Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta Liite 13/2018: Talousarvioteksti ja valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 Liite 14/2018: Investointisuunnitelma Liite 15/2018: Tunnusluvut Liite 16/2018: Kuntien maksuosuustaulukko 2019 Liite 17/2018: Tuloslaskelma 2019 Liite 18/2018: Budjettiyhteenveto Osa liitteistä lähetetään erikseen esityslistan jälkeen tai jaetaan viimeistään kokouksessa. Oheismateriaalia: Ylivieskan kaupungin talousarvio-ohjeet Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja ne on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Pelastustoimi on peruspalveluihin kuuluva tehtävä. Johtokunnan on resursoinnissa lähdettävä siitä, että pelastuslaitos pystyy suoriutumaan tehtävistään kaikkien kuntien alueella säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ilmenevät liitteestä 13/2018. Merkittävimmät toiminnan painopisteet ovat: Valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän toteutumien tasaisempi jakaantuminen toimintavuoden aikana Koko pelastustoimialueen näkökulmasta pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja koko henkilöstön toimintakyvyn kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä käynnistetään kokeiluluonteisesti vuoden 2019 aikana

2 Sopimushenkilöstön sitoutumiseen ja tehokkaaseen koulutukseen kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota. Pelastuslaitoksen oman varautumisen kehittäminen ja kuntien varautumisen tukeminen. Vakiinnutetaan käyttöön otetun strategisen hyvinvoinnin johtamisen käytäntöjä. Vakiinnutetaan päätoimisen henkilöstön osalta osaamisen kehittämisen järjestelmä osaksi suorituskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Jatketaan erikoisosaamisen, palvelutuotannon laadun sekä eri prosessien ja toimintojen kehittämistä kaikilla tulosalueilla. Aktiivinen osallistuminen tulevien rakenteellisten uudistusten valmisteluun Pelastuslaitos on huolehtinut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ensihoitopalvelun tuottamisesta alkaen koko pelastustoimialueella lukuun ottamatta Reisjärveä, jonka osalta on laadittu ensivastesopimus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vahvistama ensihoidon palvelutasopäätös ja ensihoitosopimus määrittävät ensihoitoyksiköiden tason sekä valmiuden. Ensihoitopalvelut tuotetaan sopimusperusteisesti siten, että ensihoito toimii nettobudjetoinnilla, jolloin siitä ei kohdistu menoja pelastustoimelle tai kuntalaskutukseen. Mahdollinen ylijäämä palautetaan sairaanhoitopiirille ja vastaavasti mahdollinen alijäämä veloitetaan sairaanhoitopiiriltä. Käyttötalous Pelastustoimen talousarvion valmistelun pohjana on käytetty Ylivieskan kaupungin vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeita, ottaen erityispiirteenä huomioon, että pelastuslaitos vastaa pelastustoimen palveluista 17 kunnan alueella ja ensihoidon palveluista 16 kunnan alueella. Verrattuna vuoden 2018 talousarvioon bruttomenojen muutos on 1,67 %. Oleellista talousarvion loppusummissa on myös tuloarvioiden merkittävä pienentyminen. Ensihoidon nettotuloksen (0 euroa) jälkeen pelastustoimen kuntalaskutuksen nettomenojen muutos on 6,84 % ( ). Ensihoidon nettobudjetoinnin vaikutus kuntalaskutukseen on 0 %.

3 Talousarvioesitys sisältää talousarvio-ohjeiden mukaiset korotukset laskutustaksoihin sekä palkkausten ja muiden sopimusten mukaiset indeksikorotukset ml. sopimuspalokuntien toimintakorvaukset sekä paloasemien vuokrakustannusten korotukset. Merkittävimmät kustannuspaineet tulevat kansallisista palkkaratkaisuista, väistämättä kohoavista ICT-palvelukustannuksista (n. 0,2 milj. ) sekä paloasemien vuokrakustannusten kasvusta (n. 0,46 milj. ) johtuen. Palkkausmenot on laskettu erittäin tarkasti verraten niitä vuoden 2017 tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden toteutumiin. Siten talousarviossa ei ole varauduttu normaalista poikkeavien tehtävämäärien tai useiden pitkäkestoisten onnettomuuksien aiheuttamiin kustannuksiin. Talousarvio 2019 on edelleen erittäin tiukka. Sen toteuttaminen edellyttää tarkkaa talouskuria kaikilla tulosalueilla. Investoinnit Vuoden 2019 pelastustoimen ajoneuvo- ja muut investointityyppiset hankinnat esitetään toteutettavaksi vuoden 2018 tapaan lähes täysin leasing-rahoitteisina. Varsinaiseen omarahoitteisiin nettoinvestointeihin varataan ja leasing-rahoitteisesti hankitaan bruttoarvoltaan arvosta ajoneuvoja. Korjatussa talousarviossa vuodelle 2018 nettoinvestoinnit ovat , mutta leasing-rahoitteisten pelastustoiminnan ajoneuvoym. hankintojen bruttoarvo on (TA , TP , TP , TP ). Suunnitelmavuodelle 2022 ei varsinaista investointisuunnitelmaa ole vielä valmisteltuna, koska toimintaympäristöön liittyviä muutos- ja epävarmuustekijöitä on vielä liian paljon olemassa. Investointeja on vuodesta 2014 alkaen jouduttu supistamaan merkittävästi alle palvelutasopäätöksissä päätetyn tason. Edellisellä palvelutasopäätöskaudella on nettoinvestointien kokonaismäärä jäänyt noin euroa alle palvelutasopäätöksessä päätetyn ajoneuvojen investointitason. Pelkästään ajoneuvojen osalta vaje investointitasossa on tätäkin suurempi, noin miljoona euroa, sillä investointimenoissa on ollut myös muita pakollisia hankintoja kuin pelkästään ajoneuvoja. Investointien osalta tultiin tilanteeseen, että nettoinvestointitasoa on korotettava. Tämä korotus on kyetty tekemään käytännössä siirtymällä ajoneuvojen osalta täysin investointien osalta leasing-rahoitukseen. Valtio ei enää myönnä avustuksia pelastustoimen ajoneuvojen hankintoihin. Palosuojelurahastolta ja Öljysuojarahastolta on mahdollisuus hakea avustuksia eräisiin hankintoihin. Niiden

4 kokonaismäärä ei kuitenkaan korvaa menetettyjä valtionosuuksia. Lisäksi näiden rahastojen avustusten saatavuuteen sisältyy niin paljon epävarmuustekijöitä, ettei niitä kannata huomioida taloussuunnittelussa. Leasing-rahoitteisiin investointeihin ao. rahastot eivät tällä hetkellä myönnä avustuksia. Kuntalaskutus Pelastuslaitoksen talousarvioesityksessä pelastustoimen käyttötalouden nettomenojen muutos on 6,84 % ja nettoinvestoinnit huomioiden kuntalaskutuksen muutos on 6,81 %. Kuntien maksuosuus määräytyy yhteistoimintasopimuksen mukaisesti käyttötalouden ja investointien nettokustannuksista. Kuntamaksuosuuksien tarkastelussa on huomioitava, että se kattaa myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit koko pelastustoimen alueelle. Esityslistan liitteenä 16/2018 on kuntakohtainen kuntamaksutaulukko vuodelle Kuntakohtaiseen maksuun vaikuttaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnan väkiluku (60 % kuntalaskutuksesta) sekä kunnassa olevien ensimmäisen, toisen ja kolmannen riskiluokan riskiruutujen määrä suhteessa riskiruutujen kokonaismäärään (40 % kuntalaskutuksesta). Alla olevissa yhteenvetotaulukoissa on huomioitu keväällä 2018 tehty talousarvion muutos, jossa investoinnit siirrettiin leasing-rahoitteisiksi ja käyttötalouteen. Yhteenveto Käyttötalous TAE 2018 TAE 2019 Muutos % Menot ,67 Tulot ,53 Nettomenot ,84 Investoinnit TAE 2018 TAE 2019 Muutos % Menot Tulot 0 0 Nettoinvestoinnit Kuntalaskutus TAE 2018 TAE 2019 Muutos % Käyttötalousnetto ,84 Investoinnit netto Yhteensä ,81 Pelastustoimen käyttötalouden talousarvion nettoloppusumma ilman ensihoidon menoja ja tuloja on

5 Investointien netto on Kuntalaskutus (käyttötalouden netto + investointien netto) on yhteensä , jossa muutosta vuoden 2018 talousarvioon on 6,81 %. Johtokuntaan nähden talousarvion sitovuustaso on pelastuslaitoksen käyttötalouden nettomenot ja investointien nettomenot. Kaupunginvaltuuston vahvistettua vuoden 2019 talousarvion, tulee sen päätöksen mukainen käyttösuunnitelma erikseen johtokunnan käsittelyyn. PELASTUSJOHTAJAN ESITYS: Johtokunta hyväksyy osaltaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvion, taloussuunnitelman , toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toiminnalliset tavoitteet ja nettoinvestoinnit Johtokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle vahvistettavaksi käyttötalouden toimintamenot ja tulot jolloin käyttötalouden nettomenot ovat sekä nettoinvestoinnit JOHTOKUNTA: Toni Långström esitti että asia jätetään jatkovalmisteluun, esitystä kannattivat Marko Pohlman ja Jaakko Lehtola. Koska oli tehty kannatettu vastaesitys pelastusjohtajan tekemälle esitykselle, puheenjohtaja esitti, että suoritetaan kädennostoäänestys Toni Långströmin tekemän kannatetun esityksen ja pelastusjohtajan tekemän esityksen välillä. Johtokunta oli yksimielisesti Toni Långströmin esityksen kannalla. Johtokunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun, tavoitteena kuntalaskutuksen kasvun selkeä leikkaaminen.