Outi Hietala Aulikki Sippola Markku Riipinen Pauliina Lampinen Marja Nevalainen. Kaikille sopiva työ ja työyhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Outi Hietala Aulikki Sippola Markku Riipinen Pauliina Lampinen Marja Nevalainen. Kaikille sopiva työ ja työyhteisö"

Transkriptio

1 Outi Hietala Aulikki Sippola Markku Riipinen Pauliina Lampinen Marja Nevalainen Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti

2 KAIKILLE SOPIVA TYÖ JA TYÖYHTEISÖ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPURAPORTTI Outi Hietala, VTT, erikoistutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija, FIBS yritysvastuuverkosto Markku Riipinen, FT, psykologi, Invalidisäätiö OrtonPro Pauliina Lampinen, VTM, toiminnanjohtaja, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Marja Nevalainen, TtM, kehittämispäällikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö

3 Sähköinen julkaisu (pdf) ISBN (nid.) ISBN (PDF) Unigrafia Helsinki 2015

4 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen tueksi kehitettyä työyhteisölähtöistä valmennusmallia, RATKO-mallia. Mallin toimivuutta ja sille annettuja merkityksiä tutkittiin työyhteisön, johdon ja yksilön näkökulmista. Tavoitteena oli selvittää, millaisena malli koettiin työyhteisöissä, kuka siitä hyötyy ja miten, edistikö toimintamalli uusien työtehtävien löytämistä tai vammaisten ja osatyökykyisten kiinnittymistä työyhteisöihin. Lisäksi selvitettiin, synnyttikö malli uudenlaisia henkilöstöjohtamisen tai rekrytoinnin käytäntöjä. Tutkimuksen johtopäätöksissä pohditaan myös mallin reunaehtoja ja mahdollisuuksia soveltaa ja levittää käytäntöä myös uusiin työyhteisöihin. Tutkimus toteutettiin kolmen eri tutkijan monitieteellisenä ja laadullisena tutkimuksena, jossa kukin tutkija keskittyi omaan näkökulmaansa. Työyhteisön näkökulma -tutkimusosuus keskittyi työyhteisön jäsenten tulkintoihin koskien RATKO-mallin soveltamista, työpajoja sekä tätä kautta työyhteisöihin työllistyneitä henkilöitä. Tutkimusmenetelmänä oli työyhteisön arkeen osallistuminen sekä etnografiset haastattelut. Tutkimuksen tuloksena kuvataan kaksi vaihtoehtoista kollektiivista narratiivista identiteettiä, joihin peilaamalla RATKO-malli ja sen avulla tapahtunut työllistäminen joko saivat mielensä tai kyseenalaistuivat. Tutkimuksen johtamisen osiossa selvitettiin toimintatutkimuksen menetelmin, miten RATKO-mallin käyttöönotto vaikutti kahdessa organisaatiossa henkilöstöjohtamiseen ja miten mallin aiheuttamien toimintatapamuutosten pysyvyys varmistetaan monimuotoisuusjohtamisen keinoin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että malli vaikutti rekrytointiprosessiin ja esimiestyöhön tuoden esille sen laajan käyttömahdollisuuden kaikkien työntekijöiden kohdalla ja muissakin henkilöstöjohtamisen toiminnoissa. Yksilön osatutkimus selvitti RATKO-hankkeen merkitystä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksessa kerättiin esimiesten, työntekijöiden ja mallin pohjalta työllistyneiden kokemuksia hankkeen käytännöistä sekä merkityksestä viimeksi mainittujen työhyvinvoinnille, työssä selviytymiselle ja heille tarjotun työn sopivuudelle käyttäen tähän tarkoitettuja arviointimenetelmiä. Työllistyneet arvioivat työnsä oikein mitoitetuiksi, heille soveltuvaksi ja olivat tyytyväisiä työhönsä, mikä tuli esiin myös esimiesten näkemyksissä. Työllistämisen onnistu- 3

5 mista edesauttoi panostaminen työhön opastamiseen, jossa esimiehet kokivat työhönvalmentajan avun tärkeäksi. Työntekijät kokivat tukiluonteisten tehtäviensä siirtymisen ratkolaiselle ensisijaisesti kiireen vähenemisenä. Avainsanat: työyhteisölähtöisyys, työllistyminen, mukauttaminen, vammainen, osatyökykyinen, monimuotoisuus, johtaminen 4

6 LUKIJALLE Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen rahoituksella RATKO Erityistä tukea tarvitsevan työnhakijan ja työtehtävän kohtaamisen mallintaminen kehittämishankkeelle vuosille Hanke alkoi huhtikuussa 2012 ja sen tavoitteena oli kehittää uudenlainen toimintatapa vammaisten ja osatyökykyisten nuorten työllistämiseen avoimille työmarkkinoille. RATKO-hankkeen taustalla oli havainto, että osatyökykyisten ja vammaisten työhönvalmennus ja työhön kuntouttava toiminta keskittyvät yleensä vahvasti työllistyvän yksilön valmentamiseen ja kuntouttamiseen, mutta onnistuvat heikosti siirtämään henkilöitä työpaikoille ja pitämään heidät työssä. Hankkeessa haluttiinkin lähteä rakentamaan työllistymisprosessien tueksi toimintamallia, joka painottaisi työnantajien ja työyhteisöjen tarpeita. Tavoitteena oli kehittää käytäntö, jonka avulla yhtäällä syntyisi osatyökykyisille sopivia uusia työpaikkoja ja tehtäviä ja joka toisaalta tukisi työllistyjää sekä työyhteisöä työllistyjän integroitumisessa työyhteisöön. Vuoteen 2014 mennessä RATKO-hankkeessa oli jo pilotoitu uudenlaista valmennusmallia eri työyhteisöissä. Tulokset vaikuttivat lupaavilta, mutta edelleen tuntui, että toimintamallin toimivuutta voisi kehittää ja sen toteutuksesta saatuja kokemuksia jäsentää tarkemmin. Hankkeessa päätettiin hakea Työsuojelurahastolta osarahoitusta tutkimukselle, jossa selvitettäisiin RATKOssa kehitetyn toimintamallin toimivuutta, reunaehtoja, kehittämistarpeita ja siirrettävyyttä. Tutkimussuunnitelma laadittiin yhdessä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä Kuntoutussäätiön, OrtonPron ja FIBS yritysvastuuverkoston kanssa. Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää miten RATKO-malli edistää vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä ja miten sitä pitäisi vielä kehittää, jotta se olisi siirrettävissä erilaisiin työyhteisöihin tukemaan yksilöä ja työyhteisöä erilaisissa organisaatiota tai työntekijää kohdanneissa muutostilanteissa. Kesäkuussa 2014 RATKO-mallia tutkiva hanke sai Työsuojelurahastolta myönteisen päätöksen. Vuoden mittaisen hankkeen koordinaattorina toimi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja RATKO-hankkeen arviointiin varattuja Rahaautomaattiyhdistyksen varoja käytettiin tutkimushankkeen osarahoituksena. 5

