LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020"

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA

2 Sisältö 2. IKÄÄNTYMISPOLITIIKKAA OHJAAVA VISIO, TOIMINTAPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLI SET TAVOITTEET Lviisan kaupungin visi Lviisan kaupungin ikääntymisplitiikan visi ikääntyvä lviisalainen Timinta-ajatus Arvt ja eettiset periaatteet Ikäihmisten hita kskevat valtakunnalliset tavitteet ja laatususitukset verrattuna Lviisan tilanteeseen Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavitteet Kehittämishjelmat ja uusi laki MUUTTUVA IKÄÄNTYMISPOLITIIKKA Väestörakenteen muutkset Ikääntyminen vimavarana Vapaaehtisuus tuttaa hyvinvintia Vanhusneuvst SENIORIPALVELUIDEN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Perusturvan hallint Perusturvakeskus Seniripalvelut Hyvinvinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ Ktna asumista tukevat palvelut Ktihit Omaishit Päivätiminta Lyhytaikaishit Asumispalvelut Tuettu palveluasuminen Tehstettu palveluasuminen Laitshit Palveluseteli SENIORIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ Henkilöstöresurssit Henkilöstön saatavuus Osaamisen ja työhyvinvinnin kehittäminen STRATEGISET TOIMENPIDEOHJELMAT Palvelurakenteen kehittäminen vuteen Terveyttä edistävä työ Ktna annettava palvelu Muistisairaiden hidn kehittäminen Kuntuttava hiva- ja laitspalvelu Timenpide- ja kehittämissuunnitelma TASAPAINOINEN TALOUS JA VAIKUTTAVAT PROSESSIT HYVÄKSYMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI LÄHTEET

3 1 JOHDANTO Palvelujen laadun ja timinnan suunnitelmallisen kehittämisen turvaamiseksi tulee jkaisessa kunnassa valtakunnallisten susitusten mukaan lla ajan tasalla leva ikääntymispliittinen hjelma, jnka kunnan pliittinen jht n hyväksynyt ja jnka timeenpan n kytketty kunnan talusarvin ja talussuunnitelmaan. Hyvä strategia vaatii arvkeskustelun kunnassa. Ikääntymispliittinen hjelma lu kknaisnäkemyksen ikääntyvien tarpeista ja elinlista sekä kunnan timenpiteistä ja kehityksestä. Ohjelma merkitsee linjan ja painpisteen valintaa, asettumista tietyn kehittämisvaihtehdn taakse. Tämän kehittämissuunnitelman lähtökhtana n ikääntymisen vimavaraajattelu, jnka taustalla vat muuttuneet ikäkäsitykset ja ikääntyvän väestön parantunut terveys ja timintakyky. Ikäihmiset vastaavat masta hyvinvinnistaan ensisijaisesti itse ja lähiverkstnsa avulla. He käyttävät pääsin samja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä n varhaisessa vaiheessa tukea, hjata ja mtivida ihmisiä kantamaan vastuuta masta hyvinvinnistaan ja terveydestään. Tässä hjelmassa ikäihmisellä tarkitetaan 75 vutta täyttänyttä henkilöä, vaikka ikäihmisen palvelujen tarve ulttuu myös vutiaisiin. Lviisan kaupungin perusturvalautakunta asetti työryhmän valmistelemaan ikääntymispliittista hjelmaa. Perusturvan edustajiksi valittiin sairaalan ylilääkäri, seniripalveluiden palvelupäällikkö, palveluvastaavat ja hyvinvintikrdinaattri. Samassa kkuksessa työryhmän tueksi perustettavaan hjausryhmään valittiin neljä jäsentä keskeisistä pliittisista ryhmistä. Lisäksi vanhusneuvst valitsi kkuksessaan kaksi jäsentä hjausryhmään. Mlempien ryhmien puheenjhtajaksi perusturvalautakunta nimesi perusturvajhtajan. Lviisan ikääntymispliittista hjelmaa vusille vat työstäneet seuraavat henkilöt: Sten Frndén, perusturvajhtaja Carla Klawér, perusturvajhtaja Katariina Brup, sairaalan ylilääkäri Lisbeth Frsblm, seniripalvelujen palvelupäällikkö Margareta Lepänah, avpalveluiden palveluvastaava Mervi Takala, hyvinvintikrdinaattri Päivi Heikkilä, hyvinvintikrdinaattri 3

4 Mnica Sund, vt. palveluvastaava Hans Hellner, Armi Lindell, Nils Vaini, Yvnne Wilenius, Anna Hiltunen, Erkki Turmaa Jens Rinne, Mauri Pikeljärvi, Ann-Lis Udd, Raili Äijö Juhannusvietn valmisteluja Taasiakdissa 4

5 2. IKÄÄNTYMISPOLITIIKKAA OHJAAVA VISIO, TOIMINTAPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLI SET TAVOITTEET 2.1 Lviisan kaupungin visi Lviisa n hyvinviva uutta teknlgiaa ja energiamutja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jssa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut parantavat asukkaiden ja lmailijiden elämänlaatua. Lviisa mahdllistaa mnipulisen elinkein- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Timintaperiaatteet vat Hyvä palvelu Palvelemme kuntalaisia ammattitaitisesti ja heitä arvstaen. Tarjamme palvelua yksilöllisiin tarpeisiin siellä missä ihmiset vat. Kehitämme palvelua kuntalaisten kanssa. Paintamme ennaltaehkäisevää palvelua. Yhdessä tekeminen Kannustamme sallistumiseen. Vastuullisuus Käytämme yhteisiä resurssejamme taludellisesti edistäen kuntalaisten tasavertaista hyvinvintia ja henkilöstön tasa-arva. Turvaamme tulevaisuutemme timimalla ympäristöä säästäen. Alitteellisuus Olemme luvia ja alitteellisia. Etsimme aktiivisesti uusia ideita ja innvaatiita. Tuemme kuntalaisten aktiivisuutta, yhteistimintaa ja vaikuttamismahdllisuuksia sekä kunnallista demkratiaa. Kaksikielisyys Etsimme uusia tapja ylläpitää ja kehittää kaksikielisyyttä. Paintamme yhdessä tekemistä ja kehitämme tapja, jilla kieliryhmät saadaan timimaan paremmin yhdessä. Arvt Lviisan kaupunki tteuttaa timinnassaan seuraavia arvja: avimuus ikeudenmukaisuus suvaitsevaisuus tasapulisuus. 5

6 2.2 Lviisan kaupungin ikääntymisplitiikan visi ikääntyvä lviisalainen 2.3 Timinta-ajatus Lviisan kaupungin ikääntymispliittinen hjelma n tärkeä sa Lviisan kaupungin kehittämistä, kska ikääntyvien määrä nusee vimakkaasti vudesta 2020 lähtien. Ikääntyvien palvelustrategian lähtökhtana vat Lviisan kaupungin timinta-ajatus ja visi. Ikäihmisten palvelujen kehittäminen n kaikkien hallintkuntien ja kuntalaisten yhteinen asia. Palvelurakenteen kehittämisessä perusturva tarvitsee tuekseen muiden timialjen erityissaamista. Julkisen sektrin lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita vat klmas sektri, yksityiset rganisaatit, maiset sekä itse ikääntyneet. Itsensä kehittämiseen n tarjlla mnipulista kansalais- ja harrastustimintaa. Ikäihmisten timintakyvyn ja vireyden ylläpitämistä tukeva kknaisvaltainen ikääntymisplitiikka n parasta mahdllista ennaltaehkäisevää timintaa, jlla turvataan ikäihmisten hyvä eläminen ja asuminen Lviisassa. Lviisan ikääntymisplitiikan visi kiteytyy kahteen lauseeseen: Lviisalainen ikäihminen n sallistuva, saava ja masta hyvinvinnistaan vastuuta kantava kansalainen. Timintakyvyn heikentyessä palvelurakenne antaa varhaisen tukensa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa ja tarjaa turvallisen, hänen mia vimavarjaan tukevan palvelujärjestelmän. Timinta-ajatus lu phjan seniripalveluiden tteuttamiselle kaikissa timintaympäristöissä: Lviisa n hyvä ja turvallinen kaupunki ikäihmisille. Seniripalveluiden keskeisin tehtävä n ikääntyneiden ihmisten hyvinvinnin, mahdllisimman itsenäisen selviytymisen ja hyvän hidn edistäminen. Tarkituksena n tukea ja ylläpitää asiakkaiden hyvää elämänlaatua kaikissa niissä timintaympäristöissä, jissa hita ja palvelua tarvitsevat ihmiset elävät. Timinnan lähtökhtana n ikäihmisen ait sallisuus, läheisverkstn tuen hyödyntäminen sekä avin, rajja ylittävä yhteistyö julkisen, klmannen ja yksityisen sektrin eri timijiden kesken. 6

7 2.4 Arvt ja eettiset periaatteet Ikäihmisten palveluiden laatususitus (STM, 2008:3) lu perustan Lviisan kaupungin seniripalveluiden eettisille periaatteille. Ne hjaavat jkaisen työntekijän timintaa, jllin myös periaatteiden jalkauttaminen kuuluu jkapäiväiseen työhön. Ihmisen arv ja ainutlaatuisuus eivät le vain sanja, vaan ne tulevat ikeasti näkyviksi jkaisessa tessa, valinnassa ja päätöksessä. Kaikkien pitäisi timia niin että jkaisella ikääntyneellä n mahdllisuus elää ainutkertaista elämää mahdllisimman merkityksellisenä lppuun saakka. 1. Osallisuus Ikäihmiset vat arvkkaita yhteisönsä jäseniä ja heitä kannustetaan sallistumaan aktiivisesti man hyvinvintinsa ja hitnsa suunnitteluun. Ikäihmisiä tuetaan matimisuudessa ja hidssa tteutetaan timintakykyä ylläpitävää ja kuntutumista tukevaa työtetta. 2. Yksilöllisyys Ikäihmisten yksilöllisiä tiveita kunniitetaan ja niitä tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Palvelu- ja hitsuunnitelmassa suunnitellaan hit yksilöllisesti yhdessä ikääntyneen kanssa. Ikäihmisten erilaisuus hyväksytään ja kunniitetaan heidän elämäntapaansa siten, että vanhukset kkevat elämänsä arvkkaaksi ja tärkeäksi. 3. Turvallisuus Turvallisuuden periaatteella tarkitetaan fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista turvallisuutta. Ihminen vi luttaa siihen, että hänen ympäristönsä n turvallinen ja että palveluja n saatavilla. Turvallisuus merkitsee myös tapaturmien, väkivallan ja kaltin khtelun ehkäisyä. 4. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden periaatteella tarkitetaan tasavertaisia mahdllisuuksia saada samantasista palvelua samanlaiseen tarpeeseen sukupulesta, etnisestä taustasta, kielestä, iästä, vammaisuudesta, usknnsta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Tasavertaisten lähtökhtien turvaamiseksi ikäihminen vi tarvita erityistä humita vidakseen käyttää palvelua. 5. Itsemääräämisikeus Kannustetaan ikäihmisiä sallistumaan heitä itseään kskeviin asiihin ja päätöksentekn. Otetaan humin ikäihmisten vimavarat ja vahvistetaan niitä, jtta he pystyvät man mielipiteensä ilmaisuun. Kartitetaan ikäihmisten hittaht, jlla turvataan ma taht hidn jatkuvuudesta. 7

8 2.5 Ikäihmisten hita kskevat valtakunnalliset tavitteet ja laatususitukset verrattuna Lviisan tilanteeseen Ssiaali- ja terveysministeriö anti vunna 2008 uudistetun ikäihmisten palvelujen laatususituksen (STM 2008:3) yhdessä Sumen Kuntaliitn ja Stakesin kanssa. Kyseisessä susituksessa n tettu humin ikääntymisplitiikan ajankhtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatususitusten arviintien tulkset, uusin tutkimustiet sekä timintaympäristön muutkset. Susitus lu suuntaviivja laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi klmella sa-alueella: hyvinvinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen asumis- ja hitympäristöt henkilöstön määrä, saaminen ja jhtaminen. Lisäksi keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan susituksessa valtakunnalliset määrälliset tavitteet, jtka luvat phjaa kuntakhtaiselle suunnittelulle Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavitteet Tavitteena n llut, että vuteen 2012 mennessä 75 vutta täyttäneistä henkilöistä prsenttia asuu ktna itsenäisesti tai tarkituksenmukaisten ssiaali- ja terveyspalvelujen turvin prsenttia saa säännöllistä ktihita 5 6 prsenttia saa maishidn tukea 5 6 prsenttia n tehstetun palveluasumisen piirissä 3 prsenttia n hidssa vanhainkdeissa tai pitkäaikaisessa hidssa terveyskeskuksen vudesastilla. Tehstetun palveluasumisen susitus kskee 75 vutta täyttäneitä henkilöitä, mutta ei humii vutiaiden tarpeita, vaikka kkemuksemme mukaan myös heistä nin 1 2 prsentilla n ympärivurkautisen hidn tarve. Myöskään tavallisen palveluasumisen salta ei susitusta le. Tämä n humiitu alla levassa taulukssa, jssa n eritelty mlemmat ikäryhmät Lviisassa. 8

9 Taulukk 1. Lviisan kaupungin seniripalveluiden tilanne kesäkuussa 2012 ja tavitteen mukainen palvelutarve, ennuste vuteen 2040 (Lähde: Tilastkeskus) Yli 75-vutiaat, susitus Nykytila 6/2012 v susitus v susitus v susitus v susitus v susitus v susitus Asuu ktna itsenäisesti tai palvelujen turvin (91,5 %) 1456 (89 %) Ktihit 1 (13 14 %) 203 (12,4 %) Omaishit (5 6 %) 51 (3,2 %) Tehstettu palveluasuminen (5 6 %) 115 (7 %) Laitshit (vanhainkdit ja pitkäaikaishit terveyskeskuksessa) (3 %) Ympärivurkautinen hit vutiaille (1 %) 64 (4 %) Ktihit 1 (3 %) Omaishit (0,6 %) Ympärivurkautinen hit yhteensä Nykytila v v v v v v Nykytila ja tarve tulevaisuudessa säännöllinen ktihit 2 Hambergin kti 15 p, Rsenkulla 14 p, Hemtrevnad +Tallb palveluas. 12 p, Emil-kti 9 p, Maritakti 17 p, Hemgården 26 p, Onnela 12 p, Taasiakti 28 p sekä stpalveluspimuksella 42 p (Esplanad) + muita stpalvelupaikkja kaupungin mia paikkja stpalveluspimuspaikat 42 + maksusitumuspaikat 22, yhteensä 197 paikkaa, jissa yli 75-vutiaita asukkaita

10 2.5.2 Kehittämishjelmat ja uusi laki Valtineuvst vahvistaa jka neljäs vusi ssiaali- ja terveydenhulln kansallisen kehittämishjelman (KASTE). Ohjelmassa määritellään alan uudistustyön tavitteet ja timenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kaste-hjelman tavitteet 1. Hyvinvinti- ja terveysert kaventuvat: riskiryhmien sallisuus, hyvinvinti ja terveys paranevat ehkäisevä työ ja varhainen tuki vat vaikuttavia lähisuhde- ja perheväkivalta vähenee. 2. Ssiaali- ja terveydenhulln rakenteet ja palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti: asiakkaat luttavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen jhtamisella turvataan timivat palvelut henkilöstö n saavaa ja hyvinvivaa palvelurakenteet vat taludellisesti kestäviä ja timivia. Kaste-hjelma mudstuu kuudesta sahjelmasta, niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja susituksista. Yksi sahjelmista n Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan. Ohjelmassa paintetaan ktna asumisen tukemista sekä riskiryhmien löytämistä ja tukemista. Tarvitaan neuvntapalveluja, entistä mnipulisempia ktiin saatavia palveluja ja kuntutusta. Kuntutuksen ja muiden hyvinvintia ja terveyttä edistävien palveluiden suutta tulee lisätä ikäihmisten palvelukknaisuuksissa. Asiakkaille ja heitä ktna hitaville maisille tulee tarjta yksilöllisesti räätälöityjä ktiin tarjttavia palveluita. Laitshidn ja laitsmaisen pitkäaikaishidn vähentämiseksi tarvitaan uudenlaisia palveluknsepteja, jissa yhdistetään asuminen ja palvelut. (Ssiaali- ja terveydenhulln kansallinen kehittämishjelma ) Kansallinen terveyserjen kaventamisen timintahjelma (STM 2008:16) nstaa myös esille tiedtuksen, neuvnnan ja hjauksen merkityksen ikäihmisten mien vimavarjen esille nstamiseksi ja nnistuneen ikääntymisen turvaamiseksi. Neuvnnan ja hjauksen tavitteena n vaikuttaa fyysisen, kgnitiivisen ja psykssiaalisen timintakyvyn myönteiseen kehitykseen ja sallisuuden tukemiseen, hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen sekä riskien hallintaan. Tiedtuksen avulla pyritään 10

11 tavittamaan erityisesti niitä ikääntyneitä, jilla n vaikeuksia saada tieta ja sallistua. Ohjelmassa esitetään matalan kynnyksen yhteydenttmahdllisuuksia ja neuvntakeskuksia, jissa neuvnnan ja hjauksen lisäksi arviidaan timintakykyä ja terveydentilaa, ja tarvittaessa hjataan palveluihin. Uudella, ns. vanhuspalvelulailla halutaan turvata iäkkäiden henkilöiden ssiaali- ja terveyspalveluiden saanti. Lain tavitteena n edistää ikääntyneiden hyvinvintia, terveyttä ja timintakykyä. Iäkkäille henkilöille tarkitetut palvelut n tteutettava siten, että ne tukevat ja edistävät iäkkään henkilön itsenäistä suriutumista, sallistumista ja kuntutumista sekä ehkäisevät ennalta muuta palvelutarvetta. Palvelu n tteutettava siten, että se mahdllistaa iäkkään henkilön asumisen ktna tai kdinmaisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdllista. (Laki ikääntyneen väestön timintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden ssiaali- ja terveyspalveluista, vahvistettu , vimaantul ) Lviisan seniripuist 11

12 3 MUUTTUVA IKÄÄNTYMISPOLITIIKKA Väestö ikääntyy, ihmiset elävät nykyään ja tulevaisuudessa yhä pitempään, terveempinä ja tulevat kuluttamaan yhä enemmän asumiseen liittyviä palveluita. Oleellista n se, että ikääntyvä ja tilastllisesti vaurastuva eläkeläisten jukk alkaa lla valmis myös maksamaan elämistä helpttavista palveluista. Ikääntyvien määrä kasvaa ja yhä suurempi sa heistä tulee asumaan missa kdeissaan. Miten vastataan ikääntyvien asumistarpeisiin? esteettömyys asuntjen, asuinrakennusten ja asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa, ktna asumisen tukeminen, hyvinvintitutteet ja -palvelut, uuden teknlgian hyödyntäminen. (Lviisan kaupungin asuntpliittinen hjelma 2020) Tutkimusten mukaan ikääntyneet haluavat asua ktna niin pitkään kuin mahdllista. Yksinasuminen ja siihen liittyvä turvattmuus vat kuitenkin tekijöitä, jtka saavat ikäihmiset haluamaan palveluasuntn. Puutteellinen ja syrjäinen asuminen vi vaikeuttaa ktna selviytymistä ja pakttaa harkitsemaan muutta. Nämä eivät kuitenkaan le ensisijaiset syyt palveluasumiseen siirryttäessä, vaan timintakyvyn lasku. Ihmisen valinnat ja selviytyminen vat silti yksilöllisiä. Siinä missä tinen väsyy ja kkee turvattmuutta, tinen ei halua keskustella muuttamisen mahdllisuudesta, vaan haluaa selvitytä ktna (Stakesin raprtti 14/2007, Anderssn Sirpa). Lviisassakin n tavitteena, että mahdllisimman mni vi elää itsenäisesti massa kdissaan ja tutussa asuinympäristössä läheistensä ja ssiaalisten verkstjensa ympäröimänä. Ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vutiaiden määrä kasvaa Lviisassa vuteen 2020 mennessä 950 asukkaalla, jista nin klmannes n yli 75-vutiaita. Ktna asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi Lviisan kaupunki n asuntpliittisessa hjelmassaan humiinut seuraavat seikat: asuntratkaisujen suurempi avimuus ja muunneltavuus yksiköllisyyden ja erilaisuuden vaatimukset, yksilölliset ja mnipuliset asuntratkaisut käyttäjien humiimisen ja mnitieteellisyyden krstaminen asuntjen ja asuntalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. (Lviisan kaupungin asuntpliittinen hjelma 2020) 12

13 3.1 Väestörakenteen muutkset Ikäplitiikan suurimpana haasteena n varautuminen väestön ikärakenteen muutksiin. Väestörakenteen muuts jhtuu dtettavissa levan eliniän pitenemisestä ja alhaisesta syntyvyydestä. Lasten ja nurten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja ikäihmisten määrä kasvaa. Nähtävissä leva palvelutarpeen kasvu edellyttää entistä suurempaa humita eri-ikäisten ihmisten timintakyvyn ja terveyden edistämiseen. Samalla n ikääntyneiden mat vimavarat ja ikääntymisen lumat mahdllisuudet sattava ttaa käyttöön. (Virnes ym., 2006:13.) Lviisan alueen yli 75-vutiaiden määrä tulee ennusteiden mukaan lisääntymään vudesta 2011 vuteen 2020 nin 300 henkilöllä. Heistä yli 85- vutiaiden määrä lisääntyy nin 95 henkilöllä. Vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa, niin vasta vuden 2020 jälkeen heidän prsentuaalinen suutensa kk väestöön verrattuna alkaa nusta merkittävästi. Tämän mukaan esimerkiksi kaupungin mat ja vuden 2012 stpalveluspimuksen mukaiset ympärivurkautisen hivan paikat tulisivat riittämään ainakin vuteen 2020 saakka. Vusina ympärivurkautisen palveluasumisen tarve kasvaa ja sinä aikana tarvitaan tämän päivän susituksen mukaan hivapaikkaa lisää. Tisaalta vanhusväestön määrän ennuste vudesta 2020 eteenpäin kert, miten tärkeää n resursida j nyt riittävästi avhidn kehittämiseen, riittävän ja mnipulisen ennalta ehkäisevän timinnan järjestämiseen, teknlgian mahdllisuuksien selvittämiseen sekä esteettömän ja helppkulkuisen ympäristön suunnitteluun. Erityisesti pitää miettiä, miten lisätään hiva- ja hittyön vetvimaisuutta, jtta alan tehtäviin saadaan riittävästi kulutettua ja ammattitaitista työvimaa. Keskeisenä haasteena n taludellisen perustan turvaaminen niin, että kaupungin vastuulla levat tehtävät pystytään järjestämään myös tulevina vusina. 13

14 Taulukk 2. Lviisan kaupungin väestörakenne, ennuste vuteen 2040 (Lähde: Stkanet 2011 Tilastkeskus) Ikälukat yhteensä Yli 65-vutiaita %-suus väestöstä Yli 75-vutiaita %-suus väestöstä Yli 85-vutiaita %-suus väestöstä

15 3.2 Ikääntyminen vimavarana Ikääntyvä yhteiskunta haastaa kaikki tarkistamaan ja muuttamaan käsitystä vanhuudesta elämänvaiheena. Nykyisin ikääntymiseen suhtaudutaan psitiivisesti ja sitä tarkastellaan uusista näkökulmista, mm. kknaisvaltaisen vimavara-ajattelun ja sen tukemisen näkökulmasta. Ikääntyvä yhteiskunta n uudenlainen timintaympäristö, jssa myös järjestöja vapaaehtistiminta hakevat paikkaansa. Väestön ikääntymisen vaikutukset vapaaehtistimintaan ja sen kehittämiseen vat mninaiset. Ikääntyneet eivät le vain vapaaehtisavun tarvitsijita, vaan myös keskeisiä vapaaehtisavun antajia. Ikääntyvä väestö n nähtävä vimavarana, jka n mnikasvinen, yhä kulutetumpi ja yhä terveempi. Ikääntyvät mudstavatkin järjestö- ja vapaaehtistyön suuren ptentiaalin. He käyttävät myös enemmän aikaa vapaaehtistimintaan kuin nuremmat, kska heillä n yksinkertaisesti enemmän aikaa, erityisesti eläkkeellä llessaan. 3.3 Vapaaehtisuus tuttaa hyvinvintia Vapaaehtistiminnan merkitys ikääntyvässä yhteiskunnassa ei rajitu vain vapaaehtisavun antamiseen ja saamiseen. Vapaaehtistiminta n myös terveyden ja hyvinvinnin lähde, kuten esimerkiksi liikuntakin. Tutkimukset sittavat, että vapaaehtiseen timintaan sallistuminen n tärkeä terveyden ja hyvinvinnin ylläpitämisen väline juuri eläkeiässä. Omasta hyvinvinnista hulehtiminen myös mtivi sallistumaan. Mnenlaiseen vapaaehtistimintaan sallistuminen virkistää ja tu ila, mutta sen ketaan tuttavan myös niin fyysistä, psyykkistä kuin ssiaalistakin hyvinvintia. Vanhusplitiikassa krstetaan järjestöjen ja vapaaehtistiminnan merkitystä ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja sitä kautta ennaltaehkäisevässä vanhustyössä. Ikääntyneiden terveyden ja hyvinvinnin edistämisessä juuri klmatta sektria pidetään erityisen tärkeänä vimavarana, sillä klmannen sektrin järjestöt ja yhdistykset vivat tarjta ikääntyneille vapaaehtistiminnan kautta avun ja tuen hella myös mielekästä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnallista sallisuutta. Vapaaehtistiminta lievittää yksinäisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä, mahdllistaa ikääntyneiden keskinäisen vertaistuen ja tarjaa mahdllisuuksia sukuplvien väliselle khtaamiselle. Varsinkin aktiivisen ikääntymisen edistämisessä ja ikäihmisten mien vimavarjen humiimisessa vapaaehtistiminnan merkitys n keskeinen. Jtta mahdllisimman mni eläkeikäinen visi hyödyntää sallistumisen tumat hyvinvintiedut, tarvitaan tieta sallistumisen erilaisista mahdllisuuksista ja mnenlaisia saavutettavia 15

16 sallistumisen vaihtehtja. Järjestöjen aktiivinen timinta ikääntyvien mukaan saamiseksi mahdllistaa eläkeikäisten ja vapaaehtistiminnan entistä helpmman khtaamisen. 3.4 Vanhusneuvst Niin santun vanhuspalvelulain 1 mukaan kunnan n asetettava ikääntyneen väestön sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvst ja hulehdittava sen timintaedellytyksistä alueellaan. Vanhusneuvstlla n merkittävä rli ikäihmisten palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Ikäihmisten näkökulmasta merkittäviä vat ssiaali- ja terveydenhulln sekä asumis-, liikenne- ja kulttuuripalvelut. Lviisassa vanhusneuvst n timinut vudesta 2010 ja sen tärkeimpinä tehtävinä n edistää viranmaisten, vanhusten ja eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistimintaa lisätä ikäihmisten sallistumista kunnalliseen päätöksentekn ja siinä vaikuttamista seurata kunnan päätöksenteka ikäihmisten näkökulmasta erityisesti heille tarkitettujen palveluiden ja tukitimien salta tehdä esityksiä ja alitteita sekä antaa lausuntja kaupungin viranmaisille ikäihmisiä kskevissa kysymyksissä. 11 Laki ikääntyneen väestön timintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden ssiaali- ja terveyspalveluista 16

17 4 SENIORIPALVELUIDEN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Perusturvan hallint Perusturvakeskus Seniripalvelut Vuden 2010 alussa Lviisan seudun neljä kuntaa, Liljendal, Lviisa, Pernaja ja Rutsinpyhtää, yhdistyivät uudeksi Lviisan kaupungiksi. Samalla purkautui Lviisan seudun terveydenhulln kuntayhtymä ja tilalle mudstettiin uuden Lviisan ja Lapinjärven kunnan yhteistiminta-alue. Yhdistyvien kuntien ja Lapinjärven kunnan perusterveydenhult ja ssiaalitimi nivutuivat yhteen perusturvaksi. Lapinjärven salta perusturvan ulkpulelle jäi kuitenkin vanhustenhult, jsta kunta vastaa itsenäisesti. Näistä rakenteellisista lähtökhdista lähdettiin palveluita kehittämään prsessihjatusti elinkaarimallin mukaisesti. Elämänkaarirganisaatissa asiakkaan/ptilaan näkökulma ja mni - ammatillisuus vahvistuvat. Palveluprsesseja rakennetaan yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta ja sujuvaa palvelua ajatellen. Perusturvan tehtävä n edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvintia. Perusturvakeskuksen tehtävänä n ssiaali- ja terveyspalvelujen timivuuden, saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen. Palvelut suunnataan uuden terveydenhultlain ja valmisteilla levan ssiaalihultlain hengen mukaisesti asiakaskeskeisesti palveluiden laadun ja tasapulisuuden turvaamiseksi, terveyden ja hyvinvinnin edistämiseksi sekä kustannuksen kasvun hillitsemiseksi. Seniripalvelujen tärkein tehtävä n järjestää timintaa, jka edistää vanhusten hyvinvintia ja terveyttä sekä tukee vanhusten mahdllisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään eri asumis- ja hitympäristöissä. Timinnan päämääränä n ikäihmisten timintakyvyn ylläpitäminen ja sallisuuden edistäminen mnipuliset asiakaslähtöiset palvelut, jtka tukevat turvallista ktna asumista laadukas ja tarkituksenmukainen hiva-asuminen. 17

18 4.2 Hyvinvinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ Seniripalvelukeskuksesta saa tieta tarjttavista palveluista sekä yksilökhtaista hjausta ja neuvntaa. Palvelukeskuksen henkilöstö palvelee puhelimitse, asiakaskäynneillä, svituilla tapaamisilla sekä svittuina aikina kaupungin eri palvelupisteissä, eri teemin järjestettävissä neuvntatilaisuuksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Seniripalvelukeskuksen henkilöstö tteuttaa neuvntapalveluiden järjestämistä matalan kynnyksen periaatteilla, timipaikissa annettavina ja asiakkaiden lu liikkuvina palveluina. Tavitteena n luda Lviisan ikäihmisille yhdenvertaiset mahdllisuudet sallistua hyvinvintia ja terveyttä edistävään timintaan ja päästä palvelujen piiriin sekä kehittää hyvinvintiin, terveyteen, palveluihin ja ssiaaliturvaan liittyvää tiedtusta. Yleisen tiedttamisen ja neuvnnan lisäksi palveluun kuuluvat palveluhjaus, terveystapaamiset 68-vutiaiden ikäryhmälle, hyvinvintia edistävät ktikäynnit 78-vutiaiden ikäryhmälle, muistineuvnta, kuntutushitajien palvelut sekä gerntlginen ssiaalityö. Yksilökhtaisen palveluhjauksen keskeinen sisältö n neuvnta, krdininti ja asianaj. Niihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen yksilöllinen arviinti ja palvelujen suunnittelu. Palveluhjaaja timii asiantuntijana palveluja järjestettäessä. Häneen tehtäviinsä kuuluvat ikäihmisten palvelukknaisuuden kkaminen sekä timiminen ennaltaehkäisevällä ja kuntuttavalla työtteella. Palvelutarpeen arviinti Jkaisella 75 vutta täyttäneellä tai Kelan erityshittukea saavalla n ikeus palvelutarpeen arviintiin seitsemän arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviinnin tekee pääsääntöisesti palveluhjaaja. Ktihidssa palvelutarpeen arviintia tekevät jk palveluhjaaja tai man alueen ktihidn hjaaja, tai muu ssiaali- ja terveydenhulln ammattilainen. Asiakkaan kknaistilanne n ratkaisevassa sassa palvelun ja avuntarvetta arviitaessa. Asiakkaan kknaistilanteen kartittamiseksi selvitetään terveydellinen ja ssiaalinen tilanne, asuinympäristö ja asunt-lsuhteet sekä tukiverkstt. Arviinnissa käytetään apuna mm. RAVA-timintakykymittaria ja tarvittaessa MMSE-muistitestiä. Mikäli asiakas tarvitsee erityistä ssiaalista tukea, apuna käytetään seniripalveluiden ja aikuisssiaalityön ssiaalityöntekijöiden asiantuntemusta. 18

19 Terveystapaamisessa n kyse terveystarkastuksesta, jssa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan terveyteen ja päivittäiseen elämään liittyvistä asiista sekä tuetaan arkielämän terveysvalinnissa. Lisäksi asiakas vi keskustella mieltään askarruttavista asiista ja saada mahita tukevaa tieta ja neuvntaa. Terveystapaamisia järjestetään palveluiden ulkpulella leville 68-vutiaiden ikäryhmälle ja maishitajille. Hyvinvintia edistävien ktikäyntien tavitteena n edistää ikäihmisten hyvinvintia ja timintakykyä niin, että heidän mahdllisuutensa ktna asumiseen ja itsenäiseen suriutumiseen paranevat ja säilyvät mahdllisimman pitkään. Hyvinvintia edistävällä ktikäynnillä tehdään yleisarvi henkilön timintakyvystä ja selvitetään riskejä, jtka vivat heikentää timintakykyä, elämänlaatua ja turvallisuutta massa kdissa. Ktikäynnillä annetaan myös neuvja ja hjataan maehtiseen hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen. Lisäksi kerrtaan tarjlla levista palveluista ja tarvittaessa hjataan näiden palvelujen piiriin. Hyvinvintia edistävät ktikäynnit n Lviisassa suunnattu 78-vutiaille säännöllisten ssiaali- ja terveyspalveluiden ulkpulella leville henkilöille. Muistineuvnnalla tuetaan muistiireisia, muistisairaita ja heidän maisiaan antamalla tieta muistisairauksista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Pyrkimyksenä n hjata muistisairaat mahdllisimman varhaisessa vaiheessa tutkimuksiin ja sitä kautta yksilöllisesti suunniteltuun palveluiden käyttöön parhaan mahdllisen elämänlaadun saavuttamiseksi. Lviisassa timii muistipliklinikka sana perusterveydenhulta matalan kynnyksen vastaanttna, jhn ei tarvita lääkärinlähetettä. Muistipliklinikan kautta asiakas vidaan hjata geriatrin vastaantlle. Ktihidn muistihitajat tekevät muistitestejä asiakkaiden ktna tai vastaantlla ja tukevat asiakasta ja hänen perhettään diagnsin jälkeen. Kuntutushitajat kartittavat ikäihmisten mia vimavarja ja kykyä selviytyä päivittäisistä timinnista. He kannustavat matimiseen suriutumiseen sekä antavat hjausta ktna tehtäviin tasapaina ja lihaskunta kehittäviin harjituksiin. Khderyhmänä vat ensisijaisesti ktihidssa levat asiakkaat. Kuntutushitajien tehtäviin kuuluu myös maishitajien hjaus sekä apuvälineiden valintaan ja niiden käyttöön liittyvä neuvnta. Gerntlgisen ssiaalityön tehtävänä n tukea ikäihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa. Tarkituksena n j riittävän ajissa löytää ratkaisuja erilaisiin ssiaalisiin ngelmiin, kuten taludellisiin vaikeuksiin, päihteiden väärinkäyttöön, väkivaltaan ja kaltinkhteluun. Ssiaalityöntekijät antavat neuvntaa ja hjausta, selvittävät ngelmatilanteita ja etsivät 19

20 ratkaisuvaihtehtja yhdessä asiakkaan, maisten ja muiden yhteistyötahjen kanssa. SAS-ryhmä (selvitä arvii sijita) SAS-ryhmä n mniammatillinen työryhmä, jnka tehtävänä n krdinida vanhuspalvelujen käyttöä sekä av- että laitshidssa. Tavitteena n selvittää ensisijaisesti avhidn mahdllisuudet palvelujen järjestämisessä ja sen jälkeen löytää tarkituksenmukainen hitpaikka palveluasunnista tai hivasastilta. Hitpaikan pririsinnissa käytetään hjaavana mittarina kunnassa käytössä levaa, asiakkaan timintakykyä mittaavaa RAVA-indeksiä. 4.3 Ktna asumista tukevat palvelut Ktihit Ktihidlla tarkitetaan ssiaalihultlain (710/1982, 20) mukaista ktipalvelua ja terveydenhultlain (1326/2020, 25) mukaista ktisairaanhita. Ktihit auttaa ja tukee selviytymään päivittäisistä timinnista sillin kun asiakkaan timintakyky n iän, sairauden tai vamman vuksi tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt. Lviisassa ktiin annettavat palvelut kstuvat ktipalvelusta, ktisairaanhidsta ja tukipalvelusta. Ktiin annettavien palveluiden määrä ja sisältö perustuvat yhdessä asiakkaan, maisen ja ktihidn hitajan kanssa laadittuun palvelu- ja hitsuunnitelmaan asiakkaan mat vimavarat humiiden. Omaisia ja lähipiiriä kannustetaan sallistumaan hitn ja hulenpitn. Palvelujen myöntämisessä nudatetaan perusturvalautakunnan vahvistamia ktihidn kriteereitä. Säännölliseen ja tilapäiseen ktihitn vidaan tarjta palveluseteli. Palvelusetelivaihtehdlla asiakas vi itse valita, mistä kunnan hyväksymästä yksityisestä ktipalveluyrityksestä hän avun tilaa. Avun tarvetta arviitaessa käytetään apuna RAVA-timintakykymittaria ja tarvittaessa MMSE-muistitestiä. RAVA-indeksin tulee pääsääntöisesti lla vähintään 1,5. Lisäksi humiidaan asiakkaan mahdllinen muistisairaus, vanhuusiän depressi, psyykkinen sairaus, tai päihdengelma tai muu ssiaalinen peruste. Ktihit n jaettu klmeen alueeseen: itäinen, keskusta ja läntinen. Nin 25 % ktihidsta stetaan yksityiseltä palveluntuttajalta. 20

21 4.3.2 Omaishit Kuntuttava ktihit Ktihidn tehtävänä n antaa hjausta sekä rhkaista asiakasta mien vimavarjen löytämiseen ja käyttämiseen. Asiakkaita kannustetaan ktijumppahjelman ja siihen liittyvien testausten avulla lisäämään lihasvimaa ja tasapaina harjittavaa liikkumista. Fyysisen timintakyvyn lisäksi kuntutuminen nähdään kknaisuutena, jssa humiidaan myös psyykkiset ja ssiaaliset tarpeet. Asiakkaiden sallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tuetaan hjaamalla heitä timintaan, jssa ikäihmiset vivat tavata tisiaan. Hiva ja hit Ktihidssa autetaan asiakkaita jkapäiväiseen elämään liittyvissä timinnissa, jista he eivät itse selviydy. Tavitteena n asiakkaan henkilökhtaisen perushivan ja hulenpidn, ssiaalisen turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntyminen. Asiakkaiden mien timintamahdllisuuksien tukeminen n hidn ja hivan keskeinen tavite. Ktisairaanhit Ktihitn kuuluva ktisairaanhit n hitsuunnitelman mukaista ktna tapahtuvaa lääkärin valvntaan perustuvaa sairaanhita. Tukipalvelut ja niiden järjestäminen Avhidn tukipalveluilla tuetaan asiakkaan ktna asumista ja selviytymistä sekä ludaan turvallisuutta. Tukipalveluja vat ateria-, turvapalvelu-, pyykki-, sauna- ja kauppapalvelut sekä päivähit- ja päivätimintapalvelut. Siivuspalvelut hjataan stamaan yksityisiltä palveluntuttajilta. Omaishidlla tarkitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hidn ja hulenpidn järjestämistä ktilissa maisen tai muun hidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishidn tuki mudstuu kknaisuudesta, jka rakentuu hidettavalle annettavista palveluista sekä maishitajalle annettavasta hitpalkkista, vapaa-ajasta ja maishita tukevista palveluista. Omaishidn tuen hitpalkki n prrastettu hidn sitvuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishidn hjaukseen kuuluvat neuvnta ja hjaus erilaisissa maishittilanteissa, maishitajan tukeminen ja maishita tukevien palveluiden järjestäminen sekä vertaistukiryhmien järjestäminen. 21

22 4.3.3 Päivätiminta Lyhytaikaishit 4.4. Asumispalvelut Päivätimintana järjestetään Lviisassa päivähita ja timintapäiviä. Niiden tarkituksena n aktivida ja kuntuttaa ikääntyneitä, ylläpitää heidän timintakykyään sekä tukea maisten jaksamista. Päivätiminta tukee myös mielialan khentumista ja lisää ikäihmisten yhteenkuuluvuutta vahvistaen tällä tavin ssiaalista hyvinvintia. Päivähita järjestetään Palvelutal Esplanadissa viitenä päivänä viikssa. Palvelu n suunnattu runsaasti tukea tarvitseville ikäihmisille, jilla n jnkinlainen muistisairaus. Eri ryhmille nin kerran kuukaudessa järjestetyt timintapäivät n khdennettu vielä melk hyväkuntisille ktna asuville henkilöille, jista suuri sa asuu sivukylissä. Timintapäiviä järjestetään Lviisan kaupungin eri alueilla (Tesjki, Pernajan kirknkylä, Kskenkylä, Sarvisal, Liljendal, Lviisan keskusta). Lyhytaikaishit tarjaa hivaa tarvitseville ikäihmisille ympärivurkautisia asiakkaan vimavarja ja ktihita tukevia palveluja tilapäisesti tai tistuvasti jaksissa. Tavitteena n asiakkaan virkistyminen ja timintakyvyn paraneminen tai levn mahdllistaminen hitavalle maiselle. Lyhytaikaishita järjestetään kaupungin hivayksiköissä. Pysyvään palveluasumiseen hakeudutaan palvelutarpeen arviinnin kautta. Asumispalvelujen järjestämisestä vastaa ensisijaisesti seniripalvelussa työskentelevä ktiuttamiskrdinaattri. Tukena arviinnissa käytetään SAStyöryhmää (SAS = selvitä arvii sijita) Tuettu palveluasuminen Tuettu palveluasuminen n ikääntyneiden ns. kevyempää asumispalvelua, jssa hithenkilökunta ei le paikalla ympärivurkautisesti. Asukkailla n kuitenkin mahdllisuus saada ktihidn palveluja ja tukea aamusta myöhäiseen iltaan ja tarvittaessa hälytysluntista apua myös yöaikaan. Palveluasunnt ja sa eläkeläisasunnista sijaitsevat hivakeskittymissä tai niiden läheisyydessä Lviisan keskustassa, Pernajan ja Liljendalin kirknkylissä sekä Tesjella. Asukkailla n mahdllisuus hyödyntää tiettyjä 22

23 hivayksiköissä tarjttavia palveluita, kuten ateria- ja kylvetyspalveluita sekä sallistua yksiköissä tarjttavaan viriketimintaan. Osa asunnista n vammaismititettu, jten ne spivat hyvin myös pyörätulia käyttäville henkilöille. Asuntja saneerattaessa esteettömyys, teknlgiaratkaisut ja yleinen viihtyvyys vat tärkeimpiä humiitavia seikkja. Taulukk 3. Tuettu palveluasuminen Lviisassa Asunnt määrä sijaintipaikka mistaja Trsbyn eläkeläisasunnt 16 Pernaja säätiö Liljendalin palveluasunnt 8 Liljendal kaupunki Lindeb 19 Liljendal säätiö Esplanadin palveluasunnt 38 Lviisa säätiö Tesjen eläkeläisasunnt 12 Tesjki kaupunki Ehtkartan 12 Tesjki säätiö Emil-kdin päätyasunnt 2 Tesjki kaupunki Yhteensä 107 tuettua palveluasunta Tehstettu palveluasuminen Lviisan kaupungilla n viisi tehstetun palveluasumisen yksikköä, jissa asukkaiden timintakyky n selvästi alentunut ja he tarvitsevat hivaa ja hulenpita ympärivurkautisesti. Lisäksi kaupunki staa asumispalveluita Palvelutal Esplanadin säätiöltä palveluspimuksella. Tarvittaessa kaupunki hankkii lisäksi yksittäisin maksusitumuksin asumispalveluita. Tehstetussa palveluasumisessa vidaan myös käyttää palvelusetelivaihtehta. määrä sijaintipaikka mistaja 07/12 Rsenkulla 14 Liljendal kaupunki Kdinnni 10 Pernaja kaupunki Mäntykdn palveluasuminen 2 Pernaja kaupunki Emil-kti 9 Rutsinpyhtää kaupunki Hambergin kti 15 Lviisa kaupunki Onnela 12 Pernaja kaupunki Helena-kti 10 Lviisa säätiö Elenra Lviisa säätiö Maksusitumuksella tai 24 palvelusetelillä, mm. Kulta- Ajankti, Ulrika-kti Yhteensä

24 Helena-kti ja Elenran dementiasast Lviisan keskustassa, Mäntykdn palveluasunnt ja Kdinnni Pernajassa, Rsenkulla Liljendalissa sekä Emil-kti Tesjella tarjavat tehstettua palveluasumista henkilöille, jilla n keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Myös Lviisan keskustassa sijaitsevassa Hambergin kdissa ja Elenrassa sekä Pernajassa sijaitsevassa Onnelassa tarjtaan tehstettua palveluasumista. Hambergin kti ja Onnela eivät kuitenkaan svellu vaikeasti muistisairaille. 24

25 4.4.3 Laitshit Laitshita annetaan henkilölle, jka tarvitsee apua, hita tai muuta hulenpita, jta ei vida tai ei le tarkituksenmukaista järjestää hänen massa kdissaan tai muussa ssiaalihulln asumisyksikössä. Laitshit + intervallihit määrä sijaintipaikka mistaja Taasiakti 28 Rutsinpyhtää kaupunki Hemgården 26 Pernaja kaupunki Maritakti 17 Lviisa kaupunki Yhteensä 71 Pernajassa sijaitseva Hemgården (sastt Sateenkaari ja Mäntykt) sekä Taasiakti (sastt Sinikell ja Vanam) Tesjella vat pitkäaikaishita tarjavia vanhainkteja. Yksiköissä järjestetään myös lyhytaikaishita. Hivahita tarjtaan lisäksi Maritakdissa, jka sijaitsee Lviisan terveyskeskussairaalassa. Osast 5 Lviisan terveyskeskuksessa tarjaa myös lyhytaikaishita ikäihmisille. 4.5 Palveluseteli Palvelusetelien käyttöä säätelee laki ssiaali- ja terveydenhulln palvelusetelistä(569/2009). Palveluseteli n yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä ssiaali- ja terveydenhultpalveluja. Palvelusetelillä vi staa yksityisiltä palveluntuttajilta sellaisia ssiaali- ja terveyspalveluja, jtka kaupungin kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä stettu palvelu n vaihteht kaupungin tuttamalle palvelulle. Palvelusetelin vi saada, js n ikeutettu kaupungin ssiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli myönnetään, kun n arviitu millaisia palveluita tarvitaan. Arvin tekevät ssiaali- ja terveydenhulln työntekijät yhdessä asiakkaan kanssa. Kaupunki päättää millaisia ssiaali- ja terveyspalveluita palvelusetelillä vi hankkia. Lviisassa vi palvelusetelillä staa esimerkiksi ktipalvelua, tehstettua palveluasumista ja tilapäistä hita tai kuntuttavaa timintaa maishidn tukemiseksi. 25

26 5. SENIORIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstöresurssit Henkilöstömititusta suunnitellessa ja arviitaessa n humiitava kknaisvaltaisesti asiakkaiden timintakykyyn ja avuntarpeeseen, palvelurakenteeseen, palvelujen tuttamiseen ja saatavuuteen sekä henkilöstöön ja työn rganisintiin liittyvät tekijät. Olennaisen tärkeää n ttaa humin asiakkaiden ikeudet ja timinnalle asetut laatu- ja vaikuttavuusvaatimukset. Valtakunnallisen susituksen mukaan henkilöstömititukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hitn sallistuvat työntekijät. Ympärivurkautisen hidn henkilöstön vähimmäismäärä n 0,5 0,6 hittyöntekijää asiakasta khden vurkaudessa. Suurempi vähimmäismititus (0,6) n susiteltava sillin kun asiakkailla n vaikeita smaattisia tai käytösireita tai kun hitympäristön kk ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarvetta. Hyvä henkilöstön mititus ympärivurkautisessa hidssa n 0,7 0,8. Mikäli lääketieteellistä hita vaativia asiakkaita n pitkäaikaishidssa terveyskeskusten vudesastilla, vähimmäismititus n 0,6 0,7 ja hyvä mititus 0,8 hittyöntekijää asiakasta khden. On kuitenkin muistettava, että mitituksen lähtökhtana vat aina asiakkaat tarpeineen riippumatta siitä, minkä nimisessä yksikössä he vat (STM 2008:3). Asiakkaat hivayksiköissä vat tulevaisuudessa yhä hunkuntisempia ja tarvitsevat enemmän hivaa ja hita. Henkilöstömititus hivayksiköissä asukaspaikkja sastnhitaja lähihitajat tuntityö siivus hithenk. yhteensä HOIVA- YKSIKKÖ Rsenkulla ,70 Hambergin ,65 9,65 0,63 kti Hemtrevnad ,5 7,5 0,73 Emil-kti ,5 7,0 0,75 Hemgården ,5 16,5 19 1,5 0,66 Maritakti ,64 Taasiakti ,63 Onnela 12 0,5 5,5 6,0 0,50 YHT ,5 88,65 2,5 0,65 Hum! Mititukseen ei le laskettu vakituisia sijaisia. Osastnhitajien työajasta 20 % n siirretty hallintn = ei le mukana mitituksessa. sairaanhitaja sijaispli. mititus 26

27 Rsenkulla: ma yöhitaja, hälytysluntiset käynnit Lindebssa ja palveluasunnilla Hambergin kti: ma yöhitaja Hemtrevnad: yöhit Hemgårdenista (humiitu mitituksessa) Emil-kti: ma yöhitaja, jka avustaa myös Taasiakdin yöhitajaa; pieni yksikkö => vääristää mitituslukua Hemgårdenin sastt: Hemgårdenin yöhitaja hitaa myös Onnelan ja hälytysluntisesti Trsbyn eläkeläisasunnt (humiitu mitituksessa) Maritakti: ei maa yöhitajaa (humiitu mitituksessa), asukkaiden ruka valmiina tarjttimella Taasiakdin sastt: Taasiakti yöhitaja tekee hälytysluntiset käynnit Ehtkartanssa. Henkilöstömititus ktihidssa ktihidn hjaajat/ krdinaattri sairaanhitajat lähihitajat KOTIHOIDON TIIMI Läntinen tiimi 1 1,5 12 Itäinen tiimi 1 1,0 11 Keskustan tiimi 1 2,0 21 Riittävä henkilöstömititus vaihtelee riippuen asiakkaiden/ ptilaiden hidn vaativuuden tassta sekä hivayksiköiden sijainnista, yksikön suuruudesta ja rakennusten timivuudesta. Tästä jhtuen henkilöstömititus vi vaihdella kertmatta kuitenkaan tdellisesta laadun tassta. Pienessä yksikössä, jssa n yöhitaja, mititus vi näyttää suurelta, mutta tdellisuudessa henkilökunnan määrä päivä- ja ilta-aikana ei kuitenkaan le suuri, kska vahvuus jaetaan kk vurkauden ajalle. Ikääntyneiden määrä tulee vuteen 2020 mennessä nusemaan Lviisan kaupungissa varsin rajusti. Tähän liittyen henkilöstömitituksissa n aina myös humiitava timinnan kustannustehkkuus ja kknaisuus. Tämän vuksi henkilöstömititus vi tulevaisuudessa vaihdella vähimmäismäärästä hyvään määrään ja kuitenkin hidn tas n laadukasta. Ktihidn henkilöstömitituksesta ei le vielä annettu susituksia. Nykyisin pyritään siihen että ihmiset asuvat mahdllisimman pitkään ktna myös sairaampina. Tämä tarkittaa, että ktihidssa hidetaan yhä enemmän hita vaativia asiakkaita, mikä saltaan lisää tarvetta nstaa henkilöstön määrää. Lviisan kaupunki seuraa tulevia susitusten, asetusten tai lakien muutksia ja timii henkilöstömitituksissa niiden mukaan. 27

28 5.2 Henkilöstön saatavuus Työviman riittävyyden hella n taattava myös työviman saatavuus, jtta palvelujen laatu pystytään turvaamaan. Ssiaali- ja terveydenhultalalla n j nyt vaikeuksia työviman saamisessa erityisesti vanhustenhulttyöhön. Työviman ikääntyessä ja palvelutarpeen samanaikaisesti kasvaessa näiden vaikeuksien ennustetaan lisääntyvän. Lviisassa tehdään yhteistyötä alan ppilaitsten kanssa ja kulutetaan lähihitajia ppispimuskulutuksella. 5.3 Osaamisen ja työhyvinvinnin kehittäminen Vanhuspalvelujen jhtaminen n haasteellista ja vaatii ammattitaita, jtta muutkset saadaan tteutettua hallitusti. Kaiken jhtamisen tavitteena n, että työyksiköt, rganisaatit ja kunnat vivat saavuttaa timinnalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavitteet. Ammatillisen työnjhdn, eli lähiesimiesten, vastuulla n työn tarkituksenmukainen rganisinti, työkäytäntöjen ja henkilöstön saaminen sekä työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvinnin ja turvallisuuden lisääminen.(stm 2008:3) Henkilöstön hyvällä ammattitaidlla, työhyvinvinnilla ja työhön situtumisella n myönteinen vaikutus hidn laatuun. Ammattitaitinen ja man ammattitaidn kehittämisestä kiinnstunut sekä työhönsä mtivitunut henkilöstö n iäkkäiden hyvän hidn ja palvelun tärkein satekijä. Hyvällä henkilöstöplitiikalla turvataan asiakkaille riittävä hidn jatkuvuus. Henkilöstön työhyvinvintia kehitetään yhteistyössä kaupungin muiden timijiden ja työterveyshulln kanssa. 28

29 6 STRATEGISET TOIMENPIDEOHJELMAT 6.1 Palvelurakenteen kehittäminen vuteen 2020 Vanhustyön palveluita n tarkasteltava kknaisuutena. Sen eri sat vaikuttavat tisiinsa ja samalla palveluiden kknaiskysyntään. Tasapaininen palvelurakenne vastaa paikallisiin tarpeisiin ja perustuu käytettävissä leviin vimavarihin. Palvelurakennetta n kehitettävä pitkäjänteisesti ja kaikilta tarpeellisilta siltaan. Niukkjen resurssien lsuhteissa n kuitenkin arviitava palveluiden kiireellisin kehittämistarve Terveyttä edistävä työ Valtakunnallisissa susituksissa paintetaan riittävän varhaisen ja mnipulisen ehkäisevän ja hyvinvintia edistävän timinnan lisäämistä ikääntyneiden timintakyvyn parantamiseksi. Samalla krstetaan avhidn ensisijaisuutta palveluja järjestettäessä. Lihaskunta ja tasapainaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdllisuuksia n lisättävä. Kuntutuspalvelujen sisältöä n kehitettävä erityisesti ktiin annettavissa kuntutuspalveluissa. Lviisa n mukana Vimaa Vanhuuteen -hankkeessa Vimaa Vanhuuteen -hjelma n valtakunnallinen iäkkäiden terveysliikuntahjelma, jka edistää iäkkäiden ktna asumista ja hyvää vanhuutta kehittämällä vima- ja tasapainsisältöistä liikuntatimintaa ktna asuville. Timinnalla ehkäistään myös kaatumisia, syrjäytymistä ja ennenaikaista kti- tai laitshita. Timinta järjestetään järjestöjen ja julkissektrin eri hallintkuntien kanssa. Lviisassa työskentelee 1,5 kunthitajaa, jtka antavat kuntutuspalvelua ikäihmisten ktna. Kunthitajat tekevät erilaisia kunttestejä ja henkilökhtaisia kunt-hjelmia. Hankkeen yhteydessä kehitetty saaminen ja timinnan kehittäminen n tarkitettu pysyviksi. Tavitteena n lisätä ennaltaehkäisevän työn suutta ja varhaista puuttumista epäkhtiin. Tämä edellyttää erilaisten ehkäisevien ja kuntuttavien työmenetelmien ja palvelujen juurruttamista ktihitn. Kaksi seniripulen kunthitajaa n surittanut Ikäinstituutin ViTas-kuluttajakulutuksen (42 tuntia). Kulutus sisältää mm. vima- ja tasapainharjituksia. Tavite n kuluttaa vusittain ktihidn ja hivayksiköiden henkilökuntaa kunnnhitajiksi ja tarpeen mukaan vertaishjaajia, jita kutsutaan vertaisvetureiksi. 29

30 Vimaa vanhuuteen -hankkeessa n tehty yhteistyötä vapaa-aikatimen kanssa ja kulutettu vapaaehtisia liikuntaystäviä, jtka liikkuvat säännöllisesti liikuntarajitteisten vanhusten kanssa. Yhteistyötä vapaaehtisten kanssa ylläpidetään ja lisätään Ktna annettava palvelu Laadukas ktihit n aina ennakivaa. Se perustuu kattavaan timintakyvyn arviintiin ja reagi asiakkaiden terveydentilan ja timintakyvyn muutksiin ripeästi. Laadukas ktihit n kuntutumista edistävää ja vastaa tavitteellisesti ikääntyneiden asiakkaiden fyysisiin, kgnitiivisiin, psyykkisiin ja ssiaalisiin kuntutumistarpeisiin. (STM 2008:3) Lähtökhtana n edistää kaupungin kaikilla timinnilla ja palveluilla ikäihmisten mahdllisuutta asua ktna eri elämänvaiheissa. Palvelurakenteen tulee lla ktna asumisen, ennaltaehkäisevien palveluiden ja erilaisten palveluasumisratkaisuiden suutta tukevaa. Tavitteena n, että 75 vutta täyttäneistä henkilöistä vähintään 90 % asuu ktna. Tämä edellyttää ktihidn ja päivätiminnan saatavuutta entistä enemmän tuntia ja 7 vurkautta -periaatteella. Säännöllisen ktihidn kattavuus n tällä hetkellä Lviisassa 12,5 % 75 vutta täyttäneestä väestöstä. Susitus n %. Ktihidssa ei nykyisin aina vida tarjta hita tasavertaisesti eri vurkauden aikina, minkä vuksi n tarvetta rganisida ktihit uudelleen ja lisätä resursseja tasavertaisen ktihidn saatavuuden varmistamiseksi, mukaan lukien ktisairaanhit lähinnä iltaisin ja viiknlppuisin. Ktihidssa ketaan, ettei asiakkaille pystytä antamaan riittävästi aikaa turvallisuuden tunteen lumiseksi, varsinkin iltaisin ja viiknlppuisin. Yöaikaisen hidn tarvetta tulevaisuudessa tulee selvittää. Lviisan ktihit kstuu sekä stpalvelusta että masta timinnasta. Kaupunki staa nin 25 % ktihidn timinnasta yksityiseltä palveluntuttajalta. Haasteeksi n kettu, että yksityisen palveluntuttajan timintaa n vaikea valva, eikä yhteistyö kaupungin man henkilöstön ja yksityisen yrityksen kanssa aina le saumatnta. Määrlahden alueella timii sekä kaupungin ma ktihit että yksityinen palveluntuttaja. Asiakkaan näkökulmasta tämä ei le hyvä asia, kska hänen lunaan saattaa käydä mnta eri ihmistä yhden päivän aikana. Js ktihit lisi kknaisuudessaan maa timintaa, vitaisiin ktihidssa tehtävää hivatyötä suunnitella tehkkaammin. Työn rganisinti ja kehittäminen lisi myös justavampaa, js kk henkilöstö lisi kaupungin maa. 30

31 Kaavi: Säännöllisen ktihidn piirissä levien yli 75-vutiaiden määrä laatususitusten (14 %) mukaisesti. Vunna 2012 tteutunut ja susitus eriteltynä (205/230). Erityistä humita n kiinnitettävä maishidntuen ja muiden ktna asumista edesauttavien palveluiden kehittämiseen sekä maishitajien maan jaksamiseen mm. vapaapäivien pidn mahdllistamisella ja tukemisella. Lviisan maishidn tuen asiakasmäärät vat alle valtakunnallisen tavitteen. Lviisassa 3,2 % yli 75-vutiaista saa maishidn tukea. Susitus n 5 6 %. Ktihidn henkilöstön hjeistaminen sekä asiakkaiden hyvinvintia edistävillä ktikäynneillä, terveystarkastuksilla ja palveluhjauksella vahvistettu etsivätyö vat niitä keinja, jiden avulla n mahdllista löytää maishidn tukeen ikeutettuja henkilöitä. Riittävän ajissa myönnetyillä hita tukevilla palveluilla ja hitpalkkilla vidaan muun hidn vaihetta myöhentää ja lisätä sekä hitajan että hidettavan vimavarja, jaksamista ja hyvää elämänlaatua. Lisääntyvää palvelutarvetta tyydytetään tarjamalla palveluseteliä yhtenä vaihtehtna hitpalveluihin. Tavitteena n palvelusetelin avulla lisätä asiakkaiden valinnanvapautta ja itsemääräämisikeutta sekä parantaa palveluiden saatavuutta. Uusia palveluiden järjestämistapja tulee kehittää. Uuden teknlgian käyttööntn lisäys khdennetaan ratkaisuihin, jtka edistävät ktna asumista ja turvallisuutta. Erityisesti tukipalveluiden tuttamista hjataan yksityiselle palveluntuttajille tai klmannelle sektrille. 31

32 Kaavi. Omaishidn tukea saavien yli 75-vutiaiden määrä laatususitusten (6 %) mukaisesti. Vunna 2012 tteutunut ja susitus eriteltynä Muistisairaiden hidn kehittäminen Muistisairaudet vat ikäihmisillä tärkeimpiä palvelutarvetta lisääviä tekijöitä. Riittävillä ja tarkituksenmukaisesti khdennetuilla ssiaali- ja terveydenhulln palveluilla vidaan tukea myös muistisairaiden ihmisten asumista ktna nykyistä pitempään ja myöhentää laitshitn siirtymistä (STM, 2008:3). Sumessa n yhteiset kansalliset työvälineet muistisairauden tteamiseen. Selvityksen kulmakiviä vat lääkärin tekemä haastattelu ja tutkimus, irearvi (muistikysely henkilölle itselleen ja läheiselle), muistitestit (CERADtehtäväsarja tai neurpsyklginen tutkimus) sekä aivjen kuvantaminen. Varhainen taudin määritys mahdllistaa parannettavien syiden tteamisen ja hidn, etenevien muistisairauksien varhaisen hidn ja kuntutuksen sekä itsenäisen arjessa selviämisen tukemisen. Lviisassa timii muistipliklinikka sana terveydenhulta. Muistipliklinikalla n muistikrdinaattri. Neurlgian palvelut hankitaan stpalveluna. Neurlgin vastaantt n 2 3 päivänä kuukaudessa. Muistipliklinikan timintaa tulee kehittää sana seniripalvelujen palvelukknaisuutta, jllin ehkäisevään ja kuntuttavaan työhön vidaan panstaa entistä enemmän. Ktihitn tulee jatkssakin kuluttaa muistihitajia, jtka timivat työyhteisön tukena muistisairauksiin liittyvissä asiissa. Muistikrdinaattri ja muistihitajat vat ensiarvisen tärkeitä tteutettaessa ns. lääkkeetöntä hita ja speutumisvalmennusta ktilissa. Muistisairaat ja heidän läheisensä 32

33 tarvitsevat tukea diagnsin jälkeiseen elämään ja kuntutumiseen ktna asuessaan ja sitä tukea tulee jatkssa edelleen kehittää. Muistisairaat ihmiset vat tulevien vusien suurin käyttäjäryhmä niin ktihidssa kuin ympärivurkautisissa palveluissa. Myös maishidn tukea kehitettäessä tämän kasvavan jukn tarpeet n tettava humin. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyyttä Sumessa kuvaillaan suuksilla: vutiailla 4 % vutiailla 11 % yli 85-vutiailla 35 % (Vutilainen P, Muisti 3/2008) Lähde: Tilastkeskus, Muisti 3/2008 Leif Berg pelaa krttia ylläpitääkseen muistia. 33

Kuntakohtaiset palvelut

Kuntakohtaiset palvelut Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Hyvinvointitoimiala 11.1.2011 Liite Kuntoutumispalvelut/ Vammaispalvelut. Dnro 542-2013

Hyvinvointitoimiala 11.1.2011 Liite Kuntoutumispalvelut/ Vammaispalvelut. Dnro 542-2013 Hyvinvintitimiala 11.1.2011 Liite Kuntutumispalvelut/ Vammaispalvelut Dnr 542-2013 Timintasuunnitelma kehitysvammaisten palvelujen tteuttamiseksi 2013 1/19 Sisällysluettel Jhdant... 2 1. Kehitysvammaiset

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue VANHUSPOLIITTINEN OHJELMA Sumen Ssialidemkraattinen Pulue SDP:n vanhuspliittinen hjelma 1 Ikääntyneet vat ssiaalisesti kestävän yhteiskunnan kivijalka Pulueemme vanhusplitiikka perustuu ssialidemkratian

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Rovaniemen yksityiset palvelutalot ikääntyneille

Rovaniemen yksityiset palvelutalot ikääntyneille Rvaniemen yksityiset palvelutalt ikääntyneille Palveluasuminen Mitä palveluasuminen n? Palveluasuminen n tarkitettu päivittäistä ulkpulista apua tarvitseville vanhuksille. Asukkaat vat vukrasuhteessa kaupunkiin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen

ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen Päätös: Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin hallitus 11.12.2013 Lyhytaikaisen laitshidn maksu alle 18-vutiailta vain seitsemältä

Lisätiedot

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015

Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2015 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma 2015 www.inga.fi www.ph.fi www.eftis.fi www. kululaistentimintaverkk.fi Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat...

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Omaisyhteistyö -kohtaamisia muutostilanteissa

Omaisyhteistyö -kohtaamisia muutostilanteissa Omaisyhteistyö -khtaamisia muutstilanteissa Omaisyhteistyön seminaari 30.1. 2013 Jensuu Järj. Jensuunseudun Omaishitajat ja Läheiset ry 1 Omaisyhteistyö Omaisilla, läheisillä keskeinen asema läheisensä

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Vanhustyön Keskusliitt Ry / Elisa ikä hjelman krdinaati Iäkkäiden ihmisten psykssiaalisen hyvinvinnin edistäminen Yhteenvet järjestöille suunnatusta kyselystä Reija Heinla & Katja Hel 20.2.2012 Sisältö

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUONENJOEN KAUPUNGISSA 1.10.2014 ALKAEN 1. YLEISTÄ

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUONENJOEN KAUPUNGISSA 1.10.2014 ALKAEN 1. YLEISTÄ SUONENJOEN KAUPUNKI VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUONENJOEN KAUPUNGISSA 1.10.2014 ALKAEN 1. YLEISTÄ Kuljetuspalveluja myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle,

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot