VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue"

Transkriptio

1 VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA Sumen Ssialidemkraattinen Pulue

2 SDP:n vanhuspliittinen hjelma 1 Ikääntyneet vat ssiaalisesti kestävän yhteiskunnan kivijalka Pulueemme vanhusplitiikka perustuu ssialidemkratian keskeisiin arvihin, ihmisarvn ja vapauden kunniittamiseen, tasa-arvn tteuttamiseen, yhteisvastuuseen ja ikeudenmukaisuuteen. Slidaarisuus takaa yhteisen vastuun kaikista kansalaisista ja njaa lainsäädännöllä turvattuihin vapauksiin ja ikeuksiin. Oikeus yhteiseen hyvään kuuluu kaikille. Hyvinvinti vaatii sallisuutta. Jkaisella kansalaisella n ltava ikeus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen riippumatta hänen iästään, kunnstaan, kulutuksestaan, varallisuudestaan tai syntyperästään. Osallisuuden lisääminen sekä ssiaalisten ja terveyserjen kaventaminen vat hyvinvintiplitiikan perustehtäviä. Yhteistä vastuuta ei vi tteuttaa kilpailun keinin. Lisääntyvä kaupallisuus ja kilpailuun perustuva vitntavittelu tarvitsevat vastavimakseen yhteiseen vastuuseen situtunutta timintaa: kuntien ja klmannen sektrin vitta tavittelemattmia palveluja. Vanhusplitiikan tulee perustua ensisijaisesti julkiseen järjestämisvastuuseen, ammattitaitiseen hitn ja timivaan palveluverkstn. Jtta turvallinen ja hyvä ikääntyminen lisi mahdllista, n myös yhteisöllisyyttä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistettava. Vapaaehtistyö ja lähimmäisenrakkaus vat vanhusplitiikan tärkeitä tukia kansalaisyhteiskunnassa. Pitkä elämänkkemus ja histriallinen perspektiivi tasapainttavat glbaalin maailman npeita muutksia ja tuvat yhteiskuntaan jatkuvuutta. Ikääntyneiden ihmisten kasvava määrä rakentaa kivijalkaa ssiaalisesti kestävälle yhteiskunnalle, kun tamme sen yhteiseksi vimavaraksi. Yhteiskunta lemme me Hyvä yhteiskunta tarvitsee aineellista, ssiaalista ja inhimillistä päämaa. Menestyvä talus ja vahva työllisyys luvat hyvinvintiyhteiskunnan välttämättömän aineellisen perustan. Ssiaalinen pääma karttuu eri-ikäisten ihmisten elämänkkemuksista, keskinäisestä luttamuksesta ja vurvaikutuksesta. Ikääntyneiden pans yhteiskunnan timintaan sijittuu mnille alueille: vapaaehtis- ja vertaistyöhön, palvelujen käyttämiseen, kulttuurin kuluttamiseen ja tuttamiseen sekä jälkiplven tukemiseen. Ikäihmisten mahdllisuus sallistua palkkatyöhön n vimavara, jta tarvitaan kun ikälukat pienenevät. Tarvitaan myös inhimillistä päämaa, jka rakentuu kasvatuksen, kulutuksen, kulttuurin, henkisen ja hengellisen työn tulksena. Elinikäinen ppiminen tu yhteiskuntaan jatkuvasti uutta tiedllista päämaa, jka yhdistyneenä elämänkkemukseen ja ymmärrykseen n ainutlaatuinen resurssi. Ikääntyviä ihmisiä kskeva tutkimus n llut yksipulista. Usein tutkimukset lppuvat 65- tai 75-vutiaisiin ja näiden jälkeistä aikaa tutkitaan useimmiten hunkuntisuutena, sairautena, raihnaisuutena, nnettmuuksina ja kustannuksina. Tarvitsemme lisää tutkimusta kk ikääntyvästä väestöstä ja sen mnimutisesta panksesta yhteiskunnan timintaan. 1

