Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso

Transkriptio

1 Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutaso Iisalmen kaupunki Keiteleen kunta Kiuruveden kaupunki Lapinlahden kunta Pielaveden kunta Sonkajärven kunta Varpaisjärven kunta Vieremän kunta Itä Suomen lääninhallitus MARRASKUU2009

2 39 2

3 3 Esipuhe Tässä työssä on määritelty Ylä Savon alueelle joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet sekä palvelutasotavoitteisiin perustuva seudun joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Työssä on otettu huomioon alueen joukkoliikenteen kysynnässä ja tarjonnassa viime vuosina tapahtuneet muutokset sekä ennakoitu lähivuosien joukkoliikenteen kysynnän muutoksia. Lisäksi työssä on varauduttu joulukuussa 2009 voimaan astuvan joukkoliikennelain vaikutuksiin joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä. Työn aikana on käyty laajaa vuoropuhelua Ylä Savon seudun joukkoliikenteestä vastaavien tahojen kanssa. Suunnitelman laatimisen aikana on järjestetty työpalavereja suunnittelualueen kunnissa sekä järjestetty kaksi keskustelu ja informaatiotilaisuutta alueella joukkoliikennettä harjoittaville yrityksille. Työtä on ohjannut Ylä Savon joukkoliikennetyöryhmän nimeämä ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Jouko Liimatainen Jyrki Könttä Petteri Saarti Tapio Knuutinen Päivi Kaaresvirta Mari Lyyra Sirpa Niskanen Jari Sihvonen Marja Lappalainen Lea Turunen Satu Huttunen Seppo Huttunen Keiteleen kunta; puheenjohtaja Iisalmen kaupunki Iisalmen kaupunki ( alkaen) Kiuruveden kaupunki Lapinlahden kunta ( saakka) Lapinlahden kunta ( alkaen) Pielaveden kunta Sonkajärven kunta Varpaisjärven kunta Vieremän kunta Itä Suomen lääninhallitus Itä Suomen lääninhallitus Työn konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy. Työn projektipäällikkönä on toiminut dipl. ins. Anu Eloranta. Lisäksi suunnitelman laatimiseen on osallistunut ins. (AMK) Saija Räinä.

4

5 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Työn lähtökohtia Työn tavoitteet Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset Kunta ja palvelurakenneuudistus (PARAS) Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) Uusi joukkoliikennelaki PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA Asutus ja liikkumistarpeet Työssäkäynti Koulu ja opiskelumatkat Palvelut ja asiointi HENKILÖKULJETUKSET Velvoitteet Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet ja kuljetusten määrä 15 4 JULKISEN LIIKENTEEN PALVELUT Seudullinen joukkoliikenne Linjaliikenne Lääninhallituksen ostoliikenne Lippujärjestelmät Liikennepalveluista tiedottaminen Joukkoliikenneyhteydet Junaliikenne Taksit JOUKKOLIIKENTEEN JA HENKILÖKULJETUSTEN KUSTANNUKSET Kuntien avoimen joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kustannukset Lääninhallituksen joukkoliikenteen rahoitus Kelan korvaamien henkilökuljetusten kustannukset JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Palvelutasotavoitteiden määrittelyn tarkoitus Julkisen liikenteen peruspalvelutaso valtakunnan tason linjaukset Joukkoliikennelain vaikutus palvelutason määrittelyyn Palvelutason määrittelyn periaatteet Ylä Savon seudullisessa liikenteessä Ylä Savon joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet TOIMENPIDE ESITYKSET Joukkoliikenteen tarjonnan kehittäminen Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen soveltaminen Muita joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantavia toimenpiteitä Lippujärjestelmien kehittäminen Iisalmen paikallisliikenteen kehittäminen Liityntäyhteyksien kehittäminen Seudullinen palveluliikenne Joukkoliikenteen informaation kehittäminen Pysäkkijärjestelmän kehittäminen Henkilökuljetusjärjestelmän tehostaminen Kuntien sisäisten henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kehittäminen; esteettömyys Kuntien kuljetusperiaatteiden yhtenäistäminen Kuljetusten hallinnan ja seurannan kehittämistoimenpiteitä Kuntien henkilökuljetustyöryhmien toiminnan aktivointi Seudullinen joukkoliikennetyöryhmä Seudun kuljetussuunnittelija Henkilökuljetusten seurannan kehittäminen... 51

6 6

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohtia Edellinen Ylä Savon joukkoliikennesuunnitelma ja Ylä Savon kuntien (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi ja Vieremä) henkilökuljetussuunnitelmat valmistuivat vuonna Edellisessä seudullisessa joukkoliikennesuunnitelmassa keskeisenä tavoitteena oli joukkoliikenteen ylitarjonnan karsiminen sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen mm. kohdentamalla tarjontaa vastaamaan paremmin joukkoliikenteen kysyntään. Joukkoliikennesuunnitelman toteutuma on ollut hyvä. Vaikka joukkoliikenteen määrää karsittiin rajusti, pystyttiin tarjontaa suuntaamalla kuitenkin parantamaan mm. Iisalmeen suuntautuvien työmatkayhteyksien palvelutasoa. Suomen joukkoliikennejärjestelmä on murrosvaiheessa. Uusi joukkoliikennelaki ja sen myötä EU:n palvelusopimusasetus tulevat voimaan Lakimuutos vaikuttaa mm. joukkoliikenteen suunnittelu ja sopimusjärjestelmään. Ylä Savon kunnat ovat päättäneet päivittää seudullisen joukkoliikennesuunnitelman ennen uuden lain voimaantuloa. Suunnitelman päivittämisen keskeisenä tavoitteena on ottaa huomioon tulevan joukkoliikennelain ja EU:n palvelusopimusasetuksen vaatimukset. Alustavan arvion mukaan Ylä Savon alueella siirrytään joukkoliikennelain voimaantulon myötä soveltamaan käyttöoikeussopimuksia joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä. Käytännössä käyttöoikeussopimusjärjestelmä tulee merkitsemään sitä, että toimivaltainen viranomainen vastaa joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä ja liikenteen kilpailuttamisesta; tarjouskilpailun voittanut palvelun tuottaja suunnittelee ja toteuttaa vähintään palvelutasotavoitteiden mukaisen liikennetarjonnan. Liikennöitsijän tulot muodostuvat lipputuloista sekä mahdollisesta palvelun tilaajan maksamasta liikennöinnin lisäkorvauksesta, mikäli sellainen on sisältynyt liikennöitsijän tekemään tarjoukseen. Käytännössä joukkoliikennejärjestelmän muutokset edellyttävät muutoksia myös joukkoliikenteen suunnittelujärjestelmään. 1.2 Työn tavoitteet Suunnittelutyön tavoitteena on määritellä palvelutasotavoitteisiin perustuva seudun joukkoliikenteen kehittämisohjelma. Työssä määritellään yksityiskohtaiset palvelutasotavoitteet seudulliselle (kuntien väliselle) liikenteelle sekä yleisellä tasolla kuntien sisäiselle liikenteelle. Lisäksi määritellään yleisellä tasolla palvelutasotavoitteet Iisalmen paikallisliikenteelle. Yksityiskohtaisia liikenteen kehittämistoimenpiteitä määritellään seudullisille yhteyksille ja yleisellä tasolla kuntien sisäisille yhteyksille. Liikenteen ja kuljetusten organisointia koskevia kehittämistoimenpiteitä määritellään sekä seudullisesti että kuntakohtaisesti. Suunnittelutyössä otetaan huomioon aluehallinnon uudistuksen ja uuden joukkoliikennelain vaikutukset. 1.3 Aluehallinnon ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevan lainsäädännön muutokset Kunta ja palvelurakenneuudistus (PARAS) Kunta ja palvelurakenneuudistus on suurin kunnallishallinnon ja palveluiden uudistus Suomen historiassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä toteutettava uudistus vahvistaa kunta ja palvelurakennetta, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta tulevina vuosikymmeninä. Laki kunta ja palvelurakenneuudistuksesta sekä lait kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta vahvistettiin Lait tulivat

8 8 voimaan Valtioneuvosto antoi kaksi kunta ja palvelurakenneuudistushankkeeseen liittyvää asetusta, jotka tulivat voimaan Puitelain mukaan pääkaupunkiseudun kuntien sekä laissa lueteltujen maakuntakeskuskaupunkien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä yli kuntarajojen parannetaan. Ylä Savossa em. kaupunkiseutusuunnitelmaa ei ole edellytetty laadittavaksi, mutta puitelakia sovelletaan kuitenkin muilta osin maan kaikissa kunnissa. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen myötä Ylä Savossa on vireillä Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntaliitosselvitys, jonka on määrä valmistua marraskuun 2009 loppuun mennessä. Sen lisäksi Ylä Savossa tiivistetään kuntien yhteistyötä muun muassa sosiaali ja terveystoimessa keskittämällä palvelujen järjestäminen kunta ja palvelurakenneuudistuksen mukaisesti vähintään asukkaan väestöpohjan omaaville yhteistoiminta alueille Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) Aluehallinnon kehittämis ja uudistamishankkeen (ALKU) myötä valtion aluehallinto muuttuu vuoden 2010 alussa. Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on parantaa hallinnon kansalais ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkiytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Uudistuksen myötä TEkeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, lääninhallitukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkautetaan ja niiden tehtävät organisoidaan alkaen kahteen uuteen viranomaiseen: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY) sekä Aluehallintoviranomaiseen (AVI). Liikenteen näkökulmasta uudistuksen tavoitteena on mm. edistää liikennejärjestelmän toimivuutta sekä liikenteen turvallisuutta. Läänihallitusten vastuulla olevat joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2010 alusta ELYille Uusi joukkoliikennelaki Julkista liikennettä säätelevät tietyt EU asetukset. EU:n komissio on heinäkuussa 2005 antanut ehdotuksen uudeksi joukkoliikenteen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (Asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista; palvelusopimusasetus) ja se sisältää sääntöjä julkisen liikenteen palvelujen hankkimisesta. Taustalla on tarve määritellä sääntöjä tilanteeseen, jossa markkinalähtöisesti tuotettujen palvelujen lisäksi halutaan tarjota runsaampia ja laadukkaampia palveluja sekä edullisempia hintoja. Koska palvelusopimusasetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta eikä kansallinen laki saa olla sen kanssa ristiriidassa, entinen henkilöliikennelaki korvataan joulukuun 2009 alussa voimaan tulevalla joukkoliikennelailla. Joukkoliikennelain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika. Joukkoliikennelain keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiseen keskeisillä kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Joukkoliikennelain myötä joukkoliikenteen palvelutason määrittely tulee lakisääteiseksi. Palvelutason määrittelyssä on otettava huomioon erityisesti kansalaisten tarpeet, rahoitus, ympäristö ja yhteiskunnalliset hyödyt Joukkoliikennelakia sovellettaessa lupaviranomaisen eli lääninhallituksen tai kunnallisen viranomaisen onkin ensimmäiseksi arvioitava markkinaehtoisen joukkoliikennetarjonnan määrän ja laadun riittävyyttä. Mikäli markkinaehtoinen joukkoliikenne ei täytä palvelutason vaatimuksia, voi viranomainen käyttää palvelusopimusasetuksen tarjoamia keinoja tukemaan markkinaehtoisen liikenteen riittävyyttä. Tavoitteena on, että joukkoliikennelain astuessa voimaan voimassa olevat linjaliikenneluvat muutetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ostoliikennesopimukset säilyvät voimassa. Seutu ja kaupunkilippujen säilyttämiseksi toimivaltainen viranomainen sisällyttää siirtymäajan liikennöintisopimuksiin sekä ostoliikennesopimuksiin seutu ja kaupunkilippuja koskevan hintavelvoitteen siltä osin kuin kyse on liikenteestä, joka nykyisin on mukana näissä lippu

9 9 järjestelmissä. Hintavelvoite tarkoittaa sitä, että toimivaltainen viranomainen määrää näiden lippujen hinnan. Hintavelvoitteen noudattamisesta maksetaan korvaus, jota määritettäessä ja maksettaessa on noudatettava palvelusopimusasetuksen mukaisia periaatteita ja varmistettava, että velvoitteen noudattamisesta ei makseta liiallisia korvauksia. Lippujärjestelmien hallinnointiin liittyvien muutosten takia lääninhallitukset (tammikuussa 2010 elinkeino, liikenne ja ympäristövirasto ELY) tekevät kuntien kanssa keväällä 2010 yhteistyösopimukset. Ennen joukkoliikennelain voimaantuloa lupaviranomaiset tekevät liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimukset, jotka ovat voimassa pääsääntöisesti taustalla olevan linjaliikenneluvan voimassaoloajan. Liikenteenharjoittajan halutessa sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan kuitenkin jatkaa kesäkuuhun 2014 saakka myös siinä tapauksessa, että linjaliikenneluvan voimassaoloaika päättyy ennen sitä. Liikenteenharjoittaja voi kuitenkin esittää sopimusaikana muutoksia liikenteen aikatauluihin ja reitteihin tai esittää vuorojen lakkauttamista. Siirtymäajan liikennöintisopimuksen puitteissa ei kuitenkaan voida lisätä vuoroja, mutta vuoroja voidaan vähäisessä määrin korvata toisilla vuoroilla. Joukkoliikennelain mukaan ELY:n toimivalta alueella siirtymäajan liikennöintisopimukset on mahdollista irtisanoa aikaisintaan kesäkuussa 2017, mikäli toimivaltainen viranomainen on siihen mennessä tehnyt päätöksen liikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti ja päättää kilpailuttaa liikenteen. Palvelusopimusasetus ja joukkoliikennelaki vaikuttavat myös lippujen hinnanalentamiseen liittyviin korvausmenettelyihin ja tuen määrään, koska nykyisten lippusopimusten korvausperiaatteet eivät ole palvelusopimusasetuksen mukaisia. Yhtenä joukkoliikennelain tavoitteena on kuitenkin taata entisten kaltaisten lipputuotteiden jatkuvuus. Uuden korvausmallin vaihtoehdot ovat tätä suunnitelmaa laadittaessa valmisteltavina liikenne ja viestintäministeriössä. Uusi lipputuen korvausmalli tulee poikkeamaan entisestä siinä, että jatkossa tukea maksetaan vain liikennöitsijöiden todellisia kustannuksia vastaavasti eli ylikompensaatiota ei makseta. Ennen tehdyt kuntien ja liikenteenharjoittajien väliset lippusopimukset liitetään siirtymäajan sopimuksiin. Alustavien tietojen mukaan lipputukea maksetaan nykyisten sopimusten mukaisesti saakka ja uuden mallin mukaisesta korvauksesta on sovittava mennessä. Alustavien tietojen mukaan liikennöitsijällä on oikeus purkaa siirtymäajan liikennöintisopimus päättymään , mikäli mennessä ei ole sovittu alkaen myytävien seutu, kaupunki ja työmatkalippujen hinnoista ja niitä koskevista korvausperusteista. Pitkien siirtymäaikojen vuoksi merkittävimmät joukkoliikenteen järjestämistä koskevat muutokset eivät koske tämän suunnitelman aikajännettä. Joukkoliikennelaissa säädetään lupaviranomaisen velvollisuus määritellä joukkoliikenteen palvelutaso. Ennen lain voimaantuloa määritellyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Muussa tapauksessa palvelutasotavoitteet on määriteltävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Siirtymäsäännösten takia tässä suunnitelmassa tehtyjä palvelutasomäärityksiä voidaan soveltaa vielä vuoden 2013 jälkeenkin. Koska suurin osa Ylä Savon siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy kesällä 2014, on perusteltua tehdä seuraava palvelutason määrittely vuonna 2014.

10 10 2 PERUSTIETOJA SUUNNITTELUALUEESTA 2.1 Asutus ja liikkumistarpeet Suunnittelualueeseen kuuluu Ylä Savon kunnat eli Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit sekä Keiteleen, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän kunnat. Iisalmi on alueen ainoa kaupunkimainen kunta. Iisalmen asukastiheys on lähes 30 as/km2 ja noin 73 % iisalmelaisista asuu taajama alueilla. Lapinlahdella asukastiheys on 12 as/km2 ja taajamaväestön osuus noin 60 %. Muissa alueen kunnissa asukastiheys on alle 10 as/km2 ja suurin osa väestöstä asuu taajamien ulkopuolella. Alueen pääliikenneverkko muodostuu Savonradasta sekä valtateistä 5 (Heinola Sodankylä) ja 27 (Kalajoki Iisalmi) sekä kantateistä 77 Siilinjärvi Kyyjärvi), 87 (Iisalmi Nurmes) ja 88 (Raahe Iisalmi). Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Kuopiossa ja Kajaanissa. Taulukko 1. Tietoja suunnittelualueen kunnista. Asukas Pinta ala Taajamaaste km 2 tiheys as/km 2 (%) Yleiset tiet km Huoltosuhde Iisalmi ,5 72, ,51 Keitele 481 5,7 47, ,67 Kiuruvesi ,3 48, ,88 Lapinlahti ,2 59, ,65 Pielavesi ,8 41, ,98 Sonkajärvi ,4 41, ,89 Varpaisjärvi 483 6,4 41, ,78 Vieremä 925 4,5 36, ,64 Kuva 1. Asutus Ylä Savon kunnissa.

11 11 Väestö Ylä Savon kuntien asukasmäärä on noin henkilöä. Alueen väkiluku on vähentynyt parin viimeisen vuosikymmenen aikana noin 14 prosentilla ja väestöennusteen mukaan samansuuntainen kehitys jatkuu. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön määrä näyttäisi tasaantuvan lähivuosina. Työikäisten osuus alueen väestöstä on nykyisin noin 57 prosenttia. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on noin 21 prosenttia ja yli 65 vuotiaiden osuus 25 prosenttia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä työikäisen väestön määrä vähenee noin henkilöllä ja työikäisten osuus väestöstä vähenee noin 54 prosenttiin. Alle kouluikäisten lasten määrä pysyy lähes nykytasolla, mutta kouluikäisten kokonaismäärä vähenee noin 1000 henkilöllä ( 15 %). Aikuistuvien, opiskeluikäisten nuorten osuus laskee suhteellisesti vielä rajummin, noin 400 henkilöllä ( 18 %). Suhteellisesti voimakkaimmin kasvava ikäryhmä on 85 vuotta täyttäneet, joiden määrä kasvaa noin 600 henkilöllä (42 %) vuotiaiden ikäluokan koko kasvaa voimakkaasti, noin henkilöllä (28 %). Väestön määrä ja ikärakenteen muutokset tullevat heijastumaan myös joukkoliikenteen kysyntään. Taulukko 2. Väestön kehitys Ylä Savon kunnissa muutos (%) 2008 ennakkotieto muutos (%) 2015 ennuste muutos (%) Ylä Savon seutukunta , , ,0 Iisalmi , , ,6 Keitele , , ,7 Kiuruvesi , , ,0 Lapinlahti , , ,1 Pielavesi , , ,0 Sonkajärvi , , ,1 Varpaisjärvi , , ,4 Vieremä , , ,6 Taulukko 3. Väestö iän mukaan Ylä Savon kunnissa vuonna 2007 Yhteensä Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Ylä Savon seutukunta

12 Työssäkäynti Työmatkoista muodostuu määränsä, ajoittumisensa ja säännöllisyytensä ansiosta joukkoliikenteelle otollisia liikennevirtoja. Ympäristöministeriön selvityksen (27/2008) mukaan Ylä Savon tyyppisillä kaupunkiseuduilla noin kolme prosenttia työmatkoista tehdään joukkoliikenteellä. Seutulipputilaston perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että Ylä Savossa noin viisi prosenttia kuntarajan ylittävistä työmatkoista tehdään joukkoliikenteellä. Seutulippujen käyttö on lisäksi kääntynyt hienoiseen nousuun vuonna 2008 ja kehitys on jatkunut saman suuntaisena myös vuonna Myös kuntarajan ylittävä työssäkäynti on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Pendelöinti on Ylä Savossa lisääntynyt arviolta 50 % vuodesta 1998 vuoteen Väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kuitenkin vähenee voimakkaasti lähivuosina. Taulukko 4. Väestö iän mukaan Ylä Savon kunnissa vuonna 2015; ennuste Yhteensä Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Ylä-Savon seutukunta Muutos (%) -4,46-0,05-15,01-17,61-9,36 28,24-7,76 42,21 Taulukko 5. Pendelöinti Ylä Savossa vuonna 2006 asuinkunta Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi työssäkäyntikunta Iisalmi Varpaisjärvi Vieremä Kuopio Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä Kuopio Kuva 2. Seutulippujen myynti Ylä Savossa

13 Koulu ja opiskelumatkat Joukkoliikenteen aktiivisimpia käyttäjiä maaseutumaisessa liikenteessä ovat koululaiset. Koululaisten määrän ennustettu väheneminen ei välttämättä heijastu suoraan ikäluokan joukkoliikenteen käyttöön, koska mahdolliset koulujen lakkautukset ja sen myötä pitenevät koulumatkat saattavat johtaa siihen, että jatkossa entistä suurempi osuus koululaisista tekee koulumatkat joukkoliikenteellä. Tyypillisesti koulun lakkauttaminen lisää kuitenkin kuljetettavia oppilaita vain muutamaksi vuodeksi ja sen jälkeen kuljetettavien oppilaiden määrä kääntyy jälleen laskuun. Kun kuljetettavien koululaisten määrä laskee niin alas, että joukkoliikenne ei enää pysty toimimaan koululaiskuljetusten varassa, kunnat joutuvat ottamaan nykyistä suuremman vastuun koululaiskuljetusten järjestämisestä. Tällöin kunta joutuu ostamaan ja suunnittelemaan koululaiskuljetuksia hoitavan liikenteen. Perusopetusta kaikille luokka asteille annetaan kaikissa Ylä Savon kunnissa. Lukiokoulutusta on tarjolla kaikissa muissa Ylä Savon kunnissa paitsi Keiteleellä ja Varpaisjärvellä. Ammatillista opetusta on tarjolla Ylä Savon ammattiopiston toimipisteissä Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Iisalmessa sijaitsee myös Savonia ammattikorkeakoulun toimipiste. Kuva 3. Ylä Savon kouluverkko.

14 Palvelut ja asiointi Kaupalliset palvelut Iisalmi on Ylä Savon kaupallisten palvelujen keskus. Iisalmessa kaupan toimipaikkarakenne on erikoiskauppavoittoinen. Tavaratalojen osuus myynnistä on Iisalmessa suurempi kuin missään muussa Pohjois Savon kunnassa. Päivittäistavarakaupan myynti ylittää kunnan ostovoiman Kiuruvedellä, Keiteleellä, Pielavedellä ja Vieremällä. Muissa suunnittelualueen kunnissa päivittäistavarakaupan palveluita haetaan keskimääräistä enemmän muista kunnista. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Iisalmeen on yli 50 % suurempi kuin alueen väestön ostovoima. Kiuruvedellä ja Keiteleellä erikoiskaupan ostovoima vastaa tarjontaa, mutta muissa Ylä Savon kunnissa merkittävä osa erikoiskaupan palveluista haetaan muista kunnista. (Lähde: Santasalo: Pohjois Savon kaupallinen palveluverkko, Pohjois Savon liitto 2007). Ympäristöministeriön selvityksen mukaan joukkoliikennettä käytetään Ylä Savon tyyppisillä alueilla ostosmatkoilla lähinnä taajama alueilta suuriin marketteihin suuntautuvilla matkoilla. Pienempiin päivittäistavarakauppoihin ja erikoistavarakauppoihin suuntautuvilla ostosmatkoilla joukkoliikenteellä ei ole juuri merkitystä. Sosiaali ja terveyspalvelut Jokaisessa Ylä Savon kunnassa toimii terveyskeskus. Päivystys ja vuodeosastot toimivat keskitetysti esimerkiksi kansanterveyskuntayhtymien alueilla. Iisalmen ja Vieremän kansanterveyden kuntayhtymän alueella ilta ja viikonloppupäivystys hoidetaan Iisalmessa. Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymän alueella ilta ja viikonloppupäivystys toimii vuorotteluperiaatteella alueen terveyskeskuksissa. Varpaisjärven terveydenhuoltopalvelut on liitetty Lapinlahden palveluihin vuoden 2006 alussa. Ilta ja viikonloppu päivystys toimii Lapinlahdella. Lähin sairaala sijaitsee Kuopiossa. Väestön keski iän noustessa ikääntyvän väestön palvelujen tarve synnyttää tulevaisuudessa lisää myös joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kysyntää. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan Ylä Savon tyyppisillä kaupunkiseuduilla noin kuusi prosenttia terveyspalveluihin liittyvistä matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Ikääntyvien määrän kasvulla ei kuitenkaan liene vielä lähivuosina suurta vaikutusta joukkoliikennepalvelujen kysynnän muuttumiseen Ylä Savossa. Ikääntyneistä aktiivisimpia joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelujen käyttäjiä ovat vuotiaat, joiden määrä väestöennusteen mukaan on Ylä Savossa laskussa. Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen (lukuun ottamatta lasten päivähoitoa) on tarkoitus siirtää kuntien perustamalle Ylä Savon sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Sote kuntayhtymän tavoitteena on palvelujen tason turvaaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Kuntayhtymän hallinto on aloittanut toimintansa syyskuussa 2009 ja palveluiden siirto kuntayhtymän järjestettäväksi alkaa vuonna Keiteleen ja Pielaveden kunnat puolestaan ovat perustamassa seitsemän muun kunnan kanssa Pohjois Savon sairaanhoitopiirin yhteyteen Kysteri liikelaitosta, jonka vastuulle siirtyy kuntien perusterveydenhuolto ja vanhusten laitoshoito. Kysteri on maassamme ensimmäinen Perusterveydenhuollon liikelaitos. Kysterin perustamisselvitykset on saatu valmiiksi ja osallistujakunnat tekevät syksyn 2009 aikana päätökset toimintaan osallistumisesta. Jos päätökset ovat myönteisiä, Kysteri aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa. Kysterin ja Ylä Savon sote kuntayhtymän palvelujen uudelleenorganisoinnilla saattaa jatkossa olla vaikutuksia myös sosiaalija terveydenhuoltoon liittyvien matkojen suuntautumiseen, mikäli palveluja keskitetään nykyisestä poikkeavalla tavalla.

15 15 3 HENKILÖKULJETUKSET 3.1 Velvoitteet Joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan kunnat voivat toimia yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle. Lisäksi laissa on määritelty oikeus sopia seutu ja kuntalippujen hinnoista. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta osallistua avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen. Varsinaisia henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä kuten perusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa. 3.2 Kuntien henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet ja kuljetusten määrä Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oikeus koulun valintaan on laajentunut. Oppilaalla on oikeus pyrkiä muuhunkin kuin kunnan hänelle osoittamaan perusopetuksen kouluun. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään koulukuljetusta toissijaisille hakijoille, mutta voi halutessaan järjestää maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslain mukaisesti oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. on koululaisten ikäluokan pienentymisen ohella vaikuttanut kouluverkon muutokset. Vuoden 2000 jälkeen Ylä Savosta on lakkautettu yhteensä 28 peruskoulua. Tällä hetkellä toiminnassa on 39 perusopetusta antavaa koulua. Kuljetettavien oppilaiden määrä on vuoden 2000 jälkeen kasvanut Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Vieremällä. Muissa kunnissa kuljetettavien oppilaiden määrä on vähentynyt. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Ylä Savon kunnissa sovellettavat perusopetuslaissa säädetystä poikkeavat käytännöt oppilaskuljetuksissa sekä kuljetettavien oppilaiden määrän kehitys. Taulukko 6. Koulukuljetusperiaatteet Ylä Savon kunnissa. Iisalmi Esiopetuksen sekä 1 3 lk. oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3km. Keitele Esiopetuksen sekä 1 3 lk. oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3km. Kiuruvesi Esiopetuksen sekä 1 2 lk oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3km. Lapinlahti Esiopetuksen sekä 1 2 lk oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3km. Pielavesi Esiopetuksen sekä 1 3 lk. oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3km. Sonkajärvi Esiopetuksen sekä 1 3 lk. oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3km. Varpaisjärvi 1 2 lk. oppilaat, joiden koulumatkan pituus on vähintään 2km. Lisäksi kuljetukset aamulla kotoa aamupäiväkerhoon/kouluun ja iltapäivällä iltapäiväkerhoon. 3 6 lk. oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 4 km. Vieremä Esiopetuksen sekä 1 2 lk. oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3km. Kuljetettavien oppilaiden määrä on kuluvan vuosikymmenen aikana vähentynyt Ylä Savossa noin 100 henkilöllä. Kuljetettavien määrän kehittymiseen

16 16 Taulukko 7. Kuljetettavien oppilaiden määrän kehittyminen Kunta Syksy 2000 Syksy 2008 muutos hlö muutos % Iisalmi ,0 Keitele ,3 Kiuruvesi ,4 Lapinlahti ,7 Pielavesi ,5 Sonkajärvi ,2 Varpaisjärvi % Vieremä ,8 Ylä Savon seutukunta ,6 Kuntien sosiaali ja terveystoimen laskennallista valtionapua saavat kuljetukset ovat hyvin monimuotoinen joukko erilaisia vanhusten ja vammaisten kuljetuksia. Lakiin sidottuja kuntien yksin maksamia kuljetuksia ovat mm. päivähoidon kuljetukset. Näiden lisäksi kunnat hoitavat erilaisia kotipalvelun yms. kuljetuksia sekä merkittävän määrän ateriakuljetuksia. Osa Ylä Savon kunnista hyödyntää Pohjois Savon matkojenyhdistelykeskuksen (MYK) palveluja sosiaalitoimen kuljetusten järjestämisessä. Kuljetuspalvelut tilataan tällöin MYK:sta, jolloin samalta suunnalta samoihin aikoihin tulevat matkustajat ohjataan keskuksen avulla samaan kyytiin. Matkojenyhdistelyn tavoitteena on hillitä kuntien maksuvastuulla olevia kuljetuskustannuksia heikentämättä matkustusmahdollisuuksia. Sosiaalitoimen kuljetusten lisäksi MYK:n kautta välitetään palveluliikennettä sekä kutsuohjattua asiointiliityntäliikennettä. Kehitysvammalaissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoon liittyvistä kuljetuksista. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat kuljetettavalle maksuttomia ja niihin on erityishuoltoa saavalla henkilöllä subjektiivinen oikeus. Erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Niiden käyttö rajoittuu siis erityishuollon toimintayksiköihin suuntautuviin kuljetuksiin. Erityishuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi kehitysvammaiselle voidaan järjestään muita kuljetuspalveluja esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kuljetuspalveluja järjestetään työssäkäynnin ja opiskelun tarpeisiin sekä vähintään 18 yhdensuuntaista virkistys ja asiointimatkaa kuukaudessa. Taulukossa 8 on esitetty vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kunnittaiset aluerajaukset Ylä Savossa ja taulukossa 10 eri lakien perusteella myöntämien kuljetusoikeuksien määrät Ylä Savon kunnissa. Vammaispalvelulain mukainen kuljetusoikeus on Ylä Savossa myönnetty henkilölle. Vielä kuluvan vuosikymmenen alussa vaikeavammaisten kuljetuspalvelun saajien määrä suhteessa väestön määrään oli Ylä Savossa 23 prosenttia alle maan keskiarvon. Kuljetusoikeuksia on kuitenkin myönnetty viime vuosina huomattavan paljon lisää ja nykyisin Ylä Savossa kuljetuspalvelun saajia on yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2001 verrattuna ja suhteessa väestön määrään 44 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Taulukko 8. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun aluerajaukset Ylä Savon kunnissa. Iisalmi Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi, Lapinlahti, Kiuruvesi ja Pielavesi Keitele Keitele, Pielavesi, Pyhäjärvi, Vesanto ja Viitasaari Kiuruvesi Kiuruvesi, Pyhäjärvi, Iisalmi, Vieremä, Pielavesi ja Pyhäntä Lapinlahti Lapinlahti, Iisalmi, Siilinjärvi, Varpaisjärvi ja Pielvesi Pielavesi Pielavesi, Kiuruvesi, Pyhäjärvi, Iisalmi, Vieremä ja Pyhäntä Sonkajärvi Sonkajärvi, Iisalmi, Lapinlahti, Varpaisjärvi, Rautavaara, Kajaani, Vieremä ja Sotkamo Varpaisjärvi Varpaisjärvi, Nilsiä,Lapinlahti, Rautavaara, Iisalmi, Siilinjärvi, Sonkajärvi ja Kuopio Vieremä

17 17 Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää harkinnanvaraisia kuljetus ja saattajapalveluja, koska varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. Taulukossa 9 on esitetty Ylä Savon kunnissa sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa sovellettavat periaatteet. Taulukossa 10 on esitetty kuntien sosiaalitoimen eri lakien perusteella myöntämien kuljetusoikeuksien määrät Ylä Savon kunnissa. Taulukko 9. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten periaatteet Ylä Savon kunnissa. Iisalmi Enintään 8 yhdensuuntaista asiointimatkaa kuukaudessa. Matkat pitää tilata MYK:n kautta. Keitele Enintään 8 yhdensuuntaista asiointimatkaa kuukaudessa. Kiuruvesi Kuljetustuki vain sotainvalideille. Tuen suuruus on 300 /v keskustassa asuvilla ja 500 /v haja asutusalueella asuvilla. Matkat pitää tilata MYK:n kautta. Lapinlahti Enintään 8 yhdensuuntaista asiointimatkaa kuukaudessa. Matkat pitää tilata MYK:n kautta. Pielavesi Korvaus suoritetaan vain taksilla tehdyistä matkoista. Enintään 10 yhdensuuntaista asionti tai virkisysmatkaa Pielaveden kunnan alueella. Matkat pitää tilata MYK:n kautta. Sonkajärvi Palveluliikennettä käytettävä alueella, joissa Pali liikennöi. Myönnetään enintään 8 yhdensuuntaista matkaa Sonkajärven ja lähikuntien aluella. Lähikuntia ovat Iisalmi, Vieremä, Rautavaara, Varpaisjärvi, Lapinlahti ja Kajaani ( kunnan pohjois osassa asuvat). Varpaisjärvi Ei käytössä. Otetaan käyttöön syksyllä Vieremä Ei käytössä. Taulukko 10. Sosiaalitoimen myöntämät kuljetusoikeudet Ylä Savon kunnissa. Kunta kehitysvammalaki sosiaalihuoltolaki vammaispalvelulaki Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Varpaisjärvi Vieremä

18 18 4 JULKISEN LIIKENTEEN PALVELUT 4.1 Seudullinen joukkoliikenne Linjaliikenne Linjaliikenteen tarkastelu vastaa tammikuun 2009 tilannetta. Tuolloin linjaliikennettä ajoi yhdeksän yrittäjää, joilla oli yhteensä 22 linjaliikennelupaa Ylä Savon alueelle. Linjaliikennelupiin sisältyi 195 vuoroa. Lähes puolet vuoroista on Iisalmen paikallisliikennettä. Pääosa (70 80 %) muusta linjaliikenteestä on kuntakeskusten välistä liikennettä, joka palvelee lähinnä koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita. Noin 20 prosenttia linjaliikenteestä palvelee pääasiassa kuntakeskusten välistä asiointia arkipäivisin. Työssäkäyntiä palvelevaa linjaliikennettä ajetaan vain muutamia vuoroja. Iltaisin ja viikonloppuisin ajetaan linjaliikenteenä vain muutamia yksittäisiä vuoroja. Vilkkaimpien työssäkäynti ja opiskeluajankohtien ulkopuolella ajettava lipputuloperusteinen liikenne on keskittynyt 5 tielle Lääninhallituksen ostoliikenne Lääninhallituksen ostoliikenteen tarkastelu vastaa talven tilannetta. Ylä Savossa ajettiin lääninhallituksen ostamaa säännöllistä joukkoliikennettä tarkasteluhetkellä voimassa olevien sopimusten perusteella noin km vuodessa. Tarkasteluhetkellä voimassa olleisiin 31:een ostoliikennesopimukseen sisältyi 111 vuoroa, joiden perusteella ajetaan noin lähtöä vuodessa. Näiden lisäksi lääninhallitus on ostanut kutsuperusteista liityntäliikennettä juna ja lentovuoroille, mutta vähäisen käytön takia lääninhallituksen ostama kutsuperusteinen liityntäliikenne on lopetettu keväällä Yli puolet lääninhallituksen ostoliikenteestä on koulupäivinä tai kouluvuoden aikaisina arkipäivinä ajettavaa liikennettä. Koulupäivinä ajettavasta ostoliikenteestä noin 80 prosenttia palvelee koulu ja opiskelumatkoja sekä työssäkäyntiä ja noin 20 prosenttia asiointitarpeita. Noin 20 prosenttia ostoliikenteestä on koulujen loman ajaksi hankittavia täydentäviä vuoroja, joista noin puolet parantaa työssäkäyntimahdollisuuksia joukkoliikenteellä ja puolet mahdollistaa asiointiliikenteen. Muutama ostoliikennevuoro palvelee myös viikonlopun asiointiyhteyksiä sekä liityntäyhteyksiä kaukoliikenteeseen. Tarkastelussa mukana olleista vuoroista 12:ssa matkustajamäärä on ollut erittäin vähäinen ja sen takia näistä vuoroista kolme jätettiin keväällä 2009 tarjouskilpailun ulkopuolelle. Lisäksi tarkastelussa ilmeni muutamia vuoroja, joita ei ole suurehkoista matkustajamääristä huolimatta pystytty järjestämään lipputulojen varassa Lippujärjestelmät Kaikissa Ylä Savon kunnissa on käytössä 30 vuorokautta voimassa oleva Ylä Savon seutulippu. Ylä Savon seutulipun asiakashinta on kotikunnasta riippuen euroa. Seutulippujärjestelmä maksaa liikennöitsijälle jokaisesta matkasta korvauksen Matkahuollon sarjalipputaksan mukaan. Kunta ja valtio maksavat lipunhintojen erotuksen. Valtio ja kunnat subventoivat seutulippua keskimäärin 57 eurolla lippua kohden. Vuonna 2008 Ylä Savon seutulippuja myytiin yhteensä noin kappaletta ja seutulipuilla tehtiin yhteensä noin matkaa. Vuonna 2009 seutulippujen myynti on lisääntynyt. Seutulipulla tehtyjen matkojen määrä on kuitenkin vähentynyt, mutta seutulipulla tehdään entistä pidempiä matkoja. Koko suunnittelualueella on käytössä myös koko maakunnan alueella kelpaava Pohjois Savolippu, jonka asiakashinta on 200 euroa. Pohjois Savolippuun on kaavailtu muutoksia, koska lipun käyttö on ollut useissa kunnissa erittäin vähäistä. Mahdollisuuksina on ollut esillä kyseisestä lipputuotteesta luopuminen kokonaan sekä maakuntalipun muuttaminen kolme kuukautta voimassa olevaksi 44 matkan työmatkalipuksi. Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä on käytössä myös Kuopion seutulippu, jonka käyttö on molemmissa kunnissa Ylä Savon seutulippua yleisempää. Kuopion

19 19 seutulipun asiakashinta on Lapinlahdella 111 euroa ja Varpaisjärvellä 85 euroa sekä valtion ja kuntien subventio lippua kohden noin 80 euroa. Iisalmen sisäisillä joukkoliikennematkoilla on käytettävissä kaupunkilippu, jonka hinta on aikuisille 42 euroa ja lapsille 22 euroa. Lipulla voi matkustaa 30 päivää. Lisäksi Iisalmen paikallisliikenteessä voi käyttää 44 matkan sarjakorttia, jonka hinta on iisalmelaisille 46 euroa. Kortti on voimassa 90 vrk. Vuonna 2008 kaupunkilippuja myytiin noin kappaletta. Kaupunkilipuilla tehtiin noin matkaa. Valtio ja kunnat subventoivat kaupunkilippuja noin 42 eurolla lippua kohden. Uuteen korvausmalliin perustuvat lipputuotteet tulevat käyttöön alkaen. Samaan aikaan lippujärjestelmien hallinnointi muuttuu joukkoliikennelain mukaiseksi. Käyttöoikeussopimusjärjestelmään siirryttäessä järjestelmää muutettaneen niin, että lupaviranomainen maksaa liikenteenharjoittajalle vain yhden korvauksen, joka sisältää mahdollisen liikennöinnistä maksettavan lisäkorvauksen sekä lipputuen osuuden Liikennepalveluista tiedottaminen Pohjois ja Keski Savon alueella ajettavasta seutuliikenteestä laaditaan vuosittain kaikkiin koteihin jaettava aikatauluvihko. Aikataulujulkaisua pidetään yleisesti hyvänä ja laajan asiakaskunnan tavoittavana tiedottamiskeinona, mutta kyseisen aikataulujulkaisun ongelmaksi koetaan alueen laajuus ja sen takia on noussut esille tarve laatia alueelle kaksi erillistä aikatauluvihkoa. Seudullisen julkaisun lisäksi alueen liikennöitsijöillä on omia käytäntöjään omista liikenteistään tiedottamisessa. Matkahuollon markkinointiyhteistyössä mukana olevien yritysten liikenteen aikataulut on saatavilla myös Matkahuollon internetsivuilta ja puhelinneuvonnasta. VR tiedottaa junaliikenteen aikatauluista erilaisissa aikataulujulkaisuissa sekä internetissä. VR julkaisee myös vuosittain Junasta bussiin & Bussista junaan yhteysaikataulun, joka sisältää tiedot vaihtoyhteyksistä junasta bussiin ja bussista junaan 31 vaihtopaikkakunnalla. Pääsääntöisesti julkaisu sisältää paikkakunnittain bussivuorot, joilta on enintään minuutin yhteys junalta tai junaan.

20 Joukkoliikenneyhteydet Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu seudullisen joukkoliikenteen soveltuvuutta erilaisiin liikkumistarpeisiin. Tarkastelu vastaa talven tilannetta. Arkipäivien osalta on tarkasteltu Liikenne ja viestintäministeriön määrittelemän julkisen liikenteen peruspalvelutason mukaisia työ ja opiskelumatkojen toteutumista. Viikonloppuyhteyksien osalta on tarkasteltu yhteyksiä muista kuntakeskuksista Iisalmeen. Tarkempi analyysi joukkoliikenteen tarjonnasta on tehty palvelutasotavoitteiden määrittelyn yhteydessä. Talviarkipäivisin joukkoliikenteen tarjonta Iisalmen ja muiden kuntakeskusten välillä vastaa melko hyvin työ ja opiskeluajankohtien kysyntää. Vuoromäärät ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi edellisen joukkoliikennesuunnitelman laatimisajankohdasta ja myös tämän suunnitelman laatimisen aikana tärkeitä työ ja opiskelumatkoja palvelevia vuoroja on haettu lakkautettavaksi. Yhä suurempi osa myös tärkeistä seudullisista työ ja opiskelumatka vuoroista joudutaan järjestämään ostoliikenteenä. Liikennöitsijöiltä saadun palautteen perusteella lisää linjaliikenteen vuoroja on ajautumassa lähivuosina kannattamattomaksi. Taulukko 11. Talviarkipäivien seudullisen joukkoliikenteen tarjonta Iisalmen ja muiden Ylä Savon kuntakeskusten välillä. Tarkastelu vastaa talvella voimassa olleita linjaliikennelupia ja lääninhallituksen ostoliikennesopimuksia. Perillä viimeistään menovuoroja Paluu aikaisintaan Lähtöpaikka Määräpaikka yhteensä Myöhäisin paluu paluuvuoroja yhteensä Kiuruvesi Iisalmi (2) 8.50 (2) (2) (2) Keitele Iisalmi Lapinlahti Iisalmi (2) 8.50 (5) (3) (3) (2) Pielavesi Iisalmi Sonkajärvi Iisalmi (2) (3) Varpaisjärvi Iisalmi Vieremä Iisalmi (2) Kuopio Iisalmi (2) Iisalmi Kiuruvesi Iisalmi Keitele Iisalmi Lapinlahti 6.45 (2) (2) (3) (2) Iisalmi Pielavesi Iisalmi Sonkajärvi (2) Iisalmi Varpaisjärvi Iisalmi Vieremä Iisalmi Kuopio (2) (2) ostoliikenne Tarpeellinen työ ja opiskelumatkavuoro Tarpeellinen opiskelumatkavuoro

21 21 Myös muiden Ylä Savon kuntakeskusten välillä on pääosin olemassa tärkeimpiä työ ja opiskeluajankohtien kysyntää vastaavat joukkoliikenneyhteydet ja kyseiset yhteydet on järjestetty pääosin linjaliikenteenä. Lääninhallituksen ostoliikenteenä hoidetaan osa Pielaveden ja Keiteleen välisestä liikenteestä, jota käyttävät lähinnä Keiteleeltä Pielavedellä koulussa käyvät oppilaat. Kesäarkipäivisin joukkoliikenteen tarjonta Iisalmen ja muiden Ylä Savon kuntakeskusten välillä on huomattavasti vähäisempää kuin talvella. Linjaliikenteellä on kesäaikana kohtuulliset toimintaedellytykset ainoastaan viitostien varren kuntien välillä. Muilla yhteysväleillä kesäajan joukkoliikenne toimii lähes täysin lääninhallituksen ostoliikenteen varassa. Monilta osin joukkoliikenteen tarjonnan voidaan katsoa olevan tarpeeseen nähden puutteellista. Esimerkiksi työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja puutuu kesällä useilta yhteysväleiltä, joilla pendelöi on yli sata henkilöä. Taulukko 12. Talviarkipäivien seudullisen joukkoliikenteen tarjontaa Ylä Savon kuntakeskusten välillä. Tarkastelu vastaa talvella voimassa olleita linjaliikennelupia ja lääninhallituksen ostoliikennesopimuksia. Perillä viimeistään menovuorojhäisivuoroja Paluu aikaisintaan Myö paluu Lähtöpaikka Määräpaikka yhteensä paluu yhteensä Keitele Pielavesi Kiuruvesi Vieremä Lapinlahti Kuopio (2) (3) (3) (2) Pielavesi Keitele Varpaisjärvi Lapinlahti Kuopio Lapinlahti 7.45 (2) (2) ostoliikenne Tarpeellinen työ ja opiskelumatkavuoro Tarpeellinen opiskelumatkavuoro Taulukko 13. Kesäarkipäivien seudullisen joukkoliikenteen tarjonta Iisalmen ja muiden Ylä Savon kuntakeskusten välillä. Tarkastelu vastaa talvella voimassa olleita linjaliikennelupia ja lääninhallituksen ostoliikennesopimuksia. Perillä viimeistään menovuorojhäisivuoroja Paluu aikaisintaan Myö paluu Lähtöpaikka Määräpaikka yhteensä paluu yhteensä Kiuruvesi Iisalmi Keitele Iisalmi Lapinlahti Iisalmi (2) Pielavesi Iisalmi Sonkajärvi Iisalmi Varpaisjärvi Iisalmi Vieremä Iisalmi Kuopio Iisalmi (2) Iisalmi Kiuruvesi Iisalmi Keitele Iisalmi Lapinlahti (2) Iisalmi Pielavesi Iisalmi Sonkajärvi Iisalmi Varpaisjärvi Iisalmi Vieremä Iisalmi Kuopio (2) ostoliikenne Tarpeellinen työmatkavuoro

22 22 Muiden Ylä Savon kuntakeskusten välillä kesäaikana arkipäivinä työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen tarjontaa on sen verran kuin lipputulojen varassa pystytään järjestämään. Ostoliikenteenä on järjestetty ainoastaan menoyhteys Pielavedeltä Keiteleelle. Myös Viikonloppuisin Iisalmen ja muiden Ylä Savon kuntakeskusten välinen joukkoliikenne perustuu lähes kokonaan linjaliikenteeseen. Ainoastaan Kiuruveden ja Iisalmen välillä ajetaan viikonloppuisin lääninhallituksen ostamaa joukkoliikennettä. Hyvä tarjonta viikonloppuliikenteessä on ainoastaan viitostien varrella. Sonkajärveltä ja Varpaisjärveltä ei ole käytännössä lainkaan asiointi ja vapaa ajan matkoille soveltuvaa joukkoliikennetarjontaa lauantaina tai sunnuntaina. Myös Keiteleeltä, Pielavedeltä ja Vieremältä Iisalmeen matkustettaessa aikataulut ovat asiointiliikenteen kannalta hankalat. Sunnuntai illan bussiyhteydet eivät sovellu liityntäyhteyksiksi etelään meneville junille. Taulukko 14. Kesäarkipäivien seudullisen joukkoliikenteen tarjontaa Ylä Savon kuntakeskusten välillä. Tarkastelu vastaa talvella voimassa olleita linjaliikennelupia ja lääninhallituksen ostoliikennesopimuksia. Perillä viimeistään menovuorojhäisivuoroja Paluu aikaisintaan Myö paluu Lähtöpaikka Määräpaikka yhteensä paluu yhteensä Kiuruvesi Vieremä Lapinlahti Kuopio (2) Pielavesi Keitele Kuopio Lapinlahti 7.45 (2) (2) ostoliikenne Tarpeellinen työ ja opiskelumatkavuoro Taulukko 15. Launtaipäivien seudullisen joukkoliikenteen tarjonta Iisalmen ja muiden Ylä Savon kuntakeskusten välillä. Tarkastelu vastaa talvella voimassa olleita linjaliikennelupia ja lääninhallituksen ostoliikennesopimuksia. Meno Paluu Lähtöpaikka Määräpaikka Perillä klo Lähtö klo Kiuruvesi Iisalmi Keitele Iisalmi Lapinlahti Iisalmi Pielavesi Iisalmi Sonkajärvi Iisalmi Varpaisjärvi Iisalmi Vieremä Iisalmi Kuopio Iisalmi Taulukko 16. Sunnuntaipäivien seudullisen joukkoliikenteen tarjonta Iisalmen ja muiden Ylä Savon kuntakeskusten välillä. Tarkastelu vastaa talvella voimassa olleita linjaliikennelupia ja lääninhallituksen ostoliikennesopimuksia. Meno Paluu Lähtöpaikka Määräpaikka Perillä klo Lähtö klo Kiuruvesi Iisalmi Keitele Iisalmi Lapinlahti Iisalmi Pielavesi Iisalmi Sonkajärvi Iisalmi Varpaisjärvi Iisalmi Vieremä Iisalmi Kuopio Iisalmi ostoliikenne

23 Junaliikenne Henkilöliikenteen asemapaikkoja suunnittelualueella ovat Iisalmi, Lapinlahti, Sukeva, Kiuruvesi ja Runni. Oman seutukunnan asemien lisäksi Kuopion asema on merkittävä solmupiste Ylä Savon junaliikenteessä. Iisalmen, Lapinlahden ja Sukevan asemat sijaitsevat Kajaani Kuopio radalla. Runnin ja Kiuruveden asemat sijaitsevat Iisalmi Ylivieska radalla, jolla henkilöliikennettä ajetaan ainoastaan taajamajunilla. Ylä Savossa eniten junia pysähtyy Iisalmessa, josta lähtee arkisin 14 junaa (kuusi etelään, kuusi pohjoiseen ja kaksi länteen). Kajaani Helsinki välin pendolinot pysähtyvät Iisalmessa, mutta eivät muilla Ylä Savon asemilla. Lapinlahdella ja Sukevalla pysähtyy molemmilla kymmenen junaa (pika ja InterCity junat). Savon radan yöjunaliikenne on lakkautettu junaliikenteen nopeuduttua Kerava Lahti oikoradan käyttöönoton myötä. Matka aika Iisalmesta Helsinkiin kestää lyhyimmillään noin viisi tuntia. Tampereen suunnan juniin vaihto tapahtuu Pieksämäellä. Iisalmesta on Ylivieskan kautta jatkoyhteyksiä junalla mm. Kokkolaan ja Ouluun. Taulukko 17. Savonradan juna aikataulut syksyllä Asema Pendolino M L Pendolino M L Inter City M S Junat etelään Pikajunlino Pendo M L M S Pikajuna M S Inter City M P,S Inter City M S Kajaani 3:52 6:17 9:20 12:20 15:17 17:47 Sukeva I 6:43 9:46 12:46 15:45 18:13 Iisalmi 4:38 7:08 10:11 13:11 16:09 18:36 Iisalmi 4:40 7:12 10:15 13:15 16:13 18:40 Lapinlahti I 7:28 10:31 13:34 16:31 18:56 Siilinjärvi 5:18 7:50 10:53 13:56 16:52 19:18 Kuopio 5:36 8:09 11:12 14:15 17:12 19:36 Kuopio 5:40 5:55 8:13 11:28 13:58 14:19 16:12 17:20 19:50 Pieksämäki 6:30 6:41 8:41 12:21 14:45 15:16 16:41 18:21 20:44 Kouvola 8:07 x 10:59 x x 17:28 19:13 20:17 x Helsinki 9:48 10:30 13:00 16:06 18:06 19:06 21:06 22:18 00:36 Asema Pikajuna M S Inter City M S Pendolino M L Inter City M S Pikajuna M S Pendolino M S Junat pohjoiseen Pika IC/pikajuna juna M S M P,S IC/pikajuna Pendolino Helsinki 6:30 8:00 11:00 14:12 15:12 16:00 17:12 19:12 Kouvola x 6:25 9:56 12:58 15:56 16:52 17:57 18:56 20:50 Pieksämäki 10:11 8:39 11:54 14:53 17:54 18:36 19:59 20:52 22:27 Kuopio 10:58 9:36 12:50 15:43 18:52 19:24 20:49 21:45 23:17 9:47 12:54 15:48 18:56 20:53 23:20 Siilinjärvi 10:06 13:13 16:07 19:17 21:12 I Lapinlahti 10:30 13:35 16:32 19:39 21:34 I 10:45 13:50 16:47 19:55 21:49 00:13 Iisalmi 10:48 13:53 16:50 19:58 21:51 00:15 Sukeva 11:13 14:17 17:13 20:22 22:15 I Kajaani 11:40 14:42 17:37 20:47 22:40 01:00