7 Tässä raportissa kuvataan paitsi RATKO-toimintamallia myös sitä työmarkkinoiden toimintaympäristöä, jossa sitä voitaisiin hyödyntää. Keskeisessä osassa ovat kuitenkin kolmen tutkijan tutkimusartikkelit, joiden kautta avataan RATKO-mallin toimivuutta työyhteisön, johdon ja yksilön näkökulmista. Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimuksen kolmessa osatutkimuksessa selvitettiin, millaisissa olosuhteissa RATKO-toimintamallia on toteutettu ja miten se on työyhteisöissä vastaanotettu. Lisäksi tutkittiin, tuoko malli uusia mahdollisuuksia rekrytointiin tai monimuotoisuuden johtamiseen. Samoin selvitettiin, millaista mahdollista lisäarvoa toimintamalli tuo työllistyneiden tai muiden työntekijöiden kokemuksiin työhyvinvoinnista. Raportti alkaa johdannolla, jossa avataan työmarkkinoiden muutosta ja monimuotoisuuden kasvua työyhteisöissä. Lisäksi tarkastellaan suomalaisen työvoimapolitiikan viime vuosien ohjelmia, joiden avulla on pyritty parantamaan vammaisten ja osatyökykyisten sekä muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Johdannon tavoitteena on kuvata sitä työmarkkinoiden toimintaympäristöä, jossa RATKO-kehittämishanketta sekä Kaikille sopiva työ ja työyhteisö tutkimushanketta on toteutettu. Johdannon tämän osan kirjoittajana on ollut Pauliina Lampinen. Johdannon toinen osa keskittyy avaamaan RATKO-kehittämishankkeen aikana syntyneen RATKO-valmennusmallin syntyä ja mallin toteutustapoja. Lisäksi kuvataan, mitä ovat RATKO-valmennusmallissa keskeisessä roolissa olevat IMBA ja Melba työn ja työkyvyn vaativuuden arviointimenetelmät, mihin ne perustuvat ja mitä ne mittaavat. Johdannon toisen osan on kirjoittanut Marja Nevalainen. Luvussa kaksi kuvataan Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoitus, tutkimuksen viitekehys ja toteutus yleisellä tasolla. Tämän jälkeen siirrytään kunkin tutkijan omaan artikkeliin, jossa he esittävät oman osatutkimuksensa lähtökohdat, tutkimuskysymykset, menetelmät, toteutuksen ja tulokset. Ensimmäinen osatutkimus on Kuntoutussäätiön tutkijan, Outi Hietalan etnografinen näkökulma työyhteisöjen tulkintoihin RATKO-mallin toimivuudesta. Toinen osatutkimus on FIBS yritysvastuuverkoston tutkijan Aulikki Sippolan toimintatutkimus, jossa RATKO-mallia tarkastellaan monimuotoisuusjohtamisen näkökulmasta. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkija Markku Riipinen avaa työntekijöiden näkökulmia RATKO-malliin ja työhyvinvointiin. Tutkimusartikkeleiden jälkeen raportissa esitellään kunkin osatutkimuksen keskeiset tulokset sekä tutkijoiden suositukset yhteisessä luvussa. Suositusten tarkoituksena on nostaa esiin niitä käytäntöjä, joiden avulla RATKO-mallin tavoitetta, onnistunutta vammaisen tai osatyökykyisen henkilön työllistymistä voitaisiin edistää. 6

8 Raportin viimeinen osa on pohdintaa siitä, miten hankkeesta opittua ja koettua voitaisiin hyödyntää yleisessä työmarkkinoiden kehittämisessä sekä monimuotoisuuden hyödyntämisessä työorganisaatioissa. Raporttia lukiessa on hyvä huomata, että Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimus toteutettiin samanaikaisesti RATKO-kehittämishankkeen kanssa ja nämä kaksi kehittämistä olivat tutkimuksen ajan tiiviissä vuorovaikutuksessa. Vaikka tässä tutkimuksessa ei tätä vuorovaikutusta systemaattisesti dokumentoitu tai selvitetty, on selvää, että tutkimushankkeen aikana käydyt keskustelut ja yhteiset foorumit, joita hankkeilla oli, ovat vaikuttaneet niihin tulkintoihin, joita RATKO-toimintamallin toimivuudesta tai siirrettävyydestä tehtiin. 7

9 KIRJOITTAJAT Outi Hietala, VTT, erikoistutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö. Hietala on toiminut sosiaali- ja terveyspalveluissa ja päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen kentällä tutkijana ja kehittäjänä. Hän on väitellyt vuonna 2013 A-klinikan asiakaskulttuurin ja ammattiavun välisestä suhteesta. Tutkimus- ja kehittämistyössä Hietala hyödyntää etnografisen kenttätyön, toiminnallisen ryhmätyön ja työnohjaajan osaamistaan. Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija, FIBS yritysvastuuverkosto. Sippolan erikoisalaan ja tieteellisiin kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat monimuotoisuutta tukevan työyhteisön johtaminen ja kehittäminen, työelämän yhdenvertaisuus ja vastuullisuus, palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus. Väitöskirjassaan Human Resource Management Perspectives on Diversity Management (2007) hän on tutkinut erityisesti kulttuurisen monimuotoisuuden vaikutuksia henkilöstöjohtamiseen Markku Riipinen, FT, psykologi, Invalidisäätiö OrtonPro. Riipinen on toiminut pitkään psykologina ammatillisen kuntoutuksen parissa, psyykkisen työ- ja toimintakyvyn sekä ammatillisen soveltuvuuden arviointitehtävissä. Väitöskirjassaan hän on tutkinut työhön sitoutumisen yksilöllisiä määreitä ja sitoutumisen merkitystä yksilön psyykkiselle hyvinvoinnille. Lisäksi hän on tehnyt tutkimusta kuntoutuksen ja työpsykologian alalta. Pauliina Lampinen, VTM, toiminnanjohtaja, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Lampinen toimi hankkeen tutkimusjohtajana sekä RATKO-kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Lampinen on aikaisemmassa tutkimustyössään keskittynyt työmarkkinoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin sekä vammaisten ja osatyökykyisten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen käytäntöihin. Hänen viimeaikaiset julkaisunsa ovat keskittyneet työhönvalmennuksen kehittämiseen sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä tukevien toimintamallien arviointeihin. Marja Nevalainen TtM, kehittämispäällikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas). Nevalainen on toiminut lähes 40 vuotta toiminnallisen kuntoutuksen ja työkuntoutuksen parissa. Hän on osallistunut kehitysvammaisten avotyötoiminnan kehittämiseen, toiminut vammaisten toi- 8

10 minta- ja työkeskuksen johtajana sekä mielenterveyskuntoutujien klubitalon perustajana ja johtajana. Nevalainen on osallistunut osatyökykyisten sosiaalisen yrityksen perustamiseen sekä ollut mukana lukuisissa työllisyyshankkeissa kehittäjänä ja vastuuhenkilönä mm. Vamlaksessa OTE -projekti, Työllistymisen polku -projekti ja RATKO-projekti. Lisäksi hän on tehnyt selvitystöitä ja artikkeleita aiheista vammainen ja työllisyys. 9

11 KIITOKSET Lämmin kiitos kaikille niille henkilöille, jotka ovat vaikuttaneet tämän loppuraportin syntymiseen. Etusijalla ovat luonnollisesti tutkijat Outi Hietala, Markku Riipinen ja Aulikki Sippola sekä heidän taustaorganisaationsa Kuntoutussäätiö, OrtonPro ja FIBS yritysvastuuverkosto. Yhteistyö heidän kanssa on ollut antoisaa ja hedelmällistä. Iso kiitos kuuluu tutkimukseen osallistuneille työnhakijoille, työyhteisöille, työnantajille ja työhönvalmentajille. Erityinen kiitos myös RATKO-hankkeen työntekijöille työyhteisökoordinaattori Minna Tarvaiselle ja projektikoordinaattori Pauli Leinoselle heidän työpanoksesta RATKO-työpajoissa ja informanttien hankinnassa. Tutkimus- ja kehittämishanketta ovat taloudellisesti tukeneet Työsuojelurahasto ja Raha-automaattiyhdistys. Ilman näiden tahojen tukea hanketta ei olisi voitu toteuttaa. Ohjausryhmän tuki on ollut tutkimus- ja kehittämishankkeen kannalta tärkeä ja se on tuonut monipuolisen näkemyksen tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten tulkintaan. Siitä kiitos ohjausryhmän jäsenille ja ryhmässä asiantuntijoina toimiville: Outi Hietala Kuntoutussäätiö, Pauliina Lampinen Vamlas, Pauli Leinonen Vamlas, Kati Hakala Linnanmäki, Katriina Lyttinen Ylöjärven kaupunki, Mia Lähdeniemi VKK, Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Marja Nevalainen Vamlas, Antti Närhinen TEM, Heikki Pitkänen Linnanmäki, Markku Riipinen OrtonPro, Mikael Saarinen TSR, Aulikki Sippola FIBS yritysvastuuverkosto, Minna Tarvainen Vamlas, Hanna-Leena Teeriaho Autismisäätiö, Raija Tiainen STM, Tuija Virtanen TTL, Pirjo Väänänen SAK. 10

