Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Catering -liikelaitoksen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma sekä talouden tilannekatsaus

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Espoo Catering -liikelaitoksen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma sekä talouden tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko Hagerlund, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Minna Ahola Johtokunta 1 esittää kaupunginhallitukselle sekä valtuustolle selostusosan sekä liitteiden mukaisen talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman hyväksymistä 2 merkitsee saadun talouden tilannekatsauksen tiedoksi Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tuloslaskelma 2 Rahoituslaskelma 3 Henkilöstösuunnitelma Kuntalain 87 e mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Johtokunnan on valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa on tuloslaskelma, investointi- ja rahoitusosa. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Liikelaitosten sitovat tavoitteet ja palvelukustannukset määritellään konserniesikunnan, liikelaitosten ja palveluja käyttävien yhteistyönä kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä. Liikelaitosten tulos voi vaihdella liikelaitoksittain, mutta lähtökohtaisesti tavoitteena on, että kaikki liikelaitokset tekevät vähintään nollatuloksen. Valtuusto hyväksyi kehyksen vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnalle. Kehys sisältää

2 Sivu 2 / 2 vuosien investointikehyksen investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Vuosien taloussuunnitelma (ja toimialatasoinen henkilöstösuunnitelma) sekä vuoden 2015 talousarvio on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2015 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää vuoden 2015 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta Taloussuunnitelmapäätöksen jälkeen liikelaitoksen vuoden 2015 tulostavoitteet valmistellaan ja tuodaan tiedoksi an siten, että tavoitteet ja talousarvio ovat yhteensopivat keskenään. 1. Toiminta Espoo Cateringin toimintaa on kehitetty vastaamaan kaupungin strategiaa ja eri asiakasryhmien tarpeita. Ruoan ravintoarvot noudattavat eri ikäryhmien ravitsemussuosituksia. Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan toiminnassa ja tuotteiden valinnoissa toimitaan vastuullisesti. Keskuskeittiön arvioidaan valmistuvan vuonna Sen valmistuminen aiheuttaa muutoksia koko Espoo Cateringin toimintaan. Suunnitelmat tuotannon uudelleen järjestämiseksi tehdään vuonna Keskuskeittiöön suunniteltu cook & chill-ruokatuotantomenetelmä (kypsennä ja jäähdytä heti tuoreena) edellyttää suunnitelmallista testaamista ja sopivien raaka-aineiden valitsemista. Ruon valmistus keskuskeittiössä ja kuumennus palvelukeittiössä vaatii kaksivaiheisen reseptiikan laatimista. Säilyvyystesteillä varmistetaan ruoan laatu ja turvallisuus. Päiväkoteihin ostetut ateriapalvelut siirtyvät keskuskeittiön tuotantoon vuonna Keskuskeittiön täyden tehon toiminta alkaa vuonna Liikelaitos osallistuu Espoon TATU-ohjelmaan palveluliikelaitosten johtokunnan päättämien TATU-toimenpiteiden mukaisesti. Edelliseen liittyen käynnistetään palvelutalojen ja -keskusten, terveysasemien sekä henkilöstön ruokailusta ja muusta ulkoisesta ruokailusta selvitystyö. Aromi-käyttöjärjestelmän käyttöä lisätään. Sähköinen ostaminen laajennetaan koskemaan kaikkia sopimustoimittajia. Sisäinen laskutus suoraan järjestelmästä laajennetaan kotipalveluaterioihin. Ruokalistojen ja tuoteselosteiden integroiminen Aromin kautta nettisivuille toteutetaan. Aromista tuotetarpeet teollisuudelle ilmoittavan ennustepankin käyttöä laajennetaan. Aromi-käyttöjärjestelmä uudistuu Aromaksi vuonna Espoo Catering pilotoi uudistettavaa järjestelmää, jonka tavoitteena on jouhevoittaa keskuskeittiön prosesseja.

3 Sivu 3 / 3 Espoo Cateringin vuosittain päivitettävässä ympäristöohjelmassa on esitetty merkittävimmät ympäristönäkökohdat, -päämäärät ja -tavoitteet. Toimintavuonna pääpaino on biojätemäärän vähentämisessä. Biojäteseurannassa käytetään Lean-toimintamallia, jonka avulla voidaan tarkemmin seurata, mitä ja mistä toiminnan osa-alueista biojätettä syntyy. Seurantoja tehdään säännöllisesti, poikkeamiin ja epäkohtiin reagoidaan. Keittiöitä ohjeistetaan taloudelliseen ruoanvalmistukseen. Ympäristöpassin suorittaneiden määrä kasvaa 187 henkilöstä 250 henkilöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Espoo Cateringin ruokalistakierto muutetaan nykyisestä kymmenestä viiteen viikkoon. Ruokalistat suunnitellaan koko vuodeksi kerrallaan, jolloin käytettävien tuotteiden arviointi helpottuu ja tuoteselosteiden sekä ravintoarvotietojen päivitykset vähenevät. Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään kouluille, Espoo-sairaalan potilaille ja kotipalvelun ruokailija-asiakkaille vuonna Lounasravintoloiden sekä palvelutalojen ja -keskuksien ruokailija-asiakkaille tehdään kyselyt vuonna Sopimus- ja tilaaja-asiakkaille kyselyt tehdään vuosittain. Sähköistä mediaa käytetään asiakkaiden kuulemisessa sekä palautteiden ja toimenpide-ehdotusten keräämisessä. Tunnuslukuja TOT Arvio Keittiöitä Palvelupisteitä Uusien investointien arvioidut valmistumisvuodet perustuvat Tilakeskus -liikelaitoksen vuosien talousarvio- ja suunnitelmaesitykseen. 2. Sitovat tulostavoitteet 1. Liikelaitoksen tulos on positiivinen. 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. 3. Henkilöstö Vuonna 2015 henkilöstön määrän arvioidaan olevan 491. Henkilöstömäärän kehittymiseen suunnitelmakaudella vaikuttavat väestön kasvusta johtuvat toimialojen volyymin ja palveluverkoston muutokset, Puolarmetsän sairaalan ravintokeskuksen toiminnan loppuminen sekä keskuskeittiön valmistuminen. Keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua henkilöstömäärä suhteessa asiakasmäärään vähenee tehokkaampien tuotantoprosessien takia.

4 Sivu 4 / 4 Esimiestyötä sekä henkilöstö- ja talousjohtamista toteutetaan espoolaisen johtamismallin ohjelman mukaisesti. Toimialan jatkuvan parantamisen -toimintamalli on käytössä. Espoo Catering osallistuu kaupunkitasoisiin oppisopimus- ja sosiaalisen työllistämisen hankkeisiin. Koulutusta järjestetään kohdennetusti eri ammattiryhmille tarpeiden mukaan. Keskuskeittiön valmistuminen ja uudet toimintatavat vaativat uudenlaista osaamista. Henkilöstön osaamista hyödynnetään henkilöstön työpisteiden valinnoissa. Espoo Catering osallistuu toimialan kokonaisvaltaisen työhyvinvointiohjelman toteuttamiseen. Vuoden 2014 syksyllä tehtävän Kunta10 -tutkimuksen tulokset analysoidaan ja kehittämiskohteet toteutetaan vuosina Talous ja investoinnit Espoo Cateringin liikevaihto vuonna 2015 on 45 milj. euroa. Liikevaihto kasvaa edellisen vuoden talousarvioon nähden 0,6 milj. euroa, 1,3 prosenttia. Ulkoinen myynti vähenee ja sisäinen myynti kasvaa. Sisäiset ateriahinnat nousevat 2,5 prosenttia. Ruuan laatu pidetään samalla perustasolla. Henkilöstökuluissa on varauduttu palkankorotuksiin, palkkarakenneuudistukseen ja henkilöstön määrän lisäykseen. Työvoimanvuokrauspalvelujen käyttöä vähennetään vastaavasti. Kaluston ja astioiden uusimista on jäädytetty parin vuoden aikana. Toiminnan pysyminen turvallisena ja nykyvaatimusten tasolla sekä isojen keittiöiden käyttöönotto edellyttävät riittävää varausta kaluston ja astioiden hankkimiseksi. Tulos on valmisteluohjeen mukaisesti 0,5 milj. euroa. Investoinnittoteutetaan omalla tulorahoituksella. Investoinneissa varaudutaan keskuskeittiön laitehankintoihin ja ensikertaiseen varusteluun, Aromi-järjestelmän muuttamiseen Aromaksi ja ruokalistatietojen integroimiseen järjestelmästä nettiin sekä omavalvontajärjestelmän ja ruoankuljetusvaunujen ostamiseen. 5. Riskit Oleellisimmat riskit ovat asiakkaan sairastuminen tarjotusta ruosta ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Erityisruokavalioiden ohjeistusta tarkennetaan, tuoteselosteet ja reseptit laaditaan kaikille tuotteille Aromi järjestelmään, koulutusta ja sisäistä valvontaa lisätään. Sähköinen omavalvontajärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015.

5 Sivu 5 / 5 Vuonna 2015 käyttöönotettava palkkarakennemuutos helpottaa henkilöstön rekrytointia. Uutta kielitaidon arviointityökalua hyödynnetään aktiivisesti rekrytoinnissa. Tiedoksi

6 Sivu 6 / 6