3 Hyvä ikääntyminen Hyvä ikääntyminen merkitsee ikäihmisen ihmisarvn kunniittamista ja kunkin ainutlaatuisen elämäntilanteen ja yksilöllisten tarpeiden humin ttamista. Hyvä ikääntyminen merkitsee sitä, että ikäihmisellä n mahdllisuus sekä miin lihin, yksityisyyteen ja autnmiaan että mahdllisuus lla mukana itselle tärkeissä yhteisöissä ja yhteisessä timinnassa. Pariskuntien n saatava vanheta yhdessä. Hyvä ikääntyminen merkitsee myös sallistumista yhteiskunnalliseen timintaan ja päätöksentekn. Hyvä ikääntyminen mahdllistaa sen, että työelämästä siirtyy eläkkeelle yhä useampia terveitä ja timintakykyisiä ihmisiä. Hyvä ikääntyminen merkitsee mahdllisuutta myös man timintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseen. Hyvä ikääntyminen edellyttää esteettömiä ympäristöjä sekä khtuuhintaisia lähipalveluja. Hyvä ikääntyminen rakentuu myös riittävälle taludelliselle turvalle, jka saltaan tukee matimisuutta ja itsemääräämisikeutta. Hyvä ikääntyminen edellyttää tieta tarjlla levista palveluista ja tuen saatavuudesta. Siihen kuuluu ikeus saada tarpeenmukaista, yksilöllistä ja laadukasta hita, hivaa ja hulenpita. Ikäihmisten tulee vida luttaa tarvitsemansa palvelun turvallisuuteen ja jatkuvuuteen. Se merkitsee man tahdn kuulemista ja palvelun perustumista vurvaikutukseen. Hyvään ikääntymiseen kuuluu arvkkuus ja turvallisuus myös elämän lppuaikina. Saatthidssa n krstettava ihmisarva, inhimillisyyttä ja itsemääräämisikeutta. 2 Osallisuus ja vaikutusmahdllisuudet Ikääntyvät ihmiset vat man elämänsä parhaita asiantuntijita, tasa-arvisia timijita ja päättäjiä, eivät päätöksenten khteita. Ikääntyviä n kuultava kansalaisina, asukkaina, yhteiskunnallisina vaikuttajina, asiakkaina, kuluttajina ja palautteen antajina. Tämä edellyttää myös nykyisten ikärajakäytäntöjen timivuuden tarkastelua. Sumalaista demkratiaa ja aktiivista kansalaisuutta n vahvistettava. Ssiaali- ja terveysministeriön yhteyteen n perustettava vanhusasianvaltuutetun timist. Kunnissa timivista vanhusneuvstista tulee säätää lailla. Vanhusneuvstlla tulee lla itsenäinen ikeus saada tietja ikäihmisiä kskevista valmisteilla levista asiista ja ikeus antaa niistä lausuntja sekä muuten puuttua ikäihmisiä kskeviin kysymyksiin. Vapaaehtistiminnan edellytyksiä n vankistettava. Ikääntyvien ihmisten man järjestötiminnan ja vanhustyötä tekevien järjestöjen tukeminen ja vahvistaminen n välttämätöntä. Yhdistyksille ja vapaamutiselle ryhmätiminnalle n tarjttava edullisia ja helpsti saavutettavia kkntumistilja. Kuntien perimien, yhä khavien tilavukrien sijaan kuntien pitää tarjta vapaaehtistiminnalle maksuttmia tilja (esim. vakituisten käyttöaikjen ulkpulella kulut, nuristilat ym.). Ikääntyvien ihmisten sallisuuden ja vaikutusmahdllisuuksien lisäämiseksi n ikääntyvien asumisyksikköjä kannustettava asukasfrumeiden perustamiseen. Ikääntyvien sallisuus n turvattava myös hidn ja hivan suunnittelussa ja tteutuksessa. Myös maisten ja per- 2

4 heen kanssa tehtävä yhteistyö n nähtävä vimavarana. Jtta inhimillinen vanhustenhit ja -hiva visi tteutua, n lainsäädännön, taluden, saamisen ja käyttäjien vaikutusmahdllisuuksien ltava tasapainssa. 3 Timintakyvyn ja terveyden edistäminen sekä ylläpitäminen Terveyden ja timintakyvyn ylläpitämisen merkitys krstuu ihmisen ikääntyessä. Ne tekevät mahdlliseksi matimisuuden ja sallistumisen, suriutumisen jkapäiväisistä askareista ja elämästä nauttimisen. Timintakyvyn ylläpitäminen ja siihen satsaaminen n sekä inhimillistä että kestävän kansantaluden kannalta järkevää. Ympäri maan n tehty hyvää kehittämistyötä esim. ennaltaehkäisevää ja kuntuttavaa työtetta käyttäen. Nyt tarvitaan kansallinen hanke j lutujen hyvien käytäntöjen levittämiseen. Mnipulinen arkiliikunta ja elämänrytmiin säännöllisesti kuuluva vimien ja tasapainn harjittelu edistävät terveyttä ja ylläpitävät timintakykyä. Hyvää kkemusta n saatu eläkeläisjärjestöjen jäsenten sallisuudesta esimerkiksi vertaisliikkujina ja ryhmämutisten liikuntaharrastusten vetäjinä. Timintakyvyn vähäisetkin khentumiset ehkäisevät avuttmuutta ja siten myös raskaan hidn tarvetta. Myös kuntutuksen eri mutjen kehittäminen ja erityisryhmien, kuten veteraanien, kuntutustarpeisiin vastaaminen kuuluvat kestävään ikääntymisplitiikkaan. Osallisuus kulttuuriin ja taiteeseen pitää turvata kk elämän ajan. Aktiivinen sallistuminen taiteen ja kulttuurin tuttamiseen, tapahtumiin ja yhteiseen ssiaaliseen timintaan vaikuttaa myönteisesti hyvinvintiin, mielenterveyteen, muistisairauksiin ja kuntutumiseen ja takaa näin myös mielekkäämmän, pitkän elämän. Ikääntyneen väestön alkhlinkäyttö n lisääntymässä merkittävästi. Erityisesti alkhlia paljn käyttävien suurten ikälukkien siirtyminen eläkkeelle vaatii erityisiä ehkäiseviä timenpiteitä yleisen kknaiskulutuksen vähentymiseen tähtäävän alkhliplitiikan lisäksi. Ssiaali- ja terveydenhult ei vi eikä kykene yksin khtaamaan kasvavan vanhusväestön mninaisia tarpeita, vaan tarvitaan yhteistyötä mm. kulttuuripalveluiden, taideinstituutiiden ja liikunnan ammattilaisten sekä vapaaehtisten kanssa. Liikunta- ja kulttuuritimintaa n lisättävä järjestelmällisesti ikäihmisten elämään ja vanhustenhulln palvelu- ja hityksiköihin, jtta jkaisella ikääntyvällä n tasa-arvisesti mahdllisuuksia elämyksiin, virkistymiseen, kkemuksiin ja sallisuuteen. 4 Hyvän elämän turvaava elinympäristö Ikääntymisen n ltava mahdllista massa kdissa tai kdinmaisessa ympäristössä. Asuinympäristöjen kaavituksessa, yhdyskuntarakentamisessa ja liikenteen suunnittelussa n humiitava esteetön ja turvallinen liikkuminen. Palvelujen niin kunnallisten kuin kaupallistenkin n ltava saavutettavissa, jtta aktiivinen elämä ja sallistuminen vat mahdllisia. Myös julkisen liikenteen järjestelyillä ja taksiseteleillä n turvattava ikääntyvien liikkuminen. Kevyet vet, luettavat tekstit, selkeät kuulutukset, matalat kynnykset ja niiaavat kulkuneuvt vat ikääntyvän ja esteettömän yhteiskunnan perusrakennetta. 3

5 Ikääntyminen kuuluu yhteiskunnan jkaisen sektrin vastuulle ja palvelujärjestelmän n ennakkluulttmasti tuettava ikääntyneiden sallistumista kaikkeen arkipäiväiseen elämänmenn. Asuminen Ikääntymisen n ltava mahdllista massa kdissa. Asuntrakentamisessa n humiitava ikääntyminen ja siihen liittyvät muutstarpeet. Asumisen mutja n mnipulistettava ja kehitettävä ikääntyneiden mia tiveita kuunnellen. Eri-ikäisten ja -kuntisten ihmisten asumisen samassa palveluyksikössä n ltava mahdllista asukkaan niin halutessa (esim. pulist). Erilaisten innvatiivisten asumismutjen kehittäminen n tarpeen. Ikäihmisten yhteisöllisten ja vertaistuesta vimaa saavien uusien asumismutjen kehittelyä n aktiivisesti ja taludellisesti - tuettava. Uusia asumisyhteisöjä ja palvelutalja rakennettaessa n humiitava myös ympäristössä asuvien palvelutarve. Uusien asumismutjen lainsäädännöllinen määrittely n tarpeen asiakkaan ikeuksien turvaamiseksi. Hyvinvintia edistävien ktikäyntien yhteydessä pitää arviida asumislsuhteet, muutstöiden ja krjauksen tarpeet. Ikääntyvällä tulee lla ikeus asuntn tehtäviin, ktna selviytymistä parantaviin muutstöihin. Neuvntaa sekä lainitus- ja avustusmahdllisuuksia n kehitettävä. Hissirakentamiseen ja kuntien krjausneuvntaan n satsattava, tarpeelliset apuvälineet n taattava ja gerteknlgian käyttööntta n edistettävä. Ktna asuminen edellyttää, että vanhustenhidn palvelu- ja hitketjut saadaan sujuviksi. On päästävä ern viimeisten elinvusien muuttkierteestä. Tavitteena n, että vanhus asuu yhdessä paikassa jssa apuvälineitä, tukipalveluita, hivaa ja hita annetaan hänen tarpeidensa mukaisesti ja muuttuviin tarpeisiin vastataan. Yhteydenpit Vanhustyön tueksi tulee ennakkluulttmasti kehittää uusia resursseja. Erityisesti n satsattava ikäihmisen matimisuutta, timintakykyä ja turvallisuutta sekä sallisuutta tukevan teknlgian kehittämiseen ja käyttöönttn. Tavitteena n teknlgialla tukea ikäihmisten ktna asumista sekä helpttaa työtä hit- ja palveluyhteisöissä. Teknlgian tulee lla helppkäyttöistä, khtuuhintaista sekä käyttäjäystävällistä. Välineiden käyttöä ja käyttööntta tulee tukea teknlgialainaamilla. Sumi n krkean teknlgian maa, mutta ikääntyvät n humiitu teknlgisessa kehityksessä hunsti. Haastamme teknlgian kehittäjät suunnittelemaan arkisen elämän laitteita ikääntyvän ihmisen tarpeisiin. 5 Ikääntyville ikeus saada palveluita lakiperusteisesti Hyvinvintiyhteiskunnan n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeuksien tteutuminen yhdenmukaisin kriteerein. Se edellyttää vanhuspalvelulain säätämistä, riittävää rahitusta niin valtin kuin kuntienkin budjeteista sekä valtakunnallista ja paikallista valvntaa. 4

