ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 81/04/1 Dnro Psy-2003-y-196 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 81/04/1 Dnro Psy-2003-y-196 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Suksiaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Rovaniemen maalaiskunta Vapo Oy Pohjois-Suomen tulosyksikkö PL OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus... 4 Tuotanto... 5 Tuotteet ja tuotantomäärä... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Kuivatus- ja valumavesien käsittely... 6 Liikenne... 7 Toiminnan lopettaminen... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Ympäristöhallintajärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 9 Päästöt pintavesiin... 9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Kalatalous Muu vesistön käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut elinkeinot ja toiminnot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun ja tärinän vaikutukset Muut vaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Tulosten toimittaminen, käsittely ja raportointi Ohjelman voimassaolo POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Lapin ympäristökeskus Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Muistutukset Metsähallitus Muurolan-Jaatilan osakaskunta AA Hakijan kuuleminen ja vastine... 23

3 1. Lapin ympäristökeskus Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Metsähallitus Muurolan-Jaatilan osakaskunta AA Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ympäristökeskus Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Metsähallitus Muurolan-Jaatilan osakaskunta AA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa jyrsinpoltto- ja palaturpeen tuottamiseksi Suksiaavan turvetuotantoalueelta. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Suksiaavan turvetuotantoalue sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnan Muurolan kylässä noin 4 kilometriä Muurolasta pohjois-luoteeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Suksiaavan turvetuotantoalueella ei ole ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Vapo Oy:llä on Suksiaavalla hallinnassaan maata yhteensä 94,8 ha. Alueet on vuokrattu ammattikasvatushallitukselta 80 ha vuonna 1975 ja 4 ha vuonna 1982 sekä Veitsiluoto Oy:ltä 10,8 ha vuonna Vuokrasopimukset päättyvät v ja Sopimuskautta jatketaan tarvittaessa, jos tuotanto ei vielä ole päättynyt ko. alueella. Rovaniemen seudun maakuntakaavassa (2000) Suksiaapa on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. TOIMINTA Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Suksiaavan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien enimmillään 70,1 hehtaarin alalla. Hakemukseen ei sisälly uutta tuotantopinta-alaa. Alueelta tuotettu poltto-turve toimitetaan turvetta

5 käyttäville asiakkaille, jyrsinpolttoturve Rovaniemen Energialle ja pala-turve pääasiassa Kemijärven Kaukolämpö Oy:lle. 5 Tuotanto Suksiaavan alue on kokonaisuudessaan sarkaojitettu ja kuivatettu turvetuotantoa varten. Alueen ojitus on aloitettu vuonna 1976 ja tuotantotoiminta vuonna Alueella on alusta asti tuotettu vuosittain vaihtelevasti jyrsinettä palaturvetta. Vuosina alueelta on tuotettu myös ympäristöturvetta. Tuotannossa olevaa pinta-alaa on yhteensä 65,1 hehtaaria. Lisäksi alueella on 5 hehtaaria auma-alueita, jotka pääosin ovat myös tuotantoon sopivia turvemaita. Tuotantokäytöstä on tähän mennessä poistettu 4,2 hehtaaria. Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Jyrsinturpeen tuotantomenetelmänä alueella käytetään imuvaunutuotantoa. Palatupeen tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suosta ja muokkaus palaksi palakoneella, palojen kuivattaminen kentällä ja keräily aumoihin. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdollisuuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Yleisimmin tämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella tai vastaavalla viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Turvemassan siirtojen tarkoituksena on edistää turpeen loppuun hyödyntämistä alueilla, joissa turvekerroksen alla olevan pohjamaan kivisyys tai muu epätasaisuus tai pehmeys haittaavat turvetuotantokoneiden toimintaa. Massansiirroilla myös estetään kivisestä pohjamaasta johtuvaa tulipaloriskiä. Turvemassan tarkempi poistaminen vähentää lisäksi maan muokkaustarvetta, jos alueella siirrytään metsänkasvatukseen tai muuhun viljelyyn turvetuotannon päätyttyä. Massansiirtoalueet eli ne alueet, joilta turvemassa on poistettu, toimivat yleensä tuotannon tukialueina mm. tuotantokentiltä poistettujen kivien keräysalueina. Massansiirtoalueita ei yleensä eroteta tuotantoalueen vesienjohtamisesta eikä massansiirtoihin muutoinkaan liity erityisiä vesienkäsittelyn muutoksia. Massansiirtoalueet jätetään yleensä, mahdollisen maanpinnan tasoittamisen jälkeen, kasvittumaan luontaisesti kunnes ne yhdessä muutoin tuotannosta poistettujen alojen kanssa muodostavat suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla voidaan siirtyä aktiivisiin jälkihoitotoimiin tai uuteen maankäyttömuotoon. Toteutetut massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirtoalueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi aloiksi. Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esitetään ne etukäteen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu mm. epäpuhtauksien (kivet ja kannot) poistoa, tuotantokenttien muotoilua sekä ojastojen puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä.

