Kai Viherkanto, varapuheenjohtaja Ann-Katrin Bender René Blomster Sirpa Hyytiä-Hallenberg Jahn-Christer Karle Kirsti Karlsson Antti-Jussi Manninen

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:05-18:45 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Mikkelän paloasema, Espoontie 4 Espoo Kai Viherkanto, varapuheenjohtaja Ann-Katrin Bender René Blomster Sirpa Hyytiä-Hallenberg Jahn-Christer Karle Kirsti Karlsson Antti-Jussi Manninen Muut saapuvilla olleet Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja, poistui klo 18.10, 34 jälkeen Veli-Pekka Ihamäki pelastusjohtaja Heikki Kervinen palopäällikkö, poistui klo 18.15, 34 jälkeen Kalle Ristola palomestari Seppo Sonkeri kaupunginhallituksen edustaja, poistui klo 18.10, 34 jälkeen Katariina Kaukonen hallintolakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 23 Allekirjoitukset Kai Viherkanto varapuheenjohtaja Katariina Kaukonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Sirpa Hyytiä-Hallenberg Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Virastopiha 2 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 23 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 32 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 33 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 34 Ruotsin metsäpalot Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio 2015 ja 7 taloussuunnitelma LUP taksat ja maksut Pelastustoimen johdon seminaari Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnan ja talouden 20 tilannekatsaus tilanteesta 39 Johtokunnan alaisten viranhaltijoiden päätökset 21

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Johtokunta oli kutsuttu koolle puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä johtokunnan jäsenille toimitetulla kokouskutsulla. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Sirpa Hyytiä-Hallenberg. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Sirpa Hyytiä-Hallenberg.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Ruotsin metsäpalot Valmistelijat / lisätiedot: Veli-Pekka Ihamäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee saamansa selvityksen tiedoksi. Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Palopäällikkö Heikki Kervinen selostaa Ruotsissa elokuussa 2014 olleita suuria metsäpaloja ja mitä niistä on opittavaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoiminnan johtamisen ja metsäpalojen sammuttamistaktiikan kannalta. Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta esittää valtuustolle selostusosan ja liitteiden mukaisen talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman sekä henkilöstösuunnitelman hyväksymistä. Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Henkilöstösuunnitelma 2015 Espoon kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt kehysohjeen talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi. Espoon kaupungin kehyksessä on määritelty Teknisen ja ympäristötoimen toimialalle (TYT) osuus, josta TYT on arvioinut pelastustoimen Espoon maksuosuuden. Saatua euromääräistä lukua/asukas käytetään kehyksen laskentaperusteena koko Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen kymmenen kunnan/kaupungin alueella, koska omistajakuntien välinen kustannustenjako perustuu kuntien asukaslukuihin. Pelastuslaitos on kehyksen pohjalta laatinut taloussuunnitelman vuosille sekä toiminta- ja talousarvioesityksen vuodelle Espoon kaupungin käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserää on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä lähes 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja - tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 23 Kuntalain 87 e mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Johtokunnan on valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Vuosien taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma sekä vuoden 2015 talousarvio on jätettävä kaupunginhallitukselle Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2015 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää vuoden 2015 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta Taloussuunnitelmapäätöksen jälkeen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2015 tulostavoitteet valmistellaan ja tuodaan tiedoksi pelastuslaitoksen an siten, että tavoitteet ja talousarvion määrärahat ovat yhteensopivat keskenään. Toiminta Vuosina toiminta pyritään pitämään vuoden 2014 mukaisella tasolla ottaen huomioon väestön lisäyksen mukaiset tarpeet. Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka hallinnollisesti on osa Espoon kaupunkia. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 10 a - luvun tarkoittama kunnallinen liikelaitos. perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 :n ja 29 :n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Voimassa oleva palvelutasopäätös on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa Pelastuslaitos järjestää ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Länsi-Uudenmaan ensihoitoalueilla (Hanko, Inkoo ja Raasepori) yhteistoimintasopimusten ja HUS sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 23 Pelastuslaitos järjestää ensivastepalvelua pelastustoimen alueen kaikissa kunnissa. HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat kustannukset. Sitovat tulostavoitteet 1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi 2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen Henkilöstö Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä ja mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. HUS Jorvin ensihoitopalveluihin esitetään 6 uutta vakanssia, joista viisi on perustason ensihoitajien toimia ja yksi ensihoitoesimiehen virka. Talous ja investoinnit talousarvio 2015 koostuu kolmesta elementistä: Pelastustoimi, HUS Jorvin ensihoitopalvelut ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (radiot, ajoneuvot) tms. suhteessa. Tuotot ja kulut Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella vuosittaisen väestönkasvun arvellaan olevan n henkilöä. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2015 tulee kasvamaan Jorvin ja Länsi-Uudenmaan ensihoitobudjeteissa tapahtuvien muutosten vuoksi. liikevaihto kasvaa vuonna 2015 yhteensä 3,6 milj. euroa johtuen ensihoitotoiminnan aloittamisesta HUS Länsi-Uudenmaan alueella. Vuonna 2015 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on euroa ja HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on Tilikauden tulos on 0. Pelastustoimi päätoiminen henkilöstö ylläpitää välitöntä toimintavalmiutta 11 paloasemalla, minkä lisäksi kahdella paloasemalla toimii toimenpidepalkkaista henkilöstöä. Alueen sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustoimen tehtävistä palokuntasopimustensa

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 23 mukaisesti. Valmiutta ylläpidetään ja kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoiminnan perusvalmius saadaan kattamaan lähes kaikki 1-riskialueet. Keskuspaloaseman peruskorjaushanke on aloitettu ja pelastuskalusto ja koko henkilöstö on siirretty väistötiloihin hankkeen ajaksi lukuun ottamatta korjaamohenkilöstöä. Tämän johdosta pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintavalmius lähialueilla on laskenut. Karjaan paloaseman tilojen osoittauduttua sopimattomaksi, ovat myös Karjaan paloaseman toiminnot siirretty tilapäistiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä ei merkittävästi vaikuta toimintavalmiuteen. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnassa jatketaan uuden pelastuslain mukaista valvontasuunnitelmaan pohjautuvaa palotarkastustoimintaa sekä aluevalvontaa ja omavalvontatoimintaa. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, mikäli kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Kuntien omaa varautumista erityisesti normaaliolojen häiriötilanteisiin tuetaan aktiivisesti mm. alueen kuntien johdon kanssa toteutettavin seminaarein ja työkokouksin. Niiden yhtenä tavoitteena on myös alueen kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Turvallisuuskoulutuksen tavoitetta nostetaan jälleen kahdella prosenttiyksiköllä siten, että tavoitteena vuonna 2015 on saavuttaa 14 prosenttia alueen kuntien asukkaista. Pelastustoimen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2014 vain n euroa. Pelastustoimen kuntien maksuosuuksiin aiheutuvat muutokset johtuvatkin pääasiassa asukaslukuennusteiden ja kuntien asukaslukujen välisten suhteiden muutoksista. Pelastustoimen osalta sopeuttamistarve vuonna 2015 on n euroa. Henkilöstökulut oli arvioitu liian pieneksi vuoden 2014 laskelmissa; sijaismäärärahat ylittyvät. Palkantarkistuksiin varataan 1 % korotusta vastaava erä ja toimitilavuokrien nousun arvellaan olevan kaikkiaan noin euroa. Lisäksi Länsimetro projekti tulee aiheuttamaan kustannuksia tulevina vuosina. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen järjestäminen tulee keventämään pelastuslaitoksen vyörytettäviä yleiskustannuksia; pelastustoimen osalta arvion mukaan 11 %, joka kattaa osan pelastustoimen sopeuttamistarpeesta. Muu sopeutus tullaan tekemään käyttötalousvaiheen laadinnan yhteydessä. Keinoina ovat johtokunnalle esitetyt talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet, muiden toimintamenojen vähentäminen, muiden palveluliikelaitosten TATU-toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sisäisiin palvelumaksuihin sekä pelastustoimen aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintojen vähentäminen. Sisäministeriön pelastustoimen rakenneuudistus -hankkeessa haetaan tehostamistoimenpiteitä yhteistyössä Kuntaliiton ja Suomen 22

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 23 pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteena on aikaansaada 7,5 miljoonan euron pysyvät säästöt kuntien maksuosuuksiin vuoteen 2017 mennessä, ilman että pelastustoimen palvelutaso laskisi. Toimenpiteet ja niiden mahdollinen tehostamisvaikutus eivät vielä ole selvillä ja niitä ei voida ottaa vielä huomioon vuoden 2015 talousarviossa. HUS Jorvin ensihoitopalvelut HUS Jorvin ensihoitopalvelujen talousarvio tulee kasvamaan vuodesta 2014 n euroa. Ensihoito- ja ensivastetehtävien lukumäärä kasvaa vuosittain. HUS:n ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen sekä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaan pelastuslaitos järjestää yhteistoiminnassa kiireellistä ensihoitoja kenttäjohtopalvelua HUS Jorvin ensihoitoalueella. Nykyiset resurssit ovat riittämättömät sopimuksen mukaisen palvelun järjestämiseksi ja yhteistoiminnan osapuolet esittävät perustettavaksi uuden 12 h / 7 pv perustason ensihoitoyksikön HUS Jorvin ensihoitoalueelle alkaen sekä yhden ensihoitoesimiehen vakanssilisäystä. uuden ensihoitoyksikön hoitamien tehtävien myötä myös vuosittaiset tulot lisääntyvät arviolta euroa. Vakanssit ehdotetaan perustettavaksi ehdolla että HUS osoittaa niille tarvittavat määrärahat. Neuvottelu HUS:n ja osakaskuntien välillä vuoden 2015 talousarviosta on vielä kesken. Lisäksi HUS Jorvin ensihoitoalueen budjetissa on huomioitu toiminnan edellyttämät riittävät sijaismäärärahat. HUS Jorvin ensihoidon talousarvioesitys vuodelle 2015 on euroa. HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut Vuoden 2015 talousarvio on laadittu yhteistoiminnassa sairaanhoitoalueen kanssa. Ensihoidon kokonaisbudjetti on yhteensä noin 4,17 miljoonaa (netto), josta pelastuslaitoksen järjestämän palvelun käyttömenojen osuus on noin 3,34 miljoonaa euroa. Tuloja on arvioitu tulevan noin 0,9 miljoonaa euroa. Ne muodostuvat potilaiden omavastuuosuuksista, KELA-maksuista ja vakuutuskorvauksista. Pelastuslaitos huolehtii tulojen laskuttamisesta. Kuntien maksuosuudet Vuoden 2015 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 23 Pelastustoimen maksuosuudet Pelastustoimen maksuosuudet Muutos Muutos -% TA 2014 TA Espoo ,8 % Hanko ,1 % Inkoo ,1 % Karkkila ,3 % Kauniainen ,9 % Kirkkonummi ,1 % Lohja ,3 % Raasepori ,8 % Siuntio ,1 % Vihti ,1 % Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät ,1 % Investoinnit Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa. Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelmaan vuosille nyt voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - liikelaitos TA 2015 TA 2016 TA 2017 Investoinnit (1000 ) Rahoitusosuudet Investointimenot Netto PelJK on käsitellyt käyttöomaisuusinvestoinnit kokouksessaan Riskit Keskeinen taloudellinen riski on aineiden, tarvikkeiden ja palveluiden ennakoitua suurempi kustannusnousu. Kasvavat energiakustannukset ja palkkakustannukset johtavat kokonaiskustannusten nousuun. Pelastuslaitokselle osoitetuissa kehysvaroissa ei ole huomioitu Espoon asukasluvun kasvua suhteessa muihin kuntiin ja kustannusten nousua

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 23 vastaavaa korotusta otettu huomioon. Jo vuosien talousarviot olivat menojen osalta alimitoitettu, mutta vajetta on pystytty toimintojen järjestelyillä ja osin budjetoimattomilla tuloilla. Ensihoidon laajentuessa kasvavat yleiskulut tulevat jaettavaksi HUS:n kanssa. Jos ensihoitopalveluita ei tuoteta vuoden 2017 jälkeen jollain alueella, tarkoittaa tämä tuotannon supistamista, yleiskulujen uudelleen jakoa ja pelastustoimen kuntamaksuosuuden nousua. kokonaistoimintavalmius on riippuvainen useista toimivista, toisiinsa kytketyistä prosesseista. Mm. häiriöt ulkoisten ja sisäisten sopimuskumppanien (kuten tietoliikenne ja energiasopimuskumppanit) toiminnassa voivat aiheuttaa riskejä toiminnan jatkuvuudelle ja toimintavalmiudelle. Riskien hallinta edellyttää hyvää ja toimivaa kumppanuuksien hallintaa sekä ostoosaamista. Erityisen haasteen muodostavat riippuvuudet muista toimijoista. Toiminnallisista tavoitteista laaditaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma talousarvion vahvistamisen jälkeen. Henkilöstö on keskeinen osatekijä pelastustoimen ja ensihoidon suorituskyvyssä sekä toimintavalmiudessa. Henkilöstön ikääntymiseen liittyy toimintavalmiuden alenemisriski. Nykyinen organisaatiorakenne mahdollistaa vaihtoehtoisten urapolkujen suunnittelun entistä paremmin, mutta jokainen henkilösiirtyminen aiheuttaa runsaasti henkilöstöhallinnollista työtä ja hallinnollista viivettä. Eläkeiän nouseminen on selkeästi lisännyt ennenaikaisesti eläköityneiden osuutta kokonaismäärästä ja tämä nostaa eläkeperusteisia kuluja merkittävästi. Tulevat eläkeratkaisut saattavat vaikuttaa merkittävästi kustannustason nousuun pelastuslaitoksella. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / LUP taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta 1 hyväksyy liitteiden mukaiset pelastuslaitoksen maksutaksat otettavaksi käyttöön alkaen, 2 oikeuttaa pelastusjohtajan sopimaan tarvittaessa ei-lakisääteisten tehtävien hoitamisesta perittävän maksun suuruuden tilaajan kanssa. Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 maksutaksa alkaen maksutaksaa esitetään tarkistettavaksi vuodelle %:lla eli palvelujen tuottamiskustannuksien nousua vastaamalla määrällä. Espoon kaupungin palveluliiketoimen johtokuntien johtosäännön mukaan pelastuslaitoksen päättää sekä pelastuslain että muiden säädösten nojalla pelastustoimen päätettäväksi säädetyt taksat ja muut kuin lakiin ja asetuksiin perustuvat taksat. Pääsääntöisesti pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät ovat maksuttomia, ellei niistä ole erikseen säädetty. Pelastustoimen maksuista on erikseen säädetty pelastuslaissa sekä kemikaali- ja räjähdelainsäädännössä. Pelastuslain perusteella perittävät maksut Pelastuslaissa 379/2011 on määritetty eräitä suoritteita maksullisiksi siten, että pelastuslaitos voi periä maksun (96 ): 1) pelastuslain 79 :ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta; 2) tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta; 3) tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 23 Pelastuslain mukaan perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimänsä maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Pelastuslain mukaisesti maksut saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta. Valvontakohteiden palotarkastukset Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Maksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusosa sisältää kaksi tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Yhdestä palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan kahden päivän työtunnit (15 tuntia). Valvontasuunnitelmaohjeen mukaisesti laskettu tuntihinta on vuodelle 2014 oli 52,00. Taksaan esitetään 1% kustannusnousun mukaista tarkastusta ja käytettäväksi hintaa 52,50 /tunti. Pienien yleisötilaisuuksien palotarkastuksesta ei peritä maksua. Pienenä yleisötilaisuutena pidetään yleisötilaisuutta, jossa samanaikaisesti on paikalla alle henkilöä ja jossa ei käytetä ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja ja tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt eivät poikkea tavanomaisesta ja tapahtuman luonne ei aiheuta erityistä vaaraa ihmisille. Perusteena tälle on se, että kynnys pelastussuunnitelman tekemiseen ja toimittamiselle pysyy mahdollisimman alhaisena. Suurien yleisötilaisuuksien palotarkastuksesta esitetään perittäväksi kertamaksu 210. Rakennusyhtiöt ja urakoitsijat käyttävät pelastustoimen asiantuntemusta erilaisissa konsultointikysymyksissä, jotka eivät kuulu virallisesti pelastustoimen tehtäväkenttään. Näiden tehtävien hoitaminen sitoo runsaasti aikaa mm. keskeneräisten rakennuskohteiden takia. Asuinrakennusten palotarkastukset Asuinrakennusten yleisestä palotarkastuksesta ei peritä maksua. Poiketen pelastuslaitosten verkoston esityksestä, esitetään, että korjausmääräykseen toteutumisen varmistamiseksi tehtävä jälkipalotarkastus on edelleen maksuton. Asiakkaan pyytämä ylimääräinen palotarkastus on maksullinen. Lisäksi rakennuksen käyttöönottoon liittyvä palotarkastus eli erityinen palotarkastus on pelastussuunnitelmavelvollisille taloyhtiöille (asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme huoneistoa) maksullinen. Muille asuinrakennuksille erityinen palotarkastus on maksuton. Erityinen palotarkastus tehdään, jos

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 23 rakennusluvan myöntävä viranomainen on lupapäätöksessä edellyttänyt palotarkastusta ennen käyttöönottoa. Asuinrakennusten maksullisten palotarkastusten perushinta sisältää yhden tunnin tarkastuskohteessa tehtävää työtä. Tuntihinnan määrittelyperusteet ovat samat kuin valvontakohteiden osalta. Muun lainsäädännön perusteella perittävät maksut Muussa laissa säädettyjä maksullisia tehtäviä ovat mm. lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) mukaiset kemikaalien vähäisen käytön ja varastoinnin ilmoituksen käsittely sekä tarkastus, öljylämmitysasetuksen (1211/1995) mukainen öljylämmityslaitteiston katsastus sekä räjähdeasetuksen (473/1993) mukaiset tarkastukset. Laissa 390/2005 todetaan 131, että pelastusviranomaisten suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi noudattaen valtion maksuperustelaissa säädettyjä periaatteita (150/1992). Toimenpiteiden taksat on tarkastettu 1% kustannustason nousun mukaisesti. Kuluttajakauppaan hyväksyttyjen ilotulitteiden käytöstä tehtävän ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua, jotta kynnys ilmoituksen tekemiseen on mahdollisimman alhainen. Erheelliset paloilmoitukset Paloilmoittimen toistuvaksi erheelliseksi toiminnaksi katsotaan, kun samasta paloilmoittimesta tulee yhden vuoden aikana vähintään kolme paloilmoitusta, joiden syynä ei ole tulipalo tai muu vaaratilanne. Pelastuslaitosten verkoston toimesta on luotu yhteinen laskentamalli, jota on käytetty arvioitaessa maksun suuruutta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on laskettu kyseisellä mallilla maksun suuruus siten, että erheelliseen paloilmoitukseen laskennallisesti sitoutuu yksi pelastusyksikkö, vaikka tehtävään olisi hälytetty useampikin. Tähän maksuun esitetään 1% kustannustason nousua vastaava tarkastus. Muut maksut Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitos voi hoitaa myös sellaisia eikiireellisiä tehtäviä, jotka eivät vaaranna hälytysvalmiutta. Tällaisista tehtävistä voidaan periä pelastuslaitoksen maksutaksan mukainen maksu. Näiden maksujen osalta tunti- ja vuokraushintoja tarkastetaan 1% kustannustason nousun mukaisesti. Taksan rakenne ehdotetaan säilytettävän entisellään siten että kalusto- ja henkilöstövuokrausta koskeva osuus pysyy erillisessä liitteessä, joka toimitetaan pyynnöstä vuokraamiseen oikeutetuille tahoille. Tyypillisiä pelastuslaitokselle esitettyjä tehtäviä ovat mm. erilaiset turvavartioinnit, joista toiminnanharjoittaja on itse vastuussa, mutta hänellä ei ole tarvittavaa osaamista ja kalustoa. Lisäksi pelastuslaitoksella on käytössä sellaista kalustoa, jota voi olla hankala muutoin saada ja jota tällöin voidaan vuokrata asiakkaalle lyhytaikaista käyttöä varten. Vuokraustilanteita syntyy myös tehtävissä, joissa pelastuslaitoksen kalustoa on tarkoituksenmukaista jättää jälkivahingontorjuntakäyttöön, jolloin vahingontorjuntatyö ei keskeydy.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 23 Joissakin tilanteissa pelastuslaitos on oikeutettu korvaukseen vahingonaiheuttajalta, tällöin käytetään maksuperusteena pelastuslaitoksen kiireettömien palveluiden maksutaksaa. Koulutustapahtumista ja turvavartioinneista voidaan tilaajan kanssa sopia kiinteä hinta tai muu maksuperuste, jolloin pelastusjohtaja vahvistaa hinnan. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / / Pelastustoimen johdon seminaari Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee tiedoksi asiasta käydyn keskustelun ja ottaa saadut näkemykset huomioon johtokunnan päätöksenteossa. Päätös Oheismateriaali Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kooste seminaarin keskusteluista Johtokunnan itsearvioinnin yhteydessä valitsi erityiseksi kehittämiskohdaksi yhteistyön kuntapäättäjien kanssa pidettiin johtokunnan, johtoryhmän ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen neuvottelukunnan yhteinen seminaari. Seminaarin tavoitteena oli johtokunnan toiminnan kehittäminen ja pelastustoimen tarpeista viestintä omistajakunnille. (PelJK Tavoitteena oli aikaansaada myönteistä vuorovaikutusta ja hyvää yhteistyötä pelastuslaitosta ohjaavien tahojen välille. Paikalla olivat myös sisäministeriön kansliapäällikkö ja pelastusylijohtaja. Keskeisimmät käsiteltävät aiheet olivat Espoon valtuuston päätökset talouden ja tuottavuuden tasapainotuksesta sekä Suomen hallituksen päättämän rakenneuudistuksen säästötavoitteet. Seminaarin alussa sisäministeriön kansliapäällikkö esitteli valtion hallinnon näkemystä julkisten palveluiden kestävyysvajeesta sekä vireillä olevaa keskus- ja aluehallinnon uudistusta. Pelastustoimen rakenneuudistusta esitteli pelastusylijohtaja. Näihin näkemyksiin antoi omat valmistellut kommentit johtokunnan puheenjohtaja ja pelastustoimen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja. Valmisteltujen puheenvuorojen jälkeen oli vuorovaikutteinen oppimiskahvila-metodilla toteutettu osuus, jossa sekä johtokunnan jäsenet ja kuntien ylimmät viranhaltijat pääsivät keskustelemaan

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 23 tavoitteista ja mitä tämä kestävyysvaje tarkoittaa Länsi-Uudenmaan pelastustoimelle. Pöytäkunnat muodostettiin palvelutasopäätöksen strategisten näkökulmien avulla: Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Resurssit ja johtaminen Asiakkaat ja palvelut. Pöytäkunnille oli valmiiksi kirjattu toimintaympäristöanalyysissä (PelJK tehtyjä havaintoja keskustelun pohjaksi. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnan ja talouden tilannekatsaus tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee kokouksessa saadun toiminnan ja talouden tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pelastusjohtaja antaa tilannekatsauksen pelastuslaitoksen toiminnasta ja taloudesta tilanteessa Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / Johtokunnan alaisten viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki: Johtokunta ei käytä hallintosäännön 14 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Tukipalvelupäällikön päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Kehittämisyksikön päällikön (palopäällikkö) viran (vakanssinumero ) määräaikainen täyttäminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 23 Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Palomiehen viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksessa, työavain Päätös Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 23 Muutoksenhakuohje ( 32-39) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.