VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
|
|
- Sami Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA Sumen Ssialidemkraattinen Pulue
2 SDP:n vanhuspliittinen hjelma 1 Ikääntyneet vat ssiaalisesti kestävän yhteiskunnan kivijalka Pulueemme vanhusplitiikka perustuu ssialidemkratian keskeisiin arvihin, ihmisarvn ja vapauden kunniittamiseen, tasa-arvn tteuttamiseen, yhteisvastuuseen ja ikeudenmukaisuuteen. Slidaarisuus takaa yhteisen vastuun kaikista kansalaisista ja njaa lainsäädännöllä turvattuihin vapauksiin ja ikeuksiin. Oikeus yhteiseen hyvään kuuluu kaikille. Hyvinvinti vaatii sallisuutta. Jkaisella kansalaisella n ltava ikeus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen riippumatta hänen iästään, kunnstaan, kulutuksestaan, varallisuudestaan tai syntyperästään. Osallisuuden lisääminen sekä ssiaalisten ja terveyserjen kaventaminen vat hyvinvintiplitiikan perustehtäviä. Yhteistä vastuuta ei vi tteuttaa kilpailun keinin. Lisääntyvä kaupallisuus ja kilpailuun perustuva vitntavittelu tarvitsevat vastavimakseen yhteiseen vastuuseen situtunutta timintaa: kuntien ja klmannen sektrin vitta tavittelemattmia palveluja. Vanhusplitiikan tulee perustua ensisijaisesti julkiseen järjestämisvastuuseen, ammattitaitiseen hitn ja timivaan palveluverkstn. Jtta turvallinen ja hyvä ikääntyminen lisi mahdllista, n myös yhteisöllisyyttä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava. Vapaaehtistyö ja lähimmäisenrakkaus vat vanhusplitiikan tärkeitä tukia kansalaisyhteiskunnassa. Pitkä elämänkkemus ja histriallinen perspektiivi tasapainttavat glbaalin maailman npeita muutksia ja tuvat yhteiskuntaan jatkuvuutta. Ikääntyneiden ihmisten kasvava määrä rakentaa kivijalkaa ssiaalisesti kestävälle yhteiskunnalle, kun tamme sen yhteiseksi vimavaraksi. Yhteiskunta lemme me Hyvä yhteiskunta tarvitsee aineellista, ssiaalista ja inhimillistä päämaa. Menestyvä talus ja vahva työllisyys luvat hyvinvintiyhteiskunnan välttämättömän aineellisen perustan. Ssiaalinen pääma karttuu eri-ikäisten ihmisten elämänkkemuksista, keskinäisestä luttamuksesta ja vurvaikutuksesta. Ikääntyneiden pans yhteiskunnan timintaan sijittuu mnille alueille: vapaaehtis- ja vertaistyöhön, palvelujen käyttämiseen, kulttuurin kuluttamiseen ja tuttamiseen sekä jälkiplven tukemiseen. Ikäihmisten mahdllisuus sallistua palkkatyöhön n vimavara, jta tarvitaan kun ikälukat pienenevät. Tarvitaan myös inhimillistä päämaa, jka rakentuu kasvatuksen, kulutuksen, kulttuurin, henkisen ja hengellisen työn tulksena. Elinikäinen ppiminen tu yhteiskuntaan jatkuvasti uutta tiedllista päämaa, jka yhdistyneenä elämänkkemukseen ja ymmärrykseen n ainutlaatuinen resurssi. Ikääntyviä ihmisiä kskeva tutkimus n llut yksipulista. Usein tutkimukset lppuvat 65- tai 75-vutiaisiin ja näiden jälkeistä aikaa tutkitaan useimmiten hunkuntisuutena, sairautena, raihnaisuutena, nnettmuuksina ja kustannuksina. Tarvitsemme lisää tutkimusta kk ikääntyvästä väestöstä ja sen mnimutisesta panksesta yhteiskunnan timintaan. 1
3 Hyvä ikääntyminen Hyvä ikääntyminen merkitsee ikäihmisen ihmisarvn kunniittamista ja kunkin ainutlaatuisen elämäntilanteen ja yksilöllisten tarpeiden humin ttamista. Hyvä ikääntyminen merkitsee sitä, että ikäihmisellä n mahdllisuus sekä miin lihin, yksityisyyteen ja autnmiaan että mahdllisuus lla mukana itselle tärkeissä yhteisöissä ja yhteisessä timinnassa. Pariskuntien n saatava vanheta yhdessä. Hyvä ikääntyminen merkitsee myös sallistumista yhteiskunnalliseen timintaan ja päätöksentekn. Hyvä ikääntyminen mahdllistaa sen, että työelämästä siirtyy eläkkeelle yhä useampia terveitä ja timintakykyisiä ihmisiä. Hyvä ikääntyminen merkitsee mahdllisuutta myös man timintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseen. Hyvä ikääntyminen edellyttää esteettömiä ympäristöjä sekä khtuuhintaisia lähipalveluja. Hyvä ikääntyminen rakentuu myös riittävälle taludelliselle turvalle, jka saltaan tukee matimisuutta ja itsemääräämisikeutta. Hyvä ikääntyminen edellyttää tieta tarjlla levista palveluista ja tuen saatavuudesta. Siihen kuuluu ikeus saada tarpeenmukaista, yksilöllistä ja laadukasta hita, hivaa ja hulenpita. Ikäihmisten tulee vida luttaa tarvitsemansa palvelun turvallisuuteen ja jatkuvuuteen. Se merkitsee man tahdn kuulemista ja palvelun perustumista vurvaikutukseen. Hyvään ikääntymiseen kuuluu arvkkuus ja turvallisuus myös elämän lppuaikina. Saatthidssa n krstettava ihmisarva, inhimillisyyttä ja itsemääräämisikeutta. 