Siikalatvan joukkoliikennesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siikalatvan joukkoliikennesuunnitelma"

Transkriptio

1 2010 Siikalatvan joukkoliikennesuunnitelma Insinööritoimisto Liidea Oy LUONNOS

2 Esipuhe Siikalatvan kunta käynnisti joulukuussa 2009 joukkoliikennesuunnitelman laatimisen. Työn tavoitteena on Siikalatvan kunnan alueella ajettavan osto ja sopimusliikenteen kehittäminen yhteistyössä liikenteenharjoittajien ja lupaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on kehittää liikennepalveluja niin, että käytettävissä olevilla resusseilla pystytään palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti ja mahdolliset päällekkäisyydet kuljetuspalveluissa karsiutuvat. Suunnittelutyössä otetaan huomioon aluehallinnon uudistuksen ja uuden joukkoliikennelain vaikutukset. Suunnittelun ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana kolme kertaa. Lisäksi on pidetty aloituspalaveri ja kaksi pienryhmäpalaveria kunnan kuljetuksista vastaavien henkilöiden kanssa. Yrittäjille on järjestetty informaatio ja keskustelutilaisuus maaliskuussa Kunnanhallituksen nimeämään suunnittelun ohjausryhmään ovat kuuluneet. Raimo Tieva Päivi Myllylä Esko Leinonen Riitta Rajamäki Jukka Haavikko Olli Veijola Ari Hoppania Siikalatvan kunta, puheenjohtaja Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta, koulutuslautakunta Sosiaali ja terveyspiiri Helmi Linja autoliitto Taksiliitto POP ELY Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut Siikalatvan kunnan kehitys ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Työn konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy. Työn projektipäällikkönä on toiminut ins. Toni Joensuu. Lisäksi suunnitelman laatimiseen on osallistunut ins. (AMK) Saija Räinä. Oulussa insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 2

3 Sisällys 1 JOHDANTO Työn lähtökohtia Työn tavoitteet Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset. 4 2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA Perustietoja Siikalatvan kunnasta Koulut ja oppilaitokset Työssäkäynti HENKILÖLIIKENTEEN NYKYTILANNE Velvoitteet Kunnan henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet Joukkoliikennetarjonta Henkilöliikenteen nykytilanteen analyysi Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus Julkisen liikenteen peruspalvelutaso valtakunnan tason linjauksia Joukkoliikennelain vaikutus palvelutason määrittelyyn Siikalatvan kunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Kehittämistoimenpiteet Liikenteen rahoituksen kohdentaminen Linjaston kehittäminen Kuljetusten organisointi Seuranta Markkinointi ja tiedottaminen Kehittämispolku insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 3

4 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohtia Joukkoliikenneselvityksen laadinnan lähtökohtana on turvata ihmisen jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä järjestää kunnan maksamat kuljetukset kustannustehokkaasti ja käyttäjien näkökulmasta riittävällä palvelutasolla. Suomen joukkoliikennejärjestelmä on murrosvaiheessa. Uusi joukkoliikennelaki ja sen myötä EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan Lakimuutos vaikuttaa mm. joukkoliikenteen suunnittelu ja sopimusjärjestelmään. Suunnitelman tavoitteena on ottaa huomioon tulevan joukkoliikennelain ja EU:n palvelusopimusasetuksen vaatimukset. 1.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on Siikalatvan kunnan alueella ajettavan osto ja sopimusliikenteen kehittäminen yhteistyössä liikenteenharjoittajien ja lupaviranomaisten kanssa. Tavoitteena on kehittää liikennepalveluja niin, että käytettävissä olevilla resusseilla pystytään palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti ja mahdolliset päällekkäisyydet kuljetuspalveluissa karsiutuvat. Suunnittelutyössä otetaan huomioon aluehallinnon uudistuksen ja uuden joukkoliikennelain vaikutukset. 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Aluehallinnon kehittämis ja uudistamishankkeen (ALKU) myötä valtion aluehallinto muuttui vuoden 2010 alusta. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on parantaa hallinnon kansalais ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkiytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Uudistuksen myötä TE keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautettiin ja niiden tehtävät organisoitiin alkaen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY) sekä Aluehallintoviranomaiseen (AVI). Liikenteen näkökulmasta uudistuksen tavoitteena on mm. edistää liikennejärjestelmän toimivuutta sekä liikenteen turvallisuutta. Läänihallitusten vastuulla olevat joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2010 alusta Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle Uusi joukkoliikennelaki Julkista liikennettä säätelevät tietyt EU asetukset. EU:n komissio on heinäkuussa 2005 antanut ehdotuksen uudeksi joukkoliikenteen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (Asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista; palvelusopimusasetus) ja se sisältää sääntöjä julkisen liikenteen palvelujen hankkimisesta. Taustalla on tarve määritellä sääntöjä tilanteeseen, jossa markkinalähtöisesti tuotettujen palvelujen lisäksi halutaan tarjota runsaampia ja laadukkaampia palveluja sekä edullisempia hintoja. Koska palvelusopimusasetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta eikä kansallinen laki saa olla sen kanssa ristiriidassa, entinen henkilöliikennelaki korvattiin joulukuun insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 4

5 2009 alussa voimaan tulleella joukkoliikennelailla. Joukkoliikennelain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika. Joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen palvelutason määrittely tulee lakisääteiseksi. Palvelutason määrittelyssä on otettava huomioon erityisesti kansalaisten tarpeet, rahoitus, ympäristö ja yhteiskunnalliset hyödyt Joukkoliikennelakia sovellettaessa lupaviranomaisen eli ELY:n tai kunnallisen viranomaisen onkin ensimmäiseksi arvioitava markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan määrän ja laadun riittävyyttä. Mikäli markkinaehtoinen joukkoliikenne ei täytä palvelutason vaatimuksia, voi viranomainen käyttää palvelusopimusasetuksen tarjoamia keinoja tukemaan markkinaehtoisen liikenteen riittävyyttä. Joukkoliikennelain astuessa voimaan voimassa olevat linjaliikenneluvat muutetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ostoliikennesopimukset säilyvät voimassa. Seutu ja kaupunkilippujen säilyttämiseksi toimivaltainen viranomainen sisällyttää siirtymäajan liikennöintisopimuksiin sekä ostoliikennesopimuksiin seutu ja kaupunkilippuja koskevan hintavelvoitteen siltä osin kuin kyse on liikenteestä, joka nykyisin on mukana näissä lippujärjestelmissä. Hintavelvoite tarkoittaa sitä, että toimivaltainen viranomainen määrää näiden lippujen hinnan. Hintavelvoitteen noudattamisesta maksetaan korvaus, jota määritettäessä ja maksettaessa on noudatettava palvelusopimusasetuksen mukaisia periaatteita ja varmistettava, että velvoitteen noudattamisesta ei makseta liiallisia korvauksia. Lippujärjestelmien hallinnointiin liittyvien muutosten takia ELY:t tekevät kuntien kanssa keväällä 2010 yhteistyösopimukset. Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa lupaviranomaiset tekivät liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka ovat voimassa pääsääntöisesti taustalla olevan linjaliikenneluvan voimassaoloajan. Liikenteenharjoittajan halutessa sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan kuitenkin jatkaa kesäkuuhun 2014 saakka myös siinä tapauksessa, että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy ennen sitä. Liikenteenharjoittaja voi kuitenkin esittää sopimusaikana muutoksia liikenteen aikatauluihin ja reitteihin tai esittää vuorojen lakkauttamista. Siirtymäajan liikennöintisopimuksen puitteissa ei kuitenkaan voida lisätä vuoroja, mutta vuoroja voidaan vähäisessä määrin korvata toisilla vuoroilla. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki vaikuttavat myös lippujen hinnanalentamiseen liittyviin korvausmenettelyihin ja tuen määrään, koska nykyisten lippusopimusten korvausperiaatteet eivät ole palvelusopimusasetuksen mukaisia. Yhtenä joukkoliikennelain tavoitteena on kuitenkin taata entisten kaltaisten lipputuotteiden jatkuvuus. Uuden korvausmallin vaihtoehdot ovat tätä suunnitelmaa laadittaessa valmisteltavina liikenne ja viestintäministeriössä. Uusi lipputuen korvausmalli tulee poikkeamaan entisestä siinä, että jatkossa tukea maksetaan vain liikennöitsijöiden todellisia kustannuksia vastaavasti eli ylikompensaatiota ei makseta. Ennen tehdyt kuntien ja liikenteenharjoittajien väliset lippusopimukset liitetään siirtymäajan sopimuksiin. Alustavien tietojen mukaan lipputukea maksetaan nykyisten sopimusten mukaisesti saakka ja uuden mallin mukaisesta korvauksesta on sovittava mennessä. Alustavien tietojen mukaan liikennöitsijällä on oikeus purkaa siirtymäajan liikennöintisopimus päättymään , mikäli mennessä ei ole sovittu alkaen myytävien seutu, kaupunki ja työmatkalippujen hinnoista ja niitä koskevista korvausperusteista. Pitkien siirtymäaikojen vuoksi merkittävimmät joukkoliikenteen järjestämistä koskevat muutokset eivät koske tämän suunnitelman aikajännettä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 5

6 Joukkoliikennelaissa säädetään lupaviranomaisen velvollisuus määritellä joukkoliikenteen palvelutaso. Ennen lain voimaantuloa määritellyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Muussa tapauksessa palvelutasotavoitteet on määriteltävä vuoden 2011 loppuun mennessä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 6

7 2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA 2.1 Perustietoja Siikalatvan kunnasta Siikalatvan kunta syntyi lakanneiden Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kuntien tilalle. Siikalatvan kunnan keskustaajamana toimii Pulkkila. Valtakunnan pääväylä, valtatie 4, kulkee kunnan lävitse noin 60 kilometrin matkalla. Toinen merkittäviä kunnan alueella kulkeva tieyhteys on Raahesta Vihannin, Pulkkilan, Piippolan, Pyhännän ja Vieremän kautta Iisalmeen kulkeva kantatie 88. Myös valtatie 28 kulkee lyhyen matka Siikalavan kunnan alueen eteläosassa. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualueen päätieverkko. Kuva 1. Suunnittelualueen päätieverkko Siikalatvan kunnassa asui yhteensä noin 6298 asukasta. Asukkaista noin 1570 asui entisen Pulkkilan, noin 1340 entisen Piippolan, noin 2050 entisen Rantsilan ja noin entisen 1575 Kestilän kunnan alueella. Siikalatvan kunnan kokonaispinta ala on noin 2230 km 2, josta noin 60 km 2 on vesistöä. Asukastiheys on noin 3 henkilöä/km 2. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 7

8 2.2 Koulut ja oppilaitokset Joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjiä maaseutumaisessa liikenteessä ovat koululaiset. Suunnittelualueella on yhteensä viisi koulua (Alamäkelä, Aleksanteri, Hovi, Mankila, Pentti Haanpää) joissa annetaan perusopetusta luokille 1 6. Osassa näistä kouluista (Aleksanteri, Mankila, Hovi) toimii myös esiopetusryhmiä. Muita esiopetuspaikkoja ovat Päiväkoti Humina, Vaarintalon päiväkoti ja Pulkkilan esiopetus. Kouluja, joissa annetaan perusopetusta luokille 1 9, on alueella yksi (Kestilän peruskoulu). Lisäksi alueella on kaksi koulua (Gananderi, Ylämäkelä), jossa opetetaan perusopetuksen ylimpiä luokkia eli luokkia 7 9. Siikalatvan kunnan lukio sijaitsee Pulkkilassa. Siikalatvan kunnasta käy oppilaita myös Haapaveden, Vaalan, Ruukin lukioissa sekä Haapaveden ja Oulun ammattioppilaitoksessa. Piippolan käsi ja taideteollisuusopistossa opiskelee yhteensä noin 50 opiskelijaa Siikalatvasta ja lähikunnista. Koulut ja oppilaitokset on esitetty kuvassa 2. Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto Kuva 2. Siikalatvan koulut ja oppilaitokset insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 8

9 2.3 Työssäkäynti Työmatkoista muodostuu määränsä, ajoittumisensa ja säännöllisyytensä ansiosta joukkoliikenteelle otollisia liikennevirtoja. Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kuitenkin vähenee jonkin verran lähivuosina. Tämä heijastuu myös joukkoliikenteen kysyntään vaikkakin alueen joukkoliikenteen aktiivisempia käyttäjiä ovatkin koululaiset. Taulukko 1. Pendelöinti Siikalatvan kunnassa vuonna 2005 työpaikan alue Kestilä Piippola Pulkkila Rantsila asuinalue Kestilä Piippola Pulkkila Rantsila Taulukko 2. Pendelöinti lähikuntiin vuonna 2007 Siikalatva Haapavesi 81 Kempele 20 Kärsämäki 20 Liminka 11 Lumijoki 1 Oulainen 15 Oulu 141 Oulunsalo 5 Pyhäntä 108 Raahe 36 Siikajoki 24 Siikalatva 1835 Tyrnävä 15 insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 9

10 3 HENKILÖLIIKENTEEN NYKYTILANNE 3.1 Velvoitteet Joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan kunnat voivat toimia yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle. Lisäksi laissa on määritelty oikeus sopia seutu ja kuntalippujen hinnoista. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta osallistua avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Varsinaisia henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä, kuten perusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa. 3.2 Kunnan henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oikeus koulun valintaan on laajentunut. Oppilaalla on oikeus pyrkiä muuhunkin kuin kunnan hänelle osoittamaan perusopetuksen kouluun. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään koulukuljetusta toissijaisille hakijoille, mutta voi halutessaan järjestää maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslain mukaisesti oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Siikalatvan koulutuslautakunta on päättänyt, että lukuvuoden alaluokkien (1. 3. lk.) ja esiopetuksen oppilaiden kuljetus järjestetään, jos matkan pituus on vähintään kolme (3) kilometriä. Lisäksi lautakunta on päättänyt: jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa, peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on yksi (1) euro yhdestä kuljetuskerrasta/pv ja kaksi (2) euroa/pv, jos oppilas on koulukuljetuksessa sekä aamu että iltapäivällä. Omavastuu on perhekohtainen. Kuntien sosiaali ja terveystoimen laskennallista valtionapua saavat kuljetukset ovat hyvin monimuotoinen joukko erilaisia vanhusten ja vammaisten kuljetuksia. Lakiin sidottuja kuntien yksin maksamia kuljetuksia ovat mm. päivähoidon kuljetukset. Näiden lisäksi kunnat hoitavat erilaisia kotipalvelun yms. kuljetuksia sekä merkittävän määrän ateriakuljetuksia. Kehitysvammalaissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoon liittyvistä kuljetuksista. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat kuljetettavalle maksuttomia ja niihin on erityishuoltoa saavalla henkilöllä subjektiivinen oikeus. Erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Niiden käyttö rajoittuu siis erityishuollon toimintayksiköihin suuntautuviin kuljetuksiin. Erityishuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi kehitysvammaiselle voidaan järjestään muita kuljetuspalveluja esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 10

11 saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kuljetuspalveluja järjestetään työssäkäynnin ja opiskelun tarpeisiin sekä vähintään 18 yhdensuuntaista virkistys ja asiointimatkaa kuukaudessa. Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää harkinnanvaraisia kuljetus ja saattajapalveluja, koska varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. 3.3 Joukkoliikennetarjonta Siirtymäajan liikennöintisopimukset (ent. linjaliikenne) Siirtymäajan liikennöintisopimusten tarkastelu vastaa tammikuun 2010 tilannetta. Tuolloin siirtymä ajan liikennöintisopimuksia oli yhteensä 11 yrittäjällä, joilla oli yhteensä 21 sopimusta Siikalatvan kunnan alueella ajettavaan liikenteeseen. Sopimuksiin sisältyi noin 70 vuoroa. Pääosa sopimuksista (14 kappaletta, %) on pikavuoroliikennettä, jota ajetaan yhteysväleillä: Helsinki Rovaniemi, Oulu Pyhäsalmi, Oulu Savonlinna, Kajaani Oulu, Helsinki Oulu, Jyväskylä Oulu. Pikavuoroliikenne liikennöi pääväylillä (valtatie 4 ja kantatie 88). Loppuosa sopimusliikenteestä palvelee lähinnä koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita usean kunnan alueella. Nykyistä liikennetarjontaa on tarkemmin esitetty kuvissa 3 6 sekä tämän raportin kappaleessa 5. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ELY:n ostoliikenne ELY:n ostoliikenteen tarkastelu vastaa talven tilannetta. Tuolloin ostosopimuksia oli neljällä yrittäjällä, joilla oli yhteensä 9 ostoliikennesopimusta Siikalatvan kunnan alueella ajettavaan liikenteeseen. Ostoliikennesopimuksiin sisältyi noin 20 vuoroa. Ostoliikenne palvelee lähinnä kuntakeskusten välistä koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita mutta mukana on myös muutamia viikonlopun ja kesäajan yhteyksiä. Entisen Kestilän kunnan alueella ajetaan myös kunnan sisäisiä koulukuljetuksia. Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella on vuositasolla Siikalatvan kunnan alueella ajettavia ja voimassa olevia ostoliikennesopimuksia yhteensä noin 0,22 milj. euron arvosta. Summassa ovat mukana kaikki ELY:n ostamat vuorot, joita ajetaan Siikalatvan kunnan alueella tai sen läpi. Summaa ei ole jyvitetty pelkästään Siikalatvan kunnalle, minkä takia ostoliikenteen kustannukset ovat todellisuudessa pienemmät. Taulukossa 1 on kuvattu tämänhetkiset ostoliikennesopimuskohteet. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 11

12 Taulukko 1. Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen voimassa olevat ostoliikennesopimukset Ostosopimus numero Voimassaoloaika Reitti Ajopäivät Lähtö Perillä Max kuorma Linjan pituus (km) Pulkkila Jylhänranta Sipola Vorna Pulkkila koulup 15:00 15: Pyhäntä Piippola M P + 6:25 6: Pyhäntä Piippola M P + 16:30 16: Piippola Pyhäntä M P + 7:00 7: Piippola Pyhäntä M P + 17:00 17: Kestilä Vorna Kestilä koulup 7:55 8: Kestilä Vorna Kestilä koulup 15:05 15: Kestilä Nevala Kotila Kestilä koulup 7:40 8: Kestilä Nevala Kotila Kestilä koulup 15:05 16: Kestilä Ahonperä Nevala Kotila Kestilä koulup 13:05 14: Kestilä Pulkkila Piippola Haapavesi M P + 9:00 10: Haapavesi Piippola Pulkkila Kestilä M P + 11:35 12: Muhos Kestilä koulup 15:05 16: Kestilä Muhos koulup 6:10 7: Rantsila Haapavesi koulup 6:50 7: Haapavesi Rantsila koulup M To 16:05 17: Haapavesi Rantsila koulup P 14:05 15: Raahe Kajaani SS 15:50 19: Kajaani Raahe SS 20:05 23: Haapajärvi Haapavesi Oulu L 7:05 10: Oulu Haapajärvi L 15:15 18: Haapavesi Oulu M P +++ 5:35 7: Oulu Haapavesi M P :45 19: Kunnan ostoliikenne Siikalatvan kunta ostaa kaikille avointa joukkoliikennettä pääosin koululaisten tarpeisiin sekä sisäistä asiointiliikennettä. Kestilän osalta Kustannukset avoimen joukkoliikenteen osalta ovat noin euroa/vuosi, sisäisen liikenteen osalta noin euroa/vuosi ja asiointiliikenteen osalta ovat noin 4400 euroa/vuosi. Lisäksi perusopetuksen matkaliput ovat noin euroa/vuosi ja opetustoimen taksikuljetukset noin 8300 euroa/vuosi. Pulkkilan osalta kokonaiskustannukset kolmen vuoden sopimuksesta ovat yhteensä euroa, josta koulun osuus on euroa, asiointiliikenteen osuus euroa ja sosiaalitoimen kuljetusten osuus euroa. Vuosittainen kustannus edellä mainittujen liikenteiden osalta on näin ollen noin euroa. Rantsilassa kustannuksia koulu ja asiointiliikenteen osalta ei ole eritelty vaan kaikki kuljetukset kuuluvat ns. kokonaispakettiin, jonka arvo on yhteensä vuodessa noin euroa+alv. ja lisäkilometrit 1,25 /km Piippolan asiointiliikenteen kustannukset ovat noin 3300 euroa/vuosi. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 12

13 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUKSET / VANHUSPALVELUT Kestilässä on vanhan Kestilän kunnan aikainen sopimus asiointiliikenteestä. Osalle asiakkaista on tehty ns. itse tilattavan taksin kuljetuspäätös, koska eivät pysty käyttämään ko. asiointiliikennettä (toimintakyky, yms. rajoitteet). Palvelun piirissä yhteensä 4 asiakasta Piippolassa ei ole vanhuspalvelun kautta kuljetustukea hakeneita/saaneita. Pulkkilassa on Liikennöitsijä Tahvolan kanssa voimassa oleva sopimus (sopimus päättyy ). Tehty pääosin asiointiliikenteeseen päätöksiä ja pari ns. Itsetilattavan taksin kuljetuspäätöstä (toimintakyky, yms.rajoitteet). Rantsilassa myönnetään kuljetustukea heille, jotka eivät voi käyttää esim. koulukuljetuksia. Myöntämisperusteet olleet jo vuodesta 2005 Haapaveden kanssa samat. Ko. perusteet ovat yhtenäistetty koko Siikalatvalle vuodelle 2009, joskin osin noudatetaan kyläkohtaisia sopimuksia. Vanhuspalveluissa järjestetään ryhmäkuljetuksia ns. palvelupäivään (Rantsila, Kestilä). Palvelupäivä toimii esim. Rantsilassa 3 x viikossa ja sinne hakee tilataksi asiakkaat kotoa ja vie takaisin päivän päätteeksi (haku n, klo ja paluu n. klo 14). insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 13

14 3.3.4 Avoimen joukkoliikenteen tarjonta Kuva 3. Linja autoliikenteen tarjonta talviarkipäivänä Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä). Lähde:matkahuolto.fi insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 14

15 Kuva 4. Linja autoliikenteen tarjonta kesäarkipäivänä Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä).lähde:matkahuolto.fi insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 15

16 Kuva 5. Linja autoliikenteen tarjonta lauantaisin Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä).lähde:matkahuolto.fi insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 16

17 Kuva 6. Linja autoliikenteen tarjonta sunnuntaisin Siikalatvan kunnan alueella (molemmat suunnat yhteensä).lähde: matkahuolto.fi 3.4 Henkilöliikenteen nykytilanteen analyysi Joukkoliikenteen palvelutaso on kokonaisuutena Siikalatvan kunnan asukastiheyteen ja asukasmäärään nähden hyvä. Kuntaliitoksen myötä kunnan eri osissa joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutaso on kuitenkin hyvin erilaisella tasolla. Pulkkilan ja Rantsilan liikennetarjonta on asukasmäärän nähden todella hyvää. Tarjonnan määrään vaikuttaa valtatie 4, jota hyödyntää suurin osa kaukoliikenteen vuoroista. Myös Piippola Pulkkila välillä tarjonta on kohtuullista. Piippolan ja Pulkkila väistä tieosuutta käyttävät kaukoliikenteen vuorot, jotka liikennöivät Iisalmen ja Oulun sekä Oulun ja Kuopion välillä. Joukkoliikenteen palvelutaso etenkin entisen Kestilän kunnan alueella on vaatimaton. Väestötiheys vaikuttaa eri liikkumismuotojen (henkilöauto, joukkoliikenne, kevyt liikenne) kulkutapajakaumaan. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä suurempi väestöntiheys on, sitä vähäisempää on henkilöauton käyttö. Suuremmalla väestöntiheydellä joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palvelutaso on hyvää. Pienellä väestöntiheydellä kävelymatkat pysäkeille ovat pitkiä eikä kunnollista joukkoliikennetarjontaa ole. Usein matkat vaativat henkilöauton käyttöä. Siikalatvan kunnassa insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 17

18 asukastiheys on vain noin 3 asukasta / km 2. Tällä asukastiheydellä ei voida ylläpitää kovin laajaa ja kattavaa joukkoliikenteen verkkoa. Alueen linja autoliikenteen kannattavuus on heikentynyt, koska muun muassa koululaisikäluokkien pienentyminen on vähentänyt matkustajamääriä, polttoaine on kallistunut ja yksityisautoilun verotus keventynyt. Tämä kehitys on lisännyt hakemuksia aikaisemmin linjaliikenneluvilla toimivien vuorojen liikennöintivelvoitteen lakkauttamiseksi. Samalla kun paineet entisten lupavuorojen muuttamisesta ostoliikenteiksi lisäävät tarvetta ostoihin, ovat määrärahat pysyneet samalla tasolla, eikä trendi näyttäisi muuttuvan lähitulevaisuudessa ainakaan parempaan suuntaan. Ongelmallisinta tilanteessa on liikenteiden lakkauttamispaineiden kohdistuminen voimakkaimmin yhteysväleille, joilla tarjonta on niukinta. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen hankintaa ohjaavaksi mittariksi on yhtenä ratkaisuna esitetty, että ELY:t eivät ostaisi säännöllistä liikennettä, jonka keskikuorma jää alle yhden matkustajan ajettua linjakilometriä kohden koko vuoroparia tarkasteltaessa. Alueilla, joilla peruspalvelutasoista joukkoliikennettä ei edellytetä ja säännöllinen ostoliikenne lakkautetaan, voidaan palvelu järjestää esimerkiksi kutsujoukkoliikenteen avulla. Kutsuohjattu kaikille avoin joukkoliikenne palvelisi paremmin myös ikääntynyttä väestöä. Runkoliikenteen verkkoa pystytään tuskin tulevaisuudessa haja asutusalueella säilyttämään yhtä kattavana kuin nykyisin. Rahoituksen lisääminen olisi yksinkertainen keino turvata palvelut. Realistinen lähtökohta on kuitenkin se, että merkittävää lisärahoitusta palveluiden turvaamiseen ei ole luvassa. Uhkakuvana on runkoliikenteen verkon harveneminen ja yhteiskunnan rahoituksen väheneminen jolloin kuntien kuljetuskustannukset nousevat etenkin sosiaalipuolella olennaisesti. Runkoliikenteen verkon harvenemista voidaan hidastaa tehostamalla runkoliikenteen käyttöä alueen henkilökuljetusten hoidossa ohjaamalla kaikki mahdolliset kuljetukset määrätietoiseesi olemassa olevaan liikenteeseen. Koululaisten määrän väheneminen haja asutusalueilla tulee heikentämään liikenteen kannattavuutta myös jatkossa. Tämä merkitsee heikoimmilla alueilla joko joukkoliikenteen palvelutason laskua tai yhteiskunnan rahoituksen lisäämistarvetta, jos nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso halutaan säilyttää. Taksiverkko on toistaiseksi varsin kattava myös haja asutusalueella. Vain osan vuotta palvelevat yhteydet ovat yksi suuri este joukkoliikenteen säännölliseen käyttöön siirtymiselle. Toinen selittävä tekijä voi olla henkilöautotiheydessä, joka on Siikalatvan kunnassa noin 537 autoa / 1000 asukasta. Tämä on huomattavasti koko valtakunnan (520 autoa/1000 asukasta) tai Pohjois Pohjanmaan maakunnan (500 autoa/1000 asukasta)henkilöautotiheyttä korkeampi. Koulujen alkamisajat tulisi porrastaa kunnassa siten, että linjaliikennevuorojen hyödyntäminen oppilaskuljetuksissa on mahdollista toteuttaa tehokkaasti. Koulujen alkamisaikojen porrastaminen ja oppilaskuljetusten määrätietoinen ohjaaminen linjaliikennevuoroihin on tärkein toimenpide, jolla nykyinen liikennetarjonta voidaan säilyttää. Ongelmaksi muodostuu liikennetarjonnan todennäköisesti vähentyessä muun muassa lukion ja ammattiopiston opiskelijoiden kulkeminen. Näiden oppilaiden kuljetusten järjestämiseen ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia kuntien kuljetuspalveluille. Voimakkaimmin kasvava väestönryhmä ovat seuraavien kymmenien vuosien aikana yli 75 vuotiaat. Heidän osuutensa väestöstä ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneen väestön osuuden kasvaessa tarve erilaisille yhteiskunnan korvaamille erityispalveluille kasvaa väistämättä. Ikärakenteen muutos aiheuttaa lisääntyvää tarvetta niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 18

19 sairasvakuutuslainkin mukaan korvattaville matkoille. Samalla työikäisen väestön vähentyminen laskee kuntien ja valtion verotuloja. Siikalatvan kunnan alueella ajettavan joukkoliikenteen tarjonnalla voidaan ajatella tulevaisuudessa olevan kolme erilaista kehityspolkua: a)tarjontaa lisätään rahoituksella, b) tarjonta pidetään tarvetta vastaavalla tasolla suunnittelun ja tehostetun yhteistyön keinoin tai c) jatketaan nykyistä kehityssuuntaa, joka johtaa tarjonnan ja kysynnän vähenemiseen. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 19

20 4 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 4.1 Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus Määrittelemällä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sovitaan se tahtotila, mihin kunnan liikennettä halutaan kehittää. Tavoitteena on, että palvelutasotavoitteiden mukainen liikennetarjonta vastaisi tarvetta ja edistäisi joukkoliikenteen käyttöä. Tavoitteiden mukaisten yhteyksien tulisi ensisijaisesti toteutua ilman yhteiskunnan taloudellista tukea itsekannattavina. Tarkoitus on, että jatkossa myös liikenteen ostot kohdistetaan ensisijaisesti palvelutasotavoitteiden mukaista tarjontaa toteuttaviin vuoroihin. Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä pyritään varmistamaan asukkaiden tasapuolinen kohtelu. Lähtökohtaisesti samantapaisilla alueilla tulisi olla samantapainen joukkoliikenteen palvelutaso. Haja asutusalueilla sallitaan heikompi palvelutaso kuin taajamissa. Kuntien kuljetuskustannukset kasvavat jatkuvasti. Yleisenä pyrkimyksenä onkin kehittää liikennepalveluja entistä tehokkaammiksi siten, että kaikkia kuljetuksia ja liikkumistarpeita katsotaan kokonaisuutena ja pyritään käyttämään hyödyksi kuljetusten yhdistelymahdollisuudet. Pitkäjänteistä kehittämistä varten on tärkeää lisätä kuntien eri sektoreiden ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä kuljetusten ja liikennepalvelujen suunnittelussa. Rahoitusta kannattaa kohdentaa entistä enemmän yhteistyössä kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhteisesti suunniteltuihin ostoliikennepalveluihin sektorien omien kuljetuspalveluostojen sijasta. Suunnittelutyön lähtökohtana on liikenne ja viestintäministeriön määrittelemä julkisen liikenteen perustapalvelutaso. 4.2 Julkisen liikenteen peruspalvelutaso valtakunnan tason linjauksia Liikenne ja viestintäministeriö on määritellyt julkisen liikenteen peruspalvelutason. Peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Määritelty julkisen liikenteen peruspalvelutaso ohjaa mm. ELY:n liikenteen hankintaa. ELY:n liikenteen hankintojen painopiste on alueellisen liikenneverkon turvaamisessa. Kuntien vastuulla on kuntien sisäisen liikenteen järjestäminen. Julkisen liikenteen peruspalvelutason tavoitteena on, että alueellinen liikenneverkko tyydyttää - kuntien välisten opiskelumatkojen tarpeen - kuntien välisen työssäkäynnin tarpeen - pitkämatkaisen (keskuskaupunkeihin suuntautuvien) asiointiyhteyksien tarpeet - yhteydet kaukoliikenteeseen - runkoliikenne toimii runkona pitkämatkaisissa Kelan kuljetuksissa Kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Joukkoliikennepalveluiden ostaminen tulee sitoa käyttäjämääriin. Heikommin kuormitetut vuorot voidaan järjestää kutsujoukkoliikenteenä tarpeen mukaan. Tavoitteena on suunnitella ja ostaa joukkoliikennevuoroja, jotka joko kuormittuvat tasaisesti koko matkalta tai keräävät ison määrän matkustajia joltain lyhyeltä jaksolta. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 20

21 Matkustajia motivoidaan käyttämään joukkoliikennepalveluita, eli sidotaan palvelun tarjoaminen käyttäjämääriin ja tiedotetaan siitä asukkaille. Esimerkiksi kylille tarjottavassa asiointi ja palveluliikenteessä tulee kyläläisiä jo lähtökohtaisesti informoida, että palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Esimerkiksi kutsupohjaisessa asiointiyhteyksissä minimikuormatavoite voi olla 2 3 matkustajaa. Alueellinen (seudullinen) liikenneverkko mitä peruspalvelutaso on? Seuraavissa kappaleissa esitetyt kellonajat ovat ohjeellisia. Yhteyksien tarve määritellään aina paikallisten erityistarpeiden mukaan. Opiskeluyhteydet Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Lisäksi muihin alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kuntakeskuksista keskuskaupunkiin suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla kello 8:ksi tai 9:ksi ja paluuyhteys joko klo 14 tai 15. Työssäkäyntiyhteydet Julkisen liikenteen peruspalvelutason mukainen vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään yksi edestakainen työssäkäyntiyhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee klo (tai 15 17) välillä. Vähimmäistavoite koskee niitä kuntia, joiden välillä on yli sata pendelöijää ja joiden kuntakeskusten välinen matka kestää julkisessa liikenteessä alle tunnin. Työssäkäyntiyhteyksissä otetaan huomioon mahdollisista paikkakuntakohtaisista eroista johtuvat erityispiirteet työssäkäyntiajoissa. Kuntaparin välisten pendelöijien lukumäärän ja kysynnän kasvaessa parannetaan työssäkäyntiyhteyksien tarjontaa niin, että tarjolla on useita yhteyksiä sekä aamulla että iltapäivällä. Kaupunkiseuduilla naapurikunnista keskuskaupunkiin julkisilla liikenteellä tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä kysynnän mukaan. Pitkämatkaiset (keskuskaupunkeihin suuntautuvat) asiointiyhteydet Arkisin järjestetään kuntakeskuksista keskuskaupunkiin asiointiyhteys päivittäin. Perilläoloaika on 1 4 tuntia. Yhteydet kaukoliikenteeseen Jokaisesta kuntakeskuksesta on mahdollisuus saavuttaa julkisella liikenteellä pitempimatkainen yhteys (kaukoliikenteen bussivuoro, juna tai lentoyhteys) arkipäivisin ja lisäksi viikonloppuisin vähintään perjantai iltaisin ja sunnuntai iltaisin tai maanantaiaamuisin. Liityntäyhteydet järjestetään matkapalvelukeskuksen välittämänä kutsujoukkoliikenteenä silloin kun käyttäjämäärät eivät riitä säännöllisillä aikatauluilla ja reiteillä liikennöitävien liityntäyhteyksien järjestämiseen. Kelan korvaamat pitkät matkat Alueellinen liikenneverkko muodostaa rungon pitkämatkaisille Kelan kuljetuksille. Alueellisen liikenneverkon säilymisen varmistamiseksi yhdistellään mahdollisimman tehokkaasti matkoja runkoliikenteellä hoidettavaksi. Kelan maksamien kuljetusten yhdistely runkoliikenteeseen vaatii insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 21

22 matkapalvelukeskusten verkon kehittämistä sekä riittäviä, pitkämatkaisia runkoliikenteen palveluita täydennettynä syöttöliikenteellä. Runkoliikenteen hyödynnettävyyttä Kelan korvaamissa kuljetuksissa parannetaan viemällä tärkeimmät kunnista keskuskaupunkeihin tulevat, Kelan matkojen matkaketjun runko osan muodostavat vuorot suoraan perille kohteeseen, kuten keskus tai aluesairaaloihin tai kuntoutuslaitoksiin. Runkoliikenteen esteettömyyttä kehitetään asettamalla tarjouskilpailuissa kalustovaatimuksia. Vaihtojen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan niin, että liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa vaihto tapahtuu suoraan ovelta ovelle, eikä matkustajan tarvitse jäädä vaihtotilanteessa yksin. Kunnan sisäisen liikenteen verkko mitä peruspalvelutaso on? Sisäisessä liikenteessä tavoitteena on, että kaikilla, myös autottomilla kuntalaisilla on mahdollisuus asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa 1 2 kertaa viikossa. Asiointimatkan peruspalvelutaso tarkoittaa sitä, että kuntalainen voi tehdä tarvittavan asiointimatkan jollakin kulkumuodolla niin, että perilläoloaika asiointikohteessa tapahtuu liikkeiden aukioloaikaan ja on kohtuullinen (noin 2 4 h). Kuntien sisäisiä palveluja tulee kehittää myös runkoreittien ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluliikenteen lisäämistä ja niiden kutsuominaisuuksien parantamista sekä kutsuohjattuja asiointitaksipalveluja siellä, missä palveluliikenteelle ei katsota saatavan riittävästi käyttäjiä. Kunnat asettavat tarjoamilleen kutsuohjatuille asiointipalveluille vähimmäiskäyttäjärajan. Kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä työssäkäyntiä palveleva työmatkayhteys. Muuten kuntien sisäinen työssäkäynti tapahtuu henkilöautolla tai kevyttä liikennettä käyttäen. Poikkeuksena tästä tarkastellaan pinta alaltaan suuria kuntia, joissa on merkittäviä työpaikkoja tai useita taajamia. Koulukuljetukset hoidetaan vähintään lain määrittämällä minimitasolla. Koulukuljetusten järjestämisessä hyödynnetään kuntien välistä runkoliikennettä, kuntien ostamaa, kaikille avointa joukkoliikennettä sekä palveluliikenteitä. Koulukuljetukset hoidetaan ensisijaisesti kaikille avoimena joukkoliikenteenä linja autoilla, pikkubusseilla tai tilatakseilla. Erityisesti alueilla, joilla ei ole muita julkisen liikenteen palveluja, avataan tilausliikenteenä hoidetut koulukuljetukset myös muille matkustajille (varaamalla myös heitä varten muutama istumapaikka). Palveluliikenteillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys kuntien sisäisten liikenteen hoidossa. Palveluliikenteitä kehitetään yhä paremmin myös sosiaalitoimen kuljetuksia palveleviksi ja kunnat tehostavat sosiaalitoimen kuljetusten ohjaamista soveltuvin osin palveluliikenteeseen. Kuntien sisäisiä liityntäyhteyksiä kehitetään sovittamalla kunnan sisäisen liikenteen ja pitempimatkaisen liikenteen aikatauluja yhteen ja tiedottamalla jatkoyhteyksistä. Liityntäyhteyksiä kehitetään esteettöminä. Kelan kuljetuksia yhdistellään soveltuvin osin muuhun joukkoliikenteeseen myös kuntien sisäisessä liikenteessä. Kelan kuljetusten ketjuttaminen runkoliikenteeseen mahdollistetaan esteettömien, kuntien sisäisten syöttöyhteyksien avulla. Kuntien palveluliikenteitä kehitettäessä otetaan huomioon liikenteen soveltuvuus myös Kelan kuljetusten hoitoon. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 22

23 4.3 Joukkoliikennelain vaikutus palvelutason määrittelyyn Joukkoliikennelain laatimisen yhteydessä on linjattu, että peruspalvelutasoa parempi palvelutaso tulisi tarjota yli asukkaan kaupunkiseuduilla keskuskaupunkiin suuntautuvassa liikenteessä, mikäli työssäkäynnistä yli kymmenen prosenttia suuntautuu keskuskaupunkiin. Tarkoituksena on houkutella joukkoliikenteeseen uusia matkustajia ja sitä kautta kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto osuutta. Joukkoliikenteen kulkumuoto osuuden kasvattamisen perusteina ovat mm. myönteiset ympäristövaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja kaupunkien ilmanlaatuun liittyen. Joukkoliikennelain mukaan liikenteenharjoittajilla on velvollisuus liike ja ammattisalaisuuden estämättä luovuttaa toimivaltaisille viranomaisille niiden toimivaltaan kuuluvan liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevia tietoja mm. palvelutason määrittelyä ja liikenteen suunnittelua varten. Tämä pykälä tulee jatkossa antamaan viranomaisille aikaisempaa paremmat edellytykset yksityiskohtaiseen joukkoliikenteen suunnitteluun. Joukkoliikennepalveluita hankittaessa tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on toimivaltaisen viranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi tarjotun palvelun laatua, kaluston laatua, esteettömyyttä, palvelun integrointia, hintaa, tarjonnan määrää, matkustajahintoja, ympäristöystävällisyyttä sekä ympäristövaatimusten täyttymistä. Vertailuperusteet voidaan jatkossa liittää palvelutason määrittelyyn. 4.4 Siikalatvan kunnan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Kunnan sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Kunnan sisäisen liikenteen palvelutaso määräytyy tällä hetkellä pitkälti olemassa olevan joukkoliikennetarjonnan (ELY:n ostoliikenne, sopimusliikenne) mukaan. Kunta on lisäksi täydentänyt sisäisen liikenteen verkkoa tarpeellisin osin järjestämällä koulu, asiointi ja palveluliikennettä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 23

24 SIIKALTVAN KUNNAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Työmatkat Kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä liikennettä palveleva yhteys. Kunnan sisäisen liikenteen osalta ei aseteta muita tavoitteita työmatkayhteyksille, koska pendelöintimäärät ovat varsin vähäisiä. Kuntarajat ylittävässä työmatkaliikenteessä pyritään tarjoamaan julkisen liikenteen peruspalvelutason mukainen tarjonta. Vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään yksi edestakainen työssäkäyntiyhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee klo (tai 15 17) välillä. Vähimmäistavoite koskee niitä kuntia, joiden välillä on yli sata pendelöijää. Siikaltavan kunnan osalta tämä tarkoittaa em. kaltaisia yhteyksiä Pyhännälle. Palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Opiskelumatkat Perusopetuksen opiskelijoille järjestetään lakisääteiset kuljetukset. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Siikalatvan koulutuslautakunta on päättänyt, että lukuvuoden alaluokkien (1. 3. lk.) ja esiopetuksen oppilaiden kuljetus järjestetään, jos matkan pituus on vähintään kolme (3) kilometriä. Lisäksi lautakunta on päättänyt: jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa, peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on yksi (1) euro yhdestä kuljetuskerrasta/pv ja kaksi (2) euroa/pv, jos oppilas on koulukuljetuksessa sekä aamu että iltapäivällä. Omavastuu on perhekohtainen. Alueen merkittäviin oppilaitoksiin pyritään järjestämään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Tällaisia ovat mm. Siikalatvan lukio ja Piippolan käsi ja taideteollisuusopisto. Lukio alkaa klo ma pe 9.00 ja päättyy klo Piippolan käsi ja taideteollisuusopisto alkaa ma klo 9.50, ti pe klo 8.30 ja päättyy ma to klo 16 ja pe klo Asiointiyhteydet Kunnan sisäisessä liikenteessä tarjotaan riittävät (1 2 krt/vko) asiointiyhteydet kuntalaisille. Palvelujen tarjoaminen sidotaan käyttäjämääriin eli kylille tarjottavassa asiointi ja palveluliikenteessä palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Palvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteydet Ouluun ja OYS:iin Arkipäivisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden järjestetään suorat tai vaihdolliset asiointiyhteydet Ouluun ja OYS:iin kaikista kunnan taajamista hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevia pidempimatkaisia yhteyksiä. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 24

25 5 Kehittämistoimenpiteet 5.1 Liikenteen rahoituksen kohdentaminen Lähitulevaisuudessa on todennäköistä, että osa nykyisin sopimusliikenteenä ajettavista vuoroista haetaan lakkautettavaksi vähäisten matkustajamäärien vuoksi. Jatkossa olisikin tärkeää, että rajalliset resurssit liikenteen ostoihin käytettäisiin yhdessä priorisoituihin vuoroihin (palvelutaso 4.4). Lähtökohtana on, että suurin osa liikenteestä on pitkämatkaista runkoliikennettä, joka kulkee kunnan alueen läpi. Liikennettä täydennetään tarpeen mukaan kuntien ja/tai ELY:n ostoliikenteinä. Palvelutasotavoitteiden mukaisten uusien tai lisättävien vuorojen ostaminen vaatii lisärahoitusta avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä ELY:n ostoliikennerahoituksen kohdentamista palvelutasotavoitteissa esitettyihin yhteystarpeisiin. Tärkein yksittäinen kohde ohjausryhmän mielestä on opiskeluyhteyksien turvaaminen. ELY soveltaa julkisen liikenteen peruspalvelutasoraportin mukaista liikenteen hankintaa rahoitusresurssiensa puitteissa. Toimenpide esitys: Ohjausryhmä esittää, että ostoliikennerahoitusta kohdennetaan kohdassa 4.4 esitettyihin vuoroihin niiltä osin, kun se on rahoitusresurssien puitteissa mahdollista toteuttaa. Tärkein yksittäinen kohde ohjausryhmän mielestä on opiskeluyhteyksien turvaaminen. Peruspalvelutasoa täydentäviä lisävuorojen ostamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. Lopullinen päätös ja harkinta vuorojen ostamisesta on rahoittajataholla/ tahoilla. Vastuutaho: ELY, kunta Aikataulu: kevät Linjaston kehittäminen Tavoiteltava peruspalvelutaso on määritetty palvelutasotavoitteita koskevassa luvussa 4.4. Tarjontaa suunniteltaessa ja esityksiä laadittaessa tärkeimpiä kriteerejä ovat olleet: Asiakaslähtöisyys Lähtökohtana on ollut Siikalatvan kunnan asukkaiden tasapuolinen kohtelu niin, että samantapaisilla alueilla toteutuisivat vastaavanlaiset joukkoliikenteen palvelut. Kuntakeskuksissa ja runkoreittien varsilla palvelutaso on parempi kuin maaseudulla. Ostoliikennepalveluiden monikäyttöisyys Ostorahoitusta on pyritty ensisijaisesti suuntamaan vuoroihin, jotka palvelevat useaa käyttäjä tai matkaryhmää. Kunnan sisäisiä, pelkästään oppilaskuljetuksia palvelevia liikenteitä on avattu ja pyritty yhdistelemään niihin myös sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetusasiakkaita. Mahdollisuudet korvata lakkautettava liikenne kohtuullisilla kustannuksilla muilla järjestelyillä Kuntien sisäisessä liikenteessä on esitetty jätettävän tarjouskilpailun ulkopuolelle, joitakin päällekkäisiä asiointiliikenteitä tai aikaisemmin kunnan ostamia yksittäisiä hammashoito ym. vastaavanlaisia epäsäännöllisiä kuljetuksia. Jatkossa yksittäiset ja epäsäännölliset kuljetustarpeet kilpailutetaan tapauskohtaisesti erikseen. insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 25

26 Toimenpide esitys: Toteutetaan suunnitelmassa esitetyt muutosesitykset liikenteen kilpailutuksen yhteydessä. Vastuutaho: Kunta Aikataulu: kevät 2010 alkaen 5.3 Kuljetusten organisointi Henkilökuljetusten hoidon organisointi Hallintokuntien välisellä yhteistyöllä pystytään oleellisesti parantamaan henkilökuljetusten tehokkuutta kunnissa. Tehokkain tapa hoitaa hallintokuntien välistä yhteistyötä henkilökuljetusten järjestämisessä on perustaa ja nimetä virallisesti kunnan henkilökuljetustyöryhmä. Työryhmässä ovat edustettuina kaikki kunnassa henkilökuljetuksia järjestävät tahot. Henkilökuljetustyöryhmän vastuuhenkilönä toimii kunnan joukkoliikennevastaava. Työryhmän ja sen vastuuhenkilön nimittää kunnanhallitus. Tavoitteena on, että kunnan henkilökuljetuspalvelut muodostavat hallitun ja tiedostetun kokonaisuuden ja kunnissa hankitaan vain kokonaisuutta (runkoliikennettä) täydentäviä ja tukevia liikennepalveluita. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa esimerkiksi muutaman kerran vuodessa. Kuljetustyöryhmän tehtävät koskevat: eri hallintokuntien kuljetusten koordinointia; kuljetusten suunnittelua; kunnan sisäisen liikenteen kilpailuttamista; tiedottamisen kehittämistä; matkustamisen ja kuljetuspalveluiden käytön seurantaa; kuljetuskustannusten seurantaa; ehdotusten tekemistä lippujärjestelmän, pysäkkijärjestelmän ja tiedottamisen kehittämiseksi; asiakaskyselyjen ja haastattelujen valmistelua; lausuntojen valmistelua sekä henkilökuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen liittyvän osaamisen lisäämistä. Kunnan kuljetustyöryhmän toiminnasta vastaa virallisesti nimitetty kunnan joukkoliikennevastaava. Toimenpide esitys: Kunta nimeää kuljetusvastaavan ja kuljetustyöryhmän virallisella päätöksellä. Vastuutaho: kunnanhallitus Aikataulu: kesä Seuranta Joukkoliikennekuljetussuunnitelman laatiminen ei ole kertaluontoinen prosessi, vaan esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia liikenteen kysyntään on syytä seurata jatkuvasti. Kunnan kuljetustyöryhmät kuntien ostamien sisäisten liikenteiden sekä asiointi /palveluliikenteen käyttöä. Palvelutasotavoitteita tulee tarkistaa vuosittain. Seuraavan kerran tavoitteet tarkistetaan koululaisten syyslukukauden alussa syksyllä insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 26

27 Seurattavia asioita ovat: - asetettujen palvelutasotavoitteiden toteutuminen - kuljetuspalveluiden käyttö - kuljetuskustannukset - saadut asiakaspalautteet Toimenpide esitys: Tämän raportin toimenpiteiden toteutumista seurataan kunnan kuljetustyöryhmässä. Vastuutaho: kunnan kuljetusvastaava, kuljetustyöryhmä Aikataulu: vuosi Markkinointi ja tiedottaminen Joukkoliikenteen tutkimusohjelmassa (JOTU) esitetyllä tutkimuksella Markkinoinnilla matkustajia? on todettu, että markkinointi vaikuttaa asiakasmääriin ja siihen tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Hyväkään palvelutaso ei riitä, vaan uusia asiakkaita voitetaan ja nykyisten asiakasuskollisuutta pystytään lisäämään vain, jos markkinoidaan riittävästi. Joukkoliikenteestä saatavan informaation helppokäyttöisyys ja oikeellisuus on tärkeää kaikkien käyttäjien kannalta. Oleellista informaation käytettävyyden kannalta on se, että kaikki käyttäjäryhmät löytävät tarvitsemansa tiedon vaivattomasti. Yleisin liikkumisen lisääntymisen myötä kasvaa myös joukkoliikenteen informaation tärkeys. Informaation käytettävyys tulee olemaan entistä merkittävämpi tekijä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisessä. Joukkoliikenteessä on yhä selkeämmin alettu tiedostaa matkan laajuus matkustajan näkökulmasta: matka pitää sisällään useita eri vaiheita. Matkan eri vaiheet on kyettävä integroimaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voidaan merkittävästi edesauttaa oikein toteutetulla informaatiolla. Joukkoliikenteen informaation kehittämisen lähtökohtana on oltava helppokäyttöisyys kaikkien potentiaalisten matkustajien kannalta. Joukkoliikenteen käyttäjä tarvitsee ennalta tietoa siitä, että matkaketjun osat ovat toimivia hänen kannaltaan. Toisaalta informaatiota tarvitaan myös kaikissa matkan vaiheissa. Ensi kertaa matkustava tarvitsee erilaista tietoa kuin vakiokäyttäjä. Jatkossa kunnassa tulisi olla selkeästi merkitty ja tiedotettu paikka, jossa olisi saatavana kaikki tieto kunnan joukkoliikennepalveluista. Kunnan internet sivuille pitäisi myös sisällyttää tietoa joukkoliikenteen palveluista kunnan alueella. Internetistä saatavan informaation merkitys kasvaa jatkuvasti. Kunnan sivuilla kannattaisi kertoa miten kuntaan ja kunnasta voi päästä joukkoliikennevälineillä. Myös kunnan sisäisistä joukkoliikennepalveluista, esimerkiksi asiointitakseista, tulisi olla tietoja kunnan sivuilla. Toimenpide esitys: Kunnassa kerätään kaikkien liikennemuotojen aikataulut (linja autovuorot, taksivuorot, palveluliikenteet) johonkin yhteen pisteeseen. Aikataulujen saatavuudesta tiedotetaan kuntalaisia. Kunnan internet sivuille lisätään tietoja joukkoliikenteestä erityisesti kuntien ja seutukunnan alueella. Tavoitteena on, että yksikään matka joukkoliikennevälineessä ei jää tekemättä tiedon puuttumisen takia. Markkinointi ei voi olla kuntien vastuulla, vaan yrittäjien on itse markkinoitava insinööritoimisto Liidea Oy Sivu 27

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Sisä Savon joukkoliikennesuunnitelma

Sisä Savon joukkoliikennesuunnitelma 2011 Sisä Savon joukkoliikennesuunnitelma Rautalammin kunta Suonenjoen kaupunki Tervon kunta Vesannon kunta Pohjois Savon ELY keskus Insinööritoimisto Liidea Oy Esipuhe Tässä työssä on määritelty Sisä

Lisätiedot

Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014

Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014 Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso 2010 2014 Iisalmen kaupunki Keiteleen kunta Kiuruveden kaupunki Lapinlahden kunta Pielaveden kunta Sonkajärven kunta Varpaisjärven kunta

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

SIIKALATVAN JOUKKO- LIIKENNESUUNNITELMA 2015

SIIKALATVAN JOUKKO- LIIKENNESUUNNITELMA 2015 SIIKALATVAN JOUKKO- LIIKENNESUUNNITELMA 2015 SIIKALATVAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2015 Päivämäärä 18/06/2015 Laatijat Sonja Aarnio ja Toni Joensuu 2015 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 1.1 Työn lähtökohtia 3 1.2

Lisätiedot

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste

Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia. WayStep Consulting Oy Henriika Weiste Joukkoliikenneuudistuksen ensimmäisiä kokemuksia WayStep Consulting Oy Henriika Weiste ELY-keskuksen edustajat pohtivat syksyllä 2013 tulossa olevan joukkoliikenneuudistuksen mm. seuraavasti Tärkein asia,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting

Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Haasteet Kunnan tarjoama palvelutaso on alhainen Mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä työ- opiskelu- ja asiointimatkoihin ovat pienet Harrastuksiin

Lisätiedot

ma-pe 13:05-13:40 ma-pe 15:05-15:40 (Vornasta palataan joen eteläpuolta Pihkalan sillalle asti, jossa ajetaan joen pohjoispuolelle)

ma-pe 13:05-13:40 ma-pe 15:05-15:40 (Vornasta palataan joen eteläpuolta Pihkalan sillalle asti, jossa ajetaan joen pohjoispuolelle) Joukkoliikenteen (koulukuljetukset, asiointiliikenne) aikataulut Siikalatvan kunnassa ajalla 2.1. - 31.7.2015 KESTILÄ (Kestilässä kevätlukukausi alkaa 5.1.2015!) Koulukuljetukset (koulupäivinä) Kestilä-Hyvölänranta-Kestilä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2012 Jyväskylässä 6.5.2013 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä

Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.- 29.10.2014 Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

KOULUKULJETUSOPAS 2015

KOULUKULJETUSOPAS 2015 KOULUKULJETUSOPAS 2015 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 13.10.2015 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki 6 Oppilaan

Lisätiedot

2010-2013 ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PALVELUTASOMÄÄRITYS

2010-2013 ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PALVELUTASOMÄÄRITYS E P O Y L Y P a l v e lu tas o m ä ä r i ty s 2 0 1 0 ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PALVELUTASOMÄÄRITYS 2010-2013 LÄPOHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA ÄRISTÖKESKUKS EN YNTÄLIIKENTEEN

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

ma-pe 13:05-13:40 ma-pe 15:05-15:40 (Vornasta palataan joen eteläpuolta Pihkalan sillalle asti, jossa ajetaan joen pohjoispuolelle)

ma-pe 13:05-13:40 ma-pe 15:05-15:40 (Vornasta palataan joen eteläpuolta Pihkalan sillalle asti, jossa ajetaan joen pohjoispuolelle) Joukkoliikenteen (koulukuljetukset, asiointiliikenne) aikataulut Siikalatvan kunnassa ajalla 1.8.2015 31.7.2016 KESTILÄ Koulukuljetukset (koulupäivinä) Kestilä-Hyvölänranta-Kestilä ma-pe 8:05-8:45 ma-pe

Lisätiedot

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta

4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta 4.3. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tarjonta Johtopäätökset Toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet joukkoliikennelaissa säädetyllä tavalla yhteistyössä

Lisätiedot

Kymenlaakson joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 201

Kymenlaakson joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 201 Raportteja 15 2012 Kymenlaakson joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2012 201 raportteja 15 2012 KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOSUUNNITELMA 2012 2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus

Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Uudenkaupungin koulukuljetus- ohjeistus Perusopetuslaissa ja Uudenkaupungin kaupungin koulutoimen periaatepäätöksissä määritellään ne ehdot joiden mukaan kunta järjestää oppilaalle koulukuljetuksen. Muiden

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja

Lisätiedot

KOULUKULJETUS- OPAS 2011

KOULUKULJETUS- OPAS 2011 KOULUKULJETUS- OPAS 2011 Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa 28.6.2011 RAUMAN KAUPUNGISSA NOUDATETTAVAT KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET KOULUMATKOJA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perusopetuslaki

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014

KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN KUOPION TOIMIVALTA-ALUEEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. Raportin tausta... 4 2. Kuopion kaupungin toimivalta-alue...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN

ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMEN SEUTULIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SYYSKUU 2005 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen maalaiskunta Lapin lääninhallitus 2 3 TIIVISTELMÄ Rovaniemen paikallisliikennealueen ulkopuolinen joukkoliikenne tukeutuu

Lisätiedot

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA Pohjois-Pohjanmaa Luonnos 4.6.2014 SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA 1. Sopijapuolet Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella

Itä-Suomen henkilöliikennestrategia. Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Itä-Suomen henkilöliikennestrategia Joukkoliikenteen järjestämistavat POS-ELYn toimivalta-alueella Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 NELJÄ OSAPROJEKTIA ITÄ-SUOMEN HENKILÖLIIKENNESTRATEGIA

Lisätiedot

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma

Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma Kainuun joukkoliikenteen palvelutaso- ja liikennesuunnitelma Muutokset suunnitelmaan, jos Sotkamo ja Kajaani eivät osallistu yhteishankintaan 4.12.2015 Palvelutaso, johon kunnat ovat sitoutuneet Tarvelähtöinen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Oulun seutulippualue Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Oulun seutulippualue Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2 3 1. PALVELUTASON MÄÄRITTELY...6 1.1 Lähtökohtia...6 1.2 Tavoitteet...6 1.2.1 Paikallisliikenteen alue...6 1.2.2 Alueellinen liikenneverkko...6 1.2.3 Kuntien sisäisen liikenteen verkko...7 2. PAIKALLISLIIKENTEEN

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma 2011 Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma Auran kunta Koski Tl kunta Loimaan kaupunki Marttilan kunta Oripään kunta Pöytyän kunta Tarvasjoen kunta Varsinais-Suomen ELY-keskus Insinööritoimisto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2010 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne

Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne Palvelutason ja peruspalveluiden saavutettavuuden kannalta tärkeät ELY-liikenteen vuorot Case: Puumala-Anttola, Juva, Haukivuori, Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa,

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet RAPORTTEJA 98 2013 Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Pohjois-Savon ELY-keskus HENRIIKA WEISTE ANNA-SOFIA HYVÖNEN Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Pohjois-Savon ELY-keskus HENRIIKA WEISTE ANNA-SOFIA

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Versio I ASKOLAN KOULUTOIMEN KULJETUSSUUNNITELMA LV. 2014-2015

Versio I ASKOLAN KOULUTOIMEN KULJETUSSUUNNITELMA LV. 2014-2015 Versio I ASKOLAN KOULUTOIMEN KULJETUSSUUNNITELMA LV. 2014-2015 ASKOLAN KOULUTOIMEN KULJETUSSUUNNITELMA LV. 2014-2015 A. PERUSTEET Kuljetus järjestetään jokaisena koulupäivänä tämän suunnitelman mukaisesti.

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET

PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET 1 PARAISTEN KAUPUNGIN KOULUKULJETUSPERIAATTEET Paraisten kaupungin sivistyslautakunta vahvisti 14.11.2012 ( 56) seuraavat periaatteet koskien esiopetuksen ja perusopetuksen koulukuljetuksia. Päivitetty

Lisätiedot

KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET MYNÄMÄEN KUNNASSA

KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET MYNÄMÄEN KUNNASSA KOULUKULJETUSTEN YLEISET PERIAATTEET MYNÄMÄEN KUNNASSA Hyväksytty: 6.9.2011 85 Täydennetty: 12.9.2012 87 Delegointipäätös: 14.5.2013 54 Muutettu: 10.9.2013 93 Perusopetuslaki (21.8.1998/628) 32 : Jos perusopetusta

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 42 Asianro 4014/08.01.01/2014 Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkakohteiden liikennöintisuunnitelmat Kannusteurakkasopimukset Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

KAINUUN RUNKOLIIKENNESUUNNITELMA 2009-2012

KAINUUN RUNKOLIIKENNESUUNNITELMA 2009-2012 KAINUUN RUNKOLIIKENNESUUNNITELMA 2009-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 Kainuu Puh. (08) 6155 41 Faksi (08) 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi http://maakunta.kainuu.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Tiekartta Pirkanmaan fiksuihin hankintoihin 3.3.2015 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Otteita raportista:

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto

Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto Mikkelin kaupungin joukkoliikennesuunnitelman asukastilaisuus: ennakkoaineisto 1 3.12.2013 kello 16.30 Mikkelin kaupungin virastotalon lounashuone Maaherrankatu 9-11 Palvelutaso, liikenne, käyttäjäryhmät,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN KOULUKULJETUKSISTA/ASIOINTILIIKENTEESTÄ AJALLE 1.8.2015-30.6.2016 ja UIMAHALLIKULJETUKSISTA 1.8.2015 31.7.2018

SOTKAMON KUNNAN KOULUKULJETUKSISTA/ASIOINTILIIKENTEESTÄ AJALLE 1.8.2015-30.6.2016 ja UIMAHALLIKULJETUKSISTA 1.8.2015 31.7.2018 OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ SOTKAMON KUNNAN KOULUKULJETUKSISTA/ASIOINTILIIKENTEESTÄ AJALLE 1.8.2015-30.6.2016 ja UIMAHALLIKULJETUKSISTA 1.8.2015 31.7.2018 Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn

Lisätiedot

Kainuun runkoliikennesuunnitelma 2009-2012

Kainuun runkoliikennesuunnitelma 2009-2012 KAINUUN RUNKOLIIKENNESUUNNITELMA 2009-2012 Kainuun runkoliikennesuunnitelma 2009-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009 B:16 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 Kainuu Puh. (08) 6155

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Lapin ELY-keskus Viite:.Lapely/265/2016 Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Kemijärven kaupunginhallitus korostaa sitä, että valtionrahoitusta ei saa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä

Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä 1 Liikennöintisopimusten tilanne Suomen kasvukäytävällä Kasvukäytävän toimiminen yhtenäisenä työvoimapoolina ja kansallisen kehityksen selkärankana edellyttää liikkumisen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kokonaisuus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

1. Perinteisen joukkoliikenteen ja julkisesti tuetun henkilöliikenteen entistä tiiviimpi integrointi

1. Perinteisen joukkoliikenteen ja julkisesti tuetun henkilöliikenteen entistä tiiviimpi integrointi Tekninen lautakunta 261 07.08.2013 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle selvitysmies Paajasen selvityksestä julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen kehittämisestä

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI 2012 SISÄLTÖ 1 Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus... 3 2 Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2011-2015

Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2011-2015 Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2011-2015 Toni Joensuu Susanna Harvio Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2011 Etelä-Karjalan joukkoliikenteen

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Perusopetuslaki 32 Koulumatkat Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan

Lisätiedot

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5.

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5. Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet 1. HakijaRiikenteenharjoittaja P0SELYIJ4fO(.. yrnprisiökeskus Etinkeino, Iiikenne ja 28. 02. 2011 [ Viranomainen {s-svon ELYkokuø elyl On 1/3 Savonlinna-Parikkala,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) 1 SOPIMUS KAUKO- JA LÄHIJUNALIIKENTEEN OSTAMISESTA 1. OSAPUOLET Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) VR-Yhtymä Oy (jäljempänä VR) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE LVM ostaa VR:ltä sopimuskauden

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEN KRIITTISET PISTEET, kun vaihtoehtoina ovat markkinaehtoinen liikenne ja PSAvaihtoehtoina bruttomalli sekä käyttöoikeussopimukset toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

Pirkkalan kunnan koulukuljetusperiaatteet 1.8.2014 lähtien

Pirkkalan kunnan koulukuljetusperiaatteet 1.8.2014 lähtien Pirkkalan kunnan koulukuljetusperiaatteet 1.8.2014 lähtien Koulukuljetusperiaatteet pähkinänkuoressa Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulumatkalla tarkoitetaan kodin ja koulun välistä yhdensuuntaista

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen

JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen Dnro YHLA 36/2011 28.2.2011 JOUKKOLIIKENNE Hämeenlinnan kaupungin viranomainen EU:N PALVELUSOPIMUSASETUKSEN 7 ARTIKLAN 1.KOHDAN MUKAINEN JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2010 Yhdyskunta- ja

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010

Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn 1.6.2010 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Palvelutasotavoitteiden liityntä muihin suunnitelmiin 3. Aluerajaukset 4. Menetelmät 5. Palvelutasoluokat

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI

Lisätiedot