6 Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kaivamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turvekerrokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Pitkään tuotannossa olleilla kentillä turvekerros on ohut ja sen loppuun hyödyntäminen vaatii usein ojien vesienjohtokyvyn parantamista ulottamalla ojat tai osa ojista alapuoliseen kivennäismaahan saakka (ns. matalakenttäojitukset). Poistetut kivennäismaamassat joudutaan yleensä kuljettamaan tuotantokenttien ulkopuolelle, koska mahdollinen kivennäismaan sekoittuminen tuotettavaan turpeeseen heikentää tuotteiden laatua. Läjitysalueina voidaan hyödyntää myös työmaalla mahdollisesti olevia massansiirtoaloja. Mikäli tuotantoalueelle jatkossa suunnitellaan laajoja matalakenttäojituksia, esitetään ojitusten määrää ja sijaintia koskevat tiedot sekä niihin mahdollisesti liittyviä vesienkäsittelyn muutoksia koskevat suunnitelmat ennakolta Lapin ympäristökeskukselle. 6 Tuotteet ja tuotantomäärä Keskimääräinen vuosituotanto nykyisellä tuotantopinta-alalla on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta ja m 3 palaturvetta. Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 100 litraa tuotantokaudessa. Pumppaamon polttoainekulutus on noin litraa ja voiteluaineen kulutus noin 20 litraa vuodessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettävään turvallisuussuunnitelmaan. Suksiaavan polttoainehuolto on järjestetty keskitetysti tukikohta-alueelle, jossa sijaitsee öljy-yhtiön toimittama 10 m 3 :n säiliö. Lisäksi pumppaamolla on oma 1 m 3 :n polttoainesäiliö. Turvetuotantotoiminnassa ei käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Kuivatus- ja valumavesien käsittely Suksiaavan (70,1 ha) kuivatusvedet johdetaan tuotantoaikana pumppaamalla laskeutusaltaaseen 1 ja siitä laskuojan 1 kautta Ternujokeen ja Kemijokeen. Pumppaus on ollut käytössä vuodesta 1997 lähtien. Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa (pakkaskausi) vedet johdetaan luontaisesti laskeutusaltaan 1 kautta laskuojaan 1 ja siitä edelleen Ternujokeen. Laskeutusaltaan 1 pohjoispäässä on sulkulaite, joka pidetään pumpattaessa kiinni. Talvisaikaan sulkulaite on auki, jolloin vesi kulkeutuu vapaalla virtauksella altaaseen. Edellä mainitulla järjestelyllä saadaan kuivatustasoa tuotantoaikana alemmaksi, kun pumppu kuivattaa suota alemmaksi kuin vapaalla virtauksella tapahtuisi. Pumpun tuotto on mitoitettu pienemmäksi kuin vettä vapaalla virtauksella liikkuu, joten pumpulla on myös virtaamahuippuja tasaava vaikutus. Rankkasadeaikoina tämän voi havaita veden-

7 nousuna suon alimpien osien ojastoissa. Tällä edistetään kiintoaineen laskeutumista jo tuotantoalueen ojastoihin. Hakija estää tulvavesien pääsyn Ternujoesta tuotantoalueelle rakentamalla edellä esitetyn sulkulaitteen tilalle uuden, jolla voidaan estää korkeustasoon 66,50 nousevan tulvaveden pääsy tuotantoalueelle. Koska tällä rakenteella estetään tulvavesien pääsy tuotantoalueelle ja vesipinnan laskiessa Ternujoen puolella sillä säädetään vesipinnan korkeutta laskeutusaltaassa, ei virtaamansäätöpadon käyttäminen tässä tapauksessa ole mahdollista. Vesiensuojelun tehostamistoimenpiteenä hakija esittää pumppauksen aikaista vesipinnan nostamista laskeutusaltaassa nykyisten altaan reunojen tasolle eli noin 0,5 metriä. Altaan poikkipinta-alan ja syvyyden kasvaessa toimenpide parantaa altaan toimivuutta mm. pienentämällä virtausnopeutta ja lisäämällä viipymää sekä lietetilaa. Alueen nykyisin käytössä oleva laskeutusallas on rakennettu v Altaan kokonaispinta-ala on m 2 ja syvyys 1,5 m. Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan lisäksi ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoaineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan ja ylläpidetään niissä ojissa, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Mikäli ojia joudutaan kuivatuksellisista syistä syventämään kivennäismaahan ulottuviksi (ns. matalakenttäojitukset), voidaan myös lietealtaat ulottaa turvekerroksen alapuolelle, mikäli kivennäismaa on laadultaan sellaista, että syvennykset eivät aiheuta lisääntynyttä eroosio- ja sortumisriskiä. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Laskeutus- ja pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Suksiaavan tuotantoalue on kokonaisuudessaan eristysojitettu. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Turvetuotantoalueen lisäksi laskeutusaltaalla käsitellään hankealueella sijaitsevan tuhkanläjityspaikan suotovedet. Hakija on vuonna 1996, jolloin alueelle rakennettiin nykyinen pumppaamo, selvittänyt pintavalutuskentän rakentamismahdollisuutta. Silloin todettiin, että pintavalutukseen hyvin soveltuvia alueita ei Suksiaavan ympäristöstä löydy. Vesien johtamista tuotantoaikana nykyisestä laskeutusaltaasta Ternujoen ja Suksiaavan väliselle puustoiselle suoalueelle harkittiin, mutta siitä luovuttiin, koska alue on keväisin ja kesälläkin ylivirtaamakausina tulvaaluetta. Kemikaloinnin käyttö on kohtuuttoman kallis ratkaisu sillä saavutettavaan hyötyyn, alueen pieneen pinta-alaan ja kuormitukseen sekä Suksiaavan vuotuiseen pieneen tuotantomäärään nähden. 7 Liikenne Turvekuljetukset Suksiaavalla tapahtuvat jyrsinturpeen osalta yleensä heinä-marraskuulla eli osittain jo tuotantokauden aikana. Palaturvetta toimitetaan yleensä syksyisin ja keväisin. Keskitalvella Suksiaavalta ei yleensä ole kuljetuksia. Toimitusjaksolla lastausta ja ajoa suoritetaan tarpeen mu-

