Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma

Transkriptio

1 2011 Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma Auran kunta Koski Tl kunta Loimaan kaupunki Marttilan kunta Oripään kunta Pöytyän kunta Tarvasjoen kunta Varsinais-Suomen ELY-keskus Insinööritoimisto Liidea Oy

2 2

3 Esipuhe Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelmassa on määritelty seutukunnan alueelle joukkoliikenteen tavoitteelliset palvelutasotavoitteet sekä palvelutasotavoitteita tukevat kehittämistoimenpiteet. Työssä on otettu huomioon alueen joukkoliikenteen kysynnässä ja tarjonnassa viime vuosina tapahtuneet muutokset sekä ennakoitu lähivuosien joukkoliikenteen kysynnän muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä. Lisäksi työssä on huomioitu voimaan astuneen joukkoliikennelain vaikutukset joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä. Työn aikana on käyty vuoropuhelua seutukunnan joukkoliikenteestä vastaavien tahojen kanssa. Marraskuun 2011 lopussa järjestettiin suunnitteluseminaari, jossa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita ja alustavia kehittämistoimenpiteitä tarkasteltiin yhteistyössä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Alueen asukkailla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä joukoliikenteen nykyisestä palvelutarjonnasta ja kehittämistarpeista Internet-kyselyn kautta. Asukkaiden mielipiteet otettiin työn sisällössä huomioon. Suunnittelutyötä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Kunnanjohtaja Kari Jokela, pj. Kunnanjohtaja Mika Joki Kunnanjohtaja Jari Kesäniemi Kaupunginjohtaja Jari Rantala Kunnanjohtaja Juhani Tynjälä Kunnanjohtaja Marja Tuohimaa Kunnanjohtaja Oili Paavola Joukkoliikenneasiantuntija Soile Koskela Ylitarkastaja Pertti Postinen, Maakuntainsinööri Janne Virtanen Ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen, siht. Pöytyä Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Tarvasjoki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Yrityskolmio Suunnitelman laatimisesta on vastannut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työn projektipäällikkönä toimi dipl.ins. Anu Eloranta saakka ja dipl. ins. Reijo Vaarala lähtien. Suunnittelijana toimi AMK ins. Annakreeta Salmela Täydennetty

4 4

5 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO Työn lähtökohtia Työn tavoitteet Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA Perustietoja Loimaan seudun kunnista Koulut ja oppilaitokset Työssäkäynti ASUKASKYSELY HENKILÖKULJETUKSET Kuntien oikeudet ja velvoitteet Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet Kuntien henkilökuljetusten rahoitus Kelan korvaamat henkilökuljetukset NYKYINEN JOUKKOLIIKENNE ELY-keskuksen vastuulla oleva liikenne Kuntien järjestämät avoimet joukkoliikennepalvelut Joukkoliikenteen tarjonta Yhteenveto joukkoliikenteen tarjonnasta Seutu- ja työmatkaliikenteen liput JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus Palvelutasotavoitteiden määrittelyn lähtökohta Käyttäjäryhmät Valtakunnan tason linjausten mukaiset joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Loimaan seutukuntaan Palvelutasotavoitteiden toteutuminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liikenteen järjestäminen Lippujärjestelmät Tiedottaminen Fyysinen toimintaympäristö (matkaketju) JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

6 6

7 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohtia Loimaan seutukunnan joukkoliikenneselvityksen laadinnan lähtökohtana on turvata ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä järjestää kunnan maksamat kuljetukset kustannustehokkaasti ja käyttäjien näkökulmasta riittävällä palvelutasolla. Suomen joukkoliikennejärjestelmä on murrosvaiheessa. Uusi joukkoliikennelaki ja sen myötä EU:n palvelusopimusasetus tulivat voimaan Lakimuutos vaikuttaa mm. joukkoliikenteen suunnittelu- ja sopimusjärjestelmiin. Laki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Loimaan seutukunnassa palvelutason määrittely tehdään osana tätä suunnitelmaa. Loimaan seudulla toimivaltainen viranomainen on toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 1.2 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on kehittää seudun joukkoliikennepalveluja siten, että käytettävissä olevilla resursseilla pystytään palvelemaan alueen asukkaita mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti sekä karsimaan mahdollisia päällekkäisyyksiä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palveluissa. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä Loimaan seutukunnan kuntien alueella ajettavaa ostoja sopimusliikennettä tiiviissä yhteistyössä liikenteenharjoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Lisäksi työssä pohditaan muita joukkoliikenteen kehittämiseen liittyviä asioita, kuten esim. lippujärjestelmiä ja joukkoliikenteen tärkeimpiä liityntäpysäkkejä. Työssä optimoidaan joukkoliikenteeseen kohdennettavien resurssien käyttöä siten, että mahdollisimman tehokkaalla yhteiskunnan taloudellisella panostuksella pystytään luomaan järjestelmä, joka vastaa seudun asukkaiden liikkumistarpeita ja tarjoaa mahdollisimman hyvän palvelutason, jotta joukkoliikenne voi aidosti olla potentiaalinen liikkumisvaihtoehto. Mahdolliset päällekkäisyydet kuljetuspalveluissa karsitaan ja etsitään tehokkaita keinoja liikennepalvelujen hankintaan kustannustehokkaasti. Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tavoitteena on tuottaa ELY-keskukselle ja kunnille työkalu, jonka avulla voidaan varmistaa henkilökuljetusten tarjonnan säilyminen riittävän laadukkaana tai vähintään kysyntään sopeutettuna. Palvelutasotavoitteiden asettaminen varmistaa myös kuntien ja eri alueiden tasapuolisen kohtelun, eli samantyyppisille alueille pyritään tarjoamaan samantyyppiset palvelut. Kehittämisohjelmalla varmistetaan rajallisten rahoitusresurssien tehokas ja tavoitteita vastaava kohdentaminen sekä luodaan liikennesuunnittelijoille työväline käytännön kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja jatkosuunnittelua varten. Lisäksi kehittämisohjelmassa esitetään seudullisen yhteistyön kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla pyritään mm. alentamaan hallinnollisia rajoja siten, että joukkoliikenteen palvelutasossa ei tapahdu notkahduksia esim. kuntien rajoilla. 7

8 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeen (ALKU) myötä valtion aluehallinto muuttui vuoden 2010 alusta. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on parantaa hallinnon kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkiytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Uudistuksen myötä TEkeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautettiin ja niiden tehtävät organisoitiin alkaen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) sekä Aluehallintoviranomaiseen (AVI). Liikenteen näkökulmasta uudistuksen tavoitteena on mm. edistää liikennejärjestelmän toimivuutta sekä liikenteen turvallisuutta. Läänihallitusten vastuulla olevat joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyivät vuoden 2010 alusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Loimaan seudulla tehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Alueella ajetaan myös Uudenmaan ELY-keskuksen liikennettä Joukkoliikennelaki Julkista liikennettä säätelevät tietyt EU asetukset. EU:n komissio on antanut heinäkuussa 2005 rautateiden ja maanteiden julkisia henkilöliikennepalveluita koskevan palvelusopimusasetuksen, joka sisältää sääntöjä julkisen liikenteen palvelujen hankkimisesta. Taustalla on tarve määritellä sääntöjä tilanteeseen, jossa markkinalähtöisesti tuotettujen palvelujen lisäksi halutaan tarjota runsaampia ja laadukkaampia palveluja sekä edullisempia hintoja. Koska palvelusopimusasetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta eikä kansallinen laki saa olla sen kanssa ristiriidassa, entinen henkilöliikennelaki korvattiin voimaan tulleella joukkoliikennelailla. Joukkoliikennelain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika. Joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen palvelutason määrittely tulee lakisääteiseksi. Palvelutason määrittelyssä on otettava huomioon erityisesti kansalaisten tarpeet, rahoitus sekä ympäristö- ja yhteiskunnalliset hyödyt. Joukkoliikennelakia sovellettaessa lupaviranomaisen eli ELY:n tai kunnallisen viranomaisen on ensimmäiseksi arvioitava markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan määrän ja laadun riittävyyttä. Mikäli markkinaehtoinen joukkoliikenne ei täytä palvelutason vaatimuksia, voi viranomainen käyttää palvelusopimusasetuksen tarjoamia keinoja tukemaan markkinaehtoisen liikenteen riittävyyttä. Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa lupaviranomaiset tekivät liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka ovat voimassa pääsääntöisesti sopimuksen taustalla olevan linjaliikenneluvan voimassaoloajan. Liikenteenharjoittajan halutessa sopimuksen voimassaoloaikaa on kuitenkin voitu jatkaa kesäkuuhun 2014 saakka myös siinä tapauksessa, että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy ennen sitä. Liikenteenharjoittaja voi esittää sopi- 8

9 musaikana muutoksia liikenteen aikatauluihin ja reitteihin tai esittää vuorojen lakkauttamista. Siirtymäajan liikennöintisopimuksen puitteissa ei kuitenkaan voida lisätä vuoroja, mutta vuoroja voidaan vähäisessä määrin korvata toisilla vuoroilla. Loimaan seutukuntaa koskevat siirtymäajan liikennöintisopimukset on esitetty kohdassa 5.1. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki vaikuttivat myös lippujen hinnanalentamiseen liittyviin korvausmenettelyihin ja tuen määrään, koska entisten lippusopimusten korvausperiaatteet eivät olleet palvelusopimusasetuksen mukaisia. Yhtenä joukkoliikennelain tavoitteena on kuitenkin taata entisten kaltaisten lipputuotteiden jatkuvuus. Uusi lipputuen korvausmalli poikkeaa entisestä siinä, että jatkossa tukea maksetaan vain liikennöitsijöiden todellisia kustannuksia vastaavasti eli ylikompensaatiota ei makseta. Ennen tehdyistä kuntien ja liikenteenharjoittajien välisistä lippusopimuksista tehtiin uudet yhteistyösopimukset lisäasiakirjoineen, jotka ovat osa siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Seutu- ja työmatkalippujen osalta vastuu korvausvelvoitteiden täyttämisestä siirtyi vuoden 2011 alusta kunnilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, jotka ovat siirtymäajan liikennöintisopimusten sopimusosapuolia. Kunnat ovat tehneet ELY-keskusten kanssa yhteistyösopimukset, joiden nojalla kunnat osallistuvat jatkossa lippujen subventointiin. Kunnat päättävät myös jatkossa lippujen asiakashinnoista. Joukkoliikennelaissa säädetään lupaviranomaisen velvollisuus määritellä joukkoliikenteen palvelutaso. Ennen lain voimaantuloa määritellyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Muussa tapauksessa palvelutasotavoitteet on määriteltävä vuoden 2011 loppuun mennessä. 9

10 2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA 2.1 Perustietoja Loimaan seudun kunnista Suunnittelualueeseen kuuluvat Loimaan seudun kunnat, jotka ovat Loimaan kaupunki sekä Auran, Koski Tl:n, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kunnat. Alueen päätieverkko muodostuu valtateistä 9 ja 10 sekä kantatiestä 41. Myös valtatie 2 sivuaa suunnittelualuetta Loimaalla. Alueen halki kulkee myös Turku-Tampere rautatie. Loimaalla on suunnittelualueen ainoa rautatieasema, jossa junat pysähtyvät. Lähin lentoasema sijaitsee Turussa noin 10 kilometriä kaupungista pohjoiseen valtatien 9 välittömässä läheisyydessä. Kuvassa 1 on esitetty suunnittelualue ja pääliikenneverkko. Taulukossa 1 on puolestaan esitetty suunnittelualueen rakennetta kuvaavia tunnuslukuja. Kuva 1. Suunnittelualue ja liikenneverkko. Väestön määrä Tilastokeskuksen mukaan suunnittelualueella asui yhteensä asukasta. Lähes puolet asui Loimaalla (45,6 %) ja vajaa neljännes Pöytyäällä (22,9 %). Aurassa asui vajaat henkilöä ja muissa kunnissa oli asukkaita molemmin puolin Kokonaisuudessaan suunnittelualueen kunnat ovat Loimaata lukuun ottamatta varsin pieniä. 10

11 Pinta-alaltaan suunnittelualueen selkeästi suurimmat kunnat ovat Loimaa (848 km 2 ) ja Pöytyä (760 km 2 ). Näiden pinta-alojen suuruutta selittää se, että molemmissa kunnissa on tapahtunut viime vuosien aikana kuntaliitoksia. Kuntien taajama-aste vaihtelee % välillä. Suurin taajama-aste on Turkua lähimpänä sijaitsevalla Auran kunnalla (70 %). Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastaavalla etäisyydellä Turusta sijaitsevan Tarvasjoen taajama-aste on huomattavasti matalampi (48 %). Tarvasjoen naapurikunnalla, Marttilalla, on suunnittelualueen matalin taajama-aste (44 %). Auran asukastiheys (41 %) on myös selkeästi suurin ollen yli kaksi kertaa suurempi kuin seuraavaksi tiheimpiä kuntia. Taulukko 1. Perustietoja suunnittelualueen kunnista. Maapinta-ala km 2 Väestö ( ) Asukastiheys as/km 2 Taajamaaste (%) Maantiet km Aura 95, ,2 70,0 57 Koski Tl 191, ,7 56,0 83 Loimaa 848, ,9 66,6 426 Marttila 195, ,2 44,0 74 Oripää 117, ,0 55,0 70 Pöytyä 750, ,3 50,8 337 Tarvasjoki 102, ,1 48,2 56 Loimaan seutukunta 2299, , Tilastokeskuksen mukaan Loimaan seutukunnan väestön määrä on ollut viime vuosikymmenet hienoisessa laskussa, mutta ennusteen mukaan väestön kehitys on kääntymässä maltilliseen kasvuun. Kasvu ei ole kuitenkaan tasaista. Auran ja Tarvasjoen väestö kasvavat Turun imussa. Myös Oripään ja Pöytyän väestön ennustetaan kääntyvän hienoiseen nousuun. Loimaan ja Marttilan väestön kokonaismäärän ennustetaan säilyvän nykytasolla. Koski Tl:n kunnassa väestön vähenemisen ennustetaan jatkuvan. Lasten määrän ennustetaan kasvavan alueella seuraavan vuosikymmen aikana. Nuorten ja työikäisten määrä sen sijaan vähenee ja ikääntyneen väestön määrä kasvaa voimakkaasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Voidaankin todeta, että alueen väestö kasvaa käytännössä vain ikäihmisten osalta. / Ks. kuva 2 11

12 Kuva 2. Väestön kehitys vuosina sekä väestöennuste vuosille 2020 ja (Lähde Tilastokeskus). Asukastihentymät Suunnittelualueen kunnista Loimaa ja Pöytyä ovat monitaajamaisia, mitä osaltaan selittää viime vuosina tapahtuneet kuntaliitokset. Suunittelualueen suurimmat asukastihentymät esiintyvät nykyisten ja entisten kuntakeskusten alueilla, sekä suurimpien kylien kohdilla. Loimaalla asukastihentymiä on Loimaan keskustaajaman lisäksi Hirvikoskella, Mellilässä ja Alastarossa sekä jossakin määrin myös Virttaalla ja Metsämaalla. Pöytän kunnan asukastihentymät löytyvät 12

13 Riihikoskelta, kirkonkylästä, Kyröstä ja Yläneeltä. Muiden kuntien asukastihentymät sijoittuvat kuntakeskuksiin. Asukastihentymät näkyvät karttaesityksenä kuvassa 3. Kuva 3. Väestön määrä YKR-ruutujen mukaan Loimaan seudulla vuonna 2009 (lähde: SYKE/YKR 2011). 13

14 Elinkeinoelämä Loimaan seutukunnassa alkutuotannon osuus on suuri verrattuna muuhun Varsinais-Suomeen. Loimaan kaupungissa painottuu palvelualat ja Aura on seudun teollisuusvaltaisin kunta. Seudulle on keskittynyt kone- ja metalliteollisuutta sekä mekaanista puu-, rakennusmateriaali- ja elintarviketeollisuutta. Perinteisen maataloustuotannon rinnalle on kehittynyt lähiruokatuotantoon ja maaseutumatkailuun erikoistuneita maatiloja. Loimaan seudulla päivittäistavarakaupat ja muut päivittäiseen asiontiin liittyvät palvelut on saavutettavissa suhteellisen hyvin, sillä palveluverkosto on verrattain tiheä. Lähes kaikki asiointi voidaan suorittaa palveluidensa puolesta Loimaalla. Lisäksi jokaisessa kuntakeskuksessa on palvelut päivittäistä asiointia varten. Myös entisissä kuntakeskuksissa palvelut ovat lähes yhtä kattavat kuin nykyisissä kuntakeskuksissa. Päivittäistavaraa myyviä kauppoja on kuntakeskusten lisäksi mm. Yläneellä, Kyrössä, Pöytyän kirkonkylällä, Mellilässä, Alastarossa, Metsämaalla ja Virttaalla. Lisäksi monessa em. mainitussa taajamassa on kaupan lisäksi muita palveluita, kuten esim. apteekki, pankki, postin asiamiespiste tai ravintola. Seutukunta sijaitsee Turun, Tampereen ja Helsingin kaupunkiseutujen keskiössä. Autolla ajaa Loimaalta Turkuun alle tunnissa (66 km), Tampereelle reilussa tunnissa (93 km) ja Helsinkiin vajaassa kahdessa tunnissa. Turkuun on myös suhteellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet (ks. kohta 5.3). Suurista kaupunkiseuduista Turku on kuitenkin seudun ainoa merkittävä pendelöintikunta, erityisesti Pöytyään ja Auran osalta (ks. kohta 2.3). Väestön, asukastihentymien ja elinkeinorakenteen vaikutukset joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen ja henkilökuljetuspalvelujen kannalta väestön väheneminen ja ikärakenteen kehitys johtavat palvelujen kysynnän muuttumiseen. Koulukuljetusten piirissä olevat lapset ja nuoret ovat maaseutualueilla joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjiä. Koska lasten määrän ennustetaan säilyvän jokseenkin nykytasossa, ei joukkoliikenteen kysynnässä ole siltä osin odotettavissa merkittäviä muutoksia. Työssäkäyntiä palvelevan joukkoliikenteen toimintaedellytykset sen sijaan heikkenevät työikäisen väestön vähentyessä. Ainostaan Auran ja Turun välisen joukkoliikenteen kysynnän voidaan ennakoida kasvavan työikäisen väestön kasvun myötä. Väestön ikääntyminen asettaa paineita myös asiointi- ja palveluliikenteiden kehittämiseen. Koska jatkossa eläkeikää lähestyvistä ikäluokista yhä suurempi osuus on autoilevia, voidaan olettaa, että ikäihmisten kuljetuspalvelujen kysyntä ei kasva aivan yhtä voimakkaasti kuin ikääntyvien määrä. Kuljetuspalvelujen tarvitsijoiden ennakoidaan olevan jatkossa entistä huonokuntoisempia, jolloin yksilöllisten palvelujen tarpeet korostuvat. Loimaan seutukunnassa ei esiinny missään kohtaa sellaisia asukastihentymiä, jotka mahdollistaisivat palvelutasoltaan hyvän markkinaehtoisen liikenteen syntymisen. Asukastihentymät ja elinkeinoelämä eivät myöskään tue kuntien sisäiseen liikenteenteeseen paikallisliikennemäisen joukkoliikenteen syntymistä. Sisäisen liikenteen tuleekin tukeutua seudulliseen liikenteeseen tai palveluliikennemäiseen liikenteeseen. 14

15 2.2 Koulut ja oppilaitokset Loimaan seudun kuntien oppilaat voivat suorittaa peruskoulun oppimäärän oman kuntansa alueella lukuun ottamatta Oripään ja ja Marttilan kuntia. Oripäässä ja Marttilassa on 1-6 luokkien koulu, mutta 7. luokasta eteenpäin oripääläiset suorittavat peruskoulunsa Loimaalla Alastaron yläkoulussa ja marttilalaiset Koski Tl:n yläasteella. Seudun lukiot sijaitsevat Loimaalla, Kyrössä ja Koski Tl:ssä. Ammattioppilaitokset kuuluvat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jonka jäseniä ovat kaikki suunnittelualueen kunnat. Kaikki yksiköt sijaitsevat Loimaan keskustaajaman läheisyydessä. Loimaalla on myös Turun ammattikorkeakoulun yksikkö. Lähin yliopisto on Turussa. Kuva 4. Loimaan seutukunnan koulut ja oppilaitokset. 2.3 Työssäkäynti Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee alueella seuraavien vuosikymmenien aikana. Tämä heijastunee myös jonkin verran joukkoliikenteen kysyntään. Myös työssäkäyntiaikojen yhä suurempi hajonta heikentää mahdollisuuksia tehdä työmatkoja joukkoliikenteellä. Seudun merkittävimmät työssäkäyntivirrat suuntautuvat Loimaalle, Pöytyäälle ja Auraan. Loimaalla käydään työssä Pöytyäältä, Oripäästä ja Aurasta sekä seudun ulkopuolelta mm. Turusta, 15

16 Turku Lieto Raisio Salo Forssa Tarvasjoki Huittinen Ypäjä Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma Ypäjältä, Huittisista ja Forssasta. Pöytyäällä käydään työssä Loimaalta, Aurasta, Oripäästä ja Marttilasta sekä seudun ulkopuolelta Turusta. Aurassa käydään työssä Pöytyäältä ja seudun ulkopuolelta Turusta. Seudulta käydään monin paikoin työssä Turussa. Turkua lähellä olevista Aurasta, Pöytyäältä ja Tarvaisista käydään verrattain paljon työssä myös Liedossa ja Raisiossa. Mainitsemisen arvoista on myös, että Koski Tl:stä ja Marttilasta käydään melko paljon työssä Salossa ja Loimaalta Forssassa. Tarkastellaan monitaajamaisten kuntien, Loimaan ja Pöytyään, pendelöintiä taajamittain Varsinais-Suomen liiton YKR-taajamista tuottaman aineiston perusteella. Aineistosta voidaan havaita, että Loimaalta Forssaan pendelöijistä kaksi kolmasosaa asuu Loimaan keskustaajamassa tai Hirvikoskella. Turusta Loimaalle pendelöijät suuntaavat lähes täysin matkansa Loimaan keskustaajamaan tai Hirvikoskelle. Sen sijaan Pöytyäältä ei ole erotettavissa yksittäistä taajamaa, joka erottuisi ulos- tai sisäänpäin suuntautuvassa pendelöintivirrasta selkeästi toisistaan. Loimaalta pendelöidään Pöytyään taajamista eniten Kyröön (vajaa kolmannes ao. pendelöintivirrasta), Riihikoskelta Auraan (viidesosa ao. pendelöintivirrasta). Sen sijaan Aurasta pendelöidään lähes yhtä paljon Kyröön ja Pöytyään kirkonkylään (kumpaankin vajaa neljännes ao. pendelöintivirrasta). Pöytyään taajamista Ylänneelle pendelöidään vähiten. Taulukoissa 2-4 on esitetty alueen työmatkavirrat. Havaittavuuden vuoksi taulukkoihin on merkitty vain ne yhteysvälit, joiden välillä kulkee vähintään 50 pendelöijää. Vähintään sadan henkilön pendelöintimäärää pidetään usein alarajana harkittaessa työmatkayhteyksien järjestämistä joukkoliikenteellä. Sadan henkilön rajaa on sovellettu myös julkisen liikenteen peruspalvelutason määrittelyssä alarajana työmatkayhteyksien järjestämiselle. Taulukko 2. Suurimmat pendelöintivirrat Loimaan seutukunnan sisällä vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskus). Työpaikan sijaintikunta Asuinkunta Aura Koski Tl 638 Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Tarvasjoki 308 Taulukko 3. Suurimmat pendelöintivirrat Loimaan seutukunnasta ulos vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskus). Työpaikan sijaintikunta Asuinkunta Aura Koski Tl 114 Loimaa Marttila Oripää 54 Pöytyä Tarvasjoki

17 Aura Koski Tl Loimaa Marttila Oripää Pöytyä Taulukko 4. Suurimmat pendelöintivirrat seudun ulkopuolelta Loimaan seutukuntaan vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskus). Tarvasjoki Loimaan seutukunnan joukkoliikennesuunnitelma Työpaikan sijaintikunta Asuinkunta Turku Salo 65 Ypäjä 141 Huittinen 121 Forssa 76 Humppila 55 Säkylä 55 Punkalaidun 54 Jokioinen 53 17

18 3 ASUKASKYSELY Asukkaiden mielipiteitä seudun joukkoliikenteestä ja sen kehittämistarpeista tiedusteltiin elosyyskuussa 2011 järjestetyllä asukaskyselyllä. Kyselyyn oli mahdollista vastata ZEF-arviointikoneella Internetissä. Linkki kyselyyn oli rakennettu Loimaan seutukunnan seutuportaaliin sekä kuntien Internet-sivuille. Lisäksi kunnat järjestivät mahdollisuuden vastata kyselyyn paperilomakkeella mm. kirjastoissa ja terveyskeskuksissa. Kyselystä tiedotettiin etukäteen seudun sanomalehdissä ja kuntien Internet-sivuilla. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 241 henkilöä. Vastauksia saatiin seudun jokaisen kunnan asukkailta kaikista ikäluokista. Lähes puolet vastaajista oli työssäkävijöitä ja noin 40 % opiskelijoita tai koululaisia. Puolet vastanneista käytti joukkoliikennettä säännöllisesti, mutta vastanneiden joukossa oli myös kolmasosa niitä, jotka tekivät enintään neljä joukkoliikennematkaa kuukaudessa. Suurin osa vastanneiden suorittamista joukkoliikennematkoista tehtiin linjaautolla, joskin neljäsosa kertoi tehneensä viimeisen kuukauden aikana myös junamatkoja. Noin puolet vastanneista ilmoitti käyttävänsä joukkoliikennettä kodin ja opiskelupaikan välisiin matkoihin. Seuraavaksi eniten joukkoliikennettä käytettiin harrastustarkoituksiin, mikä ylitti mm. työmatkoihin käytettävien matkojen määrän. Tarkkaa analyysiä joukkoliikenteen matkatyyppien jakaumista ei voida kuitenkaan tehdä kyselyn perusteella, koska vastauksista ei käy ilmi montako matkaa kukin vastaaja teki kuukaudessa eri käyttötarkoituksiin. Vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että työmatkojen osuus joukkoliikenteen matkoista oli verrattain pieni. Suurimpina esteinä joukkoliikenteen käytölle koettiin hankalat aikataulut ja pitkät odotusajat sekä joukkoliikennepalvelujen vähäisyys tai niiden puuttuminen. Noin neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että matka lähimmälle pysäkille oli liian pitkä tai hankala taikka joukkoliikenne oli hidasta. Vain viidennes koki matkustamisen joukkoliikennevälineessä olevan liian kallista. Kehittämistoimenpiteissä nousivat eniten esille vuorotarjonnan lisääminen sekä matkustamisen hinnan alentaminen ja parempi liikennepalvelujen tiedottaminen. Vuorotarjonnan lisääminen kohdistui moniin reitteihin ja tarkoitusperiin. Vastauksissa nousi esille mm. tarve käydä joukkoliikenteellä ilta-aikaan Turussa kulttuuritapahtumissa ja harrasteissa. Joukkoliikenteen tiedottamiseen liittyen aikatauluista, reiteistä, lippujen ostopaikoista ja hinnoista haluttiin saada keskitetysti tietoa. Muita asukaskyselyssä esille nousseita asioita olivat mm. Loimaan ja Turun välisen junaliikenteen parempi hyödyntäminen tiheämmän asemavälin ja parempien työssäkäyntiyhteyksien avulla sekä työmatkaliikkumista edistävien matkaketjujen kehittämisessä henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin parantaminen pysäkkien ja terminaalien yhteyteen. Joukkoliikennettä pidettiin ympäristöllisesti tärkeänä asiana ja sen käyttöä henkilöautoa edullisempana. Yleisesti joukkoliikenteen käyttöä oltiin valmiita lisäämään, jos palvelutaso paranisi. 18

19 Kuva 5. Otanta asukaskyselyn tuloksista. 19

20 4 HENKILÖKULJETUKSET 4.1 Kuntien oikeudet ja velvoitteet Joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan kunnat voivat toimia yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluja myös toisen kunnan alueelle. Lisäksi laissa on määritelty oikeus sopia seutu- ja kuntalippujen hinnoista. Kunnilla ei ole kuitenkaan lakisääteistä velvoitetta osallistua avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Varsinaisia henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä, kuten perusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa. 4.2 Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet Koulukuljetukset Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oikeus koulun valintaan on laajentunut. Oppilaalla on oikeus pyrkiä muuhunkin kuin kunnan hänelle osoittamaan perusopetuksen kouluun. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään koulukuljetusta toissijaisille hakijoille, mutta voi halutessaan järjestää maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslain mukaisesti oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Taulukossa 5 on esitetty Loimaan seudun kunnissa sovellettavat käytännöt oppilaskuljetuksissa. Kaikissa kunnissa yli kolmen kilometrin etäisyydellä koulusta asuvat 1-2 luokkien oppilaat saavat ilmaisen koulukyydin. Koski Tl:ssä, Marttilassa, Oripäässä ja Tarvasjoella käytäntöä noudatetaan vielä 3 luokan oppilaiden osalta. Näitä ylemmillä luokilla kaikissa kunnissa koulukyydin ehtona oli vähintään 5 kilometrin pituinen koulumatka. 20

21 Taulukko 5. Kuljetettavien oppilaiden määrä ja koulukuljetusperiaatteet Loimaan seudun kunnissa Kunta Kuljetettavien oppilaiden määrä Koulukuljetusperiaatteet Aura luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 3-9 luokilla 5 km Koski Tl luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km Loimaa luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 3-9 luokilla 5 km, poikkeukset tapauskohtaisella päätöksellä Marttila luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km, poikkeukset tapauskohtaisella päätöksellä Oripää luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km Pöytyä luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 3-9 luokilla 5 km, poikkeukset tapauskohtaisella päätöksellä Tarvasjoki luokilla koulukuljetuksen rajana 3 km, 4-9 luokilla 5 km Aurassa reittiliikenteen bussivuoroilla kulkee noin 60 oppilasta Auran yhtenäiskouluun. Muut oppilaskuljetukset hoidetaan takseilla. Koski Tl:n kuljetusoppilaat ja Koski Tl:n lukiossa opiskelevat ypäjäläiset kulkevat takseilla. Yläasteen ja lukion oppilaat kulkevat linja-autoissa Marttilasta Härkätien ja 10-tien suunnista sekä Loimaan suunnasta. Marttilasta oppilaat kulkevat linja-autoilla Koski Tl:n yläasteelle ja lukioon. Samoja linja-autovuoroja käyttävät myös Marttilan suunnassa asuvat koskelaiset oppilaat. Marttila ja Koski Tl kustantavat yhdessä ao. kouluvuorot. Loimaan kaupunki ostaa yhden linja-autokuljetuksen, joka kulkee koulupäivisin Loimaan keskustan ja Metsämaan välillä. Vuoroa käyttää 5-8 peruskoululaista, mutta se palvelee myös muita oppilaitoksia. Lisäksi 208 oppilasta kulkee kuudella eri reittiliikenteen vuorolla Metsämaalta, Kojonmaalta, Alastarosta, Niinijoelta ja Ypäjän suunnista Loimaan keskustaan. Oripäässä noin 30 oppilasta kulkee Oripään ala-asteelle aamulla reittiliikenteen linjaautovuoroilla ja iltapäivällä takseilla. Lisäksi vastaava määrä oppilaita kulkee sekä aamulla että iltapäivällä yksinomaan taksilla ala-asteelle. Yläasteikäiset kuljetetaan Alastaron yläasteelle linja-autolla (kunnan ostama vuoro). Pöytyäällä Ylänneen yhtenäiskouluun kulkee 54 oppilasta kunnan ostamalla linja-autovuorolla ja 12 oppilasta reittiliikenteen vuorolla. Yli 160 oppilasta kulkee Elisenvaaran kouluun reittiliikenteen vuoroilla, pääasiassa Pöytyään suunnasta. 23 oppilasta kulkee Kaulanperälle reittiliikenteen vuoroilla, pääasiassa Kyrön ja Kirkkotien suunnista. 7 oppilasta kulkee Heikinsuon kouluun reittiliikenteen vuoroilla. Lisäksi oppilasta kulkee Elisenvaaran lukioon reittiliikenteen vuoroilla. Tarvasjokelaisista oppilaista kunnan ainoaan kouluun kuljetetaan 120 oppilasta. Heistä 22 kulkee taksilla ja loput oppilaat kulkevat joko taksilla tai linja-autolla koulupäivän pituudesta riipuen. Liedonperän suunnan oppilaat kulkevat reittiliikenteen vuoroilla ja Horristen tai Suurilan suuntien oppilaat kunnan ostamilla vuoroilla. 21

22 Sosiaali- ja terveystoimien kuljetukset Kuntien sosiaali- ja terveystoimien laskennallista valtionapua saavat kuljetukset edustavat hyvin monimuotoista joukkoa erilaisia vanhusten ja vammaisten kuljetuksia. Lakiin sidottuja kuntien yksin maksamia kuljetuksia ovat mm. päivähoidon kuljetukset. Näiden lisäksi kunnat järjestävät mm. erilaisia kotipalvelun kuljetuksia ja ateriakuljetuksia. Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää harkinnanvaraisia kuljetus- ja saattajapalveluja, koska varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. THL:n tilaston mukaan vuonna 2010 sosiaalihuoltolain mukainen kuljetusoikeus oli Loimaan seutukunnan alueella yhteensä 152 henkilöllä. Taulukko 6. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelun saajien määrät 2010 sekä kuljetusperiaatteet. Kunta Kuljetettavien määrä Kuljetusperiaatteet Aura 17 Itsenäisesti asuville, liikuntarajoitteisille eläkeläisille sosiaalisen turvallisuuden ja yksilön toimintakyvyn edistämiseen, kauppa-, asiointi- ja virkistysmatkoihin Auran kunnan alueella. Myöntämisperusteena on taloudellinen tilanne, eikä palvelua myönnetä jos kotitaloudessa on käytettävissä oma auto ja ajolupa Enintään 8 matkaa/kk. Koski Tl vuotta täyttäneille, itsenäisesti asuville henkilöille, joilla on selkeä liikunta/toimintarajoite asiointi- ja virkistysmatkoihin Kosken kunnan alueella. Myöntämisperusteena taloudellinen tilanne. Loimaa 86 Ei tietoa myöntämisperusteista. (Vuonna 2011 SHL:n mukaisia kuljetuspalveluja ei ole myönnetty yksilöille.) Marttila 25 Myöntämisperusteina ovat hakijan terveydentila, sosiaaliset olosuhteet ja taloudellinen tilanne. 1 matka/vko Marttilan keskustaajamaan tai erityisestä syystä ympäristökuntiin. Oripää 6 Ei tietoa myöntämisperusteista. Pöytyä 3 Ei tietoa myöntämisperusteista. Tarvasjoki 0 Ei tietoa myöntämisperusteista. (Vuonna 2011 SHL:n mukaisia kuljetuspalveluja kuitenkin saa 12 henkilöä.) Kehitysvamma- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset Kehitysvammalaissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoon liittyvistä kuljetuksista. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat kuljetettavalle maksuttomia ja niihin on erityishuoltoa saavalla henkilöllä subjektiivinen oikeus. Erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Niiden käyttö rajoittuu siis erityishuollon toimintayksiköihin suuntautuviin kuljetuksiin. Erityishuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi kehitysvammaiselle voidaan järjestää muita kuljetuspalveluja esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kuljetuspalveluja järjestetään työssäkäynnin ja opiskelun tarpeisiin sekä vähintään 18 yhdensuuntaista virkistys- ja asiointimatkaa kuukaudessa. THL:n tilaston mukaan vuonna 2010 vammaispalvelulain mukainen kuljetusoikeus oli Loi- 22

23 maan seutukunnan alueella yhteensä 760 henkilöllä. Määrä on noussut noin 14 prosenttia parin viimeisen vuoden aikana. Suurin osa kuljetuspalveluoikeuksien lisääntymisestä selittyy väestön ikääntymisen myötä kasvaneella kuljetuspalvelujen tarpeella. Suhteessa väkilukuun kuljetusoikeuksia on myönnetty eniten Loimaalla. Taulukko 7. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun saajien määrät ja matkojen aluerajaukset Loimaan seudulla. Kunta Kuljetettavien määrä Matkojen aluerajaukset Aura 69 Auran kunnan ja sen naapurikuntien (Pöytyä, Tarvasjoki, Lieto) alueelle ja enintään 50 km päähän kuljetettavan kotoa Koski Tl 29 Kosken Tl kunnan alueelle sekä lähikuntiin: Salo, Somero, Loimaa ja Marttila. Pidempiä asiointimatkoja myönnetään yksilökohtaisen harkinnan mukaan. Loimaa 481 Enintään 50 km päähän kuljetettavan kotoa. Marttila 13 Marttilan kunnan alueelle tai lähikuntien alueelle, enintään 30 km päähän kuljetettavan kotoa. Pidempiä asiointimatkoja myönnetään yksilökohtaisen harkinnan mukaan. Oripää 13 Oripään lähikuntiin (Loimaa ja Pöytyä) ja Juvankosken erillisalueella myös Huittisiin ja Säkylään. Pöytyä 119 Lakisääteisesti: Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuntakohtaisia aluerajauksia ei ole tiedossa. Tarvasjoki 36 Lakisääteisesti: Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuntakohtaisia aluerajauksia ei ole tiedossa. 4.3 Kuntien henkilökuljetusten rahoitus Loimaan seudun kunnat käyttivät joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseen yli 3,2 miljoonaa euroa vuonna Summa voi olla myös enemmän, sillä sosiaalitoimien kustannuksista ei kaikkien kuntien kohdalta ole saatu tarkkaa tietoa. Avoimen joukkoliikenteen palvelujen hankintaan Loimaan seudun kunnat käyttivät vuonna 2010 reilut euroa. Kustannukset koostuvat ostetuista tai tuetuista linja-autovuoroista (Loimaa ja Aura) sekä asiointiliikenteeseen ostetuista kutsutaksivuoroista (Loimaa, Oripää, Pöytyä). Vuonna 2010 seudun opetustoimien kuljetuskustannukset olivat yhteensä noin euroa ja sosiaalitoimien kuljetuksia järjestettiin yhteensä vähintään euron arvosta. Sosiaalitoimien kuljetusten osalta summa voi myös olla enemmän, koska kaikkien kuntien kustannuksista ole saatu tarkkaa tietoa. 23

24 Taulukko 8. Loimaan seudun kuntien henkilöliikenteen kustannukset vuonna Kunta Avoin joukkoliikenne Opetustoimen kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset Yhteensä Aura ,34 Koski Tl ,29 Loimaa ,57 Marttila ainakin ainakin ainakin 78,00 Oripää ainakin ainakin ainakin 108,20 Pöytyä ei tietoa ainakin ainakin 82,33 Tarvasjoki ei tietoa ainakin ainakin 63, Kelan korvaamat henkilökuljetukset Koulumatkatuki Vuonna 2010 Kela maksoi Loimaan seudulla asuville opiskelijoille matkakuluja yhteensä noin euroa. Korvauksen sai lähes tuhat henkilöä. Suurin osa korvauksista maksettiin Matkahuollolle korvaukseksi linja-automatkoista. Noin 17 prosenttia koulumatkatuesta maksettiin suoraan opiskelijoille korvauksena oman auton tai muun oman matkustustavan käytöstä. Näiden oppilaiden opiskelumatkojen käyttöön ei ollut soveltuvaa joukkoliikenneyhteyttä tai muuta kuljetusta Sairausvakuutuksen matkakorvaukset /as Vuonna 2010 Loimaan seudulla tehtiin noin sairausvakuutuksesta korvattua eikiireellistä matkaa. Matkoista maksettiin korvauksia yhteensä noin euroa. Alle puolet matkoista oli yksin tehtyjä taksimatkoja, joiden osuus kokonaiskustannuksista oli noin 67 prosenttia. Alle kaksi prosenttia sairausvakuutuksesta korvatuista matkoista tehtiin linja-autoilla. Linja-automatkojen osalta on kuitenkin todettava, että lyhyillä matkoilla linja-autotaksa on pienempi kuin omavastuuosuus, jolloin ne eivät näy lainkaan tilastoissa. Mahdollisesti myös pitemmiltä linja-automatkoilta jää osa korvauksista hakematta silloin, kun korvaussumma jää muutamaan euroon. 24

25 5 NYKYINEN JOUKKOLIIKENNE 5.1 ELY-keskuksen vastuulla oleva liikenne ELY-keskuksella oli marraskuussa 2011 yhdentoista eri liikennöitsijän kanssa yhteensä 17 sellaista siirtymäajan liikennöintisopimusta, jotka vaikuttavat Loimaan seutukunnan joukkoliikenteen tarjontaan. Suurin osa vuoroista on kuntakeskusten välistä liikennettä, jotka palvelevat koululaisten, opiskelijoiden ja työssäkävijöiden taikka kaukoliikenteen liikennetarpeita. Eniten vuorotarjontaa on Turusta Liedon aseman kautta Auraan ja edelleen Riihikosken, Pöytyän ja Oripään suuntaan ajettavilla vuoroilla. Myös Turusta Tampereelle, Poriin ja Lahteen ajettavaa pikavuoroliikennettä on merkittävä määrä. Pikavuorojen reitit ja määrät on esitetty sivulla 32 kuvassa 32. Siirtymäajan liikenteessä on huomattava määrä koulupäivinä ajettavaa kuntarajan ylittävää koululaisliikennettä, joskin joukossa on myös muutama Loimaan kaupungin sisäinen vuoro. Siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät eri aikoihin. Ensimmäiset ovat päättyneet jo vuonna 2011 ja viimeiset päättyvät vasta vuoden 2019 keväällä. Taulukossa 9 on esitetty kooste marraskuussa 2011 voimassa olevista Loimaan seutukuntaa koskevista ELY-keskuksen siirtymäajan liikennöintisopimuksista. Nykyisistä Loimaan seutukuntaa koskevista ELY-keskuksen ostoliikennesopimuksista suurin osa päättyy keväällä Huhtikuussa 2011 ELY-keskuksella oli yhteensä 15 Loimaan seutukuntaan vaikuttavaa ostoliikennesopimusta, jotka sisälsivät yhteensä 57 vuoroa. ELY-keskus on täydentänyt ostoliikenteellä siirtymäajan liikennöintisopimusten liikenteiden palvelua siten, että pääasiassa välttämättömimmät kuntarajan ylittävät työ- ja opiskelumatkojen tulevat hoidettua. Suurin osa ELY-keskuksen ostamasta liikenteestä on Loimaan seutukunnan rajan ylittävää liikennettä. Täydentävää liikennettä ostetaan mm. Turkuun, Someroon, Loimaalle, Huittisiin, Forssaan ja Lahteen. Seuturajan ylittävällä liikenteellä on kuitenkin merkittävä vaikutus Loimaan seutukunnan sisäisen joukkoliikenteen tarpeisiin. Noin puolet ELY-keskuksen ostoliikenteestä voidaan katsoa palvelevan ensisijaisesti työmatkaliikenteen tarpeita. Monet ostoliikenteen vuoroista tarjoavat myös hyvän asiointiliikenteen mahdollisuuden. Taulukossa 10 on esitetty Loimaan seutukuntaan vaikuttavat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ostoliikenteet marraskuun 2011 tilanteessa. 25

26 Taulukko 9. Kooste Loimaan seutukuntaa koskevista ELY-keskuksen siirtymäajan liikennöintisopimuksista lokakuussa 2011 Sopimus Päättymisaika Reitti Tarkennus suunnittelualueen Vuorojen määrät Liikennöitsijä nro reittiin Vättilä-Koski kk Marttila-Koski TL Koulp 1 J. Vainion Liikenne Oy Koski TL - Vättilä (Marttila) - Laurila (Marttila) Koski TL-Marttila Koulp Koski TL-Raatala-Salo Koulp 1 J. Vainion Liikenne Oy Koski TL-Salo M-P+ 1 Koski TL-Marttila-Salo M-P+ 2 Raatala-Koski TL M-P+ 1, M-P 1 Vaskio-Koski TL Marttila-Koski TL M-P Turku-Liedonperä-Tarvasjoki M-P+ 4 Linjaliikenne Nyholm & TLO Loimaa-Riihikoski Loimaa-Oripää Koulp 3 Matka-Niinimäki Oy Loimaa-Oripää Koulp 3 Loimaa-Virkasuo-Oripää-Niinijoki-Loimaa Loimaa-Oripää Koulp 1 Oripää-Virkasuo-Loimaa Koulp Salo-Loimaa Koulp 3 Salo-Koski TL Koulp 1 Koski TL-Loimaa Koulp 3 Loimaa-Rannanmäki Loimaa-Oripää Koulp Huittinen-Turku (pika) Oripää-Aura-Turku LS 1 Satakunnan Liikenne Oy Tampere-Turku (pika) Oripää-Aura-Turku Useita Tampere-Turun satama (pika) Oripää-Aura-Turku M-S 5 Turun satama-vammala (pika) Oripää-Aura-Turku M-S Kyrö th-kyrö Kyrö-Riihikoski-Pöytyä Koulp 1 Satakunnan Liikenne Oy Turku-Loimaa Koulp 3 Turku-Alastaro Hirvikoski-Loimaa-Turku Koulp 1 Loimaa-Kyrö th Koulp 1 Turku-Koski Koski TL-Tarvasjoki-Turku Koulp 1 Loimaa-Turun satama Koulp 2 Hirvikoski-Alastaro Koulp 1 Turku-Hirvikoski Turku-Loimaa-Hirvikoski Koulp 4 Hirvikoski-Turun satama Hirvikoski-Loimaa-Turku Koulp Turku-Säkylä-Pori (pika) Paattinen th-yläne th-säkylä- M-S 4, M-L 2 Satakunnan Liikenne Oy Turku-Eura-Pori (pika) Paattinen th-yläne th-säkylä- M-S 8, M-P 2, M-L 2 Turku satama--eura-pori (pika) Paattinen th-yläne th-säkylä- M-S 4, M-L Turku-Aura-Oripää Turku-Liedon as.-aura-oripää Useita Valtasen Liikenne Oy Turku-Säästökallio Turku-Liedon as.-aura Useita Turku-Pöytyä Turku-Liedon as.-aura-pöytyä Useita Turku-Riihikoski Turku-Liedon as.-aura-riihikoski LS 2, M-P++ 1 Turku-Aura-Kyrö Turku-Liedon as.-aura-riihikoski Koulp 2 Säästökallio-Kyrö Kyrö-Aura Koulp Tortinmäki-Kyrö Aura-Kyrö Koulp 2 Valtasen Liikenne Oy Oripää-Kyrö Oripää-Aura-Kyrö Koulp Kyrö-Oripää Koulp 3 Oripää-Alastaro Koulp 2 Aura-Kyrö Koulp 2 Aura-Oripää Koulp Hirvikoski-Loimaa M-P+ 1 Vuorisen Liikenne Oy Loimaa-Hirvikoski-Loimaa M-P Loimaa-Ypäjä-Loimaa Koulp 1 Loimaa-Ypäjä-Loimaa ammattikoulu th Koulp 1 Loimaa-Ypäjä-Hirvikoski Koulp Loimaa-Alastaro M-P Loimaa-Metsämaa-Loimaa Koulp 2 Kojonperä-Loimaa Koulp 1 Alastaro-Loimaa Koulp Turku-Tampere (pika) Turku-Aura-Loimaa M-S 1 Väinö Paunu Oy Tampere-Turku (pika) Loimaa-Aura-Turku M-S 5, M-L Turku-Tampere (pika) Turku-Tarvasjoki-Koski TL M-S 7, M 1, SS Jyväskylä-Turku (pika) Aura-Loimaa-Humppila M-S 1, M-L 1 Väinö Paunu Oy Lahti-Turku (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S 2 Yhdysliikenne Oy Lahti-Turku satama (pika) Koski TL-Marttila-Tarvasjoki M-S 2, M-PSS Forssa-Loimaa M-P 2 Soini Hellsten Oy Forssa-Loimaa M-P 2 Lahti-Loimaa Ypäjä-Loimaa M-P Turku-Lahti (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S 4, M-L 1, M1 Pekolan Liikenne Oy Turku satama-lahti (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S 3 Turku satama-riihimäki-lahti (pika) Tarvasjoki-Marttila-Koski TL M-S Lahti-Turku (pika) Koski TL-Marttila-Tarvasjoki M-S 5 Koiviston Auto Oy Lahti-Turku satama (pika) Koski TL-Marttila-Tarvasjoki M-S 3 Rasteroiduissa sopimuksissa liikenteenharjoittajat ovat esittäneet liikennetarjonnan supistamista. 26

27 Taulukko 10. Loimaan seutukuntaan vaikuttavat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ostoliikenteet huhtikuun 2011 tilanteessa Sopimus Päättyy Ajopäivä Lähtee Kelloajat suunnittelualueella Päättyy Tarkoitus Reitti Liikennöitsijä Työ Opiskelu Asiointi Muu 8048 kevät 2012 M-P 15:00 Turku 15:45 Tarvasjoki 15:55 Marttila (x) Turku-Marttila Leiniön Liikenne Oy 8049 kevät 2012 M-P+ 6:50 Somero 7:20 Koski TL, 7:40 Marttila, 7:55 Tarvasjoki 8:45 Turku x x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy M-P++ 7:00 Somero 7:30 Koski TL, 7:45 Marttila, 8:00 Tarvasjoki 8:45 Turku x Somero-Turku M-P 16:00 Turku 16:45 Tarvasjoki, 17:00 Marttila, 17:20 Koski TL 17:45 Somero x (x) Somero-Turku 8050 kevät 2012 SS 16:00 Turku 16:45 Tarvasjoki, 17:00 Marttila, 17:20 Koski TL 17:45 Somero x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy SS 18:20 Somero 18:50 Koski TL, 19:10 Marttila, 19:25 Tarvasjoki 20:10 Turku x Somero-Turku 8051 kevät 2012 M-L 9:00 Somero 9:35 Koski TL, 9:55 Marttila, 10:10 Tarvasjoki 11:00 Turku x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy M-P 15:10 Somero 15:45 Koski TL, 16:05 Marttila, 16:20 Tarvasjoki 17:10 Turku (x) (x) x Somero-Turku M-P 12:30 Turku 13:10 Tarvasjoki, 13:25 Marttila, 13:45 Koski TL 14:20 Somero x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy L 13:00 Turku 13:40 Tarvasjoki, 13:55 Marttila, 14:15 Koski TL 14:50 Somero x Somero-Turku M-P 17:20 Turku 18:05 Tarvasjoki, 18:15 Marttila, 18:35 Koski TL 19:05 Somero x Somero-Turku Leiniön Liikenne Oy kevät 2014 M-P 6:20 Marttila 6:35 Tarvasjoki 7:30 Turku x Marttila-Turku Leiniön Liikenne Oy kevät 2013 Koulp 4:55 Oripää 5:55 Aura 6:45 Salo (x) Oripää-Salo Matka-Niinimäki Oy Koulp 10:05 Salo 10:40 Marttila,11:00 Koski TL 11:35 Loimaa x Salo-Loimaa kevät 2013 Koulp 6:40 Marttila 7:00 Koski TL 7:35 Loimaa (x) x Marttila-Koski TL-Loimaa Matka-Niinimäki Oy Koulp 16:10 Loimaa 16:45 Koski TL 17:05 Marttila (x) x Marttila-Koski TL-Loimaa 7725 kevät 2013 Koulp 8:45 Säkylä 9:30 Oripää (x) Säkylä-Oripää Matka-Niinimäki Oy Koulp 8:20 Yläne 8:45 Säkylä x Yläne-Säkylä Koulp 15:00 Säkylä 15:25 Yläne x Yläne-Säkylä Koulp 16:30 Yläne 16:55 Tortinmäki x Yläne-Tortinmäki Koulp 16:55 Tortinmäki 17:20 Yläne x Yläne-Tortinmäki kevät 2012 M-P+++Y 6:25 Loimaa 6:50 Kyrö,7:10 Aura 7:50 Turku x Loimaa-Turku Satakunnan Liikenne Oy L 8:10 Loimaa 8:35 Kyrö,8:50 Aura 9:20 Turku x Loimaa-Turku M-P+++Y 16:15 Turku 16:40 Aura,16:55 Kyrö 17:25 Loimaa x Loimaa-Turku L 14:15 Turku 14:40 Aura,14:55 Kyrö 15:25 Loimaa x Loimaa-Turku M-P+++Y 14:05 Hirvikoski 14:15 Loimaa,14:55 Kyrö,15:15 Aura 15:45 Turku x Hirvikoski-Loimaa-Turku Koulp 9:55 Hirvikoski 10:10 Loimaa,10:40 Kyrö,10:55 Aura 11:25 Turku x Hirvikoski-Loimaa-Turku L 12:55 Hirvikoski 13:05 Loimaa,13:15 Kyrö,13:45 Aura 14:20 Turku x Hirvikoski-Loimaa-Turku M-P+ 12:15 Turku 12:40 Aura,12:55 Kyrö,13:25 Loimaa 13:35 Hirvikoski (x) Hirvikoski-Loimaa-Turku L 10:00 Turku 10:25 Aura,10:40 Kyrö,11:10 Loimaa 11:20 Hirvikoski x Hirvikoski-Loimaa-Turku kevät 2012 Koulp 13:55 Turku 14:30 Tarvasjoki,Aura,Marttila 15:00 Koski TL x Turku-Koski TL Satakunnan Liikenne Oy kevät 2012 Koulp 7:00 Huittinen 8:00 Loimaa x Huittinen-Virttaa-Loimaa Satakunnan Liikenne Oy Koulp 16:05 Loimaa 17:10 Huitinen x Huittinen-Virttaa-Loimaa M-P+ 5:30 Huittinen 6:25 Loimaa x Huittinen-Loimaa L 7:15 Huittinen 8:10 Loimaa (x) Huittinen-Loimaa M-P+ 17:25 Loimaa 18:20 Huittinen x Huittinen-Loimaa L 15:25 Loimaa 16:20 Huittinen (x) Huittinen-Loimaa kevät 2012 TIP++ 7:45 Loimaa 8:15 Ypäjä 8:35 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Loimaa Vuorisen Liikenne Oy Koulp 16:10 Loimaa 16:30 Ypäjä 17:05 Loimaa (x) (x) x Loimaa-Ypäjä-Loimaa M-P+ 13:10 Loimaa 13:25 Ypäjä,13:50 Metsämaa 14:10 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa M-P+ 10:45 Loimaa 11:05 Ypäjä,11:25 Metsämaa 11:50 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa TIP++ 10:45 Loimaa 11:05 Ypäjä,11:25 Metsämaa 11:50 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa TIP++ 13:10 Loimaa 13:25 Ypäjä,13:50 Metsämaa 14:10 Loimaa x Loimaa-Ypäjä-Metsämaa-Loimaa 7707 kevät 2013 M-P+++ 6:30 Turku 7:00 Aura,7:15 Kyrö 7:45 Loimaa x Turku-Loimaa Vesman Liikenne Oy M-P+++ 14:15 Turku 14:40 Aura,14:55 Kyrö 7:45 Loimaa (x) x Turku-Loimaa M-P+++ 8:10 Loimaa 8:35 Kyrö, 8:50 Aura 9:20 Turku x Turku-Loimaa M-P+++ 10:00 Turku 10:25 Aura, Kyrö,11:10 Loimaa 11:20 Hirvikoski x Turku-Loimaa-Hirvikoski M-P+++ 12:55 Hirvikoski 13:05 Loimaa,13:25 Kyrö,13:40 Aura 14:10 Turku x Turku-Loimaa-Hirvikoski M-P+++ 15:55 Hirvikoski 16:05 Loimaa, 16:30 Kyrö,16:45 Aura 17:15 Turku (x) x Turku-Loimaa-Hirvikoski 7375 kevät 2013 Koulp 7:40 Loimaa 7:50 Hirvikoski,8:20 Alastaro 8:45 Loimaa x Loimaa-Alastaro-Loimaa Vuorisen Liikenne Oy Koulp 15:00 Loimaa 15:10 Hirvikoski, 15:25 Alastaro 16:10 Loimaa x Loimaa-Alastaro-Kojonmaa- Loimaa M-P 9:45 Loimaa 9:55 Hirvikoski, 10:20 Alastaro 10:45 Loimaa x Loimaa-Alastaro-Loimaa M-P 12:00 Loimaa 12:10 Hirvikoski, 12:45 Alastaro 13:10 Loimaa x Loimaa-Alastaro-Loimaa 7987? M-P++ 5:45 Forssa 6:30 Loimaa x Forssa-Loimaa Liikenne Rajala Ky M-P++ 17:20 Loimaa 18:15 Forssa x Forssa-Loimaa M-P++ 6:50 Loimaa 7:10 Ypäjä, 7:50 Forssa 11:05 Lahti x Loimaa-Lahti M-P++ 12:10 Lahti 15:25 Forssa, 16:10 Ypäjä 16:30 Loimaa x Loimaa-Lahti ELY-keskuksen joukkoliikenteen rahoitus Valtakunnan tasolla ELY-keskusten käyttöön osoitettu joukkoliikenteen määräraha on pysynyt vuodesta 2000 lähtien noin 40 miljoonassa eurossa. Samaan aikaan linja-autoliikenteen kustannustasoindeksi on noussut 45 %. Reaalinen rahoitustaso on siis ollut selkeästi laskeva, mikä on vaikuttanut alentavasti joukoliikennepalvelujen ostoon. Mikäli joukkoliikenteen määrärahan taso ei nouse, liikenteen karsiminen voi jatkua myös seuraavilla tarjouskilpailukierroksilla. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on, että joukko- ja kevyenliikenteen matkojen määrää pystyttäisiin kasvattamaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavut- 27