6 Vanhuspalvelulailla n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeudet heidän hyvinvintiaan tukeviin palveluihin, myös ulkiluun ja virkistykseen. Lähtökhtana tulee lla ikääntyvän ihmisen ikeus mielekkääseen, ihmisarviseen ja turvalliseen elämään kaikissa tilanteissa. Ikääntyvän ihmisen ihmisarva n kunniitettava hänen kunnstaan riippumatta ja tämän periaatteen n läpäistävä kk palvelujärjestelmä. Lakiin n kirjattava aiempia laatususituksia ja eri palveluita kskevat säädökset, jilla vahvistetaan ikääntyvän asemaa ja itsemääräämisikeutta. Nrmien täyttymistä n valvttava tehkkaasti, tarvittaessa uhkasakn avulla. Palveluhjaus ja neuvnta sekä ktna asumisen tukeminen Yhteiskunnan palvelut ja ikäihmisille tärkeät timinnt mudstavat laajan ja sirpaleisen kknaisuuden. Jtta ihminen visi saada tästä runsaudesta hyödyn, hän tarvitsee selkeää infrmaatita ja saavaa hjausta ja neuvntaa. Mnipulinen neuvnta ja hjaus sekä matalan kynnyksen palvelu- ja resurssikeskukset tarjavat sallistumismahdllisuuksia sekä mnipulista tieta asumisesta, ikääntymisestä, kulttuurista, ssiaaliturvasta, harrastusmahdllisuuksista, järjestötiminnasta jne. Neuvnta- ja resurssikeskukset vat ktna asumista, sallisuutta ja hyvinvintia tukevia palvelukeskuksia. Lakisääteisen palvelutarpeen arviinnin avulla hulehditaan ja ennakidaan ikääntyvän ihmisen palvelutarpeita ja laaditaan tarvittaessa palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Ktihit Hyvä elämä ja asuminen massa kdissa mahdllisimman pitkään n niin ikääntyvien ma kuin vanhusplitiikan yleinen tavite. Se edellyttää nykyistä laadukkaampien ja khtuuhintaisten kti- ja tukipalvelujen sekä ktisairaanhidn lisäämistä. On laadittava kansallinen ktihidn kehittämishjelma, jssa määritellään ktiin annettavien palvelujen määrälliset ja laadulliset tavitteet ja kriteerit. Omaishit ja palvelut Omaishidsta n mudstunut merkittävä vanhusten hitamisen mut. Omaishit spii erittäin hyvin jihinkin elämäntilanteisiin inhimillisenä tapana hitaa läheistä ktna. Omaishidn tukea n kehitettävä tavitteena tuen laadun ja tasn parantaminen sekä työelämän vaatimusten kanssa justavammin yhteen svitettu järjestelmä. Omaishidsta säädettyä lakia tulee vahvistaa niin, että se takaa maishitn yhtenäiset kriteerit ja selkeän ikeusturvan asuinkunnasta riippumatta. Omaishit ei saa lla määrärahasidnnainen vaan lakiperusteinen hitmut. Omaishittilanteen tulee aina lla vapaaehtinen valinta. Se ei saa lla hitmut, jhn ajaudutaan siksi, ettei muuta hita le tarjlla. Omaishit perustuu maishitajan ja kunnan tekemään spimukseen ja hit- ja palvelusuunnitelmaan, jka arviidaan tarvittaessa. Omaishitn n turvattava riittävät ja mnipuliset tukipalvelut, jiden avulla tuetaan hidettavan ja maishitajan hyvinvintia ja jaksamista. Omaishitajille n taattava terveydenhulln palvelut. 5

7 Työlainsäädännössä n humiitava maishidsta jhtuvat järjestelyt, kuten justavat työajat, sa-aikatyö, mahdllisuus etätyöhön, vurtteluvapaaseen ja saaikaeläkkeeseen. Perhehit Perhehit n henkilön ympärivurkautisen hulenpidn järjestämistä hänen ktinsa ulkpulella yksityiskdissa. Vanhustenhidssa kiinnstus siihen n lisääntynyt etenkin, kska se sveltuu hyvin muistisairaiden ihmisten hitn ja n laitshita taludellisempi ja inhimillisempi hitmut. Perhehitn n määriteltävä ammatillinen pätevyys, jtta vidaan taata laadukas hit. Perhehidn kustannuksia n seurattava. Ympärivurkautinen hit ja palveluasuminen Ikääntymisen myötä avun tarve vi kasvaa niin, että massa kdissa asuminen ei hyvänkään ktipalvelun turvin le mahdllista tai taviteltavaa. Tällöin hivan ja avun turvaavaa asumista tulee lla järjestetty tarvetta vastaavasti. Tavitteen tteutuminen edellyttää myös uusien hivapaikkjen rakentamista. Tällöin n humiitava myös ympäristössä asuvien ikäihmisten tarpeet ktna asumista tukeviin hit- ja palvelutilihin. Ympärivurkautisen hidn ja palveluasumisen palvelut tulee turvata lainsäädännöllä. Ammatillinen saaminen Pelkästään lainsäädännöllisillä keinilla vanhustenhidn tulevaisuutta ei vi turvata. Pätevän henkilökunnan saamiseksi n vanhustyön kulutuksen, erikistumispintjen ja työn sisällön hukuttelevuutta lisättävä. Vanhustyössä ja hivatehtävissä timivilla tulee lla riittävä kulutus ja saaminen. Gerntlgista erityissaamista n vahvistettava sekä ssiaali- että terveydenhullssa. Myös työyhteisöjen hyvää jhtamista, työn rganisintia ja työhyvinvinnista hulehtimista n kehitettävä. Kulutusta n kehitettävä ja mnipulistettava siten että se tukee vanhuspalveluiden tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Hithenkilökunnan täydennyskulutusvelvitteen tteutumisesta ja ammatillisen erityissaamisen vahvistamisesta tulee hulehtia aikaisempaa paremmin. Lyhytkestisella ammatillisella kulutuksella (esim. hiva-avustaja) vidaan saada työntekijöitä hiva-alan avustaviin tehtäviin. On kuitenkin tärkeää järjestää tällaiset kulutukset sana tutkintn jhtavaa kulutusta siten, että niitä vi halutessaan täydentää kk tutkintn saakka. Vapaaehtistiminnan tukeminen lu lisää mahdllisuuksia vanhusten hyvinvinnin lisäämiseksi. Järjestöt hulehtivat, että vapaaehtistimijat saavat asianmukaisen perehdytyksen timintaan ikääntyvien apuna arjessa sekä ktna että laitksissa. Siksi mahdllisuuksia vapaaehtistyöhön n lisättävä kaikenikäisille ja järjestöjen timintaa n tuettava. Vapaaehtisia ei pidä kuitenkaan laskea mukaan henkilöstömitituksiin. 6

