Jäsenkysely 2014 ( )

Transkriptio

1 ( )

2 1. Vastaajan taustatiedot Vastanneiden yritysten määrä 55 yritystä Kattavuus automäärällä mitattuna n. 35%

3 1. Vastaajan taustatiedot : Osasto Helsingin osasto 16% Itä-Suomen osasto 9% Kaakkois-Suomen osasto 7% Lapin osasto 9% Lounais-Suomen osasto 13% Oulun osasto 13% Pohjanmaan osasto 11% Sisä-Suomen osasto 22% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA:4.84, Hajonta:2.51) (Vastauksia:55 / 267 (21%))

4 1. Vastaajan taustatiedot : Yrityksen koko 1-5 autoa 15% 6-10 autoa 18% autoa 31% autoa 13% yli 51 autoa 24% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA:3.13, Hajonta:1.35) (Vastauksia:55 / 267 (21%))

5 2. Markkinaehtoinen reittiliikenne Onko yrityksellänne markkinaehtoista liikennettä? 100% 80% 60% 67% 40% 33% 20% 0% Kyllä Ei Kaikki (KA:1.33, Hajonta:0.47) (Vastauksia:55 / 267 (21%))

6 2. Markkinaehtoinen reittiliikenne Kuinka suuri osuus liiketoiminnasta on markkinaehtoista reittiliikennettä? 100% 80% 60% 40% 47% 20% 15% 11% 11% 17% 0% alle 10% 11-20% 21-30% 31-50% yli 50% Kaikki (KA:2.36, Hajonta:1.55) (Vastauksia:47 / 267 (18%))

7 2. Markkinaehtoinen reittiliikenne Hyväksyttekö tuetut lipputuotteet (viranomaisen määrittelemä nousukorvaus) markkinaehtoisessa reittiliikenteessä? Kyllä - kaikessa liikenteessä 60% Kyllä - osassa liikenteessä 4% Emme ota vastaan tuettuja lipputuotteita 22% Muu käytäntö, mikä : (esim. hyväksymme toistaiseksi)? 14% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA:1.9, Hajonta:1.17) (Vastauksia:50 / 267 (19%))

8 2. Markkinaehtoinen reittiliikenne - Jos yrityksenne ei ota vastaan tuettuja lipputuotteita, miksi ei? Yhtiöllä ei ole reittiliikennettä. Toimivaltaisen viranomaisen määrittelemä nouskorvaustaso on liian alhainen Nousukorvaustaso ei ole realistinen. Korvaus 30 km matkalta alle 2. Nousukorvaus on " mitätön " matkan kokonaishintaan nähden. Saatu korvaus liian alhainen entiseen verrattuna (laskettu, että kannattaa menettää asiakkaita n. 30 %, jotta tulotaso säilyy ennallaan)

9 2. Markkinaehtoinen reittiliikenne - Jos yrityksenne hyväksyy vain toistaiseksi tuetut lipputuotteet viranomaisen määrittelemällä nousukorvauksella, miksi hyväksytte ne vain toistaiseksi? Asiakaslähtöisyyden takia. Haluamme antaa viranomaisille armeliaasti mahdollisuuden korjata virheelliset päätöksensä siten, että Suomen linja-autoliikenne menettäisi mahdollisimman vähän asiakkaita tämän sotkun takia. Asiakaspalvelun vuoksi Pelko matkustajien menetyksestä. Menetettyä matkustajaa vaikea saada takaisin Yritysten välisen kilpailutilanteen vuoksi - osalla jatkuu siirtymäajansopimuksia mihin liikenteeseen tuetut lipputuotteet kelpaa. Niin kauan kun meillä on SISO-liikenettä, hyväksymme nämä liput myös reittiliikenteessä. Muuten kävisi helposti niin, että lippu joka käy aamulla, ei kävisi iltapäivällä tai toisin päin. Jos joidenkin vuorojen kannattavuus jää uudella nousukorvauksella riittämättömäksi, on harkittava ao. vuorojen lakkauttamista.

10 2. Markkinaehtoinen reittiliikenne - Kuinka paljon nykyisestä vuorotarjonnastanne (lukumäärä) lakkaa, jos yleistä sääntöä ei saada käyttöön ja tuetut liput poistuvat: Vaikea arvioida, koska mahdollisen yleisen säännön sisältö ei ole tiedossa Vastaukset vaihtelevat 0-100% välillä Nyt esitetty nousukorvausmalli ei kannusta markkinaehtoisen liikenteen tarjonnan syntymiseen.

11 2. Markkinaehtoinen reittiliikenne - Muita kommentteja Tarvitaan nopeita jämäkkiä päätöksiä ja tilanteen uudelleen arvointia Virheet on korjattuva. Liikenneviraston linjaukset nousukorvauksista arvioitava uudelleen Tuettujen lippujen kelpoisuus markkinaehtoisessa liikenteessä turvattava. Nykyiset linjaukset edistävät liikenteen muuttumista yhä suuremmilta osin julkisesti järjestetyksi, mutta kunnilla ja ELYillä ei ole rahoitusta Varsinkin ELY-keskusten liikenne kärsii alhaisen rahoitustason vuoksi. Asiakas tulee olla keskiössä - nyt syntyy kaksi lippujärjestelmää (viranomaisen lippujärjestelmä - markkinaehtoisen liikenteen lippujärjestelmä(t)

12 3. Siirtymäajan sopimusliikenne Millä tavalla yritys aikoisi hoitaa liikennettä siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen olettaen, että tuetuista lipputuotteista saa viranomaisen nykyisillä periaatteilla määritellyn nousukorvauksen? Kokonaan markkinaehtoisena reittiliikenteenä 21% Osa nykyisestä liikennetarjonnasta haetaan markkinaehtoiseksi reittiliikenteeksi. 44% Viranomaisen valitseman liikenteen järjestämistavan mukaisesti (liikenne kilpailutettu)<br> 35% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA:2.15, Hajonta:0.74) (Vastauksia:48 / 267 (18%))

13 3. Siirtymäajan sopimusliikenne Jos vastasitte, että osa liikenteestä haetaan markkinaehtoiseksi. Kuinka suuri osa? 100% 80% 60% Yhteensä 63% 44% 40% 20% 15% 22% 19% 0% 0% alle 10% 11-20% 21-30% 31-50% yli 50% Kaikki (KA:3.56, Hajonta:1.57) (Vastauksia:27 / 267 (10%))

14 3. Siirtymäajan sopimusliikenne Millä tavalla yritys aikoo hoitaa liikennettä siirtymäajan liikennöintisopimusten päättymisen jälkeen olettaen että tuetuista lipputuotteista saisi yleisen säännön perusteella nykytasoisen korvauksen? Kokonaan markkinaehtoisena reittiliikenteenä 39% Osa nykyisestä liikennetarjonnasta haetaan markkinaehtoiseksi reittiliikenteeksi. 46% Viranomaisen valitseman liikenteen järjestämistavan mukaisesti (liikenne kilpailutettu)<br> 15% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA:1.76, Hajonta:0.7) (Vastauksia:46 / 267 (17%))

15 3. Siirtymäajan sopimusliikenne Jos vastasitte, että osa liikenteestä haetaan markkinaehtoiseksi. Kuinka suuri osa? 100% 80% Yhteensä 72% 60% 56% 40% 20% 12% 12% 16% 4% 0% alle 10% 11-20% 21-30% 31-50% yli 50% Kaikki (KA:4.08, Hajonta:1.23) (Vastauksia:25 / 267 (9%))

16 4. Terveiset ministeri Risikolle ja muille poliittisille päättäjille Nyt on viimeiset hetket tehdä oikeita päätöksiä, ettei tapahdu alan lopullista alasajoa Yleinen sääntö tai palveluseteli-malli käyttöön Suorahankinnat tarvittaessa käyttöön Kaikenkokoisten yritysten toiminta mahdollistettava Yhteistyötä bussiyritysten kanssa - nyt bussiyritykset on sivuutettu ja viranomaiset näkevät yritykset vain palveluoperaattoreina Toimivaltaiset viranomaiset ajavat vain omaa etuaan. Ei nähdä kokonaisuuksia. Markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ei kehitetä ja kunnilla ja ELY-keskuksilla ei ole riittävää rahoitusta hankkia liikennettä Markkinaehtoiselle liikenteelle saatava toimintaedellytykset koko Suomessa, markkinat avattava myös kaupunkiseuduilla. Markkinaehtoisen liikenteen ensisijaisuus järjestämistapana varmistettava lainsäädännössä. Markkinaehtoisella yrittäjävetoisella liikennöintimallilla saavutetaan tehokkaampi ja yhteiskunnalle edullisempi liikkenne Liikenneviraston esityksessä oli seuraava lause: "Joukkoliikenne on liikkumisen ykkösvaihtoehto kaupungeissa ja kaukoliikenteessä. Haja-asutusalueilla julkisen liikenteen palvelut tarjotaan valtion ja kuntien yhteistyönä." Tämä lause kiteyttää viime aikojen tapahtumat. Linja-autoliikennettä on määrätietoisesti "sosialisoitu". Markkinaehtoista liikenteestä ei puhuta mitään, vaikka sen tulisi olla ykkösvaihtoehto Kustannuksia tulee karsia - polttoaineveron palautusjärjestelmä luotava

17 5. Tässä kohdassa voi vapaasti ottaa esille muita asioita miten järjestämistapalinjaukset ja alkaneet muutokset ovat vaikuttaneet yritysten toimintaan siirtymäkauden jälkeen? - Kommentit Lyhyet sopimuskaudet (jopa vain 1 v) lisää epävarmuutta Huoli tulevaisuudesta on suuri - epävarmuuden tila on suuri Linja-autoyritysten osaamista ei arvosteta - yrityksiä ei kuulla. Vuoropuhelua yritysten kanssa ei ole Viranomaisten kilpailutukset ovat osin epäonnistuneet. Järjestämistavan muutosten yhteydessä lupailtiin että kunnat ja valtio satsaa lisää joukkoliikenteeseen - rahaa ei ole Matkustajat eivät tiedä sitä, että mitkä liput käyvät missäkin linja-autossa. Viranomaisten hankkimassa liikenteessä eivät liput käy ristiin (waltti-kortti /XX:n kaupunki ei käy Elyn ostamassa liikenteessä). Ketään ei kiinnosta kokonaisuus ja liikenneverkko. Viranomaisen omaan liikenteeseen haalitaan lipputuloja muiden liikenteiden kustannuksella. Bussiyritysten ansaintalogiikan pohja murenee. Lisääntynyt byrokratia teettää yrityksellä sille itselleen täysin merkityksetöntä ja tuottamatonta työtä. Raportointi, tilastot, kuljettajakortit jne Kilpailu markkinaehtoisesaliikenteessä on kova (pudotuspeli).