Ikäaparaattityöpaja Lahdessa

Transkriptio

1 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen haltuun ttamista. Työpaja liittyi työ- ja elinkeinministeriön ikäaparaatti-hankesuunnitelmaan. Ikäaparaatista kehitetään hankkeen aikana väline, jnka avulla ikärakennemuuts ja ikääntyminen vidaan humiida paremmin aluekehityksessä ja suunnittelussa. Ikäaparaatissa tärkeää n erityisesti sektrien välinen yhteistyö ja ikärakennemuutksen näkeminen tekijänä, jka läpäisee ja yhdistää timialja. Olennaista lisikin ikärakennemuutksen käsitteleminen yhteistyössä eri sektrien välillä sen sijaan, että kukin sektri käsittelee sitä yksinään. Työpajan järjestivät yhteistyössä työ- ja elinkeinministeriö ja DEMO-ikärakenneverkst Työpajaa veti Prud Age -hankekrdinaattri Anna Pylkkänen Osallistujina li vajaa 20 alue-edustajaa Aamupäivä: ikärakennemuutksen vaikutukset aluenäkökulmasta Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, jista kukin käsitteli kahta seuraavista teemista: a) työ, työvima ja talus; b) palvelut; c) ssikulttuuriset tekijät sekä d) asuminen, infrastruktuuri ja liikenne. Ryhmiä hjeistettiin phtimaan teemaan liittyen tisaalta muutksen psitiivisia ja negatiivisia vaikutuksia että ikärakennemuutkseen liittyviä uhkia ja mahdllisuuksia, jihin alueet vivat itse aktiivisesti vaikuttaa. Lisäksi kiinnitettiin humita muutkseen yksilön ja alueen näkökulmista. Tarkitus li phtia myös, miten ikääntyneet itse saadaan sallistumaan tai miten heidän sallistumisensa mahdllistetaan. Kuva 1 Ikääntymisen vaikutukset (Anna Pylkkänen) 1

2 a) Työ, työvima ja talus Ryhmä lähti tarkastelemaan ikärakennemuutksen vaikutuksia kahden tasn (yksilö ja alue) sijaan neljän tasn kautta: yksilö, työyhteisö, alue sekä kansallinen tas. Työyhteisö tuli luntevaksi tarkastelukhteeksi, kun puhe n työstä. Yksilötas - miten vimme tukea 60-vutiaan työhyvinvintia? - justavat työajat, mahdllisuus alueellisiin/yksilötasisiin järjestelyihin - yksilötasiset eläköitymissuunnitelmat - kkemuksen arvstaminen (vrt. bisnesenkelit) - ikääntyneet mentrit, jille timinta vi lisätä tarkituksenmukaisuuden tunnetta ja hyvinvintia - ikääntyminen vi lla mahdllisuus uuteen vimaantumisen myötä (Työ)yhteisö - ikäystävällinen jhtaminen - ikääntyneen sa-aikatyön kurmittavuus suhteessa muihin työntekijöihin - yritysten työllistämismahdllisuuksien tukeminen - ikähjelmat (Ably, Saariinen) - eläköitymissuunnitelmat rganisaatitaslla - asiantuntijuuden ylläpit rganisaatissa - työurien jatkaminen kulutuksella, saamisen kartittaminen ja lisääminen - juniri-saaja-seniri-tiednsiirt - juniri-seniri-työssäppimismalli - tiedn (myös hiljaisen) siirt Alue (kunta, seutu) - seniriyrittäjyys aluetaludessa, sen merkitys? - seniriyrittäjyyden tukeminen - varakkaat ikääntyneet -> heidän merkityksensä aluetaludelle - ikääntyneet vimavaraksi, esim. ste-sektrin ikääntyneet, hyväkuntiset hiva-avustajat, jtka vivat auttaa tisia ikääntyneitä - alueelliset saajat - ikääntyneet vat taakka kuntataludelle Kansallinen tas - ikääntyneiden arvstus eri alilla - työkulttuuri - hallinnlliset timenpiteet senireiden työllistämisen edistämiseksi (vrt. Rutsi, jssa rganisaati saa tukea työllistäessään ikääntyneen) - asenteet ikääntyneitä khtaan, erityisesti ste-sektrilla - harmaan taluden mahdllinen lisääntyminen - ikääntyneet vat suuri vimavara kansantaludelle - ikääntyneiden vapaaehtistyön (esim. lastenlasten hit) merkitys sekä kansantaludelle että yksilötasn hyvinvinnille - työelämän vastakkainasettelut - työmarkkinajärjestöjen rli eläköitymissuunnitelmien edistämisessä b) Palvelut Ryhmässä keskusteltiin lähinnä ikärakennemuutksen aiheuttamista uhkista sekä niiden ratkaisumahdllisuuksista yksilön ja ssiaali- ja terveyspalveluiden tuttajien kannalta, mutta myös muista 2