12 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 Lukijalle Johdanto Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hankkeen taustoihin Muuttuvat työmarkkinat RATKO-kehittämishanke uusia keinoja osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseen ja työnantajayhteistyöhön RATKO-työyhteisölähtöinen valmennusmalli Työn ja tekijän yhteensovittaminen Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuskysymykset ja tutkimussuunnitelma Tutkimus- ja kehittämishankkeen toteutus RATKO-malli työyhteisön näkökulmasta (Outi Hietala) Työyhteisöä tutkimassa Osastolle Työ- ja päivätoimintaa Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tutkimusongelma kirkastuu kentällä Kenttätyötä, muistiinpanoja ja haastatteluita Analyysi alkaa jo kentällä Tutkimuksen luotettavuus ja tulosten edustavuus Ratkolainen osana työyhteisöä ja yhteisön marginaalissa RATKO-prosessin käynnistyminen

13 3.3.2 RATKO-työpajasta työllistyjän valintaan Työyhteisöön liittyminen Kaksi erilaista tarinaa ja identiteettiä RATKO-malli johtamisen näkökulmasta (Aulikki Sippola) Tutkimuksen tausta Monimuotoisen työyhteisön kehittäminen ja johtaminen Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen esittely Tutkimusprosessin eteneminen Tutkimustulokset RATKO-mallin vaikutus henkilöstöjohtamiseen Monimuotoisuusjohtamisen periaatteet RATKO-mallin tukemisessa Yhteenveto ja johtopäätökset RATKO-malli työhyvinvoinnin näkökulmasta (Markku Riipinen) Haastattelujen toteuttaminen Haastateltavat Haastatteluteemojen laatiminen Haastattelujen käytännöistä ja analyysista Esimiesten haastattelut Miksi mukaan hankkeeseen? Työpajatoiminta esimiesten kokemana Työnkuvan etsimistä ja löytämistä pajatoiminnassa Soveltuvuusarvioinnit esimiesten kokemina Kokemuksia ratkolaisten valintahaastatteluista

14 5.2.6 Työhönvalmentajan tuki työllistämisessä Työhön perehdyttämisestä Esimiesten kokemuksia ratkolaisista työyhteisössä Tiedottamisesta Muita kommentteja Esimiesten kokemuksia kootusti Työntekijöiden haastattelut Muutokset omissa työtehtävissä Työn hoituminen muutosten jälkeen Koetut muutokset työn kuormittavuudessa, työilmapiirissä ja työtyytyväisyydessä Työntekijöiden kokemuksia Ratkon työpajasta Työntekijöiden suhtautumisesta osatyökykyisyyteen Työntekijöiden kokemuksia kootusti Kokemuksia hankkeeseen osallistumisen aloitusvaiheista Kokemuksia työssä selviytymisestä Työnkuvan määrittelyn selkeys helpotti työtä Kokemukset työyhteisöistä Kokemukset soveltuvuuden arviointimenetelmistä Työllistyminen RATKO-hankkeeseen koettiin hyvänä Ratkolaisten kokemuksia kootusti Yhteenveto RATKO-hankkeen merkityksestä työhyvinvoinnille Työn ja tekijänsä yhteensovittamisessa onnistuttiin Ratkolaiset kokivat tarpeellisuuden tuntemuksia työssä Työnkuvan selkeys koettiin hyvänä

15 5.5.4 Työntekijöillä kiire helpotti ja työ tuli mielekkäämmäksi Työyhteisön ilmapiirissä ei koettu muutoksia Suhtautuminen osatyökykyisyyteen oli pragmaattista Yhteenveto keskeisistä tuloksista Tutkimustulosten pohjalta suosituksia Pohdinta Kaikille sopiva työ?

16 1 JOHDANTO KAIKILLE SOPIVA TYÖ JA TYÖYHTEISÖ -HANKKEEN TAUSTOIHIN Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimus- ja kehittämishanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisena RATKO-hankkeessa kehitetty ja pilotoitu toimintamalli työyhteisöjen näkökulmasta näyttäytyy. RATKO-mallia kehitettäessä oli jo huomattu, että työtehtäviä räätälöivällä ja työntekijöiden osaamisprofiileja hyödyntävällä toimintamallilla voisi olla myös laajempaa käyttömahdollisuutta työmarkkinoilla, jossa muutoksesta ja monimuotoisuuden lisääntymisestä on tullut arkipäivää. Sekä RATKO-projekti että Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimushanke ovat osoittautuneet tärkeiksi työkaluiksi, kun selvitetään, miten voisimme kehittää työelämää ja työyhteisöjä niin, että ne paremmin kykenisivät ottamaan vastaan yhä monimuotoistuvampaa työntekijäjoukkoa. Erilaisten ihmisten aan kuvata myös mahdollisuuksia, joita RATKO-mallin kehittämisellä olisi tulevaisuudessa, mikäli kaikkien osaaminen työmarkkinoilla halutaan ottaa käyttöön. 1.1 MUUTTUVAT TYÖMARKKINAT Informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittyminen, globalisaatio ja sen myötä organisaatiorakenteiden uudistuminen ovat muuttaneet työelämää nopeasti. Organisaatioissa haasteeksi on muodostunut nopea reagointi markkinoiden muutoksiin. Toiminnoista tulisi tehdä mahdollisimman joustavia ja henkilökunnasta moniosaajia, joiden työpanosta voidaan hyödyntää alati muuttuvissa tilanteissa mahdollisimman tuottavalla tavalla. Teknologian kehitys on muuttanut ammattien taitovaatimuksia ja osa ammateista on kadonnut kokonaan. Merkittävää on ollut myös yhteiskunnan verkostoituminen. Verkostotaloudessa tärkeäksi muodostuvat työntekijöiden valmiudet yhteistoimintaan, itsenäiseen päätöksentekoon ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. (Tikkamäki 2006, ) Suomessa ja muissa Pohjoismaissa globaaleista työelämän muutoksista on selvitty viime vuosiin asti kohtuullisen hyvin (Kasvio 2014, 76). Tulevaisuudessa kilpailu kehittyvien teollisuusmaiden välillä kuitenkin kiristyy. Pohjoismaissa yksityisen sektorin kilpailun kasvu heijastuu myös julkiseen talouteen, johon kohdistuu voimakkaita tehostamisen vaatimuksia. Työpaikoilla ja työntekijöiden keskuudessa muutokset näkyvät työsuhteiden muuttumisena epävarmemmik- 15