2 Osallisuus ja vaikutusmahdllisuudet Ikääntyvät ihmiset vat man elämänsä parhaita asiantuntijita, tasa-arvisia timijita ja päättäjiä, eivät päätöksenten khteita. Ikääntyviä n kuultava kansalaisina, asukkaina, yhteiskunnallisina vaikuttajina, asiakkaina, kuluttajina ja palautteen antajina. Tämä edellyttää myös nykyisten ikärajakäytäntöjen timivuuden tarkastelua. Sumalaista demkratiaa ja aktiivista kansalaisuutta n vahvistettava. Ssiaali- ja terveysministeriön yhteyteen n perustettava vanhusasianvaltuutetun timist. Kunnissa timivista vanhusneuvstista tulee säätää lailla. Vanhusneuvstlla tulee lla itsenäinen ikeus saada tietja ikäihmisiä kskevista valmisteilla levista asiista ja ikeus antaa niistä lausuntja sekä muuten puuttua ikäihmisiä kskeviin kysymyksiin. Vapaaehtistiminnan edellytyksiä n vankistettava. Ikääntyvien ihmisten man järjestötiminnan ja vanhustyötä tekevien järjestöjen tukeminen ja vahvistaminen n välttämätöntä. Yhdistyksille ja vapaamutiselle ryhmätiminnalle n tarjttava edullisia ja helpsti saavutettavia kkntumistilja. Kuntien perimien, yhä khavien tilavukrien sijaan kuntien pitää tarjta vapaaehtistiminnalle maksuttmia tilja (esim. vakituisten käyttöaikjen ulkpulella kulut, nuristilat ym.). Ikääntyvien ihmisten sallisuuden ja vaikutusmahdllisuuksien lisäämiseksi n ikääntyvien asumisyksikköjä kannustettava asukasfrumeiden perustamiseen. Ikääntyvien sallisuus n turvattava myös hidn ja hivan suunnittelussa ja tteutuksessa. Myös maisten ja per- 2
4 heen kanssa tehtävä yhteistyö n nähtävä vimavarana. Jtta inhimillinen vanhustenhit ja -hiva visi tteutua, n lainsäädännön, taluden, saamisen ja käyttäjien vaikutusmahdllisuuksien ltava tasapainssa. 3 Timintakyvyn ja terveyden edistäminen sekä ylläpitäminen Terveyden ja timintakyvyn ylläpitämisen merkitys krstuu ihmisen ikääntyessä. Ne tekevät mahdlliseksi matimisuuden ja sallistumisen, suriutumisen jkapäiväisistä askareista ja elämästä nauttimisen. Timintakyvyn ylläpitäminen ja siihen satsaaminen n sekä inhimillistä että kestävän kansantaluden kannalta järkevää. Ympäri maan n tehty hyvää kehittämistyötä esim. ennaltaehkäisevää ja kuntuttavaa työtetta käyttäen. Nyt tarvitaan kansallinen hanke j lutujen hyvien käytäntöjen levittämiseen. Mnipulinen arkiliikunta ja elämänrytmiin säännöllisesti kuuluva vimien ja tasapainn harjittelu edistävät terveyttä ja ylläpitävät timintakykyä. Hyvää kkemusta n saatu eläkeläisjärjestöjen jäsenten sallisuudesta esimerkiksi vertaisliikkujina ja ryhmämutisten liikuntaharrastusten vetäjinä. Timintakyvyn vähäisetkin khentumiset ehkäisevät avuttmuutta ja siten myös raskaan hidn tarvetta. Myös kuntutuksen eri mutjen kehittäminen ja erityisryhmien, kuten veteraanien, kuntutustarpeisiin vastaaminen kuuluvat kestävään ikääntymisplitiikkaan. Osallisuus kulttuuriin ja taiteeseen pitää turvata kk elämän ajan. Aktiivinen sallistuminen taiteen ja kulttuurin tuttamiseen, tapahtumiin ja yhteiseen ssiaaliseen timintaan vaikuttaa myönteisesti hyvinvintiin, mielenterveyteen, muistisairauksiin ja kuntutumiseen ja takaa näin myös mielekkäämmän, pitkän elämän. Ikääntyneen väestön alkhlinkäyttö n lisääntymässä merkittävästi. Erityisesti alkhlia paljn käyttävien suurten ikälukkien siirtyminen eläkkeelle vaatii erityisiä ehkäiseviä timenpiteitä yleisen kknaiskulutuksen vähentymiseen tähtäävän alkhliplitiikan lisäksi. Ssiaali- ja terveydenhult ei vi eikä kykene yksin khtaamaan kasvavan vanhusväestön mninaisia tarpeita, vaan tarvitaan yhteistyötä mm. kulttuuripalveluiden, taideinstituutiiden ja liikunnan ammattilaisten sekä vapaaehtisten kanssa. Liikunta- ja kulttuuritimintaa n lisättävä järjestelmällisesti ikäihmisten elämään ja vanhustenhulln palvelu- ja hityksiköihin, jtta jkaisella ikääntyvällä n tasa-arvisesti mahdllisuuksia elämyksiin, virkistymiseen, kkemuksiin ja sallisuuteen. 4 Hyvän elämän turvaava elinympäristö Ikääntymisen n ltava mahdllista massa kdissa tai kdinmaisessa ympäristössä. Asuinympäristöjen kaavituksessa, yhdyskuntarakentamisessa ja liikenteen suunnittelussa n humiitava esteetön ja turvallinen liikkuminen. Palvelujen niin kunnallisten kuin kaupallistenkin n ltava saavutettavissa, jtta aktiivinen elämä ja sallistuminen vat mahdllisia. Myös julkisen liikenteen järjestelyillä ja taksiseteleillä n turvattava ikääntyvien liikkuminen. Kevyet vet, luettavat tekstit, selkeät kuulutukset, matalat kynnykset ja niiaavat kulkuneuvt vat ikääntyvän ja esteettömän yhteiskunnan perusrakennetta. 3