8 kaan ympärivuorokautisesti. Yhteensä kuljetukset kestävät vuosittain 1 2 kk. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen yleensä pyöräkuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 200 autokuormallista. Alueelta tuotettu polttoturve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille, jyrsinpolttoturve Rovaniemen Energialle ja palaturve pääasiassa Kemijärven Kaukolämpö Oy:lle. 8 Toiminnan lopettaminen Suksiaavan tuotantoalue on ollut käytössä jo 1970-luvun lopulta lähtien. Turvekerroksen kulumista on hidastanut alueella alusta asti harjoitettu palaturpeen tuotanto, jonka satomäärä on erityisesti pohjoisissa oloissa jyrsinpolttoturvetta selvästi vähäisempi. Toisaalta Suksiaapa on sekä turvelaatunsa että sijaintinsa (käyttökohteet) vuoksi soveltunut hyvin juuri palaturvetuotantoon. Tuotannon edistymistä on hidastanut myös läheisen Ternujoen tulvimisesta keväisin aiheutuvat kuivatus- ja sitä kautta tuotannon käynnistysongelmat. Alueelta on toistaiseksi poistettu tuotantokäytöstä 4,2 hehtaaria. Suksiaavan käytössä oleva pinta-ala alkaa selvemmin pienentyä arviolta noin vuoden kuluttua ja tuotannon voidaan arvioida päättyvän kokonaisuudessaan vuosiin mennessä. Kun poistuneista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Vuokra-alueet luovutetaan maanomistajalle takaisin vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa ja rajataan ojituksella pois tuotantoalueesta. Koska alue on vuokrattua aluetta sen tulevasta käyttömuodosta päättävät maanomistajat. Alueet rajataan pois tuotantoalueista ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueista, mikäli se on teknisesti helppo ja taloudellisesti järkevää toteuttaa, kun alueilla on toteutettu jälkikäyttötoimenpiteet tai ne ovat olleet pois tuotantotoiminnasta kaksi tuotantokautta. Lupakauden aikana tapahtuneista luovutuksista ja suunnitelluista rajauksista ilmoitetaan Lapin ympäristökeskukselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Suksiaavan vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaaseen sekä sulan kauden aikana pumppaamon padotuksen aiheuttamaan virtaaman hidastamiseen ojastoissa. Virtaaman hidastuessa erityisesti kiintoaineelle jää enemmän aikaa laskeutua ojastoihin ja lietesyvennyksiin. Lisäksi pumppaamo leikkaa rankkasateiden aikaisia valuntapiikkejä. Suksiaavalla on kysymys vanhasta, jo pitkään käytössä olleesta tuotantoalueesta, jonka vesienkäsittelyn tehostaminen nykyisestä on erittäin vaikeaa. Suksiaavan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä

9 pidetään kirjaa. Polttoöljyjen sekä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Asutuksen etäisyys huomioon ottaen alueella ei ole tehty erityisiä toimia pöly- tai meluhaittojen ehkäisemiseksi. Hakijan arvion mukaan Suksiaavan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan ympäristön kannalta parasta alueen olosuhteisiin soveltuvaa käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä. 9 Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttaminen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Suksiaavan kuormitus on laskettu sekä mitattuihin ( ) tuloksiin perustuvia ominaiskuormituksia että Lapin ympäristökeskuksen (LAP) ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) alueiden laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden pitkän ajan ominaiskuormituskeskiarvoja käyttäen koko 70,1 ha:n tuotantoalalle. Suon oman kuormitustarkkailun perustuvien ominaiskuormitusten keskiarvoilla Suksiaavan bruttokuormitus on fosforin osalta samaa luokkaa kuin LAP:n ja PPO:n tarkkailusoiden kuormituskeskiarvolla lasketut kuormitukset (taulukko 1). Kaikkien muiden muuttujien osalta bruttokuormitukset ovat hieman pienempiä kuin LAP:n ja PPO:n alueen tarkkailusoiden kuormituskeskiarvolla lasketut kuormitukset (taulukko 2). Vitmaojan luonnonhuuhtoumien avulla arvioiduissa Suksiaavan nettokuormituksissa (taulukko 1) humuksen ja kokonaisfosforin tulokset ovat samaa luokkaa kuin LAP:n ja PPO:n tarkkailusoiden kuormituskeskiarvolla lasketut kuormitukset. Muiden tarkasteltujen muuttujien osalta nettokuormitukset muodostuvat pienemmiksi kuin LAP:n ja PPO:n alueen tarkkailusoiden kuormituskeskiarvolla lasketut kuormitukset (taulukko 2).

10 Taulukko 1. Suksiaavan (70,1 ha) kuormitus laskettuna vuosien suon omiin tuloksiin perustuvien ominaiskuormitusten keskiarvoilla. 10 Kuormitus kg/d Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 -N Kok-P Brutto 8,3 19,3 1,0 0,49 0,05 Netto 1,3 10,4 0,36 0,34 0,03 Taulukko 2. Suksiaavan (70,1 ha) kuormitus laskettuna LAP:n ja PPO:n alueen lasketusaltaallisten yhteistarkkailusoiden keskimääräisillä ominaiskuormituksilla. Bruttokuormitus TUOTANTOVAIHE kg/d Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 -N Kok-P PO 4 -P touko-syyskuu 12,1 25,3 1,97 0,87 0,05 0,02 rankkasade 81,1 142,8 9,77 4,79 0,25 0,07 TUOTANTOVAIHE Nettokuormitus kg/d Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 -N Kok-P PO 4 -P touko-syyskuu 8,6 11,2 1,8 0,87 0,04 0,01 rankkasade 67,4 73 8,08 4,76 0,17 0,05 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Suksiaavan turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Toiminta ei ennakolta arvioiden myöskään vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vai-

