Toimintaympäristö muuttuu

Transkriptio

1 Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja

2 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen tuottajat ja järjestäjät Asiakasryhmät Toimivaltaiset viranomaiset Lapissa Nykyiset järjestämistavat Lapin ELY:n hallinnoima liikenne Nykylinjauksia valtion rahoituksen kohdentamisessa Haasteita, mahdollisuuksia 2

3 Toimintaympäristön osatekijöitä Lainsäädäntö Alueen ominaispiirteet: mm. alue- ja palvelurakenne, asukastiheys, väestörakenne, kysyntä, palveluntarjoajat, elinkeinorakenne Käytettävissä oleva rahoitus: itse maksavat asiakkaat, kaupungit ja kunnat, valtio (ELY, Kela) Kulkutavat: (jalankulku, pyöräily, yksityisautoilu, linja-autot, taksit, junat, lentokoneet) 3

4 Liikkumispalvelujen tuottajat/järjestäjät Liikenneyritykset markkinaehtoista kaikkien käytettävissä olevaa liikennettä (linja-autot, taksit, junat, lentokoneet) Valtio kaikkien käytettävissä oleva kuntakeskusten välinen julkinen liikenne, lipun hinnan alentaminen kaupungeissa ( maakunta) Kaupungit ja kunnat koululaiset, VPL, SHL, lipun hinnan alentaminen kaupungeissa, kaikkien käytettävissä oleva julkinen liikenne, esteetön asiointiliikenne Kela SVL:n mukaiset korvaukset, toisen asteen opiskelijoiden koulumatkatuki 4

5 Asiakasryhmiä Koululaiset Työmatkat Opiskelijat Asiointi Matkailijat Ikääntyneet Toimintarajoitteiset Liikenteelliseltä sijainniltaan syrjäiset matkailukeskukset (välillisesti) 5

6 Toimivaltaiset viranomaiset Lapissa Joukkoliikennelaki: Tieliikenteessä joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat ELY-keskukset sekä laissa mainitut kunnalliset viranomaiset Rautatieliikenteessä toimivaltainen on liikenne- ja viestintäministeriö ja omalla toimivalta-alueellaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymä. Lapissa: Rovaniemi Meri-Lapin TVV (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio) Lapin ELY-keskus Lisäksi kaupungit ja kunnat voivat hankkia liikennepalveluja alueellaan 6

7 Toimivaltaisen viranomaisen tehtäviä joukkoliikenteen järjestämistavasta päättäminen markkinaehtoisen liikenteen reittiliikennelupien myöntäminen, jää pois joukkoliikennepalvelujen seudullinen suunnittelu yhdessä sidosryhmien kanssa joukkoliikennepalvelujen hankinta kilpailuttamalla (tai oma tuotanto) 7

8 Järjestämistavat siirtymäajan sopimusten päättymisen jälkeen 8

9 Siirtymäaika vuoteen 2019 saakka Linjaliikenneluvat muutettiin siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi v lopussa viimeiset päättyvät v voidaan irtisanoa päättymään v tuetut liput käyvät (muutoin markkinaehtoista) Muutetaan reittiliikennesopimuksiksi tai PSA:n mukaiseksi liikenteeksi. Mitä Liikennekaari vaikuttaa? Voimaan

10 Lapin ELY-keskuksen hallinnoima liikenne Linja-autoliikenne ja taksit Itsekannattava (70 %) Julkisin varoin tuettu (30 %) Reittiliikennelupa tai siirtymäajan liikennöintisopimus Kilpailutettu liikenne 10

11 Kuntia 21, kyliä n. 300 Maa-alue km 2 Etäisyydet Kemi-Utsjoki 563 km, Rovaniemi-Salla 153 km Väestö (v. 2013) Asukkaita 2,0 as/km 2 Rajanylityspaikat Ruotsiin 10 kpl, Norjaan 6 kpl ja Venäjälle 2 kpl Varuskunnat Sodankylä ja Rovaniemi Lentokentät 5 kpl Junien kaukoliikenne Kemijärvelle ja Kolariin 11

12 Tilanne v % asukkaista asuu enintään kävely (800 m) tai pyöräilyetäisyydellä (1200 m) joukkoliikenteen reiteiltä

13 Linjauksia Tuetaan kaupunkiseutujen joukkoliikennettä (33 %) Ylläpidetään alueellisesti kattavaa joukkoliikenneverkkoa ja kuntakeskusten välisiä yhteyksiä (66 %) Toimivat matkaketjut (rautatieasemat, lentoasemat) Liikenteelliseltä sijainniltaan syrjäiset matkailukeskukset 13

14 Valtion rahoituksen määrärahat Lapissa v v v Joukkoliikennelain 45 :n 1, 2 ja 4 momentin mukaisiin käyttötarkoituksiin Valtionavustuksen myöntäminen kunnalle tai kuntayhtymälle joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen (1273/2013 ja 1318/2015) mukaisesti, Nina Alaiso 14

15 Säästöjen kohdentaminen Vähennetään ELY:n hankkimaa liikennettä Kuntien sisäinen liikenne Vähän matkustajia Pienennetään kuntien valtionapuja Pienennetään lipputukea 15

16 Haasteet Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen suurimpana ongelmana on liikenteen vähäisyys koulujen kesälomien aikana sekä ympäri vuoden iltaisin ja viikonloppuisin. Maaseudun asiointiyhteydet kuntakeskuksiin ovat kouluvuoden aikana vielä kohtuulliset, mutta koulujen kesäloma-aikana palvelutaso laskee merkittävästi. Joidenkin sivukylien osalta palvelutaso on alhainen myös talvella Matkailuliikenteen tarpeet 16

17 Mahdollisuuksia matkojen yhdistelemisessä ja ketjuttamisessa Valtio ja kunnat käyttävät n. 1 mrd. henkilökuljetuspalveluihin Kaikille avoimien liikennepalvelujen hankinta ja tuki kuntien lakisääteiset kuljetukset (mm. perusopetuslaki, vammaispalvelulaki) Kela korvaa kansalaisten matkakustannuksia (SVL, laki toisen asteen opiskelijoiden koulumatkatuesta) Perinteistä joukkoliikennettä ja muuta tuettua henkilöliikennettä, kuten koululaiskuljetuksia ja vammaiskuljetuksia, tulee tarkastella laajempana henkilölogistiikan järjestelmänä niin suunnittelussa, rahoituksessa kuin käytännön palvelujen tuottamisessa. (selvitysmies Juhani Paajanen, LVM julkaisuja 11/2013) 17

18 Uudet mahdollisuudet Liikennekaari Uudet liiketoimintamallit Informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmät MaaS, Mobility as a Service Jakamistalous Yhteiskäyttöiset autot Palvelujen joukkoistaminen Kuljettajattomat ajoneuvot (last mile) 18

19 KIITOS! 19

20 Kehitysnäkymät Kaupunkiseuduilla työmatkaliikenteelle ja asiointiliikenteelle sopivat yhteydet toimivat pääasiassa nykyisellä tasolla. Maaseutuliikenteessä liityntäyhteydet kuntakeskuksista ja matkailukeskuksista lento- ja rautatieasemille pyritään säilyttämään hyvinä. Kuntakeskusten välisissä yhteyksissä väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä liikennöintikustannusten kasvu tuovat haasteita nykyisen palvelutason säilyttämiselle. Itsekannattavia vuorojen kannattavuus heikkenee ja on mahdollista, että liikennettä joudutaan lakkauttamaan. Valtion rahoitus joukkoliikenteen järjestämiseksi ei riitä korvaavien yhteyksien hankintaan, joten maaseudun joukkoliikenteen vuoroja lakkaa kokonaan tai siirtyy kuntien hankittavaksi. Päätieverkon ulkopuolella Lapissa on nykyistä enemmän alueita, joilla ei tule toimeen ilman henkilöautoa. 20

21 Kehitysnäkymät Väestön ikääntymisen seurauksena toimintarajoitteita kompensoivien esteettömien liikennepalvelujen tarve lisääntyy. Varsinkin maaseudulla yksin asuvien ikääntyneiden määrä kasvaa ja omaisten apu on aiempaa harvempien ulottuvilla. Kunnat joutuvat panostamaan esteettömien liikennepalvelujen hankintaan, jotta ikääntyneiden mahdollisuudet selviytyä mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan eivät heikkenisi ja kalliin laitoshoidon tarve kasvaisi. Lapin ELY-keskus tukee kuntia esteettömän, kaikille avoimen palveluliikenteen käynnistämisessä. Palveluliikenne voi toimia säännöllisen aikataulun mukaisesti tai kutsuliikenteenä. 21