5 Ikääntyminen kuuluu yhteiskunnan jkaisen sektrin vastuulle ja palvelujärjestelmän n ennakkluulttmasti tuettava ikääntyneiden sallistumista kaikkeen arkipäiväiseen elämänmenn. Asuminen Ikääntymisen n ltava mahdllista massa kdissa. Asuntrakentamisessa n humiitava ikääntyminen ja siihen liittyvät muutstarpeet. Asumisen mutja n mnipulistettava ja kehitettävä ikääntyneiden mia tiveita kuunnellen. Eri-ikäisten ja -kuntisten ihmisten asumisen samassa palveluyksikössä n ltava mahdllista asukkaan niin halutessa (esim. pulist). Erilaisten innvatiivisten asumismutjen kehittäminen n tarpeen. Ikäihmisten yhteisöllisten ja vertaistuesta vimaa saavien uusien asumismutjen kehittelyä n aktiivisesti ja taludellisesti - tuettava. Uusia asumisyhteisöjä ja palvelutalja rakennettaessa n humiitava myös ympäristössä asuvien palvelutarve. Uusien asumismutjen lainsäädännöllinen määrittely n tarpeen asiakkaan ikeuksien turvaamiseksi. Hyvinvintia edistävien ktikäyntien yhteydessä pitää arviida asumislsuhteet, muutstöiden ja krjauksen tarpeet. Ikääntyvällä tulee lla ikeus asuntn tehtäviin, ktna selviytymistä parantaviin muutstöihin. Neuvntaa sekä lainitus- ja avustusmahdllisuuksia n kehitettävä. Hissirakentamiseen ja kuntien krjausneuvntaan n satsattava, tarpeelliset apuvälineet n taattava ja gerteknlgian käyttööntta n edistettävä. Ktna asuminen edellyttää, että vanhustenhidn palvelu- ja hitketjut saadaan sujuviksi. On päästävä ern viimeisten elinvusien muuttkierteestä. Tavitteena n, että vanhus asuu yhdessä paikassa jssa apuvälineitä, tukipalveluita, hivaa ja hita annetaan hänen tarpeidensa mukaisesti ja muuttuviin tarpeisiin vastataan. Yhteydenpit Vanhustyön tueksi tulee ennakkluulttmasti kehittää uusia resursseja. Erityisesti n satsattava ikäihmisen matimisuutta, timintakykyä ja turvallisuutta sekä sallisuutta tukevan teknlgian kehittämiseen ja käyttöönttn. Tavitteena n teknlgialla tukea ikäihmisten ktna asumista sekä helpttaa työtä hit- ja palveluyhteisöissä. Teknlgian tulee lla helppkäyttöistä, khtuuhintaista sekä käyttäjäystävällistä. Välineiden käyttöä ja käyttööntta tulee tukea teknlgialainaamilla. Sumi n krkean teknlgian maa, mutta ikääntyvät n humiitu teknlgisessa kehityksessä hunsti. Haastamme teknlgian kehittäjät suunnittelemaan arkisen elämän laitteita ikääntyvän ihmisen tarpeisiin. 5 Ikääntyville ikeus saada palveluita lakiperusteisesti Hyvinvintiyhteiskunnan n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeuksien tteutuminen yhdenmukaisin kriteerein. Se edellyttää vanhuspalvelulain säätämistä, riittävää rahitusta niin valtin kuin kuntienkin budjeteista sekä valtakunnallista ja paikallista valvntaa. 4
6 Vanhuspalvelulailla n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeudet heidän hyvinvintiaan tukeviin palveluihin, myös ulkiluun ja virkistykseen. Lähtökhtana tulee lla ikääntyvän ihmisen ikeus mielekkääseen, ihmisarviseen ja turvalliseen elämään kaikissa tilanteissa. Ikääntyvän ihmisen ihmisarva n kunniitettava hänen kunnstaan riippumatta ja tämän periaatteen n läpäistävä kk palvelujärjestelmä. Lakiin n kirjattava aiempia laatususituksia ja eri palveluita kskevat säädökset, jilla vahvistetaan ikääntyvän asemaa ja itsemääräämisikeutta. Nrmien täyttymistä n valvttava tehkkaasti, tarvittaessa uhkasakn avulla. Palveluhjaus ja neuvnta sekä ktna asumisen tukeminen Yhteiskunnan palvelut ja ikäihmisille tärkeät timinnt mudstavat laajan ja sirpaleisen kknaisuuden. Jtta ihminen visi saada tästä runsaudesta hyödyn, hän tarvitsee selkeää infrmaatita ja saavaa hjausta ja neuvntaa. Mnipulinen neuvnta ja hjaus sekä matalan kynnyksen palvelu- ja resurssikeskukset tarjavat sallistumismahdllisuuksia sekä mnipulista tieta asumisesta, ikääntymisestä, kulttuurista, ssiaaliturvasta, harrastusmahdllisuuksista, järjestötiminnasta jne. Neuvnta- ja resurssikeskukset vat ktna asumista, sallisuutta ja hyvinvintia tukevia palvelukeskuksia. Lakisääteisen palvelutarpeen arviinnin avulla hulehditaan ja ennakidaan ikääntyvän ihmisen palvelutarpeita ja laaditaan tarvittaessa palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Ktihit Hyvä elämä ja asuminen massa kdissa mahdllisimman pitkään n niin ikääntyvien ma kuin vanhusplitiikan yleinen tavite. Se edellyttää nykyistä laadukkaampien ja khtuuhintaisten kti- ja tukipalvelujen sekä ktisairaanhidn lisäämistä. On laadittava kansallinen ktihidn kehittämishjelma, jssa määritellään ktiin annettavien palvelujen määrälliset ja laadulliset tavitteet ja kriteerit. Omaishit ja palvelut Omaishidsta n mudstunut merkittävä vanhusten hitamisen mut. Omaishit spii erittäin hyvin jihinkin elämäntilanteisiin inhimillisenä tapana hitaa läheistä ktna. Omaishidn tukea n kehitettävä tavitteena tuen laadun ja tasn parantaminen sekä työelämän vaatimusten kanssa justavammin yhteen svitettu järjestelmä. Omaishidsta säädettyä lakia tulee vahvistaa niin, että se takaa maishitn yhtenäiset kriteerit ja selkeän ikeusturvan asuinkunnasta riippumatta. Omaishit ei saa lla määrärahasidnnainen vaan lakiperusteinen hitmut. Omaishittilanteen tulee aina lla vapaaehtinen valinta. Se ei saa lla hitmut, jhn ajaudutaan siksi, ettei muuta hita le tarjlla. Omaishit perustuu maishitajan ja kunnan tekemään spimukseen ja hit- ja palvelusuunnitelmaan, jka arviidaan tarvittaessa. Omaishitn n turvattava riittävät ja mnipuliset tukipalvelut, jiden avulla tuetaan hidettavan ja maishitajan hyvinvintia ja jaksamista. Omaishitajille n taattava terveydenhulln palvelut. 5
