Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämisestä (SM SMDnro )

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämisestä (SM SMDnro ) Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta 1 antaa sisäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä seuraavan lausunnon: Pelastustoimen järjestämislakiluonnos Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kannalta Lakiluonnoksessa Suomen pelastustoimi esitetään järjestettäväksi ja tuotettavaksi viiden maakunnan toimesta. Niissä suurimman ja pienimmän pelastuslaitoksen asukasluvun mukainen kokoero olisi vain noin kolminkertainen. Valmistelussa esillä olleessa vaihtoehtoisessa mallissa kussakin maakunnassa olisi oma pelastuslaitoksensa, yhteensä 18. Tällöin kokoero suurimman ja pienimmän pelastuslaitoksen välillä olisi yli 20- kertainen. Molemmissa vaihtoehdoissa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos yhdistettäisiin Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. 18 pelastuslaitoksen mallissa lähes kaikkien muiden pelastuslaitosten alueet ja koot säilyisivät ennallaan. Uudistuksen kustannussäästöjä haetaan hallinnon yhdistämisestä vapautuvista henkilöresursseista. Pelastustoimi on jo nyt hoidettu Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella tehokkaasti ja laadukkaasti. Kooltaan se on viiden suurimman pelastuslaitoksen joukossa. Pelkästään Uudenmaan maakunnan kokoisen pelastuslaitoksen luominen ei paranna valtakunnallisesti pelastustoimen yhdenmukaisuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta. Päinvastoin, valtakunnallisesti yhdenmukaiset ratkaisut on vaikeampi toteuttaa jos palvelun tuottamisesta vastaavien pelastuslaitosten kokoero on huomattava. Jos uudistus päätetään toteuttaa esitetyssä muodossa, on viisi pelastuslaitosta kannatettava ratkaisu. Jos kuitenkin päädytään useampaan pelastuslaitokseen, ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Länsi-Uudenmaan pelastustoimen osalta nykyistä aluetta. Pelastuslaitosten määrä voi olla nykyistä vähemmänkin, esimerkiksi esitetty viisi, jos samalla huolehditaan siitä, että pelastuslaitosten keskinäiset kokoerot eivät kasva vaan pienenevät nykyisestä.

2 Sivu 2 / 2 Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain 24 1 mom mukaan sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteen sovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Jo nykyisenkin lain mukaan sisäministeriöllä on lain määräämä toimivalta hallitusohjelman tavoitteisiin, mutta ei riittäviä resursseja. Lakiluonnoksen mukainen ohjausmalli edellyttää lisärerurssointia sisäministeriöön, mikä tulee ottaa huomioon uudistusta valmisteltaessa. Pelastustoimen uudistus pohjautuu Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Sen mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Valtionhallinnon taholta on aiemmin tuotu esille, että tässä kohti on kunnallinen itsehallinto aiheuttanut vähintäänkin haasteita. On odotettavissa, että samat haasteet ovat myös maakunnallisessa itsehallinnossa. Toteutuessaan kuntien vastuulla olevan pelastustoimen järjestämisvastuu, ml. kustannuksista huolehtiminen, siirtyisi perustettavan maakuntahallinnon hoidettavaksi. Taloudellisen sidoksen poistumisen myötä kuntien vaikutusmahdollisuudet pelastustoimen palvelutasoon poistuisivat. Seikalla voi olla merkitystä erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja sopimuspalokuntien toiminnassa, mikä tulee ottaa valmistelussa huomioon. Pelastustoimen uudistuksessa keskeiset huomioon otettavat seikat ovat ensihoidon tuottamisen mahdollistaminen jatkossakin pelastuslaitoksen toimintana, pelastuslaitoksen roolin säilyminen kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukena, palveluverkoston ja palvelutason säilyminen vähintään nykytasolla myös harvaan asutuilla alueilla sekä sopimuspalokuntajärjestelmän ja kaksikielisten palvelujen varmistaminen myös tulevaisuudessa. Alueen kuntien kannanottoja Alueen kunnat esittivät seuraavia kannanottoja. Espoon kaupungin kannanotto vahvistuu Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä 7.11.: 1) Pelastustoimen järjestämisvastuun antaminen viidelle maakunnalle on perusteltua lain tavoitteiden toteuttamiseksi (erityisesti Kirkkonummi, Raasepori ja Vihti). 2) Jos kuntien omistamat paloasemat jäisivät kuntien omistukseen, järjestämisvastuussa olevien maakuntien tulisi vuokrata ne kunnilta vähintään nykyisentasoisilla vuokrahinta- ym muilla ehdoilla. Vaihtoehtoisesti on tarkasteltava kiinteistöjen omistusoikeuden siirtoa maakunnan hallintaan (erityisesti Raasepori).

3 Sivu 3 / 3 3) Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida ja palvelutaso tulee turvata koko maakunnan alueella (Kirkkonummi, Raasepori, Vihti, Lohja ja Siuntio). 4) Palvelutason tulee säilyä vähintäänkin entisellään eikä kustannustaso saa nousta uudelleen organisoitumisen myötä (erityisesti Lohja, Raasepori ja Vihti). 5) Kuntien varautumiseen liittyvien alueen pelastustoimen tehtävien tulee säilyä pelastuslaitoksen toimintana (erityisesti Kirkkonummi ja Lohja) tai pelastustoimen tuki ja asiantuntemus kuntien varautumisen suunnitteluun tulee turvata muuten (Vihti). 6) Ensihoitoon liittyvien alueen pelastustoimen tehtävien tulee säilyä pelastuslaitoksen toimintana (erityisesti Kirkkonummi, Lohja ja Vihti). 7) Sopimuspalokuntajärjestelmän asema tulee taata kehittämistyössä (erityisesti Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja Siuntio). 8) Palvelua tulee saada molemmilla kotimaisilla kielillä (erityisesti Kirkkonummi ja Siuntio). 2 lähettää sisäministeriölle tiedoksi liitteinä olevat alueen pelastustoimen kuntien lausunnot sekä Espoon kaupungin lausunnon Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Kirkkonummen lausunto 2 Raaseporin lausunto 3 Siuntion lausunto 4 Vihdin lausunto 5 Lohjan lausunto 6 Espoon lausunto - HE LUONNOS LAIKSI PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMISESTÄ - HE LUONNOS LAIKSI PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMISESTÄ sv - Lausuntopyyntö; HE luonnos laiksi pelastustoimen järjestämisestä - Regeringens proposition med förslag till lag om ordnande av räddningsväs Pelastuslain mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi). Alueen pelastustoimen monijäsenisenä toimielimenä toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos on hallinnollisesti osa Espoon kaupungin organisaatiota, ja on Espoon kaupunginhallituksen alainen toimielin. Sisäministeriö on pyytänyt alueen pelastustoimelta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 11. marraskuuta Lausuntoja on

4 Sivu 4 / 4 pyydetty laajalla jakelulla, mm. erikseen myös kaikilta pelastuslaitoksilta, alueen pelastustoimen isäntäkunnilta sekä keskeisiltä pelastusalan yhdistyksiltä ja ammattijärjestöiltä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen järjestämisestä. Lakia sovellettaisiin pelastustoimen järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan vuoden 2019 alusta lukien. Pelastustoimi on voimassa olevan pelastuslain mukaan kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan säädettäväksi viiden maakunnan tehtäväksi. Ne järjestäisivät pelastustoimen yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Esityksen mukaan pelastustoimen voimavarojen käytön tehostaminen sekä palvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen edellyttää pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia maakunnissa. Uudelleenorganisoinnin yhteydessä pelastustoimen ohjausjärjestelmää esitetään tarkistettavaksi siten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, taloudellisesti ja tehokkaasti. Pelastustoimen organisoiminen sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen kanssa yhdenmukaisen aluejaon ja järjestämismallin pohjalta on puolestaan välttämätön, koska sillä turvataan pelastustoimen mahdollisuus jatkossakin suorittaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä ja kiireellisiä ensivastetehtäviä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa erikseen sovitaan. Pelastustoimen järjestämislain antamisen jälkeen on tarkoitus uudistaa nykyinen pelastuslaki. Tavoitteena on pelastustoimen toimintamallien kansallinen yhtenäistäminen, ohjauksen tehostaminen ja tehtäväkuvan tarkistaminen viranomaisyhteistyön tiivistämisen näkökulmasta. Pelastuslain uudistaminen toteutettaisiin siten, että uudistettu pelastuslaki tulisi voimaan vuoden 2019 alussa maakuntien ja uudistettujen pelastuslaitosten aloittaessa toimintansa. Laki pelastustoimen järjestämisestä on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

5 Sivu 5 / 5 SM pyysi alueen pelastustoimia varaamaan alueensa kunnille tilaisuus lausua esityksen johdosta. Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi on saatekirjeellään pyytänyt alueen pelastustoimen kunnilta lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämisestä. Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimen kymmenestä kunnasta viisi (Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) antoivat lausuntonsa. Lisäksi Espoon kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 7.11, jonka jälkeen Espoon kaupungin lausunto toimitetaan johtokunnan jäsenille sähköpostitse ja lisätään pelastuslaitoksen johtokunnan lausunnon liitteeksi. Tiedoksi - Sisäministeriö

6 Sivu 6 / 6