3 palveluista puhuttiin jnkin verran. Ikärannemuutksen lisäksi keskustelun taustalla näkyi ajatus siitä, että kuntien varat palveluiden tuttamiseen vähenevät ja palveluita keskitetään keskuksiin. Uhkia/negatiivisia vaikutuksia yksilön kannalta: - Palveluiden saatavuus etenkin maaseutumaisilla alueilla haastavaa - Palvelut rajautuvat kunnan rajaan, mikä vi yksilöiden kannalta tuda vaikeuksia - Ikääntyminen vi tuda mukanaan yksinäisyyttä - Ikääntyneen vi lla vaikea saada työnvälityspalveluita, vaikka työkykyä ja -halua lisi Uhkia/negatiivisia vaikutuksia alueen kannalta: - Yhä enemmän palveluiden tarvitsijita, ikääntyvien hetergeenisyys tu haasteita palveluiden khdistamiseen - Lakisääteiset peruspalvelut n tutettava jllain keinlla vaikka ihmiset asuisivat miten kaukana keskuksista - Kunnalla n mahdllisuus stpalveluihin mutta asukkaat (ja viranmaiset) suhtautuvat niihin usein varauksellisesti - Kynnys ryhtyä vaikkapa palveluyrittäjäksi suuri Mahdllisuuksia ja ratkaisuja: - Ikääntyneiden timintakyky ja varallisuus vat paremmat kuin aiemmin - Hyväkuntiset ikääntyneet vivat hakeutua itse palveluihin eikä heille tarvitse niitä tuda ktiin - Ikääntyneet hallitsevat teknlgian paremmin ja paremmin: mahdllisuus palvelututannssa - Jillain alueilla jk palveluiden tai ihmisten pitää liikkua: tämä n sekä mahdllisuus että haaste - Ennakintitiedn käyttö n mahdllisuus, kun suunnitellaan tulevaisuuden palvelurakennetta ja esimerkiksi maankäyttöä - Ikääntyvillä n paljn ssiaalista päämaa, taitja ja kykyjä - Palveluiden tuttaminen yhteisössä vapaaehtistiminnalla tai esim. suuskunnalla Mahdllisuus: visi ratkaista esimerkiksi maaseudun palveluiden tuttamisen ngelmia Yhteisö, vapaaehtistyö ja mien kykyjen käyttämismahdllisuus ja se, että niitä arvstetaan vimaannuttaa ja lisää hyvinvintia, ehkäisee yksinäisyyttä - Yksityinen palvelututant esimerkiksi yritys-, suuskunta- tai yhdistysmudssa n mahdllisuus, mutta lisi vähennettävä yksityisiä palveluita khtaan tunnettua epäluula Kunta tukee yksityisten palveluiden käyttöä esim. palveluseteli Kehitetään niitä yksityisen ja julkisen yhteistyömalleja, jtka j timivat ja jihin suhtaudutaan hyvin (kuten mnipalvelu-kauppa-aut) Helptetaan yrityksen perustamista ja byrkratiaa Tuetaan yrittäjyyttä: kunnan tuki, verkstt, uusien yritysmutjen kuten suuskunta esiin tuminen - Erityisesti paikallinen ja paikallisyhteisöstä nuseva vapaaehtis- tai yritystiminta erityyppisten palveluiden tuttamisessa (hyvinvinti, liikunta, kauppa, kulttuuri ) - Alueelle, jssa ei le palveluita vi tulla tulevaisuudessa uusia, ja ne vivat lisätä alueen vetvimaa ja vilkkautta c) Ssikulttuuriset tekijät Osallisuus ikääntyvän yksilön näkökulma: - Järjestetyt khtaamiset nurten ja vanhusten kesken - Vertaishjaajat puistkuntsaleille - Ikääntyneet babysitterit - ikäystävälliset asukastupaillat - tiettekniikkatuki - Yli 75-vutiaille tunnin ktikäynti: haastattelu mitä tiv, tarvitsee, mitä haluaisi tehdä jne. 3

4 - Ikääntyneille järjestetyt khtaamispaikat Vaikuttaminen - Nykyisten rakenteiden yhteistyön lisääminen, lemassalevien yhdistysten hyödyntäminen - Ikääntyneiden frumit vs vanhusneuvstt - Tuettuna 3.sektrin timintaa, yhteistyössä kunnan kanssa - Valtuustt ikärakenteeltaan vinutuneita? - Asukasraadit Alueen kehittäminen ikääntyneet vimavarana - Vapaaehtistyö alueen kehittämisen vimavarana - Juuri eläköityneet, tiettait, resurssit, aika yhdelle luukulle - Eläköityvien pitäminen sallisena suuren elämänmuutksen aikana - Työvimahallint: hyödynnetään j eläkkeelle jääneiden halukkuus palata työelämään Ikäystävällinen plitiikka - Kunnat: lutava yhteistyörakenteita eri sektreiden kesken, kuten rakentaminen palvelutalt - Päätöksenten vaikutukset eri ikäryhmiin arviidaan samalla prsessilla kuin yritysvaikutukset Tietyhteiskunta ikääntyvän yksilön näkökulma - Viestinnän esteettömyys - Kännykkätiedtteet - Tiedtus myös lähikaupan aulassa - Tiettekniikkakurssit d) Asuminen, infrastruktuuri ja liikenne Psitiivisia vaikutuksia: - Laitshidn tarpeen pieneneminen - Hyvinvinnin lisäys - Ktna asumisen mahdllistaminen pidempään - Yleiskaavissa j humiitu vanhille asuntalueille uustutanta, jka tukee pitkää ktna asumista (esim. Lahti) - Oma talnmies turvaksi (palveluparannukset) - Rukatarvikkeet ktiin; senirit ja perheet (palveluparannukset) Negatiivisia vaikutuksia: - Palveluiden hinnan nusu - Asuntjen hinnan nusu - Palvelun laatu hunnee, js palvelut keskitetään vain isille timijille - Rakennetaank ktna asumisesta ikeaa vaihtehta taludellisesti ja palvelullisesti (kuntastrategisesti) Mahdllisuuksia: - Yli 65-vutiaiden muuttvitt kasvukuntiin tdellisuutta, miten ratkaistaan palvelut ja asumisratkaisut - Perhehitmallit asumiseen maaseudulla - Yhteisöllinen asuminen - Turvajärjestelmät asumiseen - Palveluiden/pikkukauppjen elpyminen asuinalueilla - Palvelutasn paraneminen - Yksilön tarpeet humiidaan paremmin asunttutannssa (liukkauden pist, esteettömyys, yhteiset tilat ) 4

5 Uhkia: - Asunttutannssa alkavat krstua yhteiset tilat sisällä (mninaiset palvelutilat) ja ulkna (puist- ja ulkilutilat) - Julkisen liikenteen säilyminen kasvukeskusten ulkpulella - Timiva palveluliikennöinti - Vukra-asumisen puutteet - Löytyykö alueellista/seudullista yhteistyötä - Vanhjen taljen esteettömyysngelma (vaikea muuttaa tuettunakaan eli pakttaa muuttamaan) - Maaseudun palvelut vähenevät edelleen Iltapäivä: ikärakennemuutksen haltuuntt ja ikäaparaatti Iltapäivällä keskusteltiin siitä, minkälaisia ngelmia tai haasteita alueilla n ikärakennemuutksen haltuuntssa sekä siitä, minkälaista tuke tai apuvälineitä alueet kaipaisivat. Ryhmät myös hahmttelivat sitä, minkälainen työja elinkeinministeriön kehittämän ikäaparaatti-työkalu visi lla. Ryhmä 1: Mikä tekee ikääntymisen haltuuntsta vaikeaa? - Muutkset väestön ikärakenteessa vat suuria ja npeita. - Tarkastelukulmat keskittyvät liikaa raskasta hita vaativaan, yli 85-vutiaiden ikäryhmään. - Resurssit vastata äkillisiin muutksiin ketaan vähäisiksi niin ennakimisen kuin timinnan synnyttämisen silta. - Suhtautuminen ikääntymiseen n yleisesti liian varautunutta ja negatiivista. Ikääntyminen yhdistetään liiaksi raihnaisuuteen ja