7 Työlainsäädännössä n humiitava maishidsta jhtuvat järjestelyt, kuten justavat työajat, sa-aikatyö, mahdllisuus etätyöhön, vurtteluvapaaseen ja saaikaeläkkeeseen. Perhehit Perhehit n henkilön ympärivurkautisen hulenpidn järjestämistä hänen ktinsa ulkpulella yksityiskdissa. Vanhustenhidssa kiinnstus siihen n lisääntynyt etenkin, kska se sveltuu hyvin muistisairaiden ihmisten hitn ja n laitshita taludellisempi ja inhimillisempi hitmut. Perhehitn n määriteltävä ammatillinen pätevyys, jtta vidaan taata laadukas hit. Perhehidn kustannuksia n seurattava. Ympärivurkautinen hit ja palveluasuminen Ikääntymisen myötä avun tarve vi kasvaa niin, että massa kdissa asuminen ei hyvänkään ktipalvelun turvin le mahdllista tai taviteltavaa. Tällöin hivan ja avun turvaavaa asumista tulee lla järjestetty tarvetta vastaavasti. Tavitteen tteutuminen edellyttää myös uusien hivapaikkjen rakentamista. Tällöin n humiitava myös ympäristössä asuvien ikäihmisten tarpeet ktna asumista tukeviin hit- ja palvelutilihin. Ympärivurkautisen hidn ja palveluasumisen palvelut tulee turvata lainsäädännöllä. Ammatillinen saaminen Pelkästään lainsäädännöllisillä keinilla vanhustenhidn tulevaisuutta ei vi turvata. Pätevän henkilökunnan saamiseksi n vanhustyön kulutuksen, erikistumispintjen ja työn sisällön hukuttelevuutta lisättävä. Vanhustyössä ja hivatehtävissä timivilla tulee lla riittävä kulutus ja saaminen. Gerntlgista erityissaamista n vahvistettava sekä ssiaali- että terveydenhullssa. Myös työyhteisöjen hyvää jhtamista, työn rganisintia ja työhyvinvinnista hulehtimista n kehitettävä. Kulutusta n kehitettävä ja mnipulistettava siten että se tukee vanhuspalveluiden tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Hithenkilökunnan täydennyskulutusvelvitteen tteutumisesta ja ammatillisen erityissaamisen vahvistamisesta tulee hulehtia aikaisempaa paremmin. Lyhytkestisella ammatillisella kulutuksella (esim. hiva-avustaja) vidaan saada työntekijöitä hiva-alan avustaviin tehtäviin. On kuitenkin tärkeää järjestää tällaiset kulutukset sana tutkintn jhtavaa kulutusta siten, että niitä vi halutessaan täydentää kk tutkintn saakka. Vapaaehtistiminnan tukeminen lu lisää mahdllisuuksia vanhusten hyvinvinnin lisäämiseksi. Järjestöt hulehtivat, että vapaaehtistimijat saavat asianmukaisen perehdytyksen timintaan ikääntyvien apuna arjessa sekä ktna että laitksissa. Siksi mahdllisuuksia vapaaehtistyöhön n lisättävä kaikenikäisille ja järjestöjen timintaa n tuettava. Vapaaehtisia ei pidä kuitenkaan laskea mukaan henkilöstömitituksiin. 6
8 Hyvien käytäntöjen leviäminen vanhustenhidssa n välttämätöntä. Hyvistä käytännöistä paras n se, jka merkitsee ikäihmisen ihmisarvn kunniittamista hänen timintaedellytyksistään riippumatta. Se merkitsee kunkin ainutlaatuisen elämäntilanteen, mien mieltymysten ja tttumusten ja yksilöllisten tarpeiden humin ttamista. Se merkitsee man tahdn kuulemista ja palvelun perustumista vurvaikutukseen, ei viranmaisten yksipulisiin ratkaisuihin. 6 Palveluiden järjestäminen Yhteisesti rahitetut vanhuspalvelut eivät saa lla vitntavittelun khde. Jtta tämä tteutuisi, n julkisen palvelututannn ltava vanhustenpalveluiden perustana. Sitä vidaan täydentää järjestöjen tuttamilla sekä yksityisillä palveluilla. Klmannen sektrin kansalaisten yhteistimintaan perustuva palvelututant n turvattava, ja varmistettava ettei kilpailulainsäädäntö vaikeuta tai estä sitä. Kuntien tulisi palvelustrategiissaan määritellä, mikä n kuntien maa tutanta ja miltä sin palvelut järjestetään tisin. Se helpttaisi klmannen ja yksityisen sektrin mahdllisuutta ennakida man timintansa järjestämistä. Timivalla yhteisellä palvelujärjestelmällä takaamme sen, että hit ja hiva vat jkaisen saatavilla. Hankkeita, jissa julkisen sektrin työntekijöitä siirretään yrittäjiksi tekemään entistä työtä yrittäjävastuulla, emme hyväksy. Yrittäjyyden lisäämiselle ssiaali- ja terveydenhullssa tulee lla aina hyvät perusteet, eikä säästön aikaansaaminen le sellainen js hyvinvinti samalla heikkenee. Kun palveluasuntja ja hivakteja rakennetaan yhteiskunnan tuella, n rakennusten mistus ja hallinta syytä varmistaa kunnille tai niiden yhteistimintarganisaatiille. Näin asunnt pysyvät tarkitetussa käytössä. Kknaisten palvelulaitsten kilpailuttamisen sijasta mahdllinen hankinta yksityissektrilta n parempi rajata vain itse palvelutimintihin. Kilpailutuksen pelisääntöjen saamiseen n kunnissa satsattava. Kuntien tietisuutta kilpailutuksen vaihtehdista, kuten surahankinnasta, n lisättävä. Vanhuspalvelujen kilpailutuksen ja stpäätösten tulee lla avimia siten, että niitä vidaan vertailla sekä laadun, henkilöstömititusten että kustannusten suhteen. Näin ikääntyvä sekä maiset pystyvät vertailemaan hitpaikkjen ja palvelujen paremmuutta suhteessa miin tarpeisiin ja maksukykyyn. Tietjen tulisi lla kaikkien nähtävillä myös verkssa. Palvelujen tulisi painttua nykyistä humattavasti enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja tisaalta tehkkaaseen kuntutukseen, jtta vältytään raskailta ja pitkittyviltä hidilta. Näin saavutetaan samanaikaisesti säästöä ja lisätään hyvinvintia. Se edellyttää muutksia niin kulutukseen kuin asenteisiinkin. Se edellyttää riittävien valtinsuuksien hjaamista ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen. 7 Timeentul 7
9 Ikääntyvän ihmisen timeentuln tulee lla taslla, jka tukee sallisuutta, matimisuutta ja hyvää elämää. Eläkkeiden ja muiden etuuksien tasa ja niiden kehitystä suhteessa asiakasmaksuihin, hinta- ja palkkatasn n jatkuvasti seurattava. Kknaisuutena n turvattava jkaiselle khtuullinen elämisen tas. Pienitulisten eläkeläisten kannalta tärkeitä vat myös palvelujen hyvä saatavuus ja laatu sekä palveluista maksettavien asiakasmaksujen khtuullisuus. Etenkin yhteisten ssiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen niin, että ne vat jkaisen saatavilla tulista riippumatta, n välttämätöntä. Eläketurvan kehittäminen On tärkeää tehdä parannuksia kansaneläkkeen ja pienimpien työeläkkeiden varassa pitkäaikaisesti elävien timeentuln esim. kansaneläkkeen taskrtuksilla ja/tai kunnallisvertuksen eläketulvähennystä krttamalla. Takuueläke (vimaan 3/2011) n sinänsä kannatettava, mutta se ei paranna satjen tuhansien pienitulisten asemaa jiden eläke n suurempi kuin 685 eura. Työeläkkeiden stviman turvaamiseksi eläkejärjestelmää n kehitettävä. Tarpeelliset selvitykset ja muutkset tulee tehdä työmarkkinajärjestöjen ja valtivallan klmikantaneuvtteluin. Eläkeläisjärjestöjä n tässä prsessissa kuultava. Eläkkeensaajien asumistuki Pientä kansan- ja työeläkettä saavien timeentuln parantamiseksi tulee eläkkeensaajien asumistukea krttaa. Erityisesti tuen tarpeessa vat yksinasuvat eläkeläiset, jtka asuvat vukra-asunnissa kaupungeissa. Asumiskustannukset ylittävät usein hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärän myös palveluasunnissa asuvilla. Eläkkeensaajien asumistuen määrää tulee krttaa 85 prsentista 95 prsenttiin hyväksytyistä asumismenista, jista n vähennetty mavastuusuus. Humiitavien asumismenjen enimmäismäärät vat jääneet selkeästi jälkeen vukrien krtuksista. Enimmäismääriä tulee krttaa vusittaisen tarkistuksen lisäksi 10 prsenttia. Khtuullisen turvan varmistamiseksi hyväksyttävistä enimmäismääristä n säädettävä lain taslla. Vimaan tuleva takuueläke vähentää tuhansien eläkkeensaajien asumistukea. Eläkkeensaajan asumistuki tulee svittaa takuueläkkeeseen, jtta jkaisella takuueläkkeen saajalla n muiden edellytysten täyttyessä ikeus myös täyteen eläkkeensaajan asumistukeen. Maksuplitiikka Ikääntyvien ihmisten ja perheiden palvelutarpeet ja maksukyky vaihtelevat paljn. On tärkeää, että maksuplitiikka n ikeudenmukaista ja ihminen tietää mistä hän maksaa. Kustannustaakan kknaisuuden tulee lla aina khtuullinen suhteessa maksukykyyn, eivätkä maksut saa estää terveyden ja hyvinvinnin edistämisen kannalta lennaisten palveluiden käyttöä tai jhtaa varattmuuteen. Asiakasmaksuista n tehtävä kknaisselvitys, jnka phjalta tteutetaan nykyistä ikeudenmukaisempi, maksukyvyn humiiva maksujärjestelmä. Sen puitteissa n tteutettava ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksukatn ja lääkemaksukatn yhdistäminen ja ma- 8
10 daltaminen. Tätä kautta n mahdllista keventää maksutaakkaa etenkin niiltä pienitulisilta ihmisiltä, jilla n runsaasti terveydenhulln maksuja ja lääkekuluja. Kunnallisen asiakasmaksukatn välikatt n säilytettävä. Jatkssa maksukatta tulee kehittää asiakkaan palvelukknaisuuden kannalta arviimalla mm. perushammashit ja ssiaalihultlain mukaiset palvelut. Lisäksi tulee helpttaa maksukatn täyttymisen seuraamista. Palveluasumisen palvelumaksut n yhtenäistettävä ja säädeltävä laissa. Palveluasumisyksiköiden n ilmitettava hinnittelustaan selkeästi ja avimesti myös ns. palvelupakettien salta. Emme hyväksy laitshidn palvelujen vyöryttämistä perusmaksujen ulkpulelle. Myös ktihitpalveluiden hinnittelu n selkeytettävä. Ssiaali- ja terveydenhullssa käyttöön tetun palvelusetelin arv n sidttava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään, jtta asiakkaiden maksurasitus ei kasva eikä le riippuvainen asuinkunnasta. Jkaisella tulee lla mahdllisuus käyttää rahaa myös muuhun kuin perushitn riippumatta hänen asumismudstaan. Vähimmäiskäyttövaran määrittelyssä tulee humiida hyvinvintiyhteiskunnan periaatteet: ihmisen itsemääräämisikeus ja jkaisen ihmisen ikeus mielekkääseen ja hyvään elämään. Omaishidn tuki Omaishidn palkki n krvaus maishitajan työstä. Palkkista tulee periä ainastaan paklliset ssiaaliturvamaksut, jllin ennaknpidätys lisi krkeintaan 10 %. Omaishidn tuen maksatus tulee yhdenvertaisuussyistä siirtää yhtenäisten kriteerien phjalta Kelan hidettavaksi. Työttömyysturvalainsäädäntöä ja sen tulkintaa n selvitettävä maishitajien työttömyysturvan salta. 