11 kuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Palaturpeen tuotanto aiheuttaa selvästi vähemmän pölyhaitan vaaraa, mutta on toisaalta erityisesti palanvetovaiheessa enemmän melua aiheuttava tuotantotapa. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeuma-mittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Hakijan tietoon ei ole tullut hankealueen toiminnan asutukselle aiheuttamia pölyhaittoja eikä niistä ole valitettu. Turvekuljetuksista aiheutuva liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. 11 Melu Tutkimusten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentely-kohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähinnä traktorit). Liikenne voi aiheuttaa muusta liikennemelusta erottuvaa melua lähinnä suolle johtavalla tiellä. Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä sekä talousjätettä. Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit.

12 12 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen luonto ja suojelukohteet Suksiaapaa ympäröi etelässä ja pohjoisessa metsäiset moreenipitoiset rinnemaat, lännessä tuotanto-alueen erottaa Ternujoesta noin 100 metrin levyinen puustoinen suoalue ja idässä Suksiaapa rajoittuu puustoiseen, ojitettuun suohon. Lähiympäristössä ei ole erityisiä maankäyttökohteita. Hankealuetta lähinnä sijaitseva luonnonsuojelualue on Louevaaran Natura-alue tuotantoalueelta länteen. Matkaa suojelualueelle on noin 5 km. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita inventoituja pienvesiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Asuttuihin tiloihin sekä vesienlaskureitillä että kuljetusreitillä on matkaa tuotantoalueelta 1,7 km. Tuotantoalueen luoteispuolella Ternujokivarressa on karttatarkastelun perusteella ilmeisesti kesäasuntoja, joiden etäisyys Suksiaavalta on 1,3 km. Hirvaalla sijaitsevaan Metsäoppilaitokseen on matkaa noin 2,2 km. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu Suksiaavan kuivatus- ja valumavedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen tuotantoalueen länsipuolella virtaavaan Ternujokeen, joka laskee Kemijokeen noin 5 kilometriä alempana. Ternujoen vedenlaatua on seurattu vuodesta Ternujoen vedenlaatu Suksiaavan kohdalla on väriltään tummaa sekä varsin ravinnerikasta ja rautapitoista. Vuosina kokonaisravinnepitoisuudet vaihtelevat Ternujoella fosforin osalta keskimäärin tasolla µg/l ja typen osalta tasolla µg/l. Humusta (COD Mn ) on joen vedessä ajoittain runsaasti ja väri-luku nousee parhaimmillaan 350 mg Pt/l. Happipitoisuus joessa on keskimäärin noin 11 mg/l kyllästysasteen ollessa noin 85 %. Veden rautapitoisuus on keskimäärin µg/l. Mineraaliravinteiden määräsuhteiden perusteella typpi on toiminut perustuotantoa rajoittavana tekijänä. Vuosina perustuotantoa rajoittavana minimitekijänä toimi typpi tai fosfori. Jokivesistössä virtaava vesi tuo kuitenkin jatkuvasti myös minimitekijänä toimivia ravinteita mukanaan kasvien ulottuville. Kalatalous Ternujoen kalastuksesta on tiedusteltu postitiedusteluna vuosina 1997 ja Tiedustelun kohderyhmänä oli molempina vuosina sama 52 talouden joukko. Vuoden 2000 kalastustiedustelussa vastaukset kahden tiedustelukerran jälkeen saatiin yhteensä 41 taloudelta (85 %). Kalastaneita vastaajista oli 13 ja määrä oli sama kuin edellisenä tiedusteluvuonna 1997.

13 Kalastus Ternujoella oli keskittynyt Petäjäisen altaan säännöstelyn vaikutusalueelle. Vain muutama talouksista oli kalastanut sen yläpuolisella Ternujoella. Alueen kalastajat pitivät Ternujokea enimmäkseen tyydyttävänä tai välttävänä kalavetenä. Veden sameus ja ruskeus olivat kalastajien mielestä pyyntiä merkittävästi haittaavia tekijöitä. Joki ei nykyisiltä puitteiltaan houkuttele kalapaikkana. Yleisimmät kalastushaitaksi koetut tekijät olivat tunnusomaisia metsätaloudellisen ym. kuivatustoiminnan aiheuttamia kalastushaittoja. Ne taloudet, jotka eivät kalastaneet tiedustelualueella ilmoittivat syyksi kalastamattomuuteen useimmin kalastamisen Kemijoen pääuomassa tai muualla. Lisäksi syinä mainittiin ravustajien paljous, korkea ikä, kiinnostuksen puute, työkiireet, pitkät etäisyydet ja muutto toiselle paikkakunnalle. Vaikka Ternujokisuu tiedetään hyväksi rapualueeksi ja ravustusta alueella harjoitetaan, ei tiedustelussa ilmeisesti haluttu antaa tietoja ravustuksesta ja saaliiden suuruudesta. Myös mm. paikallisen osakaskunnan esimiehen mukaan Ternujokisuun rapukanta on ollut viimevuosina runsas. Esimiehen mukaan rapuja on havaittu runsaasti rautatiesillan yläpuolisellakin osalla. Tiedustelun lisäksi Ternujoella on tehty sähkökoekalastuksia vuosina 1997 ja Koekalastuspisteet sijaitsevat Ternuvuoman vaikutusalueella. Suksiaavan alapuolisella Ternujoella varsinaista sähkökalastettavaa koskialuetta ei ole. Sähkökalastusten perusteella harjus lisääntyy luontaisesti Ternujoen yläosan koskialueilla. 13 Muu vesistön käyttö Suksiaavan alapuolisen Ternujoen vesialueen virkistyskäyttömuotoja ovat kalastus ja ravustus. Vesistö soveltuu myös alaosaltaan veneilyyn. Alueella sijaitsee rantasaunoja, joten vettä käytetään uimiseen ja saunavetenä. Vettä ei käytetä talousvetenä tai karjan juomavetenä. Maaperä ja pohjavesiolot Lähimmälle luokitellulle pohjavesialueelle on tuotantoalueelta matkaa yli kolme kilometriä. Hakijan tiedossa ei ole kaivoja tms. vedenottamoita lähietäisyydellä tuotantoalueesta. Muut elinkeinot ja toiminnot Suksiaavan turvetuotantoalueen sisäpuolella, lohkon 1 pohjoisreunalla, sijaitsee turvetuhkan läjitysalue, jolle on erillinen voimassa oleva ympäristölupa. Tuhkanläjitys on alueen turve-tuotannosta erillinen hanke, josta vastaavana on Rovaniemen Energia. Suksiaavan toiminta sijaitsee Palojärven paliskunnan alueella. Turvetuotantoalueella on silloin tällöin havaittu poroja, mutta ilmeisesti alue ei ainakaan nykyisin kuulu porojen tärkeisiin oleskelu- ja laidunalueisiin.

14 14 Muut kuormittavat toiminnat Ternujokeen johdetaan Suksiaavan turvetuotannon lisäksi myös Ternuvuoman turvetuotantoalueen vedet. Ternujoen kautta Kemijokeen laskee kuivatusvesiä myös Suksiaavan turvetuhkan varastointialueelta. Ternujokeen vaikuttaa Kemijoen Petäjäskosken voimalaitoksen yläaltaan säännöstely jo noin 2 km ennen jokisuuta. Säännöstelyväli on peruskartan mukaan 0,5 metriä (62,14 62,64). Ternujoen valuma-alueen soita on ojitettu ja metsiä hakattu laajalti luvulta lähtien. Maataloutta ei joen varrella enää juurikaan harjoiteta. Suoperäisestä ja käsitellystä valuma-alueesta johtuen Ternujoen vesi on humuspitoista ja väriltään ruskeaa. Ojitukset lisäävät osaltaan vähäjärvisen jokivesistön virtaamien ja vedenlaadun vaihtelua. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Tuotannossa olevan suon kuormitus on yleensä vähäisempää kuin kuntoonpantavan suon ja turvetuotantosuon kuormitus ja vesistövaikutukset keskittyvät tuotantokauteen eli kesään. Yleisesti Pohjois-Suomessa tuotanto käynnistyy aikaisintaan toukokuun lopulla ja päättyy viimeistään syyskuun lopulla. Sulan maan aikana tuotantokenttä on kuiva ja pintakerros sateen sattuessa altis huuhtoutumaan ojiin ja edelleen vesistöön. Toisaalta kuiva turvemaa imee vettä ja tasaa ylivalumia. Suksiaavan turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön vedenlaatuun kohdistuvia kuormitusmuuttujia on tarkasteltu varsinaisella tuotantokaudella ja rankkasadetilanteessa seuraavassa taulukossa. Suksiaavan vaikutukset veden laatuun ovat vähäisiä. Typen laskennallinen lisäys Suksiaavan kuormituksen seurauksena on hyvin lievä Ternujoessa, jossa kokonaistyppeä on kesällä keskimäärin µg/l ja ammoniumtyppeä noin µg/l. Ternujoen laskiessa Kemijokeen ei Suksiaavan turvetuotannolla näyttäisi olevan vaikutusta laskennallisen arvioinnin perusteella. Bruttovesistövaikutukset Kausi Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ternujoki Suksiaavan kohdalla tuotantokausi < 0,1 < 0,1 3 2 <1 <1 rankkasade < 0,1 < 0,1 5 2 <1 <1 Ternujoki laskussa Kemijokeen tuotantokausi < 0,1 < 0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade < 0,1 < 0,1 <1 <1 <1 <1 Nettovesistövaikutukset Kiintoaine COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ternujoki Suksiaavan kohdalla tuotantokausi < 0,1 < 0,1 1 1 <1 <1 rankkasade < 0,1 < 0,1 4 3 <1 <1 Ternujoki laskussa Kemijokeen tuotantokausi < 0,1 < 0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade < 0,1 < 0,1 <1 <1 <1 <1 Suksiaavan vaikutukset alapuolisen Ternujokeen ja Kemijokeen ovat merkityksettömiä. Vesistökuormitus ja sen vaikutukset Ternujoessa ovat enää vähäisiä. Kun huomioidaan Ternujoen nykyinen pitoisuustaso, Suksi-

15 aavalta ei kuitenkaan tule joen käyttökelpoisuutta ja veden laatua muuttavaa kuormitusta. 15 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Suksiaavan mahdolliset vaikutukset kohdistuvat Ternujoen alaosalle, minne vaikuttaa voimakkaasti Kemijoen säännöstely. Samalle jokialueelle vaikuttavat lisäksi ylempää Ternujoesta tuleva kuormitus sekä mm. Suksiaavalla sijaitseva tuhkanläjityspaikka. Kalastuskyselyn tietojen perusteella Suksiaavan toiminta ei ainakaan viimeisen noin kymmenen vuoden aikana ole vaikuttanut Ternujoen alaosan kalakantoihin tai kalastuskäyttäytymiseen. Lohensukuisten kalalajien poikastuotantoalueita ei Suksiaavan turvetuotantoalueen ja Kemijoen välisellä alueella Ternujoessa ole. Ravustustietojen perusteella Suksiaapa ei ole vaikeuttanut rapujen lisääntymistä Ternujokisuulla, vaan päinvastoin jokisuu on tunnettu hyvänä rapualueena. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Pöly voi satunnaisesti aiheuttaa pientä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Asutuksen etäisyys huomioon ottaen tuotannon pölyämisestä ei aiheudu haittaa. Melun ja tärinän vaikutukset Tuotannon aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa eikä todennäköisesti voimakkaimmillaankaan kantaudu tuotantoalueelta lähiasutukseen saakka. Muut vaikutukset Tuotantoalueelle johtavan suotien ja valtatien risteyksessä sijaitsee asutusta. Asutus sijaitsee samalla vilkkaasti liikennöidyn Kemi-Rovaniemi valtatien sekä rautatien välittömässä läheisyydessä. Turvekuljetusten liikenteestä voi aiheutua vähäistä pöly- ja meluhaittaa risteysalueen asutukselle. Haitat ovat kuitenkin vuosittain lyhytaikaisia, sillä kuljetusten määrä Suksiaavalta on verrattain pieni, ja sekoittuvat muun liikenteen aiheuttamiin vastaaviin pöly- ja meluhaittoihin. Tuotannon jatkaminen ei aiheuta olennaisia muutoksia maisemaan. Tuotantopinta-alan poistaminen turvetuotantokäytöstä ja siirtyminen muun maankäytön piiriin tulee muuttamaan Suksiaavan lähimaisemaa. Muutos on laajemmin ajankohtainen kuitenkin vasta vuoden kuluttua. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on liittänyt hakemukseensa ehdotuksen esityksensä Suksiaavan käyttö-, päästö- sekä vaikutustarkkailuohjelmaksi.

16 16 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja eli selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoituksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa, esim. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotantopäivät tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä kirjataan tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan pumppaamon asennus, käyttöaika, mahdolliset häiriöt huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset jne.) muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistö- ja ilmakuormitukseen tai meluun Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirja säilytetään niin kauan, kuin tuotantoa harjoitetaan. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja erikseen sovittaessa Lapin ympäristökeskukselle. Päästötarkkailu Tarkkailupisteet Suksiaapan turvetuotantoalueelta tulevan veden laatua tarkkaillaan laskeutusaltaasta laskuojaan purkautuvasta vedestä. Tarkkailun ajankohta Veden laatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden lupajaksoissa siten, että tarkkailuvuosia on jakson aikana kaksi. Suksiaapa on päästötarkkailussa vuosina 2006 ja Vesinäytteet otetaan kesällä ja syksyllä kahden viikon välein viikot ( ). Suksiaavan vesimäärinä käytetään edustavilta Pohjois-Suomen turvetuotantoalueilta mitattua virtaamaa. Muiden vuodenaikojen kuormituksen arviointiin käytetään ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksia. Lapin ympäristökeskuksen alueella ympärivuotista päästötarkkailua on Lumiaavalla.

17 17 Analyysit Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaistyppi, (Kok. N) kokonaisfosfori (Kok. P) Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä- heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään mineraaliravinteet, rauta ja ph: Fosfaattifosfori (PO 4 -P) Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Nitraatti- + nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) Rauta (Fe) ph Tehon tarkkailu Suksiaapalla ei toteuteta vesienkäsittelyrakenteiden tehontarkkailua mittauksin. Rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen, mm. syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrä, perusteella. Poikkeustilanteiden tarkkailu Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Tulokset toimitetaan välittömästi konsultille ja niistä määritetään kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kemiallinen hapenkulutus. Suppea tarkkailu Suksiaavalla ei tehdä suppeaa tarkkailua tuotantoalueen suhteellisen pienen koon vuoksi (alle 100 ha). Päästöjen laskenta Laskennassa veden laatutietoina käytetään aina Suksiaavan mitattuja tietoja ja virtaamatietona Pohjois-Suomen edustavien turvetuotantoalueiden mitattuja virtaamatietoja. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Vaihtoehtoisesti luonnonhuuhtouman arvona käytetään Lapiosuon Ison Äijönsuon soidensuojelualueella sijaitsevan Vitmaojan luonnontilaisen valuma-alueen tuloksia. Koska Suksiaapalla päästöjä tarkkaillaan vain sulan veden aikana, alueen ympärivuotisen kuormituksen arvioinnissa käytetään edustavien ympärivuotisten tarkkailukohteiden tietoja. Lapin ympäristökeskuksen alueella ympärivuotista päästötarkkailua on Lumiaavalla.

18 18 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Tarkkailupisteet Vesistötarkkailua tehdään samoina vuosina kuin päästötarkkailua eli vuosina 2006 ja Alapuolinen tarkkailupiste (Ternujoki 20) sijaitsee välittömästi Suksiaavan alapuolella. Ternujoki 10 ja Piimäkallio sijaitsevat Suksiaavan yläpuolisella Ternujoella. Havaintopaikka Koodi Koordinaatit Ternujoki laskuojan alapuoli Ternujoki Ternujoki laskuojan yläpuoli Ternujoki Ternujoki laskuojan yläpuoli Piimäkallio Näytteenotto ja analysointi Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytepisteiltä otetaan neljä näytettä, joista ensimmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet tulee ottaa samalla näytteenottokierroksella. Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vesisyvyys on alle 2 m. A-klorofyllinäyte otetaan kokoomana 0 2 m:n vesikerroksesta tai matalammista vesistä koko vesipatsaasta. Näytteistä määritetään: happi Kok. P sähkönjohtavuus PO 4 -P ph Kok. N väri NO 2 + NO 3 -N COD Mn NH4-N kiintoaine Fe A-klorofylli (heinä syyskuu) Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys ja lämpötila. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/l. Biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu Tarkkailuohjelman biologisella ja kalataloudellisella seurannalla saadaan tietoa siitä, miten vesistöön tuleva kuormitus vaikuttaa vesistön biologiseen tilaan (kalat). Sähkökoekalastus Kalataloustarkkailuun kuuluu sähkökoekalastus. Kohteeksi valitaan sähkökalastukseen soveltuva koskialue Suksiaavan alapuoliselta Ternujoelta.

19 Alueen tarkempi sijainti selviää ensimmäisen koekalastuksen yhteydessä. Koeala merkitään maastoon siten, että se on myöhemmin paikannettavissa. Ternujoella sijaitsee myös Ternuvuoman turvetuotantoalue, jonka sähkökoelastusalueet (Pitkäkosken alaosa ja Saarikoski) sijaitsevat Ternujoen yläosalla. Kohteet valokuvataan ja ne kalastetaan kolmeen kertaan. Tuloksista lasketaan lajikohtainen tiheys ja biomassa pinta-alaa kohden. Lohikalat mitataan yksilökohtaisesti ja niistä otetaan tarvittaessa suomunäyte ikämääritystä varten. Sähkökoekalastuksilla saadaan tietoa myös mahdollisesta ravun esiintymisestä alueella. Lisäksi haastatellaan paikallisen kalastuskunnan edustaja sähkökoekalastusta vastaavien vuosien kalastus- ja istutustiedoista. Sähkökoekalastus tehdään Ternujoessa samoina vuosina kuin päästö- ja vesistötarkkailuakin eli vuosina 2006 ja Kohteet valokuvataan ja ne kalastetaan kolmeen kertaan. Lohikaloista otetaan suomunäytteet ikämäärityksiä varten. Habitaattikuvaus Koekalastusten yhteydessä koekalastusalalta tehdään habitaattikuvaus (kohdekuvaus) eli määritetään alan mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus ja makrolevät peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Lisäksi koealat valokuvataan. Kasvillisuudelle ja pohjalle kertyneen sakkauman määrä arvioidaan seuraavalla luokituksella: 0 = Ei kerrostumia 1 = Vähän: kerrostuman vahvuus < 1mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = Kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = Runsaasti: kerrostuman vahvuus 1 2 mm, peittävyys yleensä % 4 = Erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % Kalastustiedustelu Postitse tehtävä kalastustiedustelu suunnataan Ternujoen rannanomistajille vuonna Tiedustelualueena on Ternujoki. Kysely tehdään kolmikierroksisena niin, että toisella kierroksella lähetetään vastauskehotus ja kolmannella kierroksella uusintakysely. Tiedustelulla saadaan tietoa kalastuksen laadusta ja laajuudesta, kala- ja rapusaaliista sekä mahdollisista kalastusta haittaavista tekijöistä, kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Aineiston käsittelyssä erotetaan Ternujoen säännöstelemätön yläosa ja joen alaosa, jonne Petäjäskosken voimalaitoksen säännöstelyvaikutus ulottuu. 19 Tulosten toimittaminen, käsittely ja raportointi Vesistö- ja päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristölautakunnalle. Tulokset toimitetaan tarkkailujakson päätyttyä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset. Päästötarkkailun tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Poikkeavista tuloksista otetaan yhteyttä heti ympäristökeskukseen.

20 Samoin ilmoitetaan mahdolliset näytteenottajan havaitsemat vedenlaatuun vaikuttavat tekijät. Tarkkailujakson päätyttyä kaikki vedenlaatu-, ominaiskuormitus- ja virtaamatiedot toimitetaan siirtotiedostona. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Tarkkailuvuosien päästö- ja vaikutustarkkailutulokset raportoidaan samassa raportissa, jossa tarkastellaan Suksiaavan kuormituksen vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Raportin tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Lapin ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Raportit lähetetään Lapin ympäristökeskukselle, Lapin TE-keskukselle ja- Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportit lähetetään myös sähköisessä muodossa. 20 Ohjelman voimassaolo Tarkkailuohjelma on voimassa seuraavan lupakauden ajan. Ohjelmaan voidaan tehdä tarkennuksia sopimalla niistä Vapo Oy:n, Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin TE-keskuksen kesken. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt turvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojelu-valmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Suksiaavalla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan patorakenteen tai penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Häiriötilanteista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. Pumppaamon mahdollisista häiriöistä ei Suksiaavalla aiheudu ympäristöllisiä ongelmia, koska vedet voidaan mahdollisen käyttökatkon aikana johtaa luontaisena virtaamana edelleen laskeutusaltaan kautta. Ternujoen ennalta arvaamattoman suuri kesäaikainen tulvinta, joka rikkoisi lohkon 2 alaosan pengerryksen, voisi tuotantoaikana aiheuttaa penkereen rikkoutumisesta aiheutuvien kiintoainehuuhtoumien lisäksi lohkon 2 alaosalla jyrsityn turpeen huuhtoutumisen vesistöön. Suksiaavan turvetuotantoalueella on voimassa oleva ympäristövahinkovastuuvakuutus.

21 21 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Suksiaavan toiminta ei aiheuta tilakohtaista korvattavaa haittaa. Kalastustiedustelujen perusteella toiminnasta ei myöskään aiheudu merkittävää haittaa Ternujoen alaosan kalastolle tai kalastukselle eikä rapukannoille. Suksiaavan kuormituksen aiheuttamat vähäiset haitat Ternujoen kalastolle ja kalastukselle hakija esittää kompensoitavaksi 60 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rovaniemen maalaiskunnassa , lehti-ilmoituksella Lapin Kansa -nimisessä lehdessä sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta, Rovaniemen maalaiskunnalta, Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskuksen mielestä esitetty vesiensuojelutekniikka ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tulvavesien pääsy tuotantoalueelle tulee estää. Mikäli tulvan pääsyä alueelle ei voida estää, on tuotanto lopetettava ja suoritettava jälkihoitotoimenpiteet alueella, johon tulvavesi pääsee nousemaan. Mikäli uusi tulvapenger rakennetaan kauemmas Ternujoesta lohkolle 2, voidaan tuotannosta poisjäänyttä aluetta, kun siihen on tullut kasvillisuutta, käyttää vesiensuojeluun esimerkiksi kosteikkopuhdistamon tapaisena alueena. Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että turvetuotantoalueet tuotetaan loppuun mahdollisimman nopeasti. Loppuvaiheen kuivatusongelmat pitkittävät tuotantoaikaa. Tuotantoa voidaan jonkin verran nopeuttaa kottaamalla sarkoja, siirtämällä turvetta saralta toiselle. Tuotantoalue tulee pienenemään seuraavina vuosina ja ympäristökeskus esittää, että sitä mukaa kun alueita, sarkoja tai lohkoja, jää pysyvästi pois turvetuotannosta, tulee ne tasata ympäristöön soveltuvalla ja jälkikäyttömuodon vaatimalla tavalla. Ympäristökeskus vaatii, että hankkeen vaikutustarkkailu tulee tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että se liitetään Kemijoen yhteistarkkailuun ja raportoidaan osana sitä. Kun edellä luetellut seikat huomioidaan ympäristölupapäätöksessä, ei Lapin ympäristökeskus näe estettä luvan myöntämiselle.

22 22 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on esittänyt, että kalataloudellista tarkkailua jatketaan edelleen TE-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Ternujoen kalastuksen haittatekijät ja mahdolliset kalasto/rapukantamuutokset tulee kompensoida 60 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Muistutukset 3. Metsähallitus Metsähallitus pitää tärkeänä, että Suksiaavan vesiensuojelutoimenpiteet mitoitetaan niin, että turvetuotantoalueelta johdetut vedet eivät pitkällä aikavälillä kuormita Ternu- ja Kemijokea. Vaikutusten seurannan tulee olla jatkuvaa ja seurannan tulee reagoida myös mahdollisiin kuormituspiikkeihin. Todennäköistä on, että hakemuksessa esitetyllä vesiensuojelutekniikalla vesistökuormitus ei vuositasolla lisäänny eikä aiheuta vesien laadun muutoksia, mutta se edelleen aiheuttaa kumuloituvasti vesistöhaittaa. Tätä lisää mahdolliset, esim. epäsuotuisista säistä aiheutuvat kuormituspiikit, jotka voivat aiheuttaa paikallisesti suurta vahinkoa. Ternujoessa on harjuskanta ja poikastuotantoalueita sekä runsas rapukanta jokisuussa Suksiaavan turvetuotantoalueen vaikutusalueella. Turvetuotannosta on haittaa kiintoaineen kulkeutumisen takia niin harjus- kuin rapukannoille. Vaikka tehdyissä kalastustiedusteluissa ei olekaan todettu viime aikoina haitallista vaikutusta kala- ja rapukantoihin, on esitetyn kalatalousmaksun lisäksi aiheellista tehdä ympäristölupaan kirjaus, jossa luvan hakija sitoutuu korvaamaan turvetuotantoalueen vaikutusalueella mahdollisesti taantuvat tai hävinneet harjus- ja rapukannat turvetuotannon aikana ja lopettamisen jälkeen useana vuonna toistuvilla riittävillä rapu- ja harjusistutuksilla. RKTL:n ja kalatalousviranomaisten tulee vahvistaa kalatalousmaksun suuruus sekä istutusten määrä. Korvaukset ja korvaavat toimenpiteet tulee tehdä taannehtivasti edelliseen lupapäätökseen asti. Turvetuotantoalueet muodostavat selkeän paloriskin ympäröivälle alueelle. Lupahakemuksessa ei varauduta mahdollisen palon leviämiseen metsäpaloksi. Lupaehtojen tuleekin sisältää toimenpiteet metsäpalojen leviämisen torjuntaan sekä vaatimus korvausvelvollisuudesta metsäpalon sattuessa. 4. Muurolan-Jaatilan osakaskunta Osakaskunta vaatii Suksiaavan turvetuotantoalueen vesien johtamisesta Ternujokeen kaloille aiheutuvan haitan korvattavaksi ensisijaisesti istutusvelvoitteella eikä kalatalousmaksulla. Istutusvelvoite olisi 25 kg pyyntikokoista kirjolohta, mikä voitaisiin hyvin toimittaa Ternujokeen yhtä aikaa Ternuvuoman istutusvelvoitteen kanssa.