ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PALVELUTASOMÄÄRITYS

Transkriptio

1 E P O Y L Y P a l v e lu tas o m ä ä r i ty s ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LÄPOHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA ÄRISTÖKESKUKS EN YNTÄLIIKENTEEN ELUTASOMÄÄRI TYS LUONNOS

2 ESIPUHE Tässä raportissa on määritelty kunnittain, palvelutasotavoitteet Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen toiminta-alueen niiden 18 kunnan osalta, joissa se oli vielä määrittelemättä, selvitetty puutteet nykyisissä liityntäyhteyksissä ja arvioitu tavoitetason kustannusvaikutuksia nykytilanteeseen nähden. Tunnusomaista näille kunnille on, että joukkoliikenteen nykyinen tarjonta on vaatimatonta ja kuntien odotukset tarjonnan lisäämisestä eivät ole kovin korkealla. Työn kuluessa on kunnille järjestetty yksi yhteinen tilaisuus, jossa kunnille kerrottiin hankkeen tavoitteista ja organisoinnista. Lisäksi kunnille on järjestetty kolme alueellista palaveria. Palavereissa on selvitetty ne käyttäjäryhmäkohtaiset palvelutasotavoitteet, joita kunta tavoittelee ja joihin se on valmis sitoutumaan. Kunnat selvittivät työn kuluessa alueensa asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet joukkoliikennepalveluille ja ne on huomioitu tässä työssä. Ennen alueellisia kuntapalavereja kaikille kunnille lähetettiin sähköpostilla lista kysymyksiä, joihin kuntien tuli tilaisuudessa vastata. Hankkeessa mukana olleesta 18 kunnasta alueellisiin tilaisuuksiin osallistui 7 kuntaa. Vastaukset lähetettyihin kysymyksiin saatiin yhteensä 10:stä kunnasta eli 8 kunnan osalta on jouduttu tekemään oletuksia kysynnän tarpeesta ja suuntautumisesta. Työ käynnistyi elokuussa ja valmistui joulukuussa Selvitystyön tilaajana toimi EPO ELY. Selvitystyön ohjausryhmä kokoontui työn aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Anders Pulkkis Rauno Matintupa EPO ELY, puheenjohtaja EPO ELY Selvitystyö tehtiin konsulttityönä insinööritoimisto Liidea Oy:ssä. Liideasta työhön osallistuivat ins. Toni Joensuu (projektipäällikkö) ja FM Susanna Harvio. Oulussa

3 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ 5 2 REFERAT 5 3 TAUSTAA TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA Työn tavoitteet Selvityksen laatimistapa Palvelutason määrittelyprosessi 8 5 NYKYTILAN ANALYYSI Aluerajaus Väestö ja -ennusteet Nykyinen joukkoliikennetarjonta Opiskelupaikat ja koulut sekä opiskeluyhteydet Työpaikat ja työssäkäyntiyhteydet Palvelut ja asiointiyhteydet Liityntäyhteydet Nykyiset puutteet peruspalvelutasoon (LVM 7/2005) nähden 23 6 TAVOITTEET Liikennepoliittiset tavoitteet Tavoitteellinen peruspalvelutaso (LVM 7/2005) Maakuntien, seutujen ja kuntien tavoitteet joukkoliikenteelle Joukkoliikenteen rahoitusmahdollisuudet 28 7 PALVELUTASON MÄÄRITTELY Palvelutasotavoitteet VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA ETENEMISPOLKU Kustannukset Vaikutukset liikenteen järjestämistapaan ja rahoitukseen Päivitys 31 9 LÄHTEET 32 3

4 KUVAT JA TAULUKOT Kuva 1. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010)... 9 Kuva 2. Palvelutason määrittelyn osatekijät (lähde: Liikennevirasto 2010)... 9 Kuva 3. Suunnittelualue Kuva 4. Asukasluku suunnittelualueen kunnissa (tiedot: Tilastokeskus 2010) Kuva 5. EPO ELY:n ostoliikennevuorot talvella2010 (tiedot: EPO ELY 2010) Kuva 6. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset suunnittelualueella (Tiedot: Koulutusnetti 2010) Kuva 7. Suorat linja-autoliikenteen opiskeluyhteydet (meno-paluu) ja yhteyspuutteet (punaisella) suunnittelualueella kunnista, joissa ei ole lukiota sekä Kaustisista. Sininen nuoli kuvastaa, että kunnasta on meno-paluu yhteys määräkuntaan (lähtö kunnasta klo 8 9 ja paluuyhteys lähtee klo 14 15) (Tiedot: Matkahuolto 2010) Kuva 8. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien väliset yli 50 pendelöintivirrat (Pendelöintitiedot Pohjanmaa 2003, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 2006 Tilastokeskus) Kuva 9. Suorat linja-autoliikenteen meno-paluu -työssäkäyntiyhteyksien toteutuminen ja puutteet suunnittelualueen kunnista kuntiin, joihin pendelöintivirta on yli 100 henkilöä. (Pendelöintitiedot Pohjanmaa 2003, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 2006 Tilastokeskus) Kuva 10. Linja-autoliikenteen asiointiyhteydet maakuntakeskuksiin (perilläoloaika 1-4 tuntia) (ei vaihtoja) (Matkatiedot: Matkahuolto 2010) Kuva 11. Suorat linja-autoliikenneyhteydet keskussairaaloihin (meno perillä sairaalassa ennen klo 10, lähtöaika sairaalasta 11 14, ei vaihtoja) (Matkatiedot: Matkahuolto 2010) Kuva 12. Etelä-Pohjanmaan joukkoliikennestrategiassa (2003) esitetty joukkoliikennetarjonnan tilanne vuonna 2020 ja tavoitetasot Kuva 13. Suorat linja-autoliikenteen meno-paluu -työssäkäyntiyhteyksien toteutuminen ja puutteet suunnittelualueen kunnista kuntiin, joihin pendelöintivirta on yli 50 henkilöä. (Pendelöintitiedot Pohjanmaa 2003, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 2006 Tilastokeskus) Taulukko 1. Suunnittelualueen väkiluku vuonna 2008 ikäryhmittäin ja ennusten vuoteen 2015 ja 2020 (tiedot: Tilastokeskus 2010) Taulukko 2. Opiskeluyhteyksien lukumäärä Taulukko 3. Työssäkäyntiyhteydet(kuntiin, joihin yli 100 pendelöijää) Taulukko 4. Puuttuvat yhteydet peruspalvelutasoon nähden käyttäjäryhmittäin ja kuntakohtaisena Taulukko 5. Palvelutasoluokat (Liikennevirasto 2010) Taulukko 6. Puuttuvat yhteydet kysyntään ja rahoitukseen perustuviin tavoitteisiin nähden Taulukko 7. Työssäkäyntiyhteydet(kuntiin, joihin yli 50 pendelöijää)

5 1 TIIVISTELMÄ Joukkoliikenteen nykyinen tarjonta niissä 18 kunnassa, jota tämä palvelutasomääritys koskee, on vaatimattomalla tasolla ja ylitarjontaa ei kuntien alueella ole. Joukkoliikenteen nykyinen tarjonta ei vastaa edes julkisen liikenteen peruspalvelutasoa. Peruspalvelutasossa tavoitteena on tyydyttää ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet. Peruspalvelutasossa toteutuvat kohtuulliset liikkumismahdollisuudet vähintään yhdellä kulkumuodolla. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen alueellisen julkisen liikenteen liikenneverkon laajuus suhteessa väestöön pyritään ylläpitämään nykytasolla. Peruspalvelutason toteuttavat liikenteenharjoittajat, valtio ja kunnat yhteistyössä. Peruspalvelutason toteuttaminen näissä 18 kunnassa edellyttää nykyiseen verrattuna lisää rahaa kaikille avoimeen, peruspalvelutasoiseen julkisen liikenteeseen noin 0,2-0,3 miljoonaa euroa/vuosi. Tässä työssä ei ole huomioitu liityntäyhteyksiä ja yhteyksiä keskussairaaloille. Molemmista em. töistä on valmistunut oma selvitys. 2 REFERAT Nuvarande tillgång till kollektivtrafk i 18 de kommuner, som denhär servicenivådefinitionen gäller, är på en anspråkslös nivå och det finns inget överutbud i kommunerna. Nuvarande tillgång till kollektivtrafiken motsvarar inte ens grundservicenivån. Målet för grundservicenivån är att tillgodose människornas dagliga rörlighetsbehov. Grundservicenivån ger rimliga färdmöjligheter med minst ett transportmedel. Avsikten är att hålla det regionala kollektivtrafiknätets omfattning i ELY i Södra Österbotten i förhållande till befolkningen på nuvarande nivå. För grundservicenivån svarar trafikföretag, staten och kommunerna tillsammans. Jämfört med nuläget förutsätter verkställandet av grundservicenivån i dessa 18 kommuner årligen ca 0,2 0,3 miljoner euro mer för att tillhandahålla för alla tillgänglig kollektivtrafik på grundservicenivån. I dethär arbetet har inte betraktats anslutningsförbindelser och förbindelser till centralsjukhus, eftersom man gjort egna utredningar om dessa. 5

6 3 TAUSTAA Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan Laki muuttaa suomalaisen joukkoliikenteen sääntelyä, toimintatapoja ja viranomaisorganisaatiota. Joukkoliikenne todellisena vaihtoehtona henkilöautolle ja joukkoliikenneosuuden kasvattaminen on erittäin kova haaste. Tavoitteeseen on helppo yhtyä ideologisella tasolla, mutta sen saavuttaminen vaatii kovia panostuksia. Palvelutason määrittely on ollut EPO ELY:n alueella tekemättä 18 kunnassa, joita tämä työ koskee. Työssä on hyödynnetty seuraavia suunnitelmia: Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (Liikennevirasto7/2010) Julkisen liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005) alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmat Ketju-hankkeen raportit (Kokkola, Seinäjoki ja Vaasa) Kyytitakuu-selvitykset (kuntayhtymä kaksineuovinen, Maaseudun joukkoliikenteen mahdollisuudet (LVM 42/2008) Joukkoliikenteen palvelutason määrittely kytkeytyy kiinteästi seudun ja kuntien maankäytön, liikennejärjestelmän, joukkoliikennesuunnitelmien ja muihin liikkumiseen vaikuttaviin suunnitelmiin. Palvelutasotavoitteiden määrittely on jatkuva yhteistyöprosessi. Palvelutasomäärittelyllä ilmaistaan tahtotila siitä, millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista. Palvelutasomäärittelyn tehtävänä on yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason toteuttamiseen. Alueelle on syksyllä 2010 määritelty kunnittain liityntäliikenteen palvelutasotavoitteet. 6

7 4 TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA 4.1 TYÖN TAVOITTEET Työn tavoitteena on EPO ELY:n toiminta-alueella tuottaa tietoa EPO ELY:n ja kuntien palvelutason järjestämiseksi liittyvän päätöksenteon pohjaksi. Työ käsittää Toholammin, Lestijärven, Kaustisen, Halsuan, Vetelin, Perhon, Vimpelin, Alajärven, Soinin, Töysän, Ähtärin, Isojoen, Karijoen, Teuvan, Korsnäsin, Isokyrön, Vöyri-Maksamaan ja Oravaisen kunnat eli yhteensä 18 kuntaa, joihin palvelutason määrittely on ollut tekemättä. Työssä esitetään käyttäjäryhmäkohtaiset palvelutasotavoitteet, joita eri osapuolet sitoutuvat tavoittelemaan. Työllä haetaan taustatietoa käyttäjäryhmä- ja kuntakohtaisista joukkoliikennetarpeesta yleensä ja vastausta kysymyksiin: Mitkä ovat julkisen liikenteen tarpeet kunnissa? Mikä on se palvelutaso, johon julkisen liikenteen tarjonnassa tulisi pyrkiä? (käyttäjäryhmä ja kuntakohtaisena) Mitkä ovat edellisen perusteella nykytarjonnan julkisen liikenteen puutteet? Missä on edellisten perusteella tarjonnassa huomattavaa ylitarjontaa? Mitkä ovat tavoitetason kustannukset nykytasoon verrattuna? 4.2 SELVITYKSEN LAATIMISTAPA Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (EPO ELY) palvelutasomääritysten tekeminen jakautuu useisiin osavaiheisiin. Osavaiheet on esitetty kuvassa 1. Työ on aloitettu lähtötietojen kokoamisella ja nykytilanteen kuvaamisella. Näistä lähtökohdista on muodostettu palvelutasotavoitteet. Lähtökohtaisesti kaikissa suunnittelualueen kunnissa määritetään peruspalvelutaso. Peruspalvelutasolla määritellään palvelutasotekijät, joilla turvataan liikkumisen tasa-arvo. Kun halutaan joukkoliikenteen käytön lisäämistä, palvelutasomäärittelyyn tulee mukaan muita palvelutasoluokkia (kilpailutaso, houkutteleva taso, ja autottomien arkiyhteydet.) Peruspalvelutason määrittämisessä hyödynnetään LVM raporttia julkisen liikenteen peruspalvelutasosta (LVM 7/2005). Peruspalvelutasossa määritetään kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välinen peruspalvelu, yhteydet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista keskuskaupunkiin ja seutukunnallisesti tärkeisiin palvelukeskuksiin. Kuntakeskusten sisäisessä liikenteessä peruspalvelutasolla tavoitteena on turvata autottomien pääsy asioimaan vähintään kaksi kertaa viikossa. Peruspalvelutason määrittelyssä otetaan huomioon joukkoliikenteen toteutunut kysyntä ja matkustuskysyntä sekä lakisääteisten kuljetusten hyödyntäminen avoimen joukkoliikenteen peruspalveluna. Yhteistyö kuntien kanssa on keskeistä. Kunnat vastaavat lakisääteisistä kunnan sisäisistä kuljetuksista ja kunnan oman harkinnan mukaan järjestetyistä palvelu ja asiointiliikenteistä, joten niiden sitouttaminen 7

8 on eritäin tärkeää. Työn kuluessa on kunnille järjestetty yksi yhteinen tilaisuus, jossa kerrottiin hankkeen tavoitteista ja organisoinnista. Lisäksi kunnille on järjestetty kolme alueellista palaveria. Palavereissa on selvitetty ne käyttäjäryhmäkohtaiset palvelutasotavoitteet, joita kunta tavoittelee ja joihin se on valmis sitoutumaan. Kunnat selvittivät työn kuluessa alueensa asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet joukkoliikennepalveluille sekä tulevat kouluverkon muutokset ja ne on huomioitu tässä työssä. Ennen alueellisia kuntapalavereja kaikille kunnille lähetettiin sähköpostilla lista kysymyksiä, joihin kuntien tuli tilaisuudessa vastata. Hankkeessa mukana olleesta 18 kunnasta alueellisiin tilaisuuksiin osallistui 7 kuntaa ja kaikkiaan vastaukset kysymyksiin saatiin 10:stä kunnasta. Kyselylomake on liitteenä Työssä on tärkeää toimijoiden sitoutuminen palvelutasomäärityksen laatimiseen ja eri suunnitteluosapuolten kuuleminen ja osallistuminen prosessin eri vaiheisiin. Kuntien on tärkeää sitoutua työssä laadittaviin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteisiin. Työn alkuvaiheessa järjestetyssä tilaisuudessa kunnille on esitelty hanketta ja kerrottu, mitä kunnilta työssä edellytetään. Tämän tavoitteena oli sitouttaa kuntia osallistumaan selvityksen laadintaan ja toimittamaan konsultin tarvitsemia tietoja kuntien rahoittaman kuljetusten nykytarjonnasta. Työssä on hyödynnetty EPO ELY:n toiminta-alueelle vuonna 2010 tehtyä liityntäliikenteen palvelutasomäärityssuunnitelmaa. 4.3 PALVELUTASON MÄÄRITTELYPROSESSI Lähtökohdan palvelutason määrittelylle antaa Liikenneviraston (2010) ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn. Palvelutasotavoitteet määritellään alueen kuntiin uusien ohjeiden mukaisesti. Liikenneviraston ohjeessa joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (7/2010) on palvelutaso jaettu kuuteen palvelutasoluokkaan. Peruspalvelutasoisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely tehdään LVM:n julkaiseman raportin, Julkisen liikenteen peruspalvelutaso, 7/2005 mukaisesti käyttäjäryhmä ja kuntakohtaisesti. Kun tavoitellaan joukkoliikenteen käytön lisäämistä, palvelutasomäärittelyyn tulee mukaan muita palvelutasoluokkia (kilpailutaso, houkutteleva taso ja autottomien arkiyhteydet). Tällöin palvelutasotekijät määritellään kriteerein, jotka täyttävät parhaiten kunkin palvelutasoluokan tavoitteet. Tällöin hyödynnetään LVM:n julkaisemaa raporttia Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla 54/2007. Yhtenäiset kriteerit joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn on ollut tarpeen, jotta sekä alueellinen että käyttäjäkohtainen tasapuolisuus toteutuu. Määritelty palvelutaso luo perustan liikenteen suunnittelulle, rahoitukselle ja toteutukselle. Liikenneviraston ohjeet on laadittu ELY-keskusten, toimivaltaisten kaupunkien ja seutukuntien sekä kuntien, maa-kuntien ja liikenteenharjoittajien käyttöön. (Liikennevirasto 2010) Ohjeessa kuvataan palvelutasotavoitteiden määrittelyprosessi ja osapuolet sekä eri palvelutasotekijät erikseen kauko- ja kaupunkiseutujen liikenteelle sekä maaseudun liikenteelle. Tärkeimpien palvelutasotekijöiden osalta ohjeistetaan myös kriteerit, jotka kuvaavat eri palvelu-tasoluokkia. Ohjeen tavoitteena on, että joukkoliikenteen palvelutaso voitaisiin määritellä kaupunkiseuduilla maksimissaan viiteen palvelutasoluokkaan, jotka on määritelty KETJU-työn yhteydessä. Maaseudun liikenteessä voidaan tyytyä minimipalvelutasoon. 8

9 Kuva 1. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010) Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toimivaltaisen viranomaisen näkökulmasta toteutua. Tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen ja peruspalvelujen turvaaminen. (Liikennevirasto 2010) Palvelutasomäärittelyllä on kolme tehtävää: 1. Ilmaista tahtotila siitä millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista 2. Yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen 3. Sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason turvaamiseen Palvelutason määrityksen lopputuloksena syntyy: 1. Päivitettävät palvelutasotavoitteet 2. Yhteistyökäytännöt, joilla palvelutasotavoitteita päivitetään, palvelutason toteutumista seurataan ja jolla palvelujen kehittämistä ja järjestämistä valmistellaan. Kuva 2. Palvelutason määrittelyn osatekijät (lähde: Liikennevirasto 2010). 9

10 5 NYKYTILAN ANALYYSI 5.1 ALUERAJAUS Suunnittelualue koostuu 18 kunnasta, jotka sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnissa. Kuvassa 1 on kuvattu suunnittelualueen päätiestö, rautatieyhteydet, rautatieasemat ja lentoasemat. Alueen päätieverkko muodostuu valtateistä 3, 8, 13, 16 ja 18. Lentoasemia on Kokkolassa (Kokkola-Pietarsaari), Vaasassa ja Seinäjoella. Kuva 3. Suunnittelualue. 10

11 5.2 VÄESTÖ JA -ENNUSTEET Suunnittelualueen asukasluvultaan suurin kunta on Alajärvi, jossa asukkaita on yli Yli 5000 asukkaan kuntia ovat 6620 asukkaan Ähtärin kunta ja 6077 asukkaan Teuvan kunta. Asukasluvultaan pienimmät kunnat ovat 1574 asukkaan Karijoki, 1351 asukkaan Halsua ja 881 asukkaan Lestijärvi. Kuva 4. Asukasluku suunnittelualueen kunnissa (tiedot: Tilastokeskus 2010). Nuorimman ikäryhmän (0-14 vuotta) edustajia löytyy eniten Alajärveltä (1999) ja Ähtäristä (1010). Lestijärvellä on pienin määrä nuorimpaan ikäryhmään kuuluvia, 132 edustajaa vuotiaiden ikäryhmän edustajia löytyy eniten Alajärveltä, jossa heitä on 1326 edustajaa. Muissa suunnittelualueen kunnissa tähän ikäryhmään kuuluvia edustajia on huomattavasti vähemmän vuotiaiden ikäryhmään kuuluvia löytyy eniten Alajärven (2033) lisäksi myös Ähtäristä (1233), Iso-Kyröstä (1055), Kaustisilta (1031) sekä Teuvasta (1011). Vähiten tämän ikäryhmän edustajia on Lestijärvellä, jossa asuu 131 edustajaa vuotiaiden ikäryhmän edustajia asuu eniten Alajärvellä (3137) sekä Ähtärissä (2159) ja vähiten edustajia asuu Lestijärvellä (294). Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä eniten edustajia asuu Alajärvellä (2142), Teuvassa (1571) ja Ähtärissä (1440). Väestön kehittymisen ei ole ennustettu olevan voimakasta suunnittelualueen kunnissa. Lähes kaikkien kuntien vuosien 2015 ja 2020 asukasluku on ennustettu laskevan vuoden 2008 luvuista. Hyvin pientä kasvua on ennustettu vain Korsnäsin, Oravaisten ja Töysän kuntiin. 11

12 Taulukko 1. Suunnittelualueen väkiluku vuonna 2008 ikäryhmittäin ja ennusten vuoteen 2015 ja 2020 (tiedot: Tilastokeskus 2010) Yht Alle Yht Yht Alajärvi Halsua Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Karijoki - Bötom Kaustinen - Kaustby Korsnäs Lestijärvi Oravainen - Oravais Perho Soini Teuva - Östermark Toholampi Töysä Veteli - Vetil Vimpeli Vöyri-Maksamaa Ähtäri NYKYINEN JOUKKOLIIKENNETARJONTA Henkilöiden kuljettaminen tiellä ammattimaisesti korvausta vastaan on luvanvaraista elinkeinotoimintaa. Aikaisemmin luvanvaraista henkilöliikennettä säädeltiin henkilö- ja taksiliikennelaeilla sekä liikenne- ja viestintäministeriön antamilla asetuksilla. Henkilöliikennelain muutoksen ja EU:n palvelusopimusasetuksen 1 voimaanastumisen myötä joukkoliikenteen järjestämisperiaatteet muuttuivat. Samalla vanha henkilöliikennelaki kumottiin ja henkilöliikennelaissa sairaankuljetusta koskevat pykälät siirrettiin erityislainsäädäntöön. Uuden joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen palvelutason määrittely tuli lakisääteiseksi. Palvelutason määrittely on lain mukaan tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Ennen lain voimaantuloa määritellyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat kuitenkin voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Toimivaltaisen viranomaisen on myös määriteltävä, hoidetaanko joukkoliikenne puhtaasti markkinaehtoisesti vai sovelletaanko palvelusopimusasetusta. Joukkoliikennelain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika. Lain astuessa voimaan, entiset linjaliikenneluvat muutettiin pääsääntöisesti siirtymäajan 1 Asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 12

13 liikennöintisopimuksiksi ja ostoliikennesopimukset säilyivät voimassa. Siirtymäajan liikennöintisopimukset ovat voimassa linjaliikenneluvan voimassaoloajan päättymiseen asti kuitenkin enintään 2 päivään joulukuuta Liikenteenharjoittajan niin halutessa, sopimuksen voimassaoloaikaa on jatkettu 30 päivään kesäkuuta 2014 myös siinä tapauksessa, että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy ennen sitä. Uudessa laissa linja-autoliikenteen peruslupa on edelleen joukkoliikennelupa, joka oikeuttaa harjoittamaan linja-autolla palvelusopimusasetuksessa tarkoitettua liikennettä toimivaltaisen viranomaisen tai kunnan tai kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan sekä tilausliikennettä koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Uusina lupina alkaen ovat tulleet ns. markkinaehtoiseen liikenteeseen sovellettavat reittiliikennelupa, joka oikeuttaa harjoittamaan reittiliikennettä linja-autolla, sekä kutsujoukkoliikennelupa, joka oikeuttaa harjoittamaan kutsujoukkoliikennettä linja-autolla. Joukkoliikenneluvan myöntää pääsääntöisesti hakijan kotipaikan elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskus (ELY). Reitti- ja kutsujoukkoliikenneluvat myöntää se ELY tai muu toimivaltainen viranomainen, jonka toimivalta-alueella liikenteen reitti tai toiminta-alue on. Mikäli reitti tai toiminta-alue sijaitsee useamman toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueella, luvan myöntää se ELY, jonka alueella on pisin osa reitistä tai suurin osa toiminta-alueesta. Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2010 esitetään liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin yhteensä 203,5 miljoonaa euroa. Kokonaissummasta linja-autoilla ja takseilla harjoitettavan alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen esitetään 39,8 miljoonaa euroa. Helsingin seudun, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kunnille esitetään 7,5 miljoonan euron määrärahaa joukkoliikenteen palvelun parantamiseen ja käytön edistämiseen. Junien lähiliikenteeseen esitetään 10,9 miljoonan euron määrärahaa. Kaukojunaliikenteen ostoihin hallitus esittää 31,4 miljoonaa euroa. Kemijärven yöjunaliikenteeseen osoitetaan 1,2 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen käytön lisäämisessä yksi merkittävimmistä yksittäisistä toimista on työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen ja lipun veroetuuden kasvattaminen. Lisäksi Savonlinnan ja Varkauden säännölliseen lentoliikenteeseen budjettiesityksessä on varattu miljoona euroa. Sisävesi- ja meriliikenteen tukemiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen on varattu budjetissa yhteensä reilut 108 miljoonaa euroa. Liikennepalvelujen oston lisäksi valtio tukee joukkoliikennettä (linja-autoliikenne) maksamalla kunnille tukea kaupunkimaisen paikallisliikenteen ostoon sekä seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hinnanalentamisen kustannuksiin. Paikallisliikenteiden oston tukiprosentti voi maksimissaan olla 50 % nettokustannuksista ja lipputuissa 48 %. Uuden asetuksen myötä valtionavun jakoperusteisiin voi kuitenkin tulla muutoksia. Kuntien ja toimivaltaisten viranomaiskaupunkien joukkoliikenteen rahoitus (valtion rahoitus) kanavoidaan ELYjen kautta. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki vaikuttavat myös lippujen hinnanalentamiseen liittyviin korvausmenettelyihin ja tuen määrään, koska nykyisten lippusopimusten korvausperiaatteet eivät ole palvelusopimusasetuksen mukaisia. Uuden lain tavoitteena on taata entisten lipputuotteiden jatkuvuus. Uuteen korvausmalliin perustuvat lipputuotteet otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Ennen myönnetyt kuntien ja liikenteenharjoittajien väliset lippusopimukset on liitetty siirtymäajan liikennöintisopimuksiin. Uudet lippusopimukset solmitaan toimivaltaisen viranomaisen ja liikenteenharjoittajien kesken. Myös tuettujen lippujen hintavelvoitteesta sopiminen yrittäjien kanssa kuuluu jatkossa toimivaltaisen viranomaisen toimivaltaan. Pääsääntöisesti uusissa sopimuksissa sovitaan vastaavista asioista kuin nykyisissä lippusopimuksissa. Olennainen eroavaisuus on siinä, että toimivaltaiselle viranomaiselle siirtyy sopimusosapuolena vastuu sopimuksen korvausvelvoitteiden täyttämisestä, mikä nykymallissa on kunnilla. Tästä seuraa tarve tehdä yhteistyösopimus ELYjen ja 13

14 kuntien välille. Yhteistyösopimuksessa sovitaan mm. kuntien maksuosuuksista, lippukorvauksista ja selvittäjän roolista. Uusi lipputuen korvausmalli poikkeaa entisestä siinä, että jatkossa tukea maksetaan vain liikennöitsijöiden todellisia kustannuksia vastaavasti (ei ylikompensaatiota). Uuden korvausmallin vaihtoehdot ovat parhaillaan ministeriössä valmisteltavina. EPO ELY:llä oli vuonna 2008 alueella yhteensä 353 ostoliikennevuoroa, joista ensisijaisesti liityntäliikennematkoja 16,7 %, koulumatkoja 40,5 %, asiointimatkoja 22,9 %, työmatkoja 14,7%, ja opiskelumatkoja 5,1 %. Liityntäliikennevuorojen prosentuaalista osuttaa nostaa Pietarsaari-Pännäinen välin liikenne, jossa liityntäliikennettä on järjestetty jokaiselle junavuorolle yhdessä Pietarsaaren kaupungin kanssa. EPO ELY käyttää reilut 2 miljoonaa euroa ostoliikenteeseen vuodessa. Vuonna 2010 tarkka summa on 2,3 miljoonaa euroa. Kuva 5. EPO ELY:n ostoliikennevuorot talvella2010 (tiedot: EPO ELY 2010). 14

15 5.4 OPISKELUPAIKAT JA KOULUT SEKÄ OPISKELUYHTEYDET Suunnittelualueella on kymmenen lukiota. Ne sijaitsevat Toholammilla, Vetelissä, Perhossa, Vimpelissä, Alajärvellä, Ähtärissä, Teuvassa, Isokyrössä, Vöyri-Maksamaalla ja Kaustisella, jossa on musiikkilukio. Lukioita ei ole Oravaisissa, Kornäsissä, Karijoella, Isojoella, Töysässä, Soinissa, Halsualla ja Lestijärvellä. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005), opiskeluyhteydet: Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Lisäksi muihin alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kuntakeskuksista keskuskaupunkiin suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla kello 8:ksi tai 9:ksi ja paluuyhteys joko klo 14:n tai 15:n jälkeen. Kuva 6. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset suunnittelualueella (Tiedot: Koulutusnetti 2010) Seuraavassa kuvassa (kuva 7) on selvitetty suorat linja-autoliikenteen opiskeluyhteydet liikenne ja viestintäminiteriön (LVM 7/2005) julkaisun mukaisesti, niistä kunnista, joissa ei ole lukiota. Kuvan jälkeisessä taulukossa on esitetty yhteyksien lukumäärät. Kuvassa näkyy punaisella nuolella yhteyspuutteet, eli joko meno- ja/tai paluuyhteys puuttuvat. Niistä kunnista, joissa ei ole lukiota, käydään opiskelemassa useissa toisen kunnan alueella sijaitsevissa lukioissa. Tässä työssä on tarkasteltu keskeisempiä tiedossa olevia opiskeluyhteystarpeita. Yhteystarpeet voivat vaihdella joidenkin kuntien osalta vuosittain. 15

16 Palvelutason määrittelyssä on tarkastelu seuraavia opiskeluyhteyksiä: Lestijärvi-Toholampi, Halsua / Kaustinen - Veteli, Soini - Alajärvi / Ähtäri, Töysä- Alavus/Ähtäri, Oravainen- Vöyri-Maksamaa, Korsnäs- Maalahti (Petolahti), Karijoki/Isojoki Kauhajoki/Kristiinankaupunki. Suorat opiskelijoita palvelevat joukkoliikenneyhteydet suuntautuvat Lestijärven kunnasta Toholammin lukioon, Halsuan ja Kaustisen kunnista Vetelin lukioon, Soinin kunnasta Alajärven ja Ähtärin lukioihin, Töysän kunnasta Alavuden lukioon, Isojoen kunnasta Kauhajoen ja Kristiinankaupungin lukioihin sekä Karijoen kunnasta Kristiinankaupungin lukioon. Peruspalvelutasoinen opiskeluyhteys puuttuu Oravaisten kunnasta Vöyrin lukioon. Karijoen kunnasta on yhteys Kristiinankaupunkiin ja Töysän kunnasta Alavudelle. Nämä yhteydet täyttävät peruspalvelutason kriteerit ja sen vuoksi niitä ei ole listattu taulukoihin 2 ja 4. Kuva 7. Suorat linja-autoliikenteen opiskeluyhteydet (meno-paluu) ja yhteyspuutteet (punaisella) suunnittelualueella kunnista, joissa ei ole lukiota sekä Kaustisista. Sininen nuoli kuvastaa, että kunnasta on meno-paluu yhteys määräkuntaan (lähtö kunnasta klo 8 9 ja paluuyhteys lähtee klo 14 15) (Tiedot: Matkahuolto 2010) 16

17 Taulukko 2. Opiskeluyhteyksien lukumäärä. Meno (perillä klo ) Paluu (lähtö klo ) Kunnat, joissa ei lukiota* Määränpääkunta Yhteyksien lkm Yhteyksien lkm Halsua Veteli 1 1 Isojoki Kristiinankaupunki 1 2 Kauhajoki 1 1 Karijoki Kristiinankaupunki 3 1 Kaustinen Veteli 2 2 Korsnäs Maalahti (Petolahti) 1 1 Lestijärvi Toholampi 1 2 Oravainen Vöyri-Maksamaa 1 Soini Alajärvi 2 1 Ähtäri 2 1 Töysä Alavus 1 2 * Kaustisissa on musiikkilukio, mutta yhteydet on katsottu myös Veteliin 5.5 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTIYHTEYDET Työmatkoista muodostuu määränsä, ajoittumisensa ja säännöllisyytensä ansiosta joukkoliikenteelle otollisia liikennevirtoja. Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kuitenkin vähenee voimakkaasti lähivuosina. Tämä heijastuu myös jonkin verran joukkoliikenteen kysyntään vaikkakin alueen joukkoliikenteen aktiivisempia käyttäjiä ovat koululaiset. Suurimmat kuntien väliset työssäkäyntivirrat suunnittelualueella suuntautuvat Vöyri-Maksamaalta ja Isostakyröstä Vaasaan, sekä Alavudelta Töysään. Työssäkäyntivirta on verraten vahvaa myös Isostakyröstä Seinäjoelle. 17

18 Kuva 8. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien väliset yli 50 pendelöintivirrat (Pendelöintitiedot Pohjanmaa 2003, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 2006 Tilastokeskus). Seuraavassa kuvassa (kuva 9) on selvitetty suorat linja-autoliikenteen työssäkäyntiyhteydet Liikenne ja viestintäminiteriön (LVM 7/2005) julkaisun mukaisesti niistä kunnista, joissa on yli 100 pendelöijää. Kuvan jälkeisessä taulukossa on esitetty yhteyksien lukumäärät. Kuvassa näkyy punaisella nuolella yhteyspuutteet, eli joko meno- ja/tai paluuyhteys puuttuvat Suoria linja-autoliikenteen työssäkäyntiyhteyksiä on talvella Kaustiselta Kokkolaan, Vimpelistä Alajärvelle, Töysästä Alavudelle, Isokyröstä Seinäjoelle ja Vaasaan, Vöyri-Maksamaalta Vaasaan, sekä Teuvalta Kauhajoelle. Suoria linja-autoliikenteen työssäkäyntiyhteyksiä on kesäisin vain Vöyri- Maksamaalta ja Isostakyröstä Vaasaan. Talvisin työssäkäyntiyhteydet puuttuvat Vetelistä Kaustiselle ja takaisin, Vöyri-Maksamaalta Oravaisiin, Ähtäristä Töysään, sekä Teuvasta Närpiöön ja Kaskiseen. Kesäisin työssäkäyntiyhteydet puuttuvat Kaustiselta Kokkolaan, Vimpelistä Alajärvelle (vaatisi pienen aikataulumuutoksen, vuoro perillä klo 8.10), Töysästä Alavudelle, Vöyri-Maksamaalta Oravaisiin, Isostakyröstä Seinäjoelle, Teuvasta Närpiöön, Kaskiseen ja Kauhajoelle ja Ähtäristä Töysään. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005), työssäkäyntiyhteydet: 18

19 Vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään työssäkäyntiyhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee klo (tai 15 17) välillä. Vähimmäistavoite tulee toteuttaa vähintään kunnissa joiden välillä on yli 100 pendelöijää ja joiden kuntakeskusten välinen matka kestää julkisessa liikenteessä alle tunnin. Työssäkäyntiyhteyksissä otetaan huomioon mahdollisista paikkakuntakohtaisista eroista johtuvat erityispiirteet työssäkäyntiajoissa. Kuntaparin välisten pendelöijien lukumäärän ja kysynnän kasvaessa parannetaan työssäkäyntiyhteyksien tarjontaa niin, että tarjolla on useita yhteyksiä sekä aamulla että iltapäivällä. Kaupunkiseuduilla naapurikunnista keskuskaupunkiin julkisilla liikenteellä tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä kysynnän mukaan. Kuva 9. Suorat linja-autoliikenteen meno-paluu -työssäkäyntiyhteyksien toteutuminen ja puutteet suunnittelualueen kunnista kuntiin, joihin pendelöintivirta on yli 100 henkilöä. (Pendelöintitiedot Pohjanmaa 2003, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 2006 Tilastokeskus). 19

20 Meno kesä (perillä klo ) Paluu kesä (lähtö klo ) Meno talvi (perillä klo ) Paluu talvi (lähtö klo ) Etäisyys km Taulukko 3. Työssäkäyntiyhteydet(kuntiin, joihin yli 100 pendelöijää) Työssäkäyntiyhteydet Lähtökunta Määränpääkunta Yhteyksien lkm Yhteyksien lkm Yhteyksien lkm Yhteyksien lkm Isokyrö Vaasa Seinäjoki Kaustinen Kokkola Veteli Teuva Kauhajoki 1 1 * 2 28 Kaskinen 31 Närpiö 21 Töysä Alavus Veteli Kaustinen Vimpeli Alajärvi klo Vöyri- Oravainen 22 Maksamaa Vaasa Ähtäri Töysä *) yksi yhteys asti 5.6 PALVELUT JA ASIOINTIYHTEYDET Palvelukeskittymät sijaitsevat maakuntakeskuksissa eli Seinäjoella, Vaasassa sekä Kokkolassa. Kuvassa 10 on selvitetty suorat linja-autoliikenteen asiointiyhteydet maakuntakeskuksiin Liikenne ja viestintäminiteriön (7/2005) julkaisun mukaisesti. Kuvan jälkeisessä taulukossa on esitetty yhteyksien lukumäärät. Kuvassa näkyy punaisella nuolella yhteyspuutteet, eli joko meno- ja/tai paluuyhteys puuttuvat Suoria asiointiyhteyksiä talvella arkipäivisin Seinäjoelle ja takaisin on Alajärveltä, Soinista, Ähtäristä, Töysästä, Isojoelta, Karijoelta ja Teuvasta. Vastaavaa asiointiyhteyttä Seinäjoelle ja takaisin ei ole Vimpelistä. Suoria asiointiyhteyksiä talvella arkipäivisin Vaasaan ja takaisin on Oravaisista, Vöyri- Maksamaalta, Isostakyröstä ja Korsnäsistä. Suoria asiointiyhteyksiä talvella arkipäivisin Kokkolaan ja takaisin on Toholammilta, Lestijärveltä, Kaustiselta, Halsuasta, Vetelistä ja Perhosta. Suoria asiointiyhteyksiä kesällä arkipäivisin Seinäjoelle ja takaisin on Vimpelistä, Alajärveltä, Soinista, Ähtäristä, Töysästä, Isojoelta ja Karijoelta, mutta yhteyttä ei ole kesäisin Teuvasta. Suoria asiointiyhteyksiä kesällä arkipäivisin Vaasaan ja takaisin on Oravaisista, Vöyri-Maksamaasta, Isostakyröstä ja Korsnäsistä. Suoria asiointiyhteyksiä kesällä arkipäivisin Kokkolaan ja takaisin on Toholammilta, Kaustiselta, Vetelistä ja Perhosta. Asiointiyhteys kesäisin Kokkolaan ja takaisin puuttuu Lestijärveltä ja Halsuasta. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005), pitkämatkaiset asiointiyhteydet: Arkisin järjestetään kuntakeskuksista keskuskaupunkiin tai muuhun seudullisesti merkittävään palvelukeskukseen asiointiyhteys päivittäin. Perilläoloaika on 1-4 tuntia. 20

21 Kuva 10. Linja-autoliikenteen asiointiyhteydet maakuntakeskuksiin (perilläoloaika 1-4 tuntia) (ei vaihtoja) (Matkatiedot: Matkahuolto 2010). Kuvassa 11 on esitetty suorat linja-autoliikenteen yhteydet maakuntakeskuksissa sijaitseviin keskussairaaloihin eli Seinäjoen keskussairaalaan, Vaasaan keskussairaalaan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Kokkolaan. Suurimmasta osasta suunnittelualueen kuntia ei ole kriteerien mukaisia suoria yhteyksiä keskussairaaloihin. Vuorot jäävät usein linja-autoasemalla tai Matkakeskukseen, josta on vaihdollinen yhteys keskussairaalalle. Talvella menoyhteys Seinäjoen keskussairaalaan on Ähtäristä ja Töysästä, mutta ei paluuyhteyttä. Kesällä yhteyttä kunnista Seinäjoen keskussairaalaan ei ole. Talvella ja kesällä Vaasan keskussairaalaan on edestakainen yhteys Oravaisesta ja menoyhteys Vöyri-Maksamaalta sekä paluu yhteys Korsnäsiin. Muita yhteyksiä Vaasan keskussairaalaan ei ole. Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Kokkolaan on talvisin menoyhteydet Toholammilta, Halsuasta, Perhosta, Kaustiselta ja Vetelistä, mutta paluuyhteyksiä Kokkolaan eikä yhteyttä Lestijärvelle ole ollenkaan. Kesäisin menoyhteys Kokkolaan on vain Lestijärveltä, muita yhteyksiä kesäisin Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Kokkolaan ei ole. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso (LVM 7/2005), Kelan korvaamat pitkät matkat: Alueellinen liikenneverkko muodostaa rungon pitkämatkaisille Kelan kuljetuksille. Alueellisen liikenneverkon säilymisen varmistamiseksi yhdistellään mahdollisimman tehokkaasti matkoja runkoliikenteellä hoidettavaksi. Kelan maksamien kuljetusten yhdistely runkoliikenteeseen vaatii matkapalvelukeskusten verkon kehittämistä sekä riittäviä, pitkämatkaisia runkoliikenteen palveluita täydennettynä syöttöliikenteellä. Runkoliikenteen hyödynnettävyyttä Kelan korvaamissa kuljetuksissa parannetaan viemällä tärkeimmät maakunnista keskuskaupunkeihin tulevat, Kelan matkojen matkaketjun runko- osan muodostavat vuorot suoraan perille kohteeseen, kuten keskus- tai 21

22 aluesairaaloihin tai kuntoutuslaitoksiin. Runkoliikenteen esteettömyyttä kehitetään. Vaihtojen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan niin, että liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa vaihto tapahtuu suoraan ovelta ovelle, eikä matkustajan tarvitse jäädä vaihtotilanteessa yksin. Kuva 11. Suorat linja-autoliikenneyhteydet keskussairaaloihin (meno perillä sairaalassa ennen klo 10, lähtöaika sairaalasta 11 14, ei vaihtoja) (Matkatiedot: Matkahuolto 2010). Keskussairaalayhteyksistä on laadittu vuonna 2006 valmistunut erillinen selvitys. Peruspalvelutasoon nähden puuttuvia yhteyksiä ei raportoida tässä työssä. 5.7 LIITYNTÄYHTEYDET Liityntäliikenteen palvelutaso on määritelty raportissa: Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liityntäliikenteen palvelutasomääritys Peruspalvelutasoon nähden puuttuvia yhteyksiä ei määritellä tässä raportissa. 22

23 5.8 NYKYISET PUUTTEET PERUSPALVELUTASOON (LVM 7/2005) NÄHDEN Taulukko 4. Puuttuvat yhteydet peruspalvelutasoon nähden käyttäjäryhmittäin ja kuntakohtaisena. Meno Paluu Opiskeluyhteydet (Meno perillä klo ; Paluu lähtö klo 14 tai 15 jälkeen) Työssäkäyntiyhteydet (Meno perillä klo ; Paluu lähtö klo ) Asiointiyhteydet (Perilläoloaika 1-4 tuntia) Kunnat Etäisyys km Kunnat Etäisyys km Vöyri-Maksamaa- 22 Oravainen Isokyrö-Seinäjoki (kesä) 40 Kaskinen-Teuva (kesä ja talvi) Kaustinen-Kokkola 46 Närpiö-Teuva (kesä (kesä) ja talvi) Kaustinen-Veteli 10 Oravainen-Vöyri- (kesä ja talvi) Maksamaa (kesä ja talvi) Teuva-Kauhajoki 28 (kesä) Teuva-Kaskinen 31 (kesä ja talvi) Teuva-Närpiö (kesä 21 ja talvi) Töysä-Alavus (kesä) 14 Veteli-Kaustinen 10 (kesä ja talvi) Vimpeli-Alajärvi (kesä) Vöyri-Maksamaa- Oravainen (kesä ja talvi) Vimpeli-Seinäjoki (talvisin ma-pe) Teuva-Seinäjoki (kesäisin ma-pe) Lestijärvi-Kokkola (kesäisin ma-pe) Halsua-Kokkola (kesäisin ma-pe) 22 (vuoro perillä klo 8.10, aikataulumuutos) Seinäjoki-Vimpeli (talvisin ma-pe) 80 Seinäjoki-Teuva (kesäisin ma-pe) 109 Kokkola-Lestijärvi (kesäisin ma-pe) 79 Kokkola-Halsua (kesäisin ma-pe)

24 6 TAVOITTEET 6.1 LIIKENNEPOLIITTISET TAVOITTEET Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista vuosille Liikennepalvelut ja yhteydet Tuloksellinen aluekehitys edellyttää kaikkien alueiden saavutettavuuden turvaamista. Eräänä keskeisenä painopisteenä on tukea maamme kaikilla alueilla sujuvaa asiointiliikennettä. Varmistetaan, että alueiden välillä on tarjolla nopeat, turvalliset ja luotettavat liikenneverkot ja joukkoliikenneyhteydet, joilla tuetaan alueiden kehittymismahdollisuuksia. Liikenteen ostoilla varmistetaan peruspalvelutason toteutumista. Merkittävimpiä yhteyksiä alueilta pääkaupunkiseudulle ja alueiden välillä kehitetään. Liikennejärjestelmää kehitetään yhdessä kaupunkiseutujen kanssa siten, että parannetaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia, liikenneturvallisuutta ja liikkumisen hallintaa. Suurilla kaupunkiseuduilla edistetään raideliikenteeseen perustuvia ratkaisuja. Taajamissa ja maaseuduilla kohennetaan kevyen liikenteen edellytyksiä ja koulumatkojen turvallisuutta. Liikenne- ja tietoliikennepalveluilla mahdollistetaan elinkeinoelämän ja väestön perustoiminnot maan eri alueilla. Palvelujen suunnittelussa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet. Palveluiden tarjonnassa edellytetään myös alueiden omaa panostusta. Elinkeinoelämän ja asumisen kannalta merkityksellinen alempi tieverkko pidetään liikennöitävässä kunnossa. Yksityisteiden tieisännöintiä kehitetään edelleen. Liikenne- ja viestintäministeriön aluekehittämisen tavoitteet ja lähtökohdat vuosille Liikenteessä on määritelty tavoitteet kansainvälisille sekä seutujen välisille yhteyksille, kaupunkiseudun ja maaseudun liikenteen toimivuudelle. Tavoitteet ovat seuraavat: Suomen ulkomaankaupan tarvitsemat matka- ja kuljetusketjut ovat toimivia ja sujuvia. Matkustamisen palvelutaso on noussut ja uusia reittiyhteyksiä on avattu. Matka- ja kuljetusketjut seutujen välillä ovat luotettavat ja sujuvat sekä matka-ajat ennakoitavissa. Kaupunkiseuduilla maankäyttö ja liikennesuunnittelu on sovitettu yhteen. Matka- ja kuljetusketjut toimivat ennustettavasti sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen markkinaosuus on kasvanut. Maaseudulla ja saaristossa liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelut on turvattu. Liikenne 2030 suuret haasteet, uudet linjat: Tavoitteita Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tärkeää pysäyttää yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja henkilöautoliikenteen kasvu. Liikenneturvallisuutta on parannettava etenkin tieliikenteessä. Suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen kattavuutta, palvelutasoa ja houkuttelevuutta parannetaan selvästi. Maaseutuolosuhteissa ja pienemmillä kaupunkiseuduilla asukkaille turvataan kohtuullinen joukkoliikenteen palvelutaso entistä kustannustehokkaammilla toimintamalleilla. Väyläverkkojen ylläpitoa ja kehittämistä tehostetaan. Runkoverkkojen palvelutason kehittämisestä laaditaan kansallinen ohjelma. 24

25 6.2 TAVOITTEELLINEN PERUSPALVELUTASO (LVM 7/2005) Liikenneviraston ohjeen (07/2010) mukaan peruspalvelutaso määritellään LVM:n ohjeen Julkisen liikenteen peruspalvelutaso mukaan (LVM 7/2005). Peruspalvelutason määrittely Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä liikenteessä turvataan työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet sekä asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista alueen keskuskaupunkiin ja seutukunnallisesti tärkeisiin palvelukeskuksiin. Julkisen liikenteen palvelut muodostavat kattavan alueellisen liikenneverkon. Seutukuntien ja kuntien sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Määritetty julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Yhteiskunta hankkii vain sellaisia julkisen liikenteen palveluja, joille on käyttäjiä. Tavoitteellisen peruspalvelutason turvaavia toimenpiteitä ovat seuraavat (Liikenne- ja viestintäministeriö 2005): 1. Turvataan kattava alueellinen julkisen liikenteen verkko Kuntien välisessä liikenteessä pyritään turvaamaan aikataulun mukaiset säännölliset runkoliikenteen palvelut tärkeimmillä reiteillä. Tavoitteena on, että alueellinen liikenneverkko kattaa kaikki kuntien kuntakeskukset4 tai muut merkittävimmät taajamat ja niiden väliset yhteydet. Liikenneverkon kattavuus suhteessa väestöön pyritään ylläpitämään nykyisessä laajuudessa. Tavoitteena on, että alueellinen julkisen liikenteen verkko tyydyttää - kuntien välisten opiskelumatkojen tarpeet - kuntien välisen työssäkäynnin tarpeet - pitkämatkaiset (keskuskaupunkeihin suuntautuvat) asiointiyhteydet. - runkoliikenne toimii runkona pitkämatkaisissa Kelan kuljetuksissa. Niillä alueilla, joilla on työ- ja opiskelumatkoja palvelevaa vuorotarjontaa, tarjotaan säännöllisesti matkustaville asiakashinnaltaan edullisia lippujärjestelmiä. 2. Kehitetään kuntien sisäistä liikennettä 3. Luodaan sujuvia julkisen liikenteen matkaketjuja Jokaisesta kuntakeskuksesta tulee olla mahdollista liittyä julkisella liikenteellä valtakunnalliseen busseilla, junilla tai lentokoneilla hoidettuun kaukoliikenteen verkkoon. Vähimmäistavoite on liityntämahdollisuuden tarjoaminen tarvitsijoille arkisin ja viikonloppuisin vähintään perjantai-iltaisin ja sunnuntai-iltaisin tai maanantaiaamuisin. Liityntäyhteydet järjestetään matkojenyhdistelykeskuksen välittämänä kutsujoukkoliikenteenä silloin kun käyttäjämäärät eivät riitä säännöllisillä aikatauluilla ja reiteillä liikennöitävien liityntäyhteyksien järjestämiseen. 4. Varmistetaan, että yksikään joukkoliikenteen matka ei jää tekemättä tiedon puutteen vuoksi 5. Suunnitteluyhteistyön kehittäminen 6. Liikennepalveluihin osoitettu julkinen rahoitus käytetään mahdollisimman tehokkaasti 25

26 Kattavan alueellisen liikenneverkon turvaaminen (Liikenne- ja viestintäministeriö 2005): Opiskeluyhteydet Jos kunnassa ei ole lukiota ja/tai muuta toisen asteen oppilaitosta, järjestetään julkisen liikenteen yhteys lähikunnan oppilaitokseen. Lisäksi muihin alueellisesti merkittäviin oppilaitoksiin järjestetään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Kouluvuoden aikana järjestetään alueen kuntakeskuksista keskuskaupunkiin suuntautuvia työssäkäyntiyhteyksiä täydentäen opiskelijoita palvelevat yhteydet tärkeimpiin oppilaitoksiin. Menoyhteys järjestetään aamulla kello 8:ksi tai 9:ksi ja paluuyhteys joko klo 14:n tai 15:n jälkeen. Työssäkäyntiyhteydet Vähimmäistavoite on järjestää ympäri vuoden arkipäivisin vähintään työssäkäyntiyhteys, joka on perillä aamulla ennen klo 8 (tai klo 7) ja paluuyhteys, joka lähtee klo (tai 15-17) välillä. Vähimmäistavoite tulee toteuttaa vähintään kunnissa joiden välillä on yli 100 pendelöijää ja joiden kuntakeskusten välinen matka kestää julkisessa liikenteessä alle tunnin. Työssäkäyntiyhteyksissä otetaan huomioon mahdollisista paikkakuntakohtaisista eroista johtuvat erityispiirteet työssäkäyntiajoissa. Kuntaparin välisten pendelöijien lukumäärän ja kysynnän kasvaessa parannetaan työssäkäyntiyhteyksien tarjontaa niin, että tarjolla on useita yhteyksiä sekä aamulla että iltapäivällä. Kaupunkiseuduilla naapurikunnista keskuskaupunkiin julkisilla liikenteellä tulevia työssäkävijöitä palvellaan suorilla, tärkeimpiin työpaikkoihin jatkavilla yhteyksillä kysynnän mukaan. Pitkämatkaiset (keskuskaupunkeihin suuntautuvat) asiointiyhteydet Arkisin järjestetään kuntakeskuksista keskuskaupunkiin tai muuhun seudullisesti merkittävään palvelukeskukseen asiointiyhteys päivittäin. Perilläoloaika on 1-4 tuntia. Kelan korvaamat pitkät matkat Alueellinen liikenneverkko muodostaa rungon pitkämatkaisille Kelan kuljetuksille. Alueellisen liikenneverkon säilymisen varmistamiseksi yhdistellään mahdollisimman tehokkaasti matkoja runkoliikenteellä hoidettavaksi. Kelan maksamien kuljetusten yhdistely runkoliikenteeseen vaatii matkapalvelukeskusten verkon kehittämistä sekä riittäviä, pitkämatkaisia runkoliikenteen palveluita täydennettynä syöttöliikenteellä. Runkoliikenteen hyödynnettävyyttä Kelan korvaamissa kuljetuksissa parannetaan viemällä tärkeimmät maakunnista keskuskaupunkeihin tulevat, Kelan matkojen matkaketjun runko-osan muodostavat vuorot suoraan perille kohteeseen, kuten keskus- tai aluesairaaloihin tai kuntoutuslaitoksiin. Runkoliikenteen esteettömyyttä kehitetään. Vaihtojen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan niin, että liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa vaihto tapahtuu suoraan ovelta ovelle, eikä matkustajan tarvitse jäädä vaihtotilanteessa yksin. vaiht otilanteessa yksin. 6.3 MAAKUNTIEN, SEUTUJEN JA KUNTIEN TAVOITTEET JOUKKOLIIKENTEELLE Etelä-Pohjanmaan, pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelle on laadittu kolme seudullista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja niihin liittyvät aiesopimukset (VASELI 2010, SESELI 2015 ja KOPIKALI 2010) (ELY 2010) 26

27 Seudulliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (SESELI 2015) Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on toteutettu vuonna 2003 ja aiesopimus hankkeiden edistämiseksi on allekirjoitettu Aiesopimus koskee Etelä- Pohjanmaan liittoa, Vaasan tiepiiriä, Ratahallintokeskusta, Länsi- Suomen ympäristökeskus, Seinäjoen kaupunkia, Nurmon kuntaa ja Ilmajoen kuntaa. Aiesopimuksen uudistaminen on valmistelussa. Osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmistunut vuonna 2003 Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen strategia vuoteen 2010 Etelä-Pohjanmaan liiton alueelle (Seinäjoen seudun paikallisliikenne ei kuulu työn piiriin). Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen strategiassa on käsitelty seudullisen vakiovuoroliikenteen ja kaukoliikenteen palvelutasoa. Työssä esitetään, että Etelä- Pohjanmaan joukkoliikennejärjestelmän strategisina tavoitteina on kehittää alueen eri liikennemuotoja kokonaisuuksina ja edistää eri liikennemuotojen yhteistyötä sekä kehittää joukkoliikenne palvelemaan sekä koko alueen elinkeinoelämää että asukkaita. Kuva 12. Etelä-Pohjanmaan joukkoliikennestrategiassa (2003) esitetty joukkoliikennetarjonnan tilanne vuonna 2020 ja tavoitetasot. Joukkoliikennestrategiassa esitetyt kilpailutason tavoitteet eivät koske suunnittelualueen kuntia. Perustasoa tavoitellaan kuitenkin seuraavissa suunnittelualueen kunnissa: Vimpeli, Alajärvi, Soini, Töysä, Ähtäri, Isojoki, Karijoki Teuva ja Isokyrö. Vaasan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (VASELI 2030) VASELI on vuonna 2001 Vaasan seudulle laadittu, mutta jo vanhentunut liikennejärjestelmäsuunnitelma. Aiesopimuksen vuosille allekirjoitti Vaasan Tiepiiri, Pohjanmaan liitto, Ratahallintokeskus, Länsi-Suomen lääninhallitus ja kunnista Jurva, Vaasa, Korsholm, Isokyrö ja Kornäs. Aiesopimuksia ollaan uusimassa eri osapuolten kanssa (ELY 2010) Kokkola-Pietarsaari-Kaustinen -alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma (KOPIKALI 2030)

28 KOPIKALI on laadittu vuonna Se sisältää alueen liikennejärjestelmän yleisten kehittämislinjausten mukaiset toimenpiteet ja vuosille määritellyt tehtävät.. KOPIKALIn liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet suunnittelualueen kunnista Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Halsua ja Veteli. Aiesopimuksia ollaan uusimassa eri osapuolten kanssa (ELY 2010). Suunnitelmassa esitetään tavoitteena, että julkisen liikenteen peruspalvelutaso turvataan kokoalueella. Työ- ja asiointimatkoista linjataan, että bussiliikenteen runkoyhteydet turvataan Oulu Himanka Kokkola Pietarsaari Uusikaarlepyy Vaasa sektorilla ja Kokkola Jyväskylä - osuudella. Runkoyhteyksillä turvataan ensisijaisesti päivittäiset asiointiyhteydet eri keskusten välillä sekä opiskelumatkoihin liittyvät viikonloppuyhteydet. (Toholampi) Kannus Kälviä Kokkola reitti on suunnitelmassa osa asiointiyhteyksien muodostamaa runkoa. (KOPIKALI 2006) Parhaillaan on käynnissä Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien liikennestrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat (KAKEPOLI), jossa em. tavoitteet tarkentuvat. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 VASELIn ja KOPIKALIn tulee korvaamaan maakunnan yhteinen Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota ollaan parhaillaan laatimassa ( ) (esiselvitysvaiheessa). Pohjanmaa liikennejärjestelmä tulee koskemaan suunnittelualueen kunnista Korsnäsiä, Oravaista, Vöyri-Maksamaata ja Isokyröä. Muut suunnitelmat Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan seudun Ketju-hankkeessa ei ole esitetty palvelutasotavoitteita tämä hankkeen suunnittelun alaisiin kuntakeskuksiin. Seinäjoki Oulu (SOul) ratakäytävän kehittämisstrategiassa on esitetyt junien liityntäyhteyksien reitit mm. Toholammilta ja Kaustisilta. Joukkoliikenteen laatukäytävät työssä on esitetty Vaasan seudulle joukkoliikennepalvelujen kolmitasoinen laatuluokitus: jossa Isokyrö ja Vöyri-Maksamaa ovat asetettu 3 luokkaan. 6.4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) saavat joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen sekä lippualennuksiin valtion määrärahoja. Valtioneuvosto päättää vuosittain joukkoliikenteen määrärahakiintiöistä. Tämä hankaloittaa pitkäjänteistä liikenteen kehittämistä, koska rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain ja kilpailutuksessa kustannustaso on ollut viime vuosina nousussa. ELY -keskus joutuu sopeuttamaan liikenteen hankintansa myönnettyihin määrärahoihin. Kustannustason nousun vuoksi hankittavan liikenteen määrä käytännössä vähenee vuosittain. EPO ELY käyttää reilut 2 miljoonaa euroa ostoliikenteeseen vuodessa. Vuonna 2010 tarkka summa on 2,3 miljoonaa euroa. 28

29 7 PALVELUTASON MÄÄRITTELY 7.1 PALVELUTASOTAVOITTEET Tässä selvityksessä tarkastelualueen kunnille palvelutaso määritetään Liikenneviraston ohjeen 7/2010 mukaisesti. Tavoitteet on laadittu peruspalvelutason kriteerien mukaisesti käyttäjäryhmä ja kuntakohtaisesti vuosille Palvelutasotavoitteet on laadittu Etelä-Pohjanmaan ELY:n nykyisin käytössä olevien rahoitusresurssien puitteissa ja kysynnän mukaisesti. Tämän vuoksi ne eivät kaikilta osin täytä peruspalvelutason vaatimuksia. Tavoitteet on asetettu työmatkaliikenteelle, opiskelijaliikenteelle ja asiointiliikenteelle. Liityntäliikenteen palvelutaso on määritelty erillisessä raportissa. Taulukko 5. Palvelutasoluokat (Liikennevirasto 2010) Työmatkaliikenne Realistinen tavoite joukkoliikenneyhteyksille työmatkaliikenteen osalta EPO ELY:n alueella lienee sellainen, jossa pendelöijiä on > 200 ja lisäksi on muitakin käyttäjäryhmiä menossa samoihin kuljetusyksikköihin. Edellä mainituilla perusteilla tällä kaudella (2013 loppuun saakka) turvataan seuraavat työmatkaliikenteen yhteydet: Vöyri-Maksamaa Vaasa, Isokyrö Vaasa (jos Isokyrö liittyy mukaan Vaasan seutulippujärjestelmään), Isokyrö Seinäjoki. Alavus-Töysä välillä on yli 400 pendelöijää, joista valtaosa on kaupan ja palvelualan työntekijöitä. Kaupan työntekijöiden työajat vaihtelevat merkittävästi ja työmatkaliikenteen järjestäminen peruspalvelutasoisena (meno 8:ksi, paluu 16 jälkeen) ei työryhmän näkemyksen mukaan luo tarpeeksi kysyntää vuoron järjestämiselle. Lisäksi matka Alavuden keskustasta Töysään on vain 12 km ja Töysän kunnassa sijaitsevaan Tuurin kylään, jossa sijaitsee yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista (Tuurin kyläkauppa), noin 7 km. 29