8 Hyvien käytäntöjen leviäminen vanhustenhidssa n välttämätöntä. Hyvistä käytännöistä paras n se, jka merkitsee ikäihmisen ihmisarvn kunniittamista hänen timintaedellytyksistään riippumatta. Se merkitsee kunkin ainutlaatuisen elämäntilanteen, mien mieltymysten ja tttumusten ja yksilöllisten tarpeiden humin ttamista. Se merkitsee man tahdn kuulemista ja palvelun perustumista vurvaikutukseen, ei viranmaisten yksipulisiin ratkaisuihin. 6 Palveluiden järjestäminen Yhteisesti rahitetut vanhuspalvelut eivät saa lla vitntavittelun khde. Jtta tämä tteutuisi, n julkisen palvelututannn ltava vanhustenpalveluiden perustana. Sitä vidaan täydentää järjestöjen tuttamilla sekä yksityisillä palveluilla. Klmannen sektrin kansalaisten yhteistimintaan perustuva palvelututant n turvattava, ja varmistettava ettei kilpailulainsäädäntö vaikeuta tai estä sitä. Kuntien tulisi palvelustrategiissaan määritellä, mikä n kuntien maa tutanta ja miltä sin palvelut järjestetään tisin. Se helpttaisi klmannen ja yksityisen sektrin mahdllisuutta ennakida man timintansa järjestämistä. Timivalla yhteisellä palvelujärjestelmällä takaamme sen, että hit ja hiva vat jkaisen saatavilla. Hankkeita, jissa julkisen sektrin työntekijöitä siirretään yrittäjiksi tekemään entistä työtä yrittäjävastuulla, emme hyväksy. Yrittäjyyden lisäämiselle ssiaali- ja terveydenhullssa tulee lla aina hyvät perusteet, eikä säästön aikaansaaminen le sellainen js hyvinvinti samalla heikkenee. Kun palveluasuntja ja hivakteja rakennetaan yhteiskunnan tuella, n rakennusten mistus ja hallinta syytä varmistaa kunnille tai niiden yhteistimintarganisaatiille. Näin asunnt pysyvät tarkitetussa käytössä. Kknaisten palvelulaitsten kilpailuttamisen sijasta mahdllinen hankinta yksityissektrilta n parempi rajata vain itse palvelutimintihin. Kilpailutuksen pelisääntöjen saamiseen n kunnissa satsattava. Kuntien tietisuutta kilpailutuksen vaihtehdista, kuten surahankinnasta, n lisättävä. Vanhuspalvelujen kilpailutuksen ja stpäätösten tulee lla avimia siten, että niitä vidaan vertailla sekä laadun, henkilöstömititusten että kustannusten suhteen. Näin ikääntyvä sekä maiset pystyvät vertailemaan hitpaikkjen ja palvelujen paremmuutta suhteessa miin tarpeisiin ja maksukykyyn. Tietjen tulisi lla kaikkien nähtävillä myös verkssa. Palvelujen tulisi painttua nykyistä humattavasti enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja tisaalta tehkkaaseen kuntutukseen, jtta vältytään raskailta ja pitkittyviltä hidilta. Näin saavutetaan samanaikaisesti säästöä ja lisätään hyvinvintia. Se edellyttää muutksia niin kulutukseen kuin asenteisiinkin. Se edellyttää riittävien valtinsuuksien hjaamista ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen. 7 Timeentul 7

9 Ikääntyvän ihmisen timeentuln tulee lla taslla, jka tukee sallisuutta, matimisuutta ja hyvää elämää. Eläkkeiden ja muiden etuuksien tasa ja niiden kehitystä suhteessa asiakasmaksuihin, hinta- ja palkkatasn n jatkuvasti seurattava. Kknaisuutena n turvattava jkaiselle khtuullinen elämisen tas. Pienitulisten eläkeläisten kannalta tärkeitä vat myös palvelujen hyvä saatavuus ja laatu sekä palveluista maksettavien asiakasmaksujen khtuullisuus. Etenkin yhteisten ssiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen niin, että ne vat jkaisen saatavilla tulista riippumatta, n välttämätöntä. Eläketurvan kehittäminen On tärkeää tehdä parannuksia kansaneläkkeen ja pienimpien työeläkkeiden varassa pitkäaikaisesti elävien timeentuln esim. kansaneläkkeen taskrtuksilla ja/tai kunnallisvertuksen eläketulvähennystä krttamalla. Takuueläke (vimaan 3/2011) n sinänsä kannatettava, mutta se ei paranna satjen tuhansien pienitulisten asemaa jiden eläke n suurempi kuin 685 eura. Työeläkkeiden stviman turvaamiseksi eläkejärjestelmää n kehitettävä. Tarpeelliset selvitykset ja muutkset tulee tehdä työmarkkinajärjestöjen ja valtivallan klmikantaneuvtteluin. Eläkeläisjärjestöjä n tässä prsessissa kuultava. Eläkkeensaajien asumistuki Pientä kansan- ja työeläkettä saavien timeentuln parantamiseksi tulee eläkkeensaajien asumistukea krttaa. Erityisesti tuen tarpeessa vat yksinasuvat eläkeläiset, jtka asuvat vukra-asunnissa kaupungeissa. Asumiskustannukset ylittävät usein hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärän myös palveluasunnissa asuvilla. Eläkkeensaajien asumistuen määrää tulee krttaa 85 prsentista 95 prsenttiin hyväksytyistä asumismenista, jista n vähennetty mavastuusuus. Humiitavien asumismenjen enimmäismäärät vat jääneet selkeästi jälkeen vukrien krtuksista. Enimmäismääriä tulee krttaa vusittaisen tarkistuksen lisäksi 10 prsenttia. Khtuullisen turvan varmistamiseksi hyväksyttävistä enimmäismääristä n säädettävä lain taslla. Vimaan tuleva takuueläke vähentää tuhansien eläkkeensaajien asumistukea. Eläkkeensaajan asumistuki tulee svittaa takuueläkkeeseen, jtta jkaisella takuueläkkeen saajalla n muiden edellytysten täyttyessä ikeus myös täyteen eläkkeensaajan asumistukeen. Maksuplitiikka Ikääntyvien ihmisten ja perheiden palvelutarpeet ja maksukyky vaihtelevat paljn. On tärkeää, että maksuplitiikka n ikeudenmukaista ja ihminen tietää mistä hän maksaa. Kustannustaakan kknaisuuden tulee lla aina khtuullinen suhteessa maksukykyyn, eivätkä maksut saa estää terveyden ja hyvinvinnin edistämisen kannalta lennaisten palveluiden käyttöä tai jhtaa varattmuuteen. Asiakasmaksuista n tehtävä kknaisselvitys, jnka phjalta tteutetaan nykyistä ikeudenmukaisempi, maksukyvyn humiiva maksujärjestelmä. Sen puitteissa n tteutettava ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksukatn ja lääkemaksukatn yhdistäminen ja ma- 8

10 daltaminen. Tätä kautta n mahdllista keventää maksutaakkaa etenkin niiltä pienitulisilta ihmisiltä, jilla n runsaasti terveydenhulln maksuja ja lääkekuluja. Kunnallisen asiakasmaksukatn välikatt n säilytettävä. Jatkssa maksukatta tulee kehittää asiakkaan palvelukknaisuuden kannalta arviimalla mm. perushammashit ja ssiaalihultlain mukaiset palvelut. Lisäksi tulee helpttaa maksukatn täyttymisen seuraamista. Palveluasumisen palvelumaksut n yhtenäistettävä ja säädeltävä laissa. Palveluasumisyksiköiden n ilmitettava hinnittelustaan selkeästi ja avimesti myös ns. palvelupakettien salta. Emme hyväksy laitshidn palvelujen vyöryttämistä perusmaksujen ulkpulelle. Myös ktihitpalveluiden hinnittelu n selkeytettävä. Ssiaali- ja terveydenhullssa käyttöön tetun palvelusetelin arv n sidttava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään, jtta asiakkaiden maksurasitus ei kasva eikä le riippuvainen asuinkunnasta. Jkaisella tulee lla mahdllisuus käyttää rahaa myös muuhun kuin perushitn riippumatta hänen asumismudstaan. Vähimmäiskäyttövaran määrittelyssä tulee humiida hyvinvintiyhteiskunnan periaatteet: ihmisen itsemääräämisikeus ja jkaisen ihmisen ikeus mielekkääseen ja hyvään elämään. Omaishidn tuki Omaishidn palkki n krvaus maishitajan työstä. Palkkista tulee periä ainastaan paklliset ssiaaliturvamaksut, jllin ennaknpidätys lisi krkeintaan 10 %. Omaishidn tuen maksatus tulee yhdenvertaisuussyistä siirtää yhtenäisten kriteerien phjalta Kelan hidettavaksi. Työttömyysturvalainsäädäntöä ja sen tulkintaa n selvitettävä maishitajien työttömyysturvan salta. 8 Keskeiset tavitteet OSALLISUUS Ikääntyvälle n taattava sallisuus tasa-arvisena timijana, päättäjänä ja yhteiskunnan vimavarana. Häntä n kuultava kansalaisena, asukkaana, vaikuttajana, asiakkaana, kuluttajana ja palautteen antajana. Häntä ja hänen maisiaan n kuultava myös vanhustenhidn ja hivan suunnittelussa ja tteutuksessa. Kunnassa timivasta vanhusneuvststa tulee säätää lailla. Sillä n ltava ikeus saada tietja ikäihmisiä kskevista valmisteilla levista asiista ja ikeus antaa niistä lausuntja sekä muuten puuttua ikäihmisiä kskeviin kysymyksiin. Vapaaehtistiminnan edellytyksiä n vankistettava. Ikääntyvien ihmisten mia järjestöjä ja vanhustyötä tekevien järjestöjen timintaa n tuettava. Yhdistyksille ja vapaamutiselle ryhmätiminnalle n tarjttava helpsti saavutettavia kkntumistilja. Kuntien pitää tarjta ikääntyvien yhdistys- ja harrastustiminnalle myös maksuttmia tilja. 9

11 Yhteisesti rahitetut vanhuspalvelut eivät saa lla vitntavittelun khde. Ne n järjestettävä pääasiassa julkisena tutantna ja niitä vidaan täydentää klmannen sektrin palvelututannlla sekä yksityisillä palveluilla. Kuntien, järjestöjen ja pienten yritysten kilpailusaamista n vahvistettava. Klmannen sektrin timinta n turvattava ja varmistettava, ettei kilpailulainsäädäntö estä sitä. TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN Ikääntyvän terveyttä ja matimisuutta n ylläpidettävä ja parannettava ennaltaehkäisevällä ja kuntuttavalla tteella. Jtta tämä tteutuisi: n humiitava esteettömyys ja turvallisuus kaavituksessa, asuinympäristöjen ja liikenteen suunnittelussa sekä asuntrakentamisessa n arviitava asumislsuhteet ja asunnn krjaustarpeet hyvinvintia edistävien ktikäyntien yhteydessä n parannettava asuntjen krjausneuvntaa ja lainituksen ehtja sekä hissirakentamisen edellytyksiä n taattava tarpeelliset apuvälineet ja edistettävä gerteknlgian käyttöä n muutettava ajattelutapaa niin hallinnssa, kulutuksessa kuin käytännön työssäkin n hjattava riittävät valtinsuudet ennaltaehkäisevään työhön ja peruspalveluiden vahvistamiseen n tuettava sallistumista liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin n taattava mahdllisuus virkistykseen ja ulkiluun asumismudsta riippumatta Asumisen mutja n mnipulistettava. Ikäihmisten yhteisöllisten ja vertaistuesta vimaa saavien uusien asumismutjen kehittelyä n tuettava aktiivisesti. Vanhustenhidn palvelu- ja hitketjut n saatava yhtenäisiksi. On päästävä ern viimeisten elinvusien muuttkierteestä ja tutava tarpeiden mukainen hiva ja hit sinne, missä vanhus asuu. Ikäihmisen itsenäistä elämää, turvallisuutta ja sallisuutta tukevan käyttäjäystävällisen teknlgian kehittämistä ja käyttööntta n edistettävä. Tässä apuna timivat mm. alueellisesti perustettavat teknlgialainaamt. Teknlgialla n myös helptettava työtä hit- ja palveluyhteisöissä. Haastamme teknlgian kehittäjät suunnittelemaan arkisen elämän laitteita ikääntyvän ihmisen tarpeisiin. TOIMIVAT YHTEISET PALVELUT Hyvinvintiyhteiskunnan n turvattava ikääntyvien ihmisten ikeuksien tteutuminen yhdenmukaisin kriteerein. Vanhusten palvelut ja ikeudet n turvattava lainsäädännössä. Laissa tulee säätää nykyiset laatususitukset ja eri palveluita kskevat säädökset mnipulinen palveluneuvnta ja -hjaus sekä matalan kynnyksen resurssi- ja palvelukeskukset palvelutarpeen arviinti ja ikeus arvin mukaisiin palveluihin ktihidn palveluiden laatua (ja hintaa) kskevat säädökset palveluasumisen laatua (ja hintaa) kskevat säädökset ikeus khtuullisiin asiakasmaksuihin 10

12 Omaishidsta säädettyä lakia n vahvistettava, jtta se takaa yhtenäiset kriteerit ja selkeän ikeusturvan. Omaishitn n turvattava riittävät ja mnipuliset tukipalvelut sekä hitajille terveydenhulln palvelut. Työlainsäädännössä n humiitava maishidsta jhtuvat järjestelyt. VANHUSTYÖN AMMATTILAISET Vanhustenhit- ja hivatehtävissä timivilla tulee lla riittävä kulutus ja pätevyys. Vanhustenpalveluissa tarvitaan lisäksi ammattitaitista ja saavaa jhtamista ja työn rganisintia. Gerntlgista saamista tarvitaan alalle lisää. Kulutusta n kehitettävä ja mnipulistettava siten että se tukee vanhuspalveluiden tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Täydennyskulutusvelvitteen tteutuminen ja ammatillisen erityissaamisen vahvistaminen n taattava. Lyhytkestinen ammatillinen kulutus avustaviin tehtäviin n järjestettävä sana tutkintn jhtavaa kulutusta. Vapaaehtistyön mahdllisuuksia n lisättävä kaikenikäisille mm. järjestöjen timintaa tukemalla. Vapaaehtisia ei pidä kuitenkaan laskea mukaan henkilöstömitituksiin. TOIMEENTULON TURVAAMINEN Kansaneläkkeen ja pienimpien työeläkkeiden varassa pitkäaikaisesti elävien timeentula tulee parantaa kansaneläkkeen taskrtuksilla ja kunnallisvertuksen eläketulvähennystä krttamalla. Työeläkkeiden stviman turvaamiseksi n selvitettävä mahdllisuudet kehittää indeksijärjestelmää. Eläkkeensaajien asumistukea tulee krttaa nstamalla tuen suutta ja krttamalla humiitavien asumismenjen enimmäismääriä Eläkkeensaajan asumistuki tulee svittaa takuueläkkeeseen, jtta jkaisella takuueläkkeen saajalla n muiden edellytysten täyttyessä ikeus myös täyteen eläkkeensaajan asumistukeen. Asiakasmaksuista n tehtävä kknaisselvitys, jnka phjalta tteutetaan nykyistä ikeudenmukaisempi, maksukyvyn humiiva maksujärjestelmä. Tämän selvityksen yhteydessä tteutetaan ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksukatn ja lääkekatn yhdistäminen ja madaltaminen. Maksut eivät saa estää terveyden ja hyvinvinnin kannalta lennaisten palveluiden käyttöä tai jhtaa varattmuuteen. Maksukatta n kehitettävä asiakkaan palvelukknaisuuden kannalta arviimalla mm. perushammashit ja ssiaalihultlain mukaiset palvelut. Lisäksi tulee helpttaa maksukatn täyttymisen seuraamista. Ssiaali- ja terveydenhullssa käyttöön tetun palvelusetelin arv n sidttava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään, jtta asiakkaiden maksurasitus ei kasva eikä le riippuvainen asuinkunnasta. 11

13 Ohjelman valmistelu: Ohjelman valmistelleen työryhmän puheenjhtajana n timinut kansanedustaja Anneli Kiljunen ja sihteerinä Outi Vilen. Ryhmän työhön vat sallistuneet mm. Jarkk Eskla, Hilkka Häkkilä, Aulikki Kananja, Marja-Liisa Kunnas, Tim Lehtinen, Olli Lehtnen, Assi Liikanen ja Mari Niemi-Saari. Lisäksi hjelmavalmistelun tueksi n järjestetty vanhuspliittinen seminaari, jka pidettiin Helsingissä Ohjelmatyöhön n myös kerätty kansalaisnäkemyksiä SDP:n Vanhustenhit kuntn -kampanjan verkksivuilla. 12

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Kuntakohtaiset palvelut

Kuntakohtaiset palvelut Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020

LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020 LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020 Sisältö 2. IKÄÄNTYMISPOLITIIKKAA OHJAAVA VISIO, TOIMINTAPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLI SET TAVOITTEET... 5 2.1 Lviisan kaupungin visi... 5 2.2 Lviisan

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

Rovaniemen yksityiset palvelutalot ikääntyneille

Rovaniemen yksityiset palvelutalot ikääntyneille Rvaniemen yksityiset palvelutalt ikääntyneille Palveluasuminen Mitä palveluasuminen n? Palveluasuminen n tarkitettu päivittäistä ulkpulista apua tarvitseville vanhuksille. Asukkaat vat vukrasuhteessa kaupunkiin

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Vanhustyön Keskusliitt Ry / Elisa ikä hjelman krdinaati Iäkkäiden ihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin edistäminen Yhteenvet järjestöille suunnatusta kyselystä Reija Heinla & Katja Hel 20.2.2012 Sisältö

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti kunnallisessa päätöksentessa Esimerkkinä Espn ssiaali- ja terveystimi Erityissuunnittelija Elina Savla IVA timinnan hjauksen kknaisuudessa Perinteisesti arviinti

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

Omaisyhteistyö -kohtaamisia muutostilanteissa

Omaisyhteistyö -kohtaamisia muutostilanteissa Omaisyhteistyö -khtaamisia muutstilanteissa Omaisyhteistyön seminaari 30.1. 2013 Jensuu Järj. Jensuunseudun Omaishitajat ja Läheiset ry 1 Omaisyhteistyö Omaisilla, läheisillä keskeinen asema läheisensä

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Hyvinvointitoimiala 11.1.2011 Liite Kuntoutumispalvelut/ Vammaispalvelut. Dnro 542-2013

Hyvinvointitoimiala 11.1.2011 Liite Kuntoutumispalvelut/ Vammaispalvelut. Dnro 542-2013 Hyvinvintitimiala 11.1.2011 Liite Kuntutumispalvelut/ Vammaispalvelut Dnr 542-2013 Timintasuunnitelma kehitysvammaisten palvelujen tteuttamiseksi 2013 1/19 Sisällysluettel Jhdant... 2 1. Kehitysvammaiset

Lisätiedot

Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE 1.1.2009 31.10.2011

Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE 1.1.2009 31.10.2011 Väli-Sumen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE 1.1.2009 31.10.2011 Seinäjki, 16.6.2010 Vukk Lehtimäki, prjektijhtaja Väli-Sumessa n saava, innvatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas- ja asukaslähtöinen vanhustenhult,

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot