Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä

Transkriptio

1 Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Silja Siltala liikenneinsinööri

2 Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä kuljetuksiin liittyviä tehtäviä, joilla turvataan tiettyjen ryhmien liikkumismahdollisuuksia: perusopetuksen koululaiskuljetukset (perusopetuslaki), vammaisten liikkumiseen liittyvät tehtävät (vammaispalvelulaki) sekä sosiaalihuoltolain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain kuljetussäädöksien tehtävät Kaikkien käytettävissä olevien joukkoliikennepalvelujen järjestäminen ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä, mutta lähes kaikki kunnat ovat jollakin tapaa osallistuneet joukkoliikenteen järjestämiseen ja tukemiseen omalla alueellaan Kunnat hankkivat tarvitsemansa kuljetus- ja joukkoliikennepalvelut yksityisiltä yrittäjiltä (taksiyrittäjät ja linja-autoyrittäjät). Kuntien on noudatettava kuljetusostoissa hankintalakia. 2

3 AVOIN JOUKKOLIIKENNE Valtion rahoittama: *alueellinen liikenne kaukoliikenne *suuret kaupunkiseudut *lähijunaliikenne *kehittäminen Kuntien rahoittama: *kaupunkien liikenne *alueellinen liikenne KOULULAISTEN, VAMMAISTEN, VANHUSTEN JA SAIRAIDEN KULJETUKSET KELA:n koulumatkatuki: *maksetaan toisen asteen opiskelijalle, jolla yli 10 km koulumatka ja matkakustannukset yli 54 / kk KELA maksaa omavastuun (43 / kk) ylittävät kustannukset Kuntien ostama perusopetuslain mukainen Koulukuljetus: *koululaisilla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen *kunnat maksavat *valtio osallistuu valtionosuusjärjestelmän kautta Kuntien maksama tuki vaikeavammaisten kuljetuksiin: *Erityiset vaikeudet liikkumisessa joukkoliikennevälineissä vamman tai sairauden vuoksi *Kunta maksaa väh. 18 matkaa / kk sekä koulu- ja työmatkat (-omav.) Sairausvakuutuslain mukainen Matkakorvaus: * KELA maksaa kaikille kansalaisille korvauksen matkasta sairauden hoitoon tai sairaan saattamisesta *KELA korvaa omavastuun (14,25 ) ylittävät kulut Kuntien maksama tuki henkilöille (vanhuksille), jotka eivät täytä vaikeavammaisuuden kriteerejä: *Harkinnanvaraihen kunnan maksama tuki tulojen ja tarpeen perusteella *omavastuu joukkol. taksan mukaan Kuntien ja ELY:jen ostama joukkoliikenne VR tuottaa junaliikenteen Opiskelijat, joilla pitkä matka / korkeat kulut Kunta hankkii ja maksaa liikennepalvelun Kunta korvaa asiakkaalle omavastuun yli Menevän osan Vaikeavammaiset, joiden kuljetuspalvelun päättää sosiaalityöntekijä, apuna mm. lääkärintodistus Kaikki sairauden takia matkoja tekevät Kunta korvaa asiakkaalle omavastuun yli Menevän osan Ikä-ihmiset kunnan harkinnan ja ehtojen perusteella Liikennöitsijät tuottavat bussiliikenteen Avoin kaikille tuettuun hintaan Liikennöitsijät tuottavat joukkoliikennepalvelut Taksiyrittäjät ja liikennöitsijät tuottavat palvelut Taksiyrittäjät tai liikennöitsijät tuottavat palvelut 3 Koululaiset, joilla yli 5 km matka tai matka vaikea, rasittava tai vaarallinen Taksiyrittäjät tuottavat palvelut Taksiyrittäjät tuottavat palvelut

4 Julkinen rahoitus joukkoliikenteessä ja muissa henkilökuljetuksissa Edellä ollut kaavio kuvaa pelkistettynä sellaisia henkilökuljetuksia, joissa on joko suoraa julkista tukea tai matkojen korvauksia asiakkaille. Kuvion liikenteissä julkisen rahoituksen määrä on yli miljardi euroa. LVM on rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä todennut, että jos saataisiin säästettyä 10 %, saataisiin 100 milj. euron säästö, josta 70 milj. kohdentuisi kuntiin ja 30 milj. valtiolle. Arviolle ei ole pohjaksi konkreettisia laskelmia. Valtiovallan toimenpiteet ovat valitettavan usein ristiriitaisia: mm. polttoaineveron nosto nostaa myös kuljetuskustannuksia, joten kuljetusmenot kasvavat. Samoin valtion joukkoliikennetuen vähentäminen ja sen ostovoiman hiipuminen lisää erilliskuljetusten tarvetta. Tarve kuljetusmenojen hillintään kuitenkin on ja pyrkimys menojen kasvun leikkaamiseen logistiikkaa kehittämällä on tavoitteena. Arvioita säästöistä, toimenpidemahdollisuuksia ja yhteistyömuodoista pyritään konkretisoimaan tehtävien pilottien avulla. 4

5 Julkinen rahoitus 2012 ja realistisia säästömahdollisuuksia/1 Joukkoliikenne Valtion alueelliset ostot 40 milj. Suurten kaupunkien jkl- tuki 10 milj. Junien lähiliikenneostot 10 milj.» Valtio yhteensä 60 milj.» Kuntien joukkoliikennetuki 360 milj.» Joukkoliikenne yhteensä 420 milj. Säästömahdollisuudet» Liikennöinnin kustannustaso nousee mm. polttoaineverotuksen kiristyksen vuoksi. Valtion rahoitus ei kata kustannustason nousua, joten joko palveluja vähennetään, lipunhintoja nostetaan tai kunnat maksavat valtionkin osuuden. Valtion säästöt lisäävät kuntien jkl- menoja ja palvelujen vähentäminen lisää sekä kuntien että Kelan korvaamien erilliskuljetusten menoja.» Suurin osa kuntien jkl- menoista tulee suurilta kaupunkiseuduilta. Kaupunkiseuduilla on tarve kehittää joukkoliikennettä sekä ilmasto- että liikennepoliittisista syistä. Liikenteet on kilpailutettu ja kilpailutuksen hyödyt käytetään palvelujen parantamiseen, mm. esteettömän kaluston käyttöön.» Liikenteen tehostaminen on tarpeen palvelutason säilyttämiseksi. Joukkoliikenneviranomaisten yhteistyö kuntien kanssa kuljetusten ja joukkoliikenteen integroivaan suunnitteluun hidastaa kuljetusmenojen kasvua.» Liikenteen kilpailuttaminen määrittelee markkinahinnan. Kilpailun edistäminen tarpeen. 5

6 Julkinen rahoitus 2012 ja realistisia säästömahdollisuuksia/2 Perusopetuksen kuljetukset Kunnat 172 milj. Säästömahdollisuudet» Mahdollisuus säästöihin /menojen nousun hidastamiseen on vain kuljetusten tehostamisen kautta, sillä joukkoliikennepalvelujen supistaminen, liikennöinnin kustannusten nousu (mm. polttoaineveron nousu, taksitaksan korotus) ja joillakin alueilla pidentyvät koulumatkat lisäävät koulukuljetusten kustannuksia.» Toimenpiteet: suunnittelu- ja logistiikkayhteistyö joukkoliikenteen viranomaisen kanssa niin, että koulumatkoja voidaan ohjata mahdollisimman paljon joukkoliikenteeseen ja yhteiskäyttöisiin erilliskuljetusautoihin, liikenteen kilpailuttamisen edelleen kehittäminen» Tavoitteena menojen kasvun leikkaaminen. 6

7 Julkinen rahoitus 2012 ja realistisia säästömahdollisuuksia/3 Kuntien muut kuljetukset» Vammaispalvelulaki 140 milj.» Sosiaalihuoltolaki ~25 milj.» Terveydenhuollon kuljetukset ~20 milj. Säästömahdollisuudet» Erityisesti tarve ennalta ehkäistä vanhusväestön laajamittaista suoraa siirtymistä VPL:n erilliskuljetuksiin eli ehkäistä menojen ennustettua kasvua» Palveluliikenteen, esteettömän joukkoliikenteen, kutsuliikenteen, yhteiskäyttöisten kuljetusten edelleen kehittäminen, liikenteen hoidon kilpailuttaminen» Yhteistyö joukkoliikenneviranomaisten ja Kelan kanssa kutsuohjattujen liikenteiden järjestämiseksi on tarpeen» Parhaillaan on myös vireillä Sote-uudistus ja SHL sekä vammaisia koskeva lainsäädäntöuudistus 7

8 Kuntien ongelmia henkilökuljetuksiin liittyen/1 Kasvava autoistuminen ja maaseudun väestömäärän väheneminen ovat vähentäneet joukkoliikenne- ja taksipalvelujen kysyntää ja tarjontaa. Kysynnän ja valtion joukkoliikenteen määrärahojen ostovoiman vähentyessä maaseudun joukkoliikennepalvelut ovat heikentyneet, mikä lisää kuntien erillisten kuljetuspalvelujen järjestämistarvetta ELYt eivät ole pystyneet korvaamaan ostoilla kannattamattomina lakkautettuja bussivuoroja, joten kunnat ovat joutuneet järjestämään peruspalveluksi täydentävää liikennettä, palvelulinjoja ja erilliskuljetuksia lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. 8

9 Kuntien ongelmia henkilökuljetuksiin liittyen/2 Taksilupien määrä on kiintiöity, joten liikennepalvelujen hankinnoissa ei synny toimivia markkinoita eikä todellista kilpailua. Isoista takseista (1+8 matkustajaa) on pulaa, pikkubusseilla (yli 9 matkustajaa) on tätä jossain määrin korvattu. Julkisista kuljetuksista puuttuu hintasääntely. Julkisissa kuljetuspalveluissa ei ole käytössä enimmäistaksaa, joten on mahdollisuus hintojen nousuun rajatuilla markkinoilla kilpailutettaessa. Ylihinnoittelua on joissakin kunnissa jouduttu rajaamaan tarjouspyynnöissä hintakatolla. 9

10 Kuntien ongelmia henkilökuljetuksiin liittyen/3 Liikennöinnin kustannustaso on noussut (palkat, polttoainevero) Perusopetuksen kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt samassa suhteessa kuin oppilasmäärät eli suhteellinen osuus on pysynyt n. 23 % suuruisena. Kuljetuskustannukset ovat nousseet keskimäärin 5 %:n verran vuositasolla, mihin vaikuttanee liikennöintikustannusten nousun ohella oppilaiden kuljetusmatkojen kasvu koulujen lakkauttamisen yhteydessä. 10

11 Mitä kunnat ovat tehneet logistiikassa kuljetusmenojen hillitsemiseksi n. 250 kunnassa on toiminnassa kilpailutettuja palvelu- ja asiointilinjoja (suuri osa kutsuohjattuja), joilla edistetään varsinkin vanhusten kotona asumista ja palvelujen saatavuutta Kymmenessä kaupungissa on toiminnassa matkojen yhdistelykeskukset, joissa mm. yhdistellään VPL ja SHL- matkoja, käytetään kilpailutettuja liikennepalveluja ja ohjataan palvelulinjojen käyttöä (myös pienempimuotoisia yhdistelyjärjestelmiä käytössä) Joka viidennessä kunnassa on päätoiminen koulukuljetuksista vastaava kuljetuskoordinaattori Kunnat hankkivat kuljetuspalvelut kilpailuttamalla Kunnissa on käytössä ns. päiväautoja, joiden liikennöinti on jaettu usean eri kuljetustarpeen kesken Kunnat ovat tehneet kuntien välistä yhteistyötä matkojen järjestämisessä (mm. Keski-Savo) Osa kunnista tekee hyvää yhteistyötä joukkoliikenneviranomaisten kanssa kuljetustarpeiden yhdistämiseksi joukkoliikenteeseen 11

12 Miten hallita kuljetusmenoja kunnissa Nimetään kunnan tai kuntien yhteinen logistikko/ kuljetuskoordinaattori, jolle taataan riittävä työaika ja toimivalta Kunnan kuljetuksista ylläpidetään säännöllisesti riittävät tiedot kokonaisuuden hallitsemiseksi = tiedolla johtaminen Eri hallintokuntien kuljetustarpeita käsitellään logistisesti yhtenä kokonaisuutena: tiedonhallinta, suunnittelu, hankinta, seuranta Yhteistyötä joukkoliikenteen viranomaisten kanssa tehdään säännöllisessä prosessissa Joukkoliikenteen esteettömyyttä lisätään /jkl- viranomainen Palvelulinjojen/ kutsuohjattujen linjojen palvelua kehitetään Otetaan aikanaan käyttöön henkilökuljetuspilottien pohjalta suositeltavia toimintamalleja 12