timintakyvyn vajavuuteen. Tämän takia ikääntyvän väestön vimavarat jäävät näkemättä ja hyödyntämättä. - Alueelliset ert työttömyydessä, työvimapulassa, ikärakenteessa ja vallitsevissa käytännöissä tekevät haltuuntsta vaikeaa. Mitä tarvitaan, että ikääntymisen haltuuntt helpttuu? - Ikälain vimaantul tarjaa kunnille mahdllisuuden kknaisvaltaisen ikäplitiikan rakentamiseen ja väestön ikääntymisen ennakimiseen. - Tilastimalla ikääntyneiden saamista vitaisiin edistää heidän tiettaitnsa hyödyntämistä: Visik ikääntyneille tehdä eläkkeelle jäämisen yhteydessä kyselyn, jlla kartitettaisiin henkilön saamista sekä intressejä man saamisensa hyödyntämiseen myös eläkkeelle jäämisen jälkeen? Olisik tarpeen rakentaa palvelu, jssa ikääntyneet tarjavat saamistaan sa-aikaisesti tai prjektiluntisesti? (vertaa esim. tai - Kehittämällä ja edistämällä yhteistyötä vanhusneuvstjen kanssa vitaisiin saada lisää resursseja ikääntymisen haltuunttamiseksi: Visik vanhusneuvstilla lla rli esim. ikääntyneiden saamiskyselyiden tteuttamiseksi, saatujen tietjen tilastimiseksi sekä eläkeläisten aktiivisen sallisuuden edistämiseksi? - Ikääntyneen, hyväkuntisen väestön aktivimiseksi tulisi myös eläkeläisjärjestöjä, -yhdistyksiä yms. kannustaa timintjensa ja imagnsa nykypäiväistämiseen. Lisäksi lisi tärkeää saada infrmaatita siitä, minkälainen aktiviteetti esim. juuri eläkkeelle jääneitä kiinnstaa, ja mitä he tivisivat eri järjestöjen tarjavan heille. 5

6 - Edistämällä eri-ikäisten khtaamisia ja yhdessä tekemistä, vitaisiin madaltaa aktiivisen sallistumisen kynnystä niiden ihmisten khdalla, jtka eivät tunne seniritimintaa makseen. senirit vapaaehtistyöhön lasten pariin nuret ja työikäiset vapaaehtistyöhön vanhusten pariin säännöllinen yhteistyö vanhuspalveluiden ja kulun ja/tai päivähitsektrin kanssa eri aljen ppilaitsten yhteistyö esim. palvelutaljen kanssa tärkeää, että sukuplvia yhdistävälle timinnalle tarjtaan timitilja - Etsivä vanhustyö visi lla yksi kein estää vanhusten syrjäytymistä ja sitä kautta myös ennaltaehkäistä yksinäisyyteen liittyvää pahinvintia. - Talusnäkökulmaa tulisi ehdttmasti vahvistaa suhteessa vanhuuteen: seniriyrittäjyyteen kannustaminen sektrirajat ylittävä yhteistyö yritysten tutekehitys senirisegmentin tutteille ja palveluille kuluttajatutkimukset yli 65-vutiaille Mitä ikäapparaatti visi tuda alueille? - Esimerkkejä hyvistä käytännöistä - Se visi timia käynnistäjänä alueiden ikääntymisen haltuun ttamiselle - Ikäapparaatilla vitaisiin saada kysyntä ja tarjnta sekä eri timijat khtaamaan tisensa mm: kuluttajat ja palvelut/tutteet työnantaja ja työvima vapaaehtistyö / järjestöt / vapaaehtistyöstä kiinnstuneet Ryhmä 2: Mikä tekee ikärakennemuutksen haltuuntsta vaikeaa: - Ikääntyneiden jukn hetergeenisyys: tarpeet vat erilaisia, ryhmää vaikea määritellä, myös ikääntyneiden määrästä erilaisia tulkintja ja käsityksiä - Eläköityminen ketaan asenteellisena ngelmana: ikääntyviin ja eläkeikää lähestyviin työpaikalla vidaan suhtautua negatiivisesti eikä usein ennaklta phdita, miten työhyvinvintia edistetään ja ihmiset saadaan viihtymään työssä pidempään Mikä helpttaisi haltuuntta ja minkälaista tukea alueet tarvitsisivat: - Ikääntyvien palvelut timiviksi esimerkiksi siten, että samasta pisteestä saa kaikki palvelut tai tiedn niistä - Palveluiden käyttö ja hinnittelu selkeiksi - Eläköityminen n merkittävä siirtymävaihe Työnantajia tulisi tukea siinä, miten he vivat tukea eläköitymässä levaa ja miten työnantaja vi ttaa ikääntymisen humin työrganisaatissa, asenteet Pitäisi kehittää timintatapja siihen, miten j humattavasti ennen eläkeikää työntekijän kannalta phdittaisiin tätä siirtymävaihetta, työssä jaksamista, työhyvinvintia ja esimerkiksi sitä, mitä hän tekee eläköitymisen jälkeen ja minkälaisia palvelutarpeita hänellä mahdllisesti jatkssa n Ikäaparaatti uudenlaisena timintatapana: - Tarpeiden kartitus: J pitkälti ennen eläköitymistä tai jhnkin tiettyyn ikään liittyen tehdään kartitushaastatteluita tai vastaavia kk ikälukan nykyisistä ja tulevista palvelutarpeista sekä hyvinvintia tukevista asiista kuten terveydestä, verkstista jne. Tarvekartitusta tapahtuisi myös palveluiden ja palveluun hjaamisen yhteydessä - Pikkisektraalisuus: 6

7 Tarpeiden kartitus tapahtuu eri hallinnn alihin liittyen: esimerkiksi ssiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvinti, liikunta, kulttuuri, työhallinnn palvelut, erilaiset tuet, ppiminen ja piskelu, ystävät ja verkstt, harrastukset Samin tarvitaan pikkihallinnllisia palvelupisteitä: lähtökhtana ikääntyvän kknaisvaltainen palvelu ja infrmaati, edellä mainitut ja muut palvelut humin - Palvelu- ja harrastustiminnan kehittäminen: Tarpeiden kartituksen ja pikkisektraalisen palvelupisteen kautta saatu tiet Uuden yritys- ja palvelutiminnan tarpeet ja mahdllisuudet, myös esimerkiksi erilaisten harrastepiirien ja samanhenkisten khtaamispaikkjen ja -frumeiden tarpeet Ludaan uudenlainen palveluhjausmalli kerättävän tiedn ja pikkisektriaalisuuden avulla, vidaan kehittää myös esimerkiksi räätälöityjä palvelupaketteja - Ikääntyneiden ma timinta ja sallistaminen: Pikkisektraaliset palvelupisteet vivat timia myös khtaamis- ja vurvaikutuspaikkina tai niihin vi kytkeä lemassa levia khtaamispaikkja (verkssa tai fyysisiä) Ikääntyneet vivat sallistua esimerkiksi makkemuksellisille teemakursseille (esim. eläköityminen, työssä jatkaminen, muut teemat kuten ikäihminen ratissa, ystävätiminta jne.) ja lla niissä puhujina vertaisryhmä, yhteisö, hyvinvinnin tukeminen, aktiivisuus Palveluita ja vurvaikutusta haetaan aktiivisesti kknaisvaltaisista palvelupisteistä Ryhmä 3: Mikä tekee haltuuntsta hankalan? - Kknaisuutta ei hallita, ei le kenenkään vastuulla - Ennustamisen vaikeus vaikea tarttua ratkaisuin (ihmisten työkyky, vernmaksukyky, palveluntarve ikääntyvä väestö ei le yhtenäistä massaa) - Kuntien kesken suuret ert alueella keskiarvjen maantiede peittää alleen kustannuksiltaan tasa-arvisten palvelujen turvaaminen haaste Alueiden erjen humiinti apparaatissa! - Päätöksentessa keskitytään nykypäivään, ei nähdä tulevaan - Ei teta tsissaan väestön ikääntymisen merkitystä Mitä tarvitaan: - pikkihallinnllinen ait yhteistyö, yhteinen visi mihin pyritään - sektriajattelu ei svi ikääntymiseen - Mitä merkityksiä eri palvelualueiden näkökulmasta saksi apparaattia - Kehityskaaren tunnistaminen past-present-future - Päätöksentekijöille selkeä väline tutekehittely - Kestävä ikääntyminen - Uusi yhteisöllisyys Apparaatti 1. Käytännön timet: a. hyvät käytännöt b. ennakinnin työkalut (käytön avaaminen asiantuntijat/päättäjät, ennakinnin ja sen tarpeen avaaminen), yhteenkkaminen c. ikääntymisen vaikutusten arviinti -check list 2. Väestön ikääntymisen vaikutusten ydinviestit a. eri sektreiden salta 7

8 b. negatiiviset / psitiiviset vaikutukset c. haasteet / mahdllisuudet d. ikääntyneen yksilön näkökulma, alueen kehittämisen näkökulma e. viestin vastaanttajat: päättäjät vs. asiantuntijat Yhteenvet työpajasta Työpaja sitti, että ikärakennemuutksen vaikutusten tunnistaminen ja muutksen haltuuntt vat ylisektraalisia kysymyksiä. Ikärakennemuuts yhdistetään usein vain vanhusten ssiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvamiseen, mutta ikärakennemuuts kskee kaikkia ikäryhmiä ja timialja. Työpajakeskustelut tivat esiin sen, että ikääntyneet vat myös vimavara, sekä sen, että ikääntyvien ja ikääntyneiden maa aktiivista sallistumista tivtaan ja siitä n etua, kun ikärakennemuutkseen varaudutaan. Tiseksi, ikääntyneet eivät le yhtenäinen ryhmä ja tulevaisuudessa hetergeenisyys vielä lisääntyy, mikä asettaa haasteita esimerkiksi palvelututannlle. Haasteena vat myös vakiintuneet asenteet ja standardidut timintamallit, jtka eivät ta eri ikäryhmiä, elämäntilanteita, tarpeita tai vimavarja taikka eri timialjen yhteistyömahdllisuuksia humin. Iltapäivän keskusteluissa nusi vahvasti esiin ikääntyneiden ma, aktiivinen rli ikääntymisen haltuuntssa. Alueiden ja kuntien tulisi tarjta ikääntyneille mahdllisuuksia sallistua alusta asti ikääntymisen haltuuntta edellyttävien rakenteiden lumiseen. Tämä tulee haastamaan myös nykyiset vanhusjärjestöt ja -neuvstt, jtta mukaan saadaan sellaisiakin ikääntyneitä, jita perinteiset vanhusyhdistykset eivät puhuttele. Vanhuusstrategian merkityksestä keskusteltiin paljn. Strategia yksin ei takaa ikääntymisen haltuuntta edellyttävää timintaa, mutta strategisilla linjavedilla ludaan eri sektreille yhteiset visit ja tavitteet. Ilman selkeää strategiaa eri sektreiden timinta jää helpsti sattumanvaraiseksi. Ikäapparaatti visi tarjta välineitä kknaisvaltaisen vanhuusstrategian lumiseen sekä sen juurruttamiseen käytännön timinnan taslle. Hyvin merkittävänä asiana nähtiin myös se, kuinka asenteisiin lisi välttämätöntä saada muutksia väestön ikääntymistä ennakitaessa. Alueiden, kuntien ja yritysten tulisi sittaa kiinnstusta ikääntyneitä khtaan, jtta heidän vimavaransa pääsisivät ikeuksiinsa. Mielenkiintisena ajatuksena nusi esiin yritysten ja klmannen tai julkisen sektrin yhteistyö, jssa yhdistettäisiin julkista sektri palveleva ikääntyneiden saamiskartitus sekä yrityssektria palveleva kuluttajatutkimus. Parhaimmillaan se visi jhtaa ikääntyneiden lisääntyneeseen vapaaehtistyöhön sekä yritysten kykyyn palvella paremmin ja tuttavammin ikäihmisiä. Ikäapparaatin mut tulee ratkaisevasti vaikuttamaan siihen, miten sen antia vidaan tulevaisuudessa hyödyntää. Kska yhteiskuntamme kehittyy ja muuttuu kiivaassa tahdissa, lisi tärkeää että apparaatti eläisi yhteiskunnan mukana. Hyvien käytäntöjen jakamiselle, uusien timintjen esittelylle, eri timijiden törmäyttämiselle yms. lisi ihanteellista interaktiivinen alusta, jssa apparaatti visi kasvaa, jalstua ja kehittyä. Käyttöönttvaiheessa ikäapparaatin tunnetuksi tekeminen sekä sen sisältöön, tavitteisiin ja tarkituksiin perehdyttäminen vat seikkja, jihin kannattaa resurssida, jtta apparaatti tdella käynnistäisi ikääntymisen haltuuntn alueilla. 8