17 si (s. 79) sekä kiireen kokemuksen kasvuna ja etenkin kunta-alalla henkisen kuormittavuuden kasvuna (Kasvio 2014, 141; Tikkamäki 2006, 45). Työn ja vapaa-ajan välinen raja on hämärtynyt ja moni työntekijä kokee työuupumusta (Tikkamäki 2006, 45). Toisaalta työelämän muutokseen liitetään myös positiivisia asioita; työtehtävät ovat monipuolistuneet, vaikutusmahdollisuudet kasvaneet ja työssä olevien työkyky on hyvä. (Lyly-Yrjänäinen, 2014; Tikkamäki 2006). Myös halu jatkaa työssä pidempään on lisääntynyt samoin kuin halu siirtyä työkyvyttömyysetuudelta työelämään. (Gould, ym., 2010; Holm & Happonen, 2007). Suomalaiset työmarkkinat ja työllistymistä edistävä työvoimapolitiikka Työmarkkinoiden muutokset ovat näkyneet Suomessa ja muissa Euroopan maissa paitsi taloudellisena laskusuhdanteena myös työttömyyden kasvuna vuodesta 2008 lähtien. Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön vuositilaston mukaan työttömänä työnhakijana vuoden 2014 aikana yhteensä henkilöä eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömänä työnhakijana olleiden määrä nousi kaikkien ELY-keskusten alueella edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 aikana pitkäaikaistyöttömiä oli , mikä on neljäsosa kaikkien työttömien työnhakijoiden määrästä. Pitkäaikaistyöttömistä (3 %) oli alle 25-vuotiaita. Vuoden 2014 tammikuun tilastoissa sellaisia työttömiä, joilla vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, työssä pysymistä tai työssä etenemistä oli henkilöä. Tähän kohderyhmään kuuluvien työnhakijoiden määrä on vaihdellut vuosien ja suhdanteiden saatossa vähän. Osatyökykyisten tai aikaisemmin vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden lukumäärä vuositasolla on vaihdellut vuosien aikana noin henkilöstä henkilöön. (Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot). Näiden työnhakijoiden työllistymisen edistämisen haasteet ovat viime vuonna nousseet vahvasti esiin. Työmarkkinoiden haasteet ovat poikineet useita valtakunnallisia politiikkaohjelmia, joiden avulla on pyritty vastaamaan työmarkkinoiden rakennemuutoksen, työvoiman nopean ikääntymisen ja työvoimapulan sekä työllisyysasteen nostamiseen liittyviin haasteisiin. Yksi keskeisimpiä on ollut välityömarkkinoiden kehittäminen (Välityömarkkinat; Suikkanen 2008; Lehto, 2011; Filatov, 2013). Taustalla on 1990-luvun loppupuolella syntynyt yleiseurooppalainen näkemys aktiivisesta työ- ja sosiaalipolitiikasta, jolla on pyritty saamaan pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt nopeammin kiinni aktiiviseen toimintaan, joka edistää heidän mahdollisuuksiaan osallistua avoimille työmark- 16

18 kinoille. Suomessa välityömarkkinoilla tehtävä työ tapahtuu käytännössä joko erityistyöllistämisen yksiköissä tai kuntien ja järjestöjen työpaikoilla jonkun työvoimapoliittisen tai kuntoutustoimenpiteen muodossa tuetusti (esimerkiksi palkkatuettu työ, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu). (Ylipaavalniemi, 2001 ja 2005). Suomessa aktiivinen työvoimapolitiikka velvoittaa työttömiä ja nuoria osallistumaan erilaisiin kuntouttaviin ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, joita pääasiassa kunnat yhdessä työhallinnon kanssa järjestävät. Kuntien rooli pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämisessä on kasvanut vuosi vuodelta. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan kunnat vastaavat kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä sekä sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalisesta kuntoutuksesta. (Karjalainen & Karjalainen, 2011.) Toinen keskeinen politiikkaohjelma on ollut Kataisen hallituksen nuorten yhteiskuntatakuu, lyhyemmin Nuorisotakuu. Sen tavoitteena on ollut tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012.) Nuorisotakuu tuli täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alusta. Nuorisotakuulla on haluttu varmistaa, että nuoret kiinnittyisivät aikaisemmin työelämään ja erityisesti ne nuoret, joiden koululutusurat katkeavat, pääsisivät nopeammin kiinni uuteen koulutukseen tai kuntoutukseen. Taustalla on käsitys, että työvoiman vanhetessa nuorten työelämään pääsyä tulee nopeuttaa ja pidentää työuria myös alkupäästä. (emt.) Kolmas painopistealue työllisyysasteen nostamisessa ja työurien pidentämisessä on ollut osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen. Matti Vanhasen toinen hallitus (hallitusohjelma 2007) nosti esiin tarpeen parantaa mielenterveyskuntoutujien, kuntoutustuella olevien ja eläkkeen lepäämään jättäneiden henkilöiden työllistymistä sosiaalisiin yrityksiin. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi selvittää pysyvän palkkatuen mahdollisuus vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseksi. Jyrki Kataisen hallitus (hallitusohjelma 2011) tarttui vielä selkeämmin nk. osatyökykyisten työllistämisen edistämiseen ja käynnisti kaksi laajaa ohjelmakokonaisuutta; sosiaalija terveysministeriön Osatyökyiset työssä -toimintaohjelman sekä työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä ohjelman. Ensiksi mainitun ohjelman tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmään saumaton palvelujen ketju, jonka avulla osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkaminen helpottuisi. Kehitteillä olevan toimintakonseptin keskeinen ajatus on nimetä osatyökykyiselle henkilölle työkykykoordinaattori, joka räätälöi eri keinoista, etuuksista ja palveluista osatyökykyisen tarpeiden mukaisen palvelujen kokonaisuuden. Työkykykoordinaattorin voi nimetä työssä olevalle henkilölle työnantaja ja työttömälle henkilölle TE-toimisto. (Osatyökykyiset työssä.) 17

19 Työelämä ohjelman tavoitteena on toteuttaa vuonna 2012 valmistunutta työelämästrategiaa, jota valmisteltiin työministeri Lauri Ihalaisen johdolla työ- ja elinkeinoministeriön asettamissa työryhmissä. Laajan johtoryhmän laatiman strategian tavoite oli työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Strategiassa nostettiin esiin myös työvoiman monimuotoisuus: Suomen kaltaisessa avoimessa, pienessä taloudessa on tärkeää hyödyntää kaikki vahvuudet ja mahdollisuudet, joiden varaan tulevaisuuden työ voidaan maahan rakentaa. Yksi tärkeimmistä on kilpailijoihin nähden ylivertaisen, monialaisen, luovan ja uudistumiskykyisen osaamisen kehittäminen. Tarvitaan sellaisia työskentelytapoja, että ihmiset pystyvät osallistumaan ja antamaan parastaan, olipa kysymys sitten työelämään tulevista nuorista, ikääntyneistä, maahanmuuttajista, pienten lasten vanhemmista tai osatyökykyisistä työntekijöistä. Työn on oltava ihmisen kokoista ja siitä on voitava tuntea ammattiylpeyttä. (Työelämän kehittämisstrategia 2012, 9.) Viimeisin linjaus on Kataisen hallituksen työpoliittisessa periaatepäätöksessä määritellyt lähtökohdat Suomen työpoliittiselle mallille Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelma, joka koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Koko työvoimapotentiaali käyttöön Nopeasti työstä työhön Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden jatkuvan uusiutumisen ylläpito Osatyökykyisten ja vammaisten työllistäminen Edellä mainittujen politiikkaohjelmien mukaisesti osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja nuorten työelämään siirtymiseen on kehitetty monenlaisia keinoja ja käytäntöjä. YK:n vammaisten ihmisten ihmissoikeussopimuksen myötä myös vammaisten ihmisten työllistymiseen on viime vuosina kiinnitetty enemmän huomiota. Työllistymisen toimintamalleja on luotu lukuisissa erilaisissa kehittämishankkeissa ja niissä on ollut mukana kaikki tärkeät sidosryhmät. Tavoitteena on ollut lisätä näiden kohderyhmien työllisyyttä ja pyrkiä rakentamaan joustavia tapoja siirtyä työn, kuntoutuksen ja osaamisen kehittämisen välillä. (Pitkänen ym., 2012; Lampinen & Pitkänen, 2015.) Hankkeissa kehitetyt hyvät käytännöt ovat keskittyneet vahvasti yksilön ja hänelle työllistymisen tukipalveluja tarjoavien toimijoiden väliseen yhteistyöhön, siihen, miten työllistymisen palvelua tulisi kehittää. Myös erilaiset työhönvalmennus- ja työhön kuntoutuksen menetelmät ovat painottaneet työl- 18

20 listyvän yksilön valmentamista ja kuntouttamista. (Lampinen & Pikkusaari, 2012; Härkäpää, Harkko & Lehikoinen, 2013). Työpaikkojen, työyhteisön ja työtehtävien tarkasteluun on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota. Tämä voi olla yksi syy siihen, etteivät hyvätkään käytännöt palveluissa tai yksilön kuntoutumisessa ole johtaneet pitkäkestoisempiin työllistymisiin tai edes työllistymiseen palkkatyöhön. Osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että perinteiseen yksilökeskeiseen työllistämisen tukemiseen liitetään vahvemmin työyhteisöjen kanssa työskentely ja työyhteisöjen valmentaminen osatyökykyisyyttä ja räätälöityjä työtehtäviä paremmin hyödyntäväksi. Ei riitä, että valmennetaan työllistyjää. Täytyy valmentaa myös työpaikka niin, että työtehtävät hyödyntävät työyhteisön tavoitteita, työntekijä pystyy suoriutumaan tehtävistään ja työyhteisön ilmapiiri tukee osatyökykyisen työssä onnistumista. Erilaiset työhönvalmennusprosessit ja niissä vastuullisena henkilönä työskentelevä työhönvalmentaja on keskeisessä roolissa silloin, kun heikossa työmarkkina-asemassa oleva henkilö tarvitsee töiden mukauttamista tai työolosuhteiden järjestelyjä ja/tai hänellä ei ole riittävää osaamista tai koulutusta yrityksen ydintehtäviin. Tällaisten henkilöiden työllistäminen herättää työnantajassa usein monia kysymyksiä; löytyykö sopivia töitä, miten varmistaa riittävä perehdyttäminen tai miten sopeuttaa työtehtäviä tai työolosuhteita. Jos työhönvalmentajalla ei ole osaamista tai kokemusta työnantajien ja työyhteisöjen kanssa tehtävästä työstä, hän ei pysty tarjoamaan yritykselle konkreettisia ratkaisuja työllistymisen onnistumiseksi, jolloin prosessit jäävät vaille tulosta (Härkäpää ym. 2013). Työhönvalmennusinterventioiden tulisi painottua vammaisen henkilön valmentamisen sijaan koko työyhteisön toimintatapoihin vaikuttamiseen ja kaikille sopivan työpaikan rakentamiseen. Pysyvät ja luonnolliset tukimuodot työpaikalla palvelevat koko työyhteisöä, eivät ainoastaan vammaista työntekijää. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa myös asenteisiin ja koko työyhteisön toimintatapoihin. (Mm. Tyrell, Burns & Zipple, 2003.) Työllistymisen esteiden poistamisessa ja työssä pysymisen edistämisessä keskeistä on itse työ ja sen kohtuullistaminen tekijänsä taitoja ja osaamista vastaavaksi. Työtä pitää voida osittaa, paloitella ja mukauttaa henkilön elämäntilanteen tai toimintakyvyn mukaan. Tämä vaatii uudenlaista joustavaa johtamista ja koskee niin työssä jo olevia kuin työkyvyn muutoksia kohdanneita työntekijöitä. Perinteisesti on ajateltu, että työn pilkkominen ja mukauttaminen koskee vain vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä, mutta niin nuoret kuin iäkkäätkin työntekijät tarvitsevat jonkin asteista perehdytystä, työhön valmennusta ja työtehtävien sopeuttamista, jotta työ saadaan vastaamaan heidän työkykyään ja onnistutaan pidentämään työuria. (Kukkonen 2009 ja 2010.) 19

21 Tulevaisuuden työyhteisöt monimuotoistuvat, mikä tarkoittaa uusien työtekotapojen, osa-aikatyön, etätyön jne. ohella lisääntyvässä määrin eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia osaajia ja taitajia. Tämä asettaa muutosvaateensa työntekijöiden asenteille ja käyttäytymiselle sekä organisaation työkulttuurille, sen toimintatavoille ja johtamiselle. Monimuotoisuuden johtamisella vaikutetaan paitsi työntekijöiden hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen sekä laadun parantamiseen myös osaavan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden takaamiseen. Monimuotoisuutta tukevalla johtamisella pyritään lisäämään kaikkien arvostusta ja osallisuutta sekä luomaan henkilöstöjohtamisen käytäntöjä sekä toimintatapoja, joilla työntekijöiden potentiaali ja yksilölliset vahvuudet sekä tunnistetaan että saadaan parhaiten käyttöön. (Sippola, 2007.) Lähteet: Filatov, T. (2013). Selvitystyö välityömarkkinoiden mahdollisuuksista tukea vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä. Selvityshenkilö Tarja Filatovin raportti työministeri Lauri Ihalaiselle. TEM raportteja 7/2013. Gould, R. & Kaliva, K. (2010). Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:5. Helsinki. Holm, P. & Hopponen, A. (2007). Vammaisten työkyky vuonna Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen raportteja 202. Helsinki. Härkäpää, K., Harkko, J. & Lehikoinen, T. (2013). Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128. Kelan tutkimusosasto. Helsinki. Karjalainen, V. & Karjalainen, J. (2011). Kuntouttava työtoiminta kunnissa. Arvioita toiminnan järjestämistavasta ja kehityssuunnasta. Raportti 46/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere. Kasvio, A. (2014). Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus. Tampere. Kukkonen. T. (2009). Vastuun uusjako. Vajaakuntoisten työkyky ja työllistyminen yritysten näkökulmasta. Yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 102. Joensuun yliopisto, yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta. Väitöskirja. isbn_ /urn_isbn_ pdf Lampinen, P. & Pikkusaari, S. (2012). Työhönvalmennus pintaa syvemmältä. Vates-säätiön julkaisuja Kerava. Lampinen, P. & Pitkänen, S. (2015). Näkökulmia ESR-työllisyyshankkeiden 20

22 hyvien käytäntöjen juurtumiseen ja tuloksellisuuden arviointiin. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Lehto, M. (2011). Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2011:5. Helsinki. Lyly-Yrjänäinen, M. (2014). Työolobarometri Syksy Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 32/2014. Helsinki Pitkänen S., Lampinen P., Klem S., Huotari K. & Partanen-Salosto L. (2012). Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien. ESRvälityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 17/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Sippola, A. (2007). Human Resource Management perspectives on diversity management. ACTA WASAENSIA 180, 234 s. Doctoral thesis. Tikkamäki, K. (2006). Työn ja organisaation muutoksissa oppiminen. Etnografinen löytöretki työssä oppimiseen. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampereen yliopistopaino. Tyrell, W., Burns, M. & Zipple, A. (2003). Organizing Supports in the Workplace to Sustain Employment. Teoksessa: Sourcebook of Rehabilitation and Mental Health Practice. Toim. Moxley, David P. & Finch, John R. s Työelämän kehittämisstrategia vuoteen Työ- ja elinkeinoministeriö (2012) https://www.tem.fi/files/33077/tyoelaman_kehittmisstrategia_ final.pdf Ylipaavalniemi, P. (2001) Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen kokonaiskartoitus. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6. Ylipaavalniemi, P. (2005). Erityistyöllistämisen yksiköt heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille: Työllistämispalveluiden tilastollinen katsaus. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:27. Helsinki,

23 Digitaaliset lähteet: Hallituksen työpoliittinen periaatepäätös Työ- ja elinkeinoministeriö. https://www.tem.fi/index.phtml?s=4652. Viitattu Hallitusohjelma (2011). Jyrki Kataisen hallitusohjelma Valtioneuvosto. taisen+hallituksen+ohjelma/81f1c20f-e353-47a8-8b8f-52ead83e5f1a. Viitattu Hallitusohjelma (2007). Matti Vanhasen II hallitusohjelma Valtioneuvosto. hallitusohjelma-vanhanen-ii/2a27514c-b939-4bb ce886c358dff. Viitattu Kukkonen T. (2010). Esitys valtakunnallisilla kuntoutuspäivillä Kuntoutussäätiö. pdf. Viitattu Nuorten yhteiskuntatakuu Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 8/2012. Helsinki Viitattu Osatyökykyiset työssä -toimintakonsepti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu Suikkanen, A. (2008) Selvitystyö välityömarkkinoista. Sosiaali- ja terveysministeriö. erid=41254&name=dlfe-4806.pdf. Viitattu Työnvälityksen vuositilastot vuonna Työ- ja elinkeinoministeriö. Tilastotiedote 2015:2. Tilastotiedote_2015.pdf. Viitattu Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot(2014). Sähköposti tekijälle työja elinkeinoministeriöstä. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen Työ- ja elinkeinoministeriö (2012) https://www.tem.fi/files/33077/tyoelaman_kehittmisstrategia_ final.pdf. Viitattu Välityömarkkinat. Työ- ja elinkeinoministeriö valityomarkkinat. Viitattu

24 1.2 RATKO-KEHITTÄMISHANKE UUSIA KEINOJA OSATYÖKYKYISTEN JA VAMMAISTEN TYÖLLISTÄMISEEN JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖHÖN RATKO-kehittämishanke syntyi tarpeeseen kehittää uusia toimintatapoja vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen. Monissa selvityksissä (Lampinen & Pikkusaari, 2012) ja tutkimuksissa (Härkäpää ym. 2013) on havaittu, että osatyökykyisten ja vammaisten työhönvalmennus ja työhön kuntouttava toiminta keskittyvät vahvasti työllistyvän yksilön valmentamiseen ja kuntouttamiseen, mutta onnistuvat heikosti siirtämään henkilöitä työpaikoille ja pitämään heidät työssä. Ongelmana on, että perinteisessä työvalmennuksessa keskitytään suurimmaksi osaksi työnhakijan työkyvyn ja osaamisen tarkasteluun. Parhaiten työllistymistä ja työssä pysymistä tukisivat interventiot, jotka onnistuvat integroimaan työnhakijan mahdollisimman nopeasti työelämän luonnollisiin rakenteisiin ja osallistavat koko työyhteisön vammaisen ja osatyökykyisen työllistämisprosessiin. (Härkäpää ym. 2013). RATKO-kehittämishankkeen alkuperäisenä ideana oli kehittää toimintamalli, joka onnistuisi luomaan uusia, vammaisten tai osatyökykyisten osaamista ja tarpeita huomioivia työtehtäviä työpaikoille. Tässä haluttiin hyödyntää Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Saksasta tuomia IMBA ja Melba työn vaativuuden ja työkyvyn arviointimenetelmiä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää uutta toimintamallia tiiviissä yhteistyössä työnantajien ja työyhteisöjen kanssa ja oppia ymmärtämään, miten uudenlaiset rekrytoinnin ja työn kehittämisen käytännöt voisivat tuoda lisäarvoa työyhteisöihin ja samalla edistää osatyökykyisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. RATKO-kehittämishankkeen toisena tavoitteena oli miettiä, miten uudenlainen työnantajalähtöinen toimintatapa saataisiin tukemaan olemassa olevia työhönvalmennuksen käytäntöjä. Monissa selvityksissä on noussut esiin tarve kehittää työkaluja ja uusia menetelmiä työ- ja työhönvalmentajien tekemään työnantajayhteistyöhön. RATKO-hankkeen aikana huomattiin, että kehitteillä oleva valmennusmalli voisi tuoda lisäarvoa myös työhönvalmennuksen käytäntöihin ja työ- ja työhönvalmentajien työhön. Kehittämishankkeen tuloksena syntyi RATKO- työyhteisölähtöinen ja osallistava valmennusmalli, joka on ollut tämän tutkimuksen kohteena. RATKOhankkeen aikana tätä työyhteisölähtöistä mallia on esitelty valtakunnallisesti hyvin laajalle sektorille ja monille toimialoille. Lisäksi on neuvoteltu sen toteuttamisesta monen eri toimijan kanssa. Valmennusmallia on toteutettu vuosina Etelä-Suomessa yhdeksän eri organisaation 18 työyhteisössä. Mukana on ollut yksityinen ja julkinen vanhusten ja vammaisten hoivapalveluala, logistiikka-, kauppa- ja varastoala, verkkokauppa ja muu vähittäiskaupanala, sosiaalipalvelualan valmennus- ja kuntoutus, hallinto sekä yleisön palveluala. 23

25 RATKO-valmennusmallin lisäksi kehittämishankkeen aikana syntyi tarve kehittää myös uusi toimintatapa työnantajien, työhönvalmennustoimijoiden ja potentiaalisten työnhakijoiden yhteistyöhön. Syntyi työvalmennuksen verkostomalli, johon liittyi yhdeksän työvalmennusorganisaatiota Uudenmaan ja Tampereen seudulta. Verkostomallin tavoitteena oli tukea työllistämiseen lähteviä työnantajia sopivien työntekijöiden löytämisessä ja samalla tarjota työyhteisöille työhönvalmentajien tukea uuden työntekijän sijoittumisessa työpaikalle. Kehitetyssä verkostotyön mallissa RATKO-hanke helpotti työnantajien ja työhönvalmentajien kohtaamista sekä pilkkoi RATKO-valmennusmallin eri vaiheita toimijoiden kesken ja siten tehosti työllistämisprosessia. Lähteet: Härkäpää K., Harkko J & Lehikoinen T Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128. Helsinki: kansaneläkelaitos Lampinen P. & Pikkusaari S Työ(hön) valmennus pintaa syvemmältä. VATES-säätiö. Savioin kirjapaino Oy. Kerava. 1.3 RATKO-TYÖYHTEISÖLÄHTÖINEN VALMENNUSMALLI RATKO-valmennusmalli kehittyi useammassa vaiheessa ja sitä sovellettiin hieman eri tavoin erilaisissa työyhteisöissä. Vuoden 2014 kevääseen mennessä oli syntynyt toimintamalli, joka koostui karkeasti kahdesta keskeisestä osaalueesta. Toimintamallissa kehitetään tietyn työpajatyöskentelyn avulla uusia työpaikoille uusia tehtäväkuvia, jotka arvioidaan IMBA ja Melba työn vaativuuden arviointimenetelmän avulla. Tämän jälkeen haetaan työhön tekijä, jonka osaamisprofiili sopii parhaiten tehtäväkuvaan. Työntekijän osaamisprofiili on muodostettu samoja IMBA ja Melba työkaluja käyttäen ja tällä voidaan varmistaa, että työntekijän työkyky ja osaaminen vastaavat työssä vaadittavia taitoja. Mallin keskeinen tavoite on rakentaa uusi tehtävä ja siihen sopiva työntekijä työnantajan ja työyhteisön tarpeita kuunnellen. Tämä poikkeaa perinteisestä työllistämistoiminnasta, jossa lähtökohtana on etsiä tietylle henkilölle sopivaa työtä eri työyhteisöistä. Työyhteisöjen työpajatyöskentely on RATKO-mallin ydintoimintaa. Ennen työpajan toteuttamista sovitaan organisaation johdon ja/tai muiden avainhenkilöiden kanssa, missä työyhteisöissä olisi tarvetta ja mahdollisuuksia uusille työtehtäville ja keitä työpajaan tulisi osallistua. Työpajaan voi osallistua koko työyhteisö tai yhteisöstä valittu työryhmä. 24

26 Työpajatyöskentelyn aikana osallistujat kokoavat omista tehtävistään sekä muista työpaikan tehtävistä sellaisia yleisluonteisia tai täydentäviä tehtäviä, jotka työntekijät kokevat olevan helposti siirrettävissä uuteen tehtäväkuvaan. Näitä yleisluontoisia ja täydentäviä tehtäviä ryhmitellään, priorisoidaan ja järjestetään työpajassa uudeksi työnkuvaksi. Tässä työskentelyssä työtehtävän muovaamista määrittävät työnantajan sekä työntekijöiden tarpeet, eikä esimerkiksi työhönvalmennusasiakkaan tarpeet. Työpajatyöskentely nostaa näkyviin työhön liittyvät ydintehtävät sekä jokaisen työn roolin organisaation kokonaisuudessa. Tehtäväkokonaisuuksien rakentamisen ohella malliin sisältyy myös työn ja työnhakijan yhteensovittaminen työkyvyn arviointimenetelmän (IMBA/Melba) avulla. Vastaavuuden huolellisella selvittämisellä pyritään edesauttamaan työn sujuvuutta niin yksilön kuin koko työyhteisön kannalta. Tehtäväkuvan ja tekijän hyvä sopivuus lisää mahdollisesti myös positiivista asennetta tulevaa, osatyökykyistä henkilöä kohtaan. Hankkeessa käytetty IMBA/Melba-arviointimenetelmä soveltuu sekä työkyvyn arviointiin että työtehtävän vaativuuden analysoinnin välineeksi. Menetelmän avulla saadaan yksilöllistä tietoa työtehtävän räätälöinnin sekä työympäristön ja työolojen mukautusten pohjaksi. Systemaattisen tiedon keräämisen lisäksi arviointia käytetään hankkeessa keskustelun välineenä työnantajan ja työyhteisön kanssa. Arviointi on konkreettinen tapa osoittaa, mitä työ oikeasti vaatii ja millaisia kykyjä ja osaamista työllistyvällä henkilöllä on. Arvioinnin tuottama tiedon avulla pyritään poistamaan ennakkoluuloja ja pelkoja. Työpajan järjestämisellä voi olla merkityksensä koko työyhteisölle myös muutoin kuin menetelmänä uuden työnkuvan etsimiseksi. Työntekijöiden osallistamiseen sisältyy myös koko työyhteisön kehittämiseen liittyvä ulottuvuus. Osallistumisellaan työntekijät pääsevät tuomaan esiin omat tarpeensa, selkiyttämään omia työnkuviaan ja niiden keskinäistä vuorovaikutteisuutta. Näin heille voi aueta mahdollisuus keskittyä aiempaa enemmän omaan ydinosaamiseensa. Osallistava työyhteisömenetelmä voi vaikuttaa myös yhteisön asenteisiin tulevaa uutta työntekijää kohtaan. Vähintäänkin yhteisö tulee tietoiseksi uudesta tulijasta sekä uudesta työnkuvasta. Jo olevien ja tulevan uuden tehtäväkuvan selkeä määrittely täsmentää odotuksia uuden tulijan ja hänelle asetettavien vaateiden suhteen. RATKO-mallin prosessit (sitouttaminen, valmentaminen, yhteensovittaminen, vakiinnuttaminen) on kuvattu Kuviossa 1. 25

27 Sitouttaminen Työyhteisön Valmentaminen Tehtävän ja tekijän Yhteensovittaminen Vakiinnuttaminen Markkinointi johdolle, esimiehille ja henkilöstölle Perustehtävien, tukitehtävien ja lisätöiden tarkastelu yhdessä työyhteisön kanssa ja mahdollisen uuden työtehtävän muotoilu Työtehtävän vaativuuden arviointi ja profiilikuvaus Työnhakijoiden taitojen arviointi ja taitoprofiilien luominen. Työnantaja valitsee työntekijän Valittu työntekijä perehtyy työtehtävään, Työvalmentajan tuki tarvittaessa Kuvio 1. RATKO-mallin prosessit Vuosien aikana arvioitiin työkyvynarviointimenetelmällä (IMBA/ Melba) 20 työllistettävää tai sairauslomalta palaavaa henkilöä. Työtehtävän vaativuusarviointi tehtiin 23 työtehtävästä. Työpajoissa räätälöitiin 13 uutta tehtävänkuvaa ja 18 vanhaa tehtäväkuvaa mukautettiin vastamaan työntekijän taitoja/osaamista. Hankkeen valmennusprosessin tuloksena 36 henkilöä työllistyi työsuhteeseen. Lisäksi työkokeilu- tai työharjoittelupaikan sai 14 henkilöä. Työpaikoilla järjestettiin työyhteisökeskusteluja ja työpajoja (26). Kuhunkin työpajaan osallistui työyhteisöstä 3 15 henkilöä. Pajoihin ja keskusteluihin osallistuivat niin työntekijät kuin esimiehet., jota on toukokuuhun 2015 mennessä yhdeksän eri organisaation 18 eri työyhteisössä. RATKO-malli työpajoineen on kehittynyt hankkeen myötä. Se toteutuu parhaimmillaan useammalla tasolla. Yksi taso on organisaation johto, jonka tulee varmistaa omalla toiminnallaan se, että malli otetaan käyttöön ja että sen toteuttamiselle raivataan tilaan työyhteisöjen arjesta. Mikäli työpajatyöskentely johti uuden tehtäväkuvan syntymiseen ja rekrytointitarpeeseen, johdon pitää myös huolehtia siitä, että rekrytointiprosessiin ryhdytään. Toinen taso on työyhteisön taso. On tärkeää, että riittävän moni työyhteisön työntekijä ymmärtää, miksi uusi tehtäväkuva on luotu ja miten tehtävään sijoittuva henkilö valittu. Työyhteisön tasolla on myös tärkeää miettiä, miten uuden henkilön tuloon työyhteisössä valmistaudutaan ja miten perehdytys ja työhön opastaminen vastuutetaan. Kolmas taso on työllistyjän näkökulma. On tärkeää, että uuteen tehtävään sijoittuvalle henkilölle on myös avattu tehtävän syntyyn ja työntekijän valintaan liittyvät prosessit. On myös varmistettava, että työllistyjä tietää, kenen puoleen hän voi kääntyä, jos hän tarvitsee ohjausta työtehtävässä toimimisessa. 26

28 RATKO-mallin kehittyessä on noussut esiin yksi haaste. Hankkeen aikana RATKO-mallia ja työhönvalmennusyhteistyötä sekä johdon ja työyhteisöjen konsultointia on voinut hoitaa RATKO-hankkeessa työskentelevät asiantuntijat. Jos RATKO-mallin käyttöä halutaan jatkaa ja levittää, tulee miettiä, kenelle tämä konsultoiva asiantuntijarooli kuuluisi. RATKO-malli tarjoaa työnantajille ja työyhteisöille työkalun, jonka avulla ne voivat tarjota työmahdollisuuksia kaikenlaisille tekijöille. Keskeistä on synnyttää yrityksiin ja muihin työorganisaatioihin uusia tehtäväkuvia ja työpaikkoja, jotka soveltuvat mahdollisimman monille. Ne tarjoavat työllistymismahdollisuuden vammaisille, osatyökykyisille tai ammattikoulutusta vailla oleville nuorille työnhakijoille, joiden on muutoin vaikea saada työtä. Tällaiset tehtäväkokonaisuudet voivat olla myös esimerkiksi sairaslomalta työhön palaavan henkilön kevennettyjä aloitustöitä. 1.4 TYÖN JA TEKIJÄN YHTEENSOVITTAMINEN RATKO-mallissa käytetään henkilön työkyvyn ja työn vaativuuden yhdistävää arviointimenetelmää, johon sisältyy IMBA (Integration von Menchen mit Behinderung in die Arbeitswelt) ja Melba (Merkmalsprofile zur Eingliederung Leistungswanderter und Behinderter in Arbeit). Näiden arviointivälineiden avulla voidaan varmistaa henkilön sopivuus uuteen työtehtävään. IMBA kohdistuu Ilmarisen talomallin toimintakyvyn kaikkiin osa-alueisiin (fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen) ja työn vaativuuksiin. MELBA kohdistuu yksityiskohtaisemmin psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä työn vaativuuteen. Saksassa vuodesta 1990-luvulla kehitettyjä IMBA- ja Melba -välineitä voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Niiden avulla voidaan yhdistää erilaisista arvioinneista ja testeistä kerättyjä tuloksia. Molemmat menetelmät on kehitetty moniammatillisissa työryhmissä (lääketiede, työn tutkimus ja psykologia). Kehittämistyössä on hyödynnetty WHO:n tauti- ja toimintakyvyn luokitteluja (ICD-10 ja ICIDH-2), minkä ansiosta arvioinnin pohjaksi kuvatut määritelmät voivat luoda yhteisen kielen arviointia käyttäville. Näiden välineiden etuna on, että yhdistämällä henkilön toimintakyvyn osa-alueet ja työn vaativuus, voidaan helpottaa sopivan työn löytämistä vammaiselle/osatyökykyiselle henkilölle tai sopivan työntekijän löytämistä avoinna olevaan työpaikkaan. Menetelmät ovat käyttökelpoisia kaikenlaisten työtehtävien vaativuuksien arvioinnissa sekä kaikenlaisten ihmisten kykyjen ja taitojen arvioinnissa. Mainittuja käyttötarkoituksia ovat muun muassa ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus, työtehtävien räätälöinti, kehityskeskustelut. Erityisesti välineet soveltuvat vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen. (Kleffmann ym., 1997, a.). 27

29 IMBA ja Melba -välineet on kehitetty niin, että taitoja ja työn vaativuutta voidaan vertailla yhteismitallisesti. Molemmissa menetelmissä toimintakyvyn osa-alueet ja työn vaativuus arvioidaan samoilla määritteillä Likert -asteikolla: henkilön taidot ja työn vaativuudet arvioidaan ja dokumentoidaan käyttämällä pääasiassa 5 6 portaista asteikkoa (0 = kyky/vaativuus puuttuu, 1=hyvin vähäinen kyky/vaativuus, 3= keskitasoinen kyky/vaativuus, 5= huomattavasti keskitasoa korkeampi kyky/vaativuus). Arviointia varten aineistoa voidaan kerätä arviointitilanteessa havainnoimalla, testaamalla ja haastattelemalla. Myös aiemmin tehtyjä arviointeja ja kirjallisia aineistoja voidaan hyödyntää. (Kleffmann ym. 1997,b.). IMBA ja Melba -arvioinnit koostuvat kolmesta osasta: työn vaativuusprofiili, henkilö taitoprofiili ja profiilien vertailu. Joissakin tilanteissa voi riittää vain joko taito- tai vaativuusprofiilin käyttö ilman vertailua. IMBA sisältää 70 määriteltyä ominaisuutta, jotka on luokiteltu viiteen pääkategoriaan: 1) asento, 2) liikkuminen, 3) kehon osien liikkeet, 4) aistiminen, kommunikaatio ja akateemiset taidot sekä 5) fyysiset taidot. IMBA kohdistuu fyysisiin taitoihin ja vastaaviin työn fyysisiin vaativuuksiin arvioiden niiden yhteensopivuutta. (IMBAa, 2004, IMBAb, 2004.) Melba sisältää 29 määriteltyä ominaisuutta, jotka on luokiteltu viiteen pääkategoriaan: 1) kognitio, 2) sosiaalisuus, 3) työskentelytapa, 4) psykomotoriikka ja 5) akateemiset taidot/kommunikaatio. Melba kohdistuu henkilön psyykkisiin ja sosiaalisiin kykyihin ja työn psyykkisiin vaativuuksiin arvioiden niiden yhteensopivuutta. Se on tarkoitettu henkilöille, joiden työllistymistä vaikeuttavat lähinnä psyykkiset ongelmat. (Kleffmann ym. 1997, a.). Lähteet: IMBAa IMBA työkyvyn ja työn vaatimusten arviointi- ja dokumentointiväline. Vaatimusmääritteet. Helsinki: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. IMBAb IMBA työkyvyn ja työn vaatimusten arviointi- ja dokumentointiväline. Kykymääritteet. Helsinki: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Kleffmann A., Weinmann S., Föhres F., Muller B. (a) MELBA Psychologishe Merksmalprofile zur Eingliederung Behinder in Arbeit. Siegen: Universität-Gesamthochshule. Siegen Forschungsprojekt Melba. Kleffmann A., Weinmann S., Ramsauer F., Schian H-M. (b) IMBA. The Instruments for specialists in job rehabilitation and integration. Siegen: Universität-Gesamthochshule Siegen 28

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa

Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Mitä työkyky käsitteenä tarkoittaa? 2. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen aina sataprosenttista työkykyä?

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen sataprosenttista työkykyä? 2. Mihin kaikkeen työaika tarkalleen kuluukaan?

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Tutkittua tietoa työtehtävien räätälöinnistä - RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä

Tutkittua tietoa työtehtävien räätälöinnistä - RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Tutkittua tietoa työtehtävien räätälöinnistä - RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä RATKO-MALLI JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA -seminaari 13.10.2015 Tampere Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija,

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5. SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1 Osatyökykyisten

Lisätiedot

Monimuotoisuutta tukevalla johtamisella uusia toimintatapoja. Mitä tutkimuksesta nousi esiin?

Monimuotoisuutta tukevalla johtamisella uusia toimintatapoja. Mitä tutkimuksesta nousi esiin? Monimuotoisuutta tukevalla johtamisella uusia toimintatapoja. Mitä tutkimuksesta nousi esiin? 19.5.2015 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! -seminaari Aulikki Sippola, KTT, FIBS yritysvastuuverkosto FIBS johtava yhteiskunta/yritysvastuun

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku

Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku Työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet - kaikkien kyvyt käyttöön Turku 18.11.2014 Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö Vates-säätiön asiantuntijapalvelut Työelämä 2020 hanke Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 ... Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 2 Mitä ajankohtaista? Hankkeet (Osatyökykyiset työssä, Työelämä 2020) ESR-projektit Eri tukimuodoista

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1 Väestön ikärakenne 3 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ

TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ TYÖNANTAJA-CASEJA OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Osaaminen käyttöön seminaari 16.11.2015 Minna Tarvainen Minna.tarvainen@vamlas.fi Case Linnanmäki Yhteistyön taustaa Työnantajalla halu kantaa sosiaalista vastuuta

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUDEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISUUDEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISUUDEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Mitä työkyky käsitteenä tarkoittaa? 2. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen aina sataprosenttista työkykyä? 3. Millaisia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

hankepäällikkö, neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro p )

hankepäällikkö, neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro p ) Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.

Lisätiedot