8 Keskeiset tavitteet OSALLISUUS Ikääntyvälle n taattava sallisuus tasa-arvisena timijana, päättäjänä ja yhteiskunnan vimavarana. Häntä n kuultava kansalaisena, asukkaana, vaikuttajana, asiakkaana, kuluttajana ja palautteen antajana. Häntä ja hänen maisiaan n kuultava myös vanhustenhidn ja hivan suunnittelussa ja tteutuksessa. Kunnassa timivasta vanhusneuvststa tulee säätää lailla. Sillä n ltava ikeus saada tietja ikäihmisiä kskevista valmisteilla levista asiista ja ikeus antaa niistä lausuntja sekä muuten puuttua ikäihmisiä kskeviin kysymyksiin. Vapaaehtistiminnan edellytyksiä n vankistettava. Ikääntyvien ihmisten mia järjestöjä ja vanhustyötä tekevien järjestöjen timintaa n tuettava. Yhdistyksille ja vapaamutiselle ryhmätiminnalle n tarjttava helpsti saavutettavia kkntumistilja. Kuntien pitää tarjta ikääntyvien yhdistys- ja harrastustiminnalle myös maksuttmia tilja. 9
11 Yhteisesti rahitetut vanhuspalvelut eivät saa lla vitntavittelun khde. Ne n järjestettävä pääasiassa julkisena tutantna ja niitä vidaan täydentää klmannen sektrin palvelututannlla sekä yksityisillä palveluilla. Kuntien, järjestöjen ja pienten yritysten kilpailusaamista n vahvistettava. Klmannen sektrin timinta n turvattava ja varmistettava, ettei kilpailulainsäädäntö estä sitä. TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN Ikääntyvän terveyttä ja matimisuutta n ylläpidettävä ja parannettava ennaltaehkäisevällä ja kuntuttavalla tteella. Jtta tämä tteutuisi: n humiitava esteettömyys ja turvallisuus kaavituksessa, asuinympäristöjen ja liikenteen suunnittelussa sekä asuntrakentamisessa n arviitava asumislsuhteet ja asunnn krjaustarpeet hyvinvintia edistävien ktikäyntien yhteydessä n parannettava asuntjen krjausneuvntaa ja lainituksen ehtja sekä hissirakentamisen edellytyksiä n taattava tarpeelliset apuvälineet ja edistettävä gerteknlgian käyttöä n muutettava ajattelutapaa niin hallinnssa, kulutuksessa kuin käytännön työssäkin n hjattava riittävät valtinsuudet ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen n tuettava sallistumista liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin n taattava mahdllisuus virkistykseen ja ulkiluun asumismudsta riippumatta Asumisen mutja n mnipulistettava. Ikäihmisten yhteisöllisten ja vertaistuesta vimaa saavien uusien asumismutjen kehittelyä n tuettava aktiivisesti. Vanhustenhidn palvelu- ja hitketjut n saatava yhtenäisiksi. On päästävä ern viimeisten elinvusien muuttkierteestä ja tutava tarpeiden mukainen hiva ja hit sinne, missä vanhus asuu. Ikäihmisen itsenäistä elämää, turvallisuutta ja sallisuutta tukevan käyttäjäystävällisen teknlgian kehittämistä ja käyttööntta n edistettävä. Tässä apuna timivat mm. alueellisesti perustettavat teknlgialainaamt. Teknlgialla n myös helptettava työtä hit- ja palveluyhteisöissä. Haastamme teknlgian kehittäjät suunnittelemaan arkisen elämän laitteita ikääntyvän ihmisen tarpeisiin. TOIMIVAT YHTEISET PALVELUT Hyvinvintiyhteiskunnan n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeuksien tteutuminen yhdenmukaisin kriteerein. Vanhusten palvelut ja ikeudet n turvattava lainsäädännössä. Laissa tulee säätää nykyiset laatususitukset ja eri palveluita kskevat säädökset mnipulinen palveluneuvnta ja -hjaus sekä matalan kynnyksen resurssi- ja palvelukeskukset palvelutarpeen arviinti ja ikeus arvin mukaisiin palveluihin ktihidn palveluiden laatua (ja hintaa) kskevat säädökset palveluasumisen laatua (ja hintaa) kskevat säädökset ikeus khtuullisiin asiakasmaksuihin 10
12 Omaishidsta säädettyä lakia n vahvistettava, jtta se takaa yhtenäiset kriteerit ja selkeän ikeusturvan. Omaishitn n turvattava riittävät ja mnipuliset tukipalvelut sekä hitajille terveydenhulln palvelut. Työlainsäädännössä n humiitava maishidsta jhtuvat järjestelyt. VANHUSTYÖN AMMATTILAISET Vanhustenhit- ja hivatehtävissä timivilla tulee lla riittävä kulutus ja pätevyys. Vanhustenpalveluissa tarvitaan lisäksi ammattitaitista ja saavaa jhtamista ja työn rganisintia. Gerntlgista saamista tarvitaan alalle lisää. Kulutusta n kehitettävä ja mnipulistettava siten että se tukee vanhuspalveluiden tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Täydennyskulutusvelvitteen tteutuminen ja ammatillisen erityissaamisen vahvistaminen n taattava. Lyhytkestinen ammatillinen kulutus avustaviin tehtäviin n järjestettävä sana tutkintn jhtavaa kulutusta. Vapaaehtistyön mahdllisuuksia n lisättävä kaikenikäisille mm. järjestöjen timintaa tukemalla. Vapaaehtisia ei pidä kuitenkaan laskea mukaan henkilöstömitituksiin. TOIMEENTULON TURVAAMINEN Kansaneläkkeen ja pienimpien työeläkkeiden varassa pitkäaikaisesti elävien timeentula tulee