Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien taloussuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1734/ /2018 Esittelijä: puh. Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen Valmistelija/lisätiedot: Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen puh Liite 1. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvioesitys sekä vuosien taloussuunnitelma Talousarviokehykset vuosille Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi käyttötalouden tasapainotusohjelman vuosille kaupungin oman toiminnan osalta. Tasapainotusohjelmalla parannetaan kahden vuoden aikana 8,8 miljoonalla eurolla kaupungin vuosikatetta, jotta tulorahoitus kattaisi pitkällä aikavälillä investointimenot ja velkakehitys pysyisi siten hallinnassa. Tasapainotusohjelman mukaan maakunnallisesta palvelutuotannosta säästetään vuodessa 7,6 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen päätöksellä pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallisena osuus oli euroa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille Kaupunginvaltuuston vahvistaman taloussuunnitelman yksityiskohtaisiin perusteluihin on kirjattu, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi voivat laatia käyttösuunnitelman raamista poiketen siten, että taseyksikön syntyvä alijäämä katetaan taseyksikön kertyneestä ylijäämästä. Taseeseen kertynyt ylijäämä ei saa muuttua alijäämäksi. Vuosien osalta pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallinen osuus ( euroa) katetaan pelastuslaitoksen taseesta edellisten tilikausien ylijäämistä

2 Lappeenrannan kaupunginhallitus on kokouksessaan tarkistanut talousarviokehykset vuosille Vuosien talousarviokehykset perustuvat voimassa olevaan taloussuunnitelmaan, jossa on huomioitu kunta-alan palkkaratkaisun vaikutukset. Kaupunginhallitus pyytää lautakuntia kuvaamaan talousarvioesityksen yhteydessä toimintansa taloudellinen liikkumavara eli kertomaan, mitä ei-lakisääteisiä toimintoja voidaan lopettaa tai palvelutasoa muuttaa. Lautakuntien talousarvioesitykset tulee toimittaa mennessä. Maakuntauudistuksen siirtymisen johdosta talousarviokehykset on valmisteltu vuoteen 2021 saakka nykyisen rakenteen ja voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Pelastustoimen palvelutasopäätös Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 :ssä säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuusja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan vahvistamassa palvelutasopäätöksessä on selvitetty alueella esiintyvät uhat, arvioitu niistä aiheutuvat riskit, määritelty toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen sisältyy myös suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Pelastuslautakunta päätti kokouksessaan ( 16) jatkaa voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa vuoden 2020 loppuun tai siihen saakka kunnes maakunta vahvistaa uuden palvelutasopäätöksen. Mikäli maakuntauudistuksen aikataulu siirtyy vuoden 2020 alusta,

3 pelastustoimen palvelutasopäätöksen uusimisesta tehdään päätös erikseen. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti pelastustoimen kehittäminen palvelutasokauden aikana toteutetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen ja siihen sisältyvän kehittämissuunnitelman mukaisesti. Käyttötalouden osalta pelastustoimen kokonaismenojen nousu sisältää julkisten menojen yleisen kustannustason nousun edellisen vuoden talousarvion suhteen sekä vuotuiset kehittämissuunnitelman kustannukset. Investoinnit ja niihin varattavat määrärahat suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän investointisuunnitelman mukaisesti. Päätoimisen henkilöstön henkilömäärä suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat vuoden 2021 alusta 18 maakuntaa. Sisäministeriö valmistelee uudistuksen vaatimat lainsäädäntömuutokset. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko Suomessa taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa sekä varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota.

4 Pelastustoimen neuvottelukunta ja pelastuslautakunta käsittelivät yhteiskokouksessaan pelastuslaitoksen laatiman vuoden 2019 talousarvioesityksen sekä vuosien taloussuunnitelman. Neuvottelukunta hyväksyi osaltaan pelastuslaitoksen esityksen taloussuunnitelmaksi vuosille edelleen esitettäväksi pelastuslautakunnan kautta Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Talousarvio 2019 Pelastuslaitoksen taloussuunnitelma vuosille laaditaan kaupunginhallituksen antamien talousarviokehysten mukaisesti. Vuoden 2019 talousarvio laaditan siten, että Lappeenrannan kaupunginhallituksen tarkistettuun pelastuslaitoksen talousarviokehykseen lisätään pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallinen osuus ( euroa). Tämä katetaan pelastuslaitoksen taseesta edellisten tilikausien ylijäämistä. Tämä mahdollistaa sen, että pelastustoimen palvelut voidaan toteuttaa vahvistetun pelastustoimen palvelutason mukaisesti. Investoinnit Lappeenrannan kaupunginvaltuuston vahvistaman investointi- ja puiteohjelman mukaisesti vuosille esitetään varattavaksi investointeja varten 6 / as. / v. Pelastuslaitoksen investointien osalta on selvitetty vaihtoehtona siirtymistä leasingrahoitukseen, jos tähän päädytään Lappeenrannan kaupungin ja sopijakuntien välisissä neuvotteluissa. Investointien eri rahoitusvaihtoehtojen tarkoituksenmukaisen käytön osalta toimitaan Lappeenrannan kaupungin konserniohjauksen mukaisesti. Leasing-rahoituksella hankittuun ajoneuvokalustoon ei ole mahdollista saada erillistä avustusta esim. palosuojelurahastolta, jolta on vuosittain saatu noin euron avustus raskaan pelastusajoneuvon hankintaan. Esittelijän ehdotus Pelastuslaitoksen esitys taloussuunnitelmaksi vuosille hyväksytään edelleen esitettäväksi pelastuslautakunnan kautta Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

5 Kaupunginhallituksen lautakunnalle esittämään pyyntöön kertoa talousarvioesityksen yhteydessä toimintansa taloudellinen liikkumavara, mitä ei-lakisääteisiä toimintoja voidaan lopettaa tai palvelutasoa muuttaa, pelastuslautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 :ssä säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan vahvistamassa palvelutasopäätöksessä on selvitetty alueella esiintyvät uhat, arvioitu niistä aiheutuvat riskit, määritelty toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen sisältyy myös suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti pelastustoimen kehittäminen palvelutasokauden aikana toteutetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen ja siihen sisältyvän kehittämissuunnitelman mukaisesti. Käyttötalouden osalta pelastustoimen kokonaismenojen nousu sisältää julkisten menojen yleisen kustannustason nousun edellisen vuoden talousarvion suhteen sekä vuotuiset kehittämissuunnitelman kustannukset. Investoinnit ja niihin varattavat määrärahat suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän investointisuunnitelman mukaisesti. Päätoimisen henkilöstön henkilömäärä suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti

6 tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Pelastusviranomaisten on kyettävä huolehtimaan lisäksi toimintavalmiudesta ja tarvittavasta toimintakyvystä 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät riittäviä henkilöstöresursseja, jotta pelastuslainsäädännössä ja palvelutasopäätöksessä määritellyt tehtävät voidaan toteuttaa. Nykyinen henkilöstön määrä etenkin valvontahenkilöstö osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Vahvistetun pelastustoimen palvelutason turvaamiseksi tulee pelastuslaitoksen taloussuunnittelu perustua hyväksyttyyn pelastustoimen palvelutasoon. Pelastuslaitokselle vuosille asetettu säästövelvoite ( euroa) tulee vaikuttamaan koko taloussuunnitelmakaudelle. Säästövelvoite vaikuttaa jo nyt kalustollisen ja toiminnallisen valmiuden ylläpitämiseen. Kaikkia hankintoja ei voida suorittaa suunnitelman mukaisesti. Säästövelvoite on voitu vielä kattaa pelastuslaitoksen edellisten tilikausien ylijäämäistä. Tämä mahdollisuus tulee olla myös vuoden 2019 osalta. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai pelastuslaitoksen käyttötalousmäärärahoihin kohdentuu lisää säästövelvoitteita, edellyttää se edelleen toimintojen sopeuttamista ja hyväksymällä tästä syntyvä palvelutason lasku sekä se, että kansalaisten alueellista yhdenvertaista kohtelua ei kyetä varmistamaan. Sopeuttamisen seurausvaikutuksia ei voida kokonaan kompensoida toimintaa tehostamalla. Toimintojen sopeuttaminen tulee vaikuttamaan palvelutasopäätöksessä asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, henkilöstön määrään, työvuorovahvuuksien sekä päivystys- ja varallaolojärjestelyjen. Lisäksi sillä tulee olemaan vaikutuksia myös sopimispalokuntajärjestelmän ylläpitoon. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano sopijakunnat Konsernipalvelut