaisesti valtionapuja jaetaan toiminnan laajuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden mukaan. SYL:n toiminta on näillä kriteereillä ollut erittäin tehokasta ja kestää vertailun suhteessa muihin tuettuihin järjestöihin ja niiden valtionapuihin. SYL:n valtionavun määrä on pitkään noussut nimellisesti, ja reaalisestikin se on edelleen korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi vuonna 2001 (ks. kaavio 2). On kuitenkin huomattava, että vuodesta 2011 vuoteen 2012 SYL:n valtionapu väheni euroon valtion leikattua nuorisojärjestöjen avustuksia. Avustus maksetaan veikkausvoittovaroista, joiden kehityksen ennustetaan tällä hetkellä polkevan paikallaan koko vaalikauden ajan. Tämän suunnitteen laskelmat ovat tehty varovaisuuden periaatetta noudattaen sillä oletuksella, että valtionapuun ei muuten saataisi inflaatiokorotuksia, mutta kuitenkin johdonmukaisuuden vuoksi vuoden 2013

tämän dokumentin reaaliarvolaskelmat perustuvat Tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, jossa 2011 = 1.

2 2/ valtionavuksi on oletettu euroa, kuten budjetissa. Valtionavun määrä siis laskee sekä reaalisesti että erityisesti osuutena SYL:n kokonaistuloista (ks. kaavio 3) Kaavio 2. Toiminnan pääasialliset tulot Jäsenmaksukertymä ja valtionapu, tarkistettu 2011 arvoon 32 Valtionapu Jäsenmaksut Kaavio 3. Toiminnan pääasialliset tulot - jäsenmaksujen merkitys kasvaa Jäsenmaksukertymä ja valtionapu, reaaliarvo (2011), zoomattu muutokseen Valtionapu Jäsenmaksut 1.3. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Edellisten toimitilojen myynti tammikuussa 2010 mahdollisti SYL:lle aiempaa laajamittaisemman sijoitus- ja rahoitustoiminnan ja omarahoituspohjan vahvistamisen pitkällä aikavälillä tätä kautta. Kesäkuussa 2010 sijoitettiin euron pääoma varainhoitopalveluun. Varainhoitajana toimii toistaiseksi Icecapital Oy. SYL selvittää mahdollisia synergiaetuja varainhoidon yhdistämisessä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön kanssa.

Toiminnan pääasialliset tulot Jäsenmaksukertymä ja valtionapu, tarkistettu 2011 arvoon 32 Valtionapu Jäsenmaksut Kaavio 3.

3 3/ SYL:n sijoitustoimintaa ohjaa hallituksen hyväksymä sijoitusstrategia ja siitä vastaa pääsihteeri hallituksen tehdessä keskeiset sijoitustoimintaa koskevat päätökset. Liiton taloustoimikunta toimii tarpeen mukaan konsultoivassa roolissa. Sijoitustoiminnan päämääränä on SYL:n varallisuuden turvaaminen sekä mahdollisuus tukea omarahoitusta tulouttamalla toimintaan osa varallisuuden tuotosta. Strategian mukaan vuodessa voidaan tulouttaa enintään 2 % pääomasta edellyttäen, että vähintään tämä tuotto on vuoden aikana toteutunut. Markkinat ovat haastavat eikä varainhoitaja ole pystynyt saamaan vallitsevassa markkinassa riittävää tuottoa tulouttamisen mahdollistamiseksi. Varainhoitajan ohjauksesta vastaa liiton pääsihteeri. Hallitukselle toimitetaan säännöllisesti raportti varallisuuden kehityksestä. Reaalitalousarvion yhteydessä hallitus päättää vuosittain tuloutettavasta summasta edellisen vuoden tuoton perusteella. Samassa yhteydessä varainhoitaja esittää, miten salkun tilanne vastaa SYL:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja millä toimenpiteillä vastuullista sijoittamista SYL:n sijoitussalkussa voidaan edelleen kehittää. 2. SYL:n menot ja taloudellisen tilanteen suhde jäsenmaksuihin SYL:n talouden tilannetta keskipitkällä aikavälillä määrittää kolme keskeistä tosiasiaa: 1. jäsenmäärä laskee 2. valtionavun määrä todennäköisesti polkee paikallaan tai ainakin jää reaaliarvoltaan jälkeen (ks. kaavio 3 edellä) 3. kustannukset pyrkivät pääsääntöisesti kasvamaan noin inflaation verran. On hyvä huomata, että SYL:n kaltaisen asiantuntijaorganisaation kulurakenteessa henkilöstökulut, jotka tyypillisesti ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin, määrittävät jopa 60 prosenttia menoista (ks. kaavio 4). Kaaviosta näkyy varsinaisen toiminnan kulujäämän kehittyminen, ts. se määrä, mikä on kunakin vuonna katettava jäsenmaksuilla, valtionavulla ja sijoitustoiminnalla. Kaaviosta näkyy myös, että SYL:n toiminnan kulut eivät ole reaalisesti kasvaneet, vaan jopa vähentyneet (vrt. 2010). Kulut eivät kasvaisi myöskään jatkossa, jos oletetaan, että toiminnan laajuus säilyy nykyisen kaltaisena Kaavio 4. Toimintamenojen summa ja jakautuminen Henkilöstö- ja muut toimintakulut, tarkistettu 2011 arvoon 65 Henkilöstökulut Muut toimintakulut

Sijoitustoiminnan päämääränä on SYL:n varallisuuden turvaaminen sekä mahdollisuus tukea omarahoitusta tulouttamalla toimintaan osa varallisuuden tuotosta.

4 4/ Seuraavassa kaaviossa (kaavio 5) kuvataan SYL:n jäsenmaksun kehittyminen vuosina reaaliarvoisena, eli suhteessa kuluttajahintaindeksin muutokseen (vuosi 2011 = kerroin 1). Kaaviota lukiessa on huomattava, että SYL on päättänyt liittyä Opiskelijoiden liikuntaliiton jäseneksi v ja tämän jälkeen OLL:n jäsenmaksu, tuolloin 30 senttiä, v alkaen 40 senttiä, on peritty osana SYL:n jäsenmaksua. 6,00 Kaavio 5. Jäsenmaksun reaaliarvo (tarkistettu 2011 arvoon) 5,75 5,50 5,25 5,00 4,75 4, Edellä oleva kaavio selittää hyvin SYL:n kokonaistaloutta. Vuosina jäsenmäärä on noussut voimakkaasti joten jäsenmaksu on ollut pidettävissä reaalisesti joko samalla tasolla tai jopa laskevana kuten kovimman inflaation vuosina tapahtui. Vuoden 2008 jälkeen jäsenmäärä on lähtenyt laskuun, mutta toisaalta valtionapu on noussut hiukan inflaatiota nopeammin, ja näin ollen SYL:n jäsenmaksu on voitu pitää reaalisesti koko ajan samalla tasolla, pl. Opiskelijoiden liikuntaliittoon liittymisestä johtuva 30 sentin kertakorotus v Vuodesta 2012 eteenpäin tilanne on heikoin vuosikymmeniin: jäsenmäärä laskee ja valtionapu ei kasva. Jo pelkkä valtionavun inflaatiokorotusten puuttuminen aiheuttaisi haasteita pitää jäsenmaksua reaalisesti samana, ja kun jäsenmäärän pieneneminen lisätään yhtälöön, on jäsenmaksun reaalinen kohoaminen käytännössä väistämätöntä, ellei kuluja saada leikattua. Suunnitteessa onkin näin ollen ennakoitu, että jäsenmaksu nousisi tulevina vuosina sekä nimellisesti että reaalisesti (ks. tämän asiakirjan lopussa olevat taulukot). Periaatteena on edelleen se, että jäsenmaksuun tehtäisiin mahdollisimman pieniä vuosittaisia korotuksia harvemmin tapahtuvien suurempien kertakorotusten sijasta. Automaatiojäsenyyden säilyminen on keskeinen rakenteellinen tekijä jäsenmaksukehityksen osalta. Mikäli automaatiojäsenyys poistuu, tulee liiton taloudellinen rakenne pohtia uudestaan ja ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätä merkittävästi. 89

2012 alkaen 40 senttiä, on peritty osana SYL:n jäsenmaksua. 6,00 Kaavio 5.

5 5/ Talouteen liittyvät kehittämistoimet SYL, SAMOK, OLL ja OTUS perustivat 2007 yhteiset toimitilat Lapinrinteelle. Samalla perustettiin hallintoyhtiö OSS-järjestöpalvelut Oy, jonka tarkoituksena on ollut rakentaa järjestelmä yhteisten palveluiden tuottamiseen, laskuttamiseen ja koordinointiin. Toimintaa kehitetään edelleen ja palveluyhtiön roolia pyritään kehittämään niin, että se tuottaisi mahdollisimman suuret hyödyt olemassaolollaan. Uusin OSS:ssa tapahtunut laajennus on kääntäjäpalveluiden lisääminen OSS:n palvelutarjontaan, millä SYL tavoittelee kustannussäästöä edellisessä talousarviossa mainitun mukaisesti. OSS:n täyttäessä nyt viisi vuotta olisi syytä käydä läpi palvelutoiminnan rakenne ja palveluiden järjestämisen optimaalinen muoto. Nykyisen järjestelyn keskeisimmät haasteet ovat osittainen ylimääräinen hallinto (eli yhden ylimääräisen organisaation pyörittäminen samojen henkilöiden toimesta) sekä arvonlisäverokustannukset verrattuna esim. tilanteeseen, jossa palvelut tuottaisi yleishyödyllinen yhteisö eli esimerkiksi joku nykyisistä osakasyhteisöistä. SYL seuraa tätä kirjoitettaessa tiiviisti OTUS:n varainhoitajien kilpailutusprosessia. Mikäli taloustoimikunta katsoo tämän järkeväksi, myös SYL voisi käyttää kilpailutuksen tuloksia oman varainhoitonsa uudelleenjärjestämiseen paremman tulovirran saavuttamiseksi. Muilta osin SYL tiedostaa jäsenjärjestöjen yhtä lailla haastavan taloudellisen tilanteen jatkuvan kustannusten nousun ja laskevien jäsenmäärien kanssa ja pyrkii yhtä lailla huolehtimaan siitä, että järjestön taloudenpito on tehokasta myös jatkossa.

Toimintaa kehitetään edelleen ja palveluyhtiön roolia pyritään kehittämään niin, että se tuottaisi mahdollisimman suuret hyödyt olemassaolollaan.

6 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Liittokokous Asiakirja nro 11 KTS /

Samankaltaiset tiedostot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN