Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

Transkriptio

1 Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät Työryhmä 5

2 RATKO malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: kuvata RATKO mallin & kehittämistyön ja työllistämisen työyhteisöissä saamia merkityksiä osallistuvan havainnoinnin/kenttätyön pohjalta analysoida Ratko mallin soveltamisen reunaehtoja yhteisöllisestä, työpaikan sosiaalisten suhteiden ja työkulttuurin näkökulmasta Alaviite

3 Esiymmärrys: RATKO työpajat ja osatyökykyisten työllistäminen käynnistävät työyhteisöissä prosesseja, joissa niiden vakiintuneita käytäntöjä, työtehtäviä, työjakoa sekä toiminta ja tulkintatapoja tuodaan yhteiseen tarkasteluun työllistyjän (esim. harjoittelija, tukityöllistetty, työkokeilija) ja työhönvalmentajan tuleminen työyhteisöön käynnistää muutoksia sen sosiaalisissa & työnjaollisissa suhteissa RATKO mallin käynnistämät prosessit voivat sekä uusintaa että haastaa työyhteisön sosiaalisia suhteita ja organisaatiokulttuuria tavoitteena luoda pohjaa työn sekä sen tekijän onnistuneelle kohtaamiselle Alaviite

4 OSATUTKIMUKSESSA KIINNOSTUKSEN KOHTEENA Ratko prosessille työyhteisöissä annetut merkitykset (tulkitseva antropologia) Merkitykset tuotetaan ja ne välittyvät/niitä tulkitaan työpaikan vuorovaikutuksessa, osana työyhteisön työnjaollisia ja sosiaalisia suhteita sekä historiaa Merkitysten avulla tuodaan RATKO prosessin paikalliset kontekstit esiin MILLAISENA RATKO NÄYTTÄYTYY SUHTEESSA TYÖYHTEISÖN KOLLEKTIIVISEEN IDENTITEETTIIN & TARINAAN? Esityksen nimi 10 March 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 4

5 Tutkimusmenetelmä & käytännöt Kenttätyö & etnografia: Ratkolle annetut merkitykset ja työyhteisön identiteettiä rakentavat kollektiiviset tarinat välittyivät työyhteisön arjessa osallistuminen RATKO pajoihin sekä työyhteisön arkeen (yht. 12 kenttäkäyntiä) osallistuminen jo etukäteen ja sitten, kun RATKO mallin pohjalta työllistynyt on jo paikalla osallistumisen kautta käsitys työyhteisön sosiaalisista suhteista, käytännöistä, (yhteis)työtä/työnjakoa ja toimintaa suuntaavista logiikoista sekä kielestä/kollektiivista identiteettiä rakentavista tarinoista tutkijan positio: kentälle pääsyn haasteet osana merkitysten tavoittamista Esityksen nimi 10 March 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 5

6 Aineisto Mukana osatutkimuksen kenttätyössä kaksi työyhteisöä (lisäksi kahteen Ratko työpajaan osallistuminen muissa työyhteisöissä) arkiseen työhön osallistuminen, satunnaiset ja organisoidut kohtaamiset (RATKO pajat, sopimusneuvottelut), vuorovaikutus, puhe & toiminta, ei kielellinen tunteiden ilmaisu ja reaktiot (huumori) > kenttäpäiväkirjaan löyhästi strukturoidut teemahaastattelut: haastateltuja yht. 14 (joista osa myös työllistyjiä): työyhteisöjen jäseniä, esimiehiä, vastuuhenkilöitä/mentoreita, työvalmentajia, muiden työyhteisöjen edustajia. Yksilöhaastattelut kenttätilanteessa ja puhelimessa (+ yksi ryhmähaastattelu/kahvitauko) Esityksen nimi 10 March 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 6

7 Analyysi käynnistyi jo kentällä, esim. kentälle pääsyn dokumentointi osa tiedonhankintaa, hermeneuttista tulkintaa ja analyysiprosessia kenttämuistiinpanot ja haastattelut koodattu Atlas.ti ohjelmalla 1) eri työyhteisöissä esiintyneet, RATKO mallia ja työllistämistä sekä työyhteisön asemaa, roolia koskevat tulkinnat 2) niitä jäsentävät teemat Esityksen nimi 10 March 2016 Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 7

8 Ratko mallille annetut merkitykset? Ratko malli: (Imba Melba) vieraus/tuttuus, koettu hyöty Ratko hanke: Ratko projektityöntekijät ja työpajat, hankkeen tuoma osaaminen, Ratko kehittämistoiminnan tarkoitus (suhteessa koko organisaatioon) Työllistäminen: sen tarkoitus, työllistämiseen liittyvä päätöksenteko, työllistämisen yhteys informanttien asemaan/työtehtävään työyhteisössä (organisaatiossa) Työllistyjä: henkilön tuleminen (valinta, työn aloittaminen, perehdytys, rutinoituminen), resurssi & vaatimukset/tarpeet suhteessa työyhteisöön, osaksi käytäntöjä versus erillinen/oma käytäntö Vastuuhenkilöt (mentorit) työyhteisössä: heidän roolinsa ja asemansa Työhönvalmentaja: rooli, osallistuminen/läsnäolo & rooli suhteessa työyhteisöön & organisaatioon, yhteys/etäisyys työllistymisprosessiin, sen vaiheisiin Alaviite

9 ANALYYSIN TULOKSIA: Kaksi erilaista työyhteisöä/identiteettitarinaa & tulkinