Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät Henriika Weiste WayStep Consulting

Transkriptio

1 Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät Henriika Weiste WayStep Consulting

2 SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden kelpoisuus sekä hinnoitteluperiaatteet ottaen huomioon kuntien ja valtion joukkoliikenteen rahoitusnäkymät sekä EU lainsäädännön velvoitteet. Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet toteuttaa edulliset yhteiskäyttöiset liput ja niitä hallinnoiva maksujärjestelmä, kun siirtymäajan sopimukset päättyvät ja nykyiset seutu, työmatka ja kaupunkiliput on korvattava uusilla taksa ja lippujärjestelmillä. Miten suurta liikenne ja matkustajamäärää tarkasteltava lippu ja maksujärjestelmä koskee, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ratkaisseet, miten ne järjestävät liikenteen siirtymäajan jälkeen

3 TEKIJÄT Työn ohjausryhmä Marja Rosenberg, pj. Liikennevirasto Laura Langer, Liikennevirasto Marko Forsblom/Harri Uusnäkki, LVM Tuula Ikonen, LVM Soile Koskela, Varsinais-Suomen ELYkeskus Silja Siltala, Kuntaliitto Pirkko Lento, HSL Kimmo Sinisalo, HSL Jarmo Riikonen, HSL Mika Periviita, Tampere Päivi Toivari, Juva Konsultit Henriika Weiste, WayStep Consulting, pp. Heikki Metsäranta, Strafica Oy Heidi Saarinen, Strafica Oy Juha Tervonen, JT-Con. Asiantuntijat Erkki Jylhä Ollila EJO Consulting Olli Kanerva, Trafix Oy

4 1. Miten suurta liikenne ja matkustajamäärää tarkasteltava lippu ja maksujärjestelmä koskee, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat ratkaisseet, miten ne järjestävät liikenteen siirtymäajan jälkeen?

5 Maaseutua palvelevan liikenteen osuus noin 290 M josta julkista rahoitusta yli puolet lipputuen osuus n. 5 % Lähde: Tilastokeskus, Liikenteen tilinpäätöstiedot

6 LIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPA Selvityksen aikana saatiin joukkoliikenteen toimivaltaisilta viranomaisilta kattavat alustavat arviot liikenteen järjestämistavoista Arvioiden mukaan noin 80 % nykyisistä vuoroista (tai niitä vastaavasta liikenteestä) tullaan järjestämään PSA:n mukaan ja noin 20 % markkinaehtoisena liikenteenä. Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla liikenne järjestetään pääosin PSAliikenteenä Esimerkiksi Oulun, Lahden, Kuopion, Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Porin kaupunkiseutujen joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset arvioivat alustavasti PSA liikenteen osuudeksi %. Markkinaehtoista liikennettä arvioidaan syntyvän pitkille, kaupunkien välisille yhteyksille (kuten ELYjen rajat ylittävä liikenne)

7 SEUTULIPPUJEN MYYNTI ELY:N TOIMIVALTA ALUEEN KUNNISSA V yhdellä seutulipulla tehtiin keskim. 41 matkaa Kunnassa myytyjen seutulippujen määrä Seutulipuista noin 75 % myytiin nykyisten kunnallisten toimivaltaisten viranomaisten alueella. ELY alueella eniten seutulippuja (yli 1000 lippua/kunta) myytiin seuraavissa kunnissa: Parainen, Valkeakoski, Hamina, Nurmijärvi, Jämsä, Tornio, Paimio, Masku, Äänekoski, Raasepori, Sastamala, Tuusula ja Mynämäki.

8 2. Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet toteuttaa edulliset yhteiskäyttöiset liput ja niitä hallinnoiva maksujärjestelmä, kun siirtymäajan sopimukset päättyvät ja nykyiset seutu, työmatka ja kaupunkiliput on korvattava uusilla taksa ja lippujärjestelmillä?

9 MAASEUTULIIKENNE Kaupunkiseutujen välinen markkinaehtoinen reittiliikenne, joka palvelee erityisesti pääteillä Ely keskusten käyttöoikeussopimuksin järjestämä taajamien välinen PSA liikenne Kaupunkiseutujen reuna alueiden liikenne Markkinaehtoinen reittiliikenne Kaupunki/seudullisten toimivaltaisten viranomaisten järjestämä PSA liikenne Maaseutukuntien liikenne Kuntien hankkima ostoliikenne tai kutsujoukkoliikenne

10 MAASEUTULIIKENTEEN LIPPUTUET SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUSTEN PÄÄTYTTYÄ Jos joukkoliikennelain mukaiset välttämättömät jokapäiväisiä liikkumistarpeita vastaavat palvelut eivät synny markkinaehtoisesti, on tarkoituksenmukaista valita PSA:n mukainen järjestämistapa. Tällöin lipputuet ovat mahdollisia. Markkinaehtoisen linja autoliikenteen tukimuotoja ovat: työmatkakulujen verovähennysoikeus työsuhdematkalippu erityislainsäädännön mukaiset matkakustannusten korvaukset kuten kuntien koululaisliput Kelan maksama keskiasteen koulumatkatuki (opiskelijaseutulippu) de minimis asetuksen (EY 1998/2006) puitteissa maksettu tuki

11 3. Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden kelpoisuus sekä hinnoitteluperiaatteet ottaen huomioon kuntien ja valtion joukkoliikenteen rahoitusnäkymät sekä EU lainsäädännön velvoitteet?

12 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (1/3) Markkinaehtoisessa liikenteessä ei voi olla tuettuja lipputuotteita Kilpailun myötä markkinoille tulee (ja on jo tullut) yritysten omia edullisia lipputuotteita Erityislainsäädäntöön perustuvia matkakustannusten korvauksia (kuten opiskelijaseutulippu) voidaan maksaa Markkinaehtoista liikennettä edistäviä yhteiskunnan tukimuotoja ovat edelleen työmatkakulujen verovähennysoikeus ja työsuhde matkalippu sekä erityislainsäädännön mukaiset matkakustannusten korvaukset (kuten koululaiset, KELAn opiskelijamatkatuet, sosiaalitoimen asiakkaat) Näiden tukien ja täydentävien liikenteen ostojen osuus maaseutuliikenteen julkisesta rahoituksesta on ollut yli 90 %

13 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (2/3) Matkakustannusten korvauksia tulisi kohdentaa joukkoliikenteeseen nykyistä enemmän Erilliskuljetusten määrä vähenisi ja joukkoliikenteeseen saataisiin enemmän matkustajia ja lipputuloja. Lakisääteisten henkilökuljetusten kustannusten erittäin voimakasta kasvua voitaisiin hillitä. Edellyttää nykyistä parempaa yhteistyötä suunnittelussa, liikenteen järjestämisessä ja rahoituksessa Seutulipun kaltainen lippujärjestelmä voidaan toteuttaa kaikilla nykyisten seutulippualueiden keskeisillä osilla Kaupunkien ja niiden lähialueiden liikenne tullaan siirtymäajan päätyttyä järjestämään pääsääntöisesti PSA:n mukaisesti. Ulkopuolelle jää vain muutamia satoja nykyisiä seutulippumatkustajia. Jatkossa todennäköisesti avointen henkilökuljetusten rooli korostuu nykyistä enemmän, mikä vaikuttaa myös lipputuotteeseen

14 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (3/3) Maaseutuliikenteeseen edulliset liput voidaan tarvittaessa toteuttaa eri tavoin a.viranomainen järjestää PSA liikenteenä kattavan palvelun b.palveluja täydennetään viranomaisten yhteistyönä. Eri viranomaisten käyttöoikeussopimusliikenne sovitetaan yhteen. Sama vuoro toisaalla PSA liikenteenä ja toisaalla markkinaehtoisena Lisäksi joissain tapauksissa on mahdollista sopia markkinaehtoisen liikenteen hyödyntämisestä viranomaisen lipulla. Keinoina ovat tällöin tuetun lipun asiakashinnan välittäminen viranomaisen päättämillä reiteillä ja ajankohtina ns. de minimis avustus välivaiheen ratkaisuna Toimivaltainen viranomainen ratkaisee lippujen yhteensovittelutavan tapauskohtaisesti harkintansa mukaan Yhteensovittelutarve ratkaistava viranomaisten yhteistyönä ennen liikenteen kilpailuttamista

15 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (3/3) Maaseudun maksu ja lippujärjestelmä voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla sekä PSA liikenteessä että markkinaehtoisessa liikenteessä. Sama kuin kaupunkiseudun viranomaisen järjestelmä (esim. PILETIN vyöhekemalli) Viranomainen voi käyttää omaa järjestelmäänsä, jos tarvetta yhteensopivuuteen muun liikenteen kanssa ei ole (esim. palveluliikenne) Liikennöitsijä voi vastata lippu ja maksujärjestelmän toteutuksesta ja hallinnasta (markkinaehtoinen tai PSA käyttöoikeussopimus ) Viranomainen päättää tapauskohtaisesti mitä järjestelmää käytetään

16 Yhteenveto Pääosa maaseudunkin liikenteestä tullaan järjestämään PSAn mukaisesti Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei lipputukea Maaseudun liikenteessä julkinen rahoitus pääosin muuta kuin lipputukea Edullisiin lipputuotteisiin sekä lippu ja maksujärjestelmien yhteensovittamiseen useita vaihtoehtoja Kattava yhteistyö tarpeen: toimivaltaisten viranomaisten kesken toimivaltaisten viranomaisten ja peruskuntien kesken viranomaisten ja liikenteenharjoittajien kesken

17 DE MINIMIS TUKI KOMISSION ASETUS (EY) N:O 1998/2006 PERUSTAMISSOPIMUKSEN 107 JA 108 ARTIKLAN SOVELTAMISESTA VÄHÄMERKITYKSISEEN TUKEEN asetus vähämerkityksisten valtiontukien myöntämisestä, koskee myös kuntien ja kuntayhtymien tukia suora tuki, korkotuki, lainan takaus, pääomasijoitus, myös esimerkiksi valikoiva verohelpotus, alennettu vuokra tai alennuksella tarjottu julkinen palvelu vähämerkityksinen tuki ei vääristä kilpailua tai jäsenvaltioiden välistä kauppaa tuella helpotetaan yrityksen taloudellista tilannetta asetus sallii toimintatuen (tuki operatiivisiin kustannuksiin), jotka ovat muutoin kiellettyjä Suomen de minimis tuet ovat useimmissa tapauksissa olleet kehittämistuen tyyppisiä (kehittämisavustus, T&K, starttiraha jne.) tai erityisolosuhteita huomioon ottavia tukia (esimerkiksi alueellinen kuljetustuki)

18 KIITOS! Henriika Weiste WayStep Consulting