parantaa kansaneläkkeen taskrtuksilla ja kunnallisvertuksen eläketulvähennystä krttamalla. Työeläkkeiden stviman turvaamiseksi n selvitettävä mahdllisuudet kehittää indeksijärjestelmää. Eläkkeensaajien asumistukea tulee krttaa nstamalla tuen suutta ja krttamalla humiitavien asumismenjen enimmäismääriä Eläkkeensaajan asumistuki tulee svittaa takuueläkkeeseen, jtta jkaisella takuueläkkeen saajalla n muiden edellytysten täyttyessä ikeus myös täyteen eläkkeensaajan asumistukeen. Asiakasmaksuista n tehtävä kknaisselvitys, jnka phjalta tteutetaan nykyistä ikeudenmukaisempi, maksukyvyn humiiva maksujärjestelmä. Tämän selvityksen yhteydessä tteutetaan ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksukatn ja lääkekatn yhdistäminen ja madaltaminen. Maksut eivät saa estää terveyden ja hyvinvinnin kannalta lennaisten palveluiden käyttöä tai jhtaa varattmuuteen. Maksukatta n kehitettävä asiakkaan palvelukknaisuuden kannalta arviimalla mm. perushammashit ja ssiaalihultlain mukaiset palvelut. Lisäksi tulee helpttaa maksukatn täyttymisen seuraamista. Ssiaali- ja terveydenhullssa käyttöön tetun palvelusetelin arv n sidttava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään, jtta asiakkaiden maksurasitus ei kasva eikä le riippuvainen asuinkunnasta. 11
13 Ohjelman valmistelu: Ohjelman valmistelleen työryhmän puheenjhtajana n timinut kansanedustaja Anneli Kiljunen ja sihteerinä Outi Vilen. Ryhmän työhön vat sallistuneet mm. Jarkk Eskla, Hilkka Häkkilä, Aulikki Kananja, Marja-Liisa Kunnas, Tim Lehtinen, Olli Lehtnen, Assi Liikanen ja Mari Niemi-Saari. Lisäksi hjelmavalmistelun tueksi n järjestetty vanhuspliittinen seminaari, jka pidettiin Helsingissä Ohjelmatyöhön n myös kerätty kansalaisnäkemyksiä SDP:n Vanhustenhit kuntn -kampanjan verkksivuilla. 12
Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotKuntakohtaiset palvelut
Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
LisätiedotASIAKKAAN VALINTA & ASIAKASSUUNNITELMA
ASIAKKAAN VALINTA & ASIAKASSUUNNITELMA Sari Heikka, palveluesimies Ikäihmisten palveluhjaus Kti n POP 13.11.2018 Valinnan vapaus asiakkaan sallistuminen ja valinnanvapauden vahvistuminen -> uudenlainen
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotMitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila
Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen
LisätiedotIkäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012
Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotOMAISHOIDON TUKI SOITESSA
OMAISHOIDON TUKI SOITESSA Omaishidn tuen määritelmä Laissa (Laki maishidn tuesta 2.12.2005/937) n määritelty seuraavasti; Omaishit n iäkkään, vammaisen tai sairaan henkilön hidn järjestämistä
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotSiikalatvan kotihoidon palvelujen myöntämisperusteet Kunnanhallitus
Siikalatvan ktihidn palvelujen myöntämisperusteet Kunnanhallitus 10.06.2019 Sisällys Ktihit n ssiaalihultlain 20 mukaista palvelua... 3 Palvelutarpeen arviinti... 4 Ktihidn palvelujen myöntäminen... 4
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020
LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020 Sisältö 2. IKÄÄNTYMISPOLITIIKKAA OHJAAVA VISIO, TOIMINTAPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLI SET TAVOITTEET... 5 2.1 Lviisan kaupungin visi... 5 2.2 Lviisan
LisätiedotUUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN
1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
Lisätiedot2.2.2015. www.ktay.fi
Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotKärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM
Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:
Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely
LisätiedotOHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotMäärätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Määrätietisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Humisen laadukkaat ja timivat kuntutuspalvelut Kuntutuspäivät 2014 Hannu Rnkainen 1 Kuntutuksen timialayhdistys Perustettu maaliskuussa 2011 15 jäsentä,
LisätiedotHyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731
Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
Lisätiedot3) Kehitetään omaishoidontukea
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012
Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,
LisätiedotEuroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle
Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotSATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen
SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotYhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015
Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan johtaminen. Saara Jäämies Salo
+ Vapaaehtistiminnan jhtaminen Saara Jäämies Sal 14.3.2017 + Kuka len? Saara Jäämies Helsingin kaupunginkansliassa vapaaehtistiminnan mallin prjektisuunnittelija Vapaaehtis- ja kansalaistiminnan kehittäjä
LisätiedotEtunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?
Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
Lisätiedotme-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.
me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotOpetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja
n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian
LisätiedotMissä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata
UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
Lisätiedot2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä
Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä
LisätiedotLausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta
Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt
LisätiedotAsukkaiden osallisuus - Etelä-Savon voimavara
Asukkaiden sallisuus - Etelä-Savn vimavara Etelä-Savn sallisuushjelma Ohjelmaprsessin esittely Kari Kangaspunta 29.11.2018 Osallisuuden perusta Oikeus suraan vaikuttamiseen: Maakunnan asukkailla ja palvelujen
LisätiedotUutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke
Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotAsiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-
LisätiedotKOTIHOIDON PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET alkaen
KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2018 alkaen Ktihidn määritelmä Lapinlahden kunnan ktihitn sisältyvät ssiaalihultlain (1301/2014) mukainen ktipalvelu ja terveydenhultlain (1326/2010)
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotVapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotStrategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)
1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa
LisätiedotYstävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-
Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotVALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS
AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS VALMA-kulutus n hyvä vaihteht sinulle js haluat tutustua erilaisiin kulutusalihin ja ammatteihin tarvitset lisäaikaa ja hjausta kulutuksen ja ammatin valinnassa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotParasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio
Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotTARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA
TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta
LisätiedotMuistio 1 (5) Tarja Holi. Terveydenhuollon kanteluasioiden käsittelystä Valvirassa. Yleistä
Muisti 1 (5) Tarja Hli Terveydenhulln kanteluasiiden käsittelystä Valvirassa Yleistä Sumessa terveydenhulln ammattihenkilöiden ja timintayksikköjen valvnta kuuluu kuudelle itsenäiselle aluehallintvirastlle
Lisätiedot20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.
SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,
LisätiedotPalvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä
Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany
Lisätiedot29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle
29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N
LisätiedotKielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa
Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,
Lisätiedot3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?
Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust
LisätiedotMonialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille
Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle
LisätiedotKv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1
I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotSipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys
LisätiedotSeudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan
9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden
LisätiedotIäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen
Vanhustyön Keskusliitt Ry / Elisa ikä hjelman krdinaati Iäkkäiden ihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin edistäminen Yhteenvet järjestöille suunnatusta kyselystä Reija Heinla & Katja Hel 20.2.2012 Sisältö
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti
Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat
LisätiedotLIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT
TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana
LisätiedotHoivamaatalous: huipputasolla
ECVET yksikkö nr 1 Edellytykset: Hiva -maataluden yrittäjä Hivamaatalus: huipputaslla Tavite: Pystyä tekemään päätös hivamaatalusyrityksen perustamisesta ttaen humin maatilan mahdllisuudet sekä hivamaataluteen
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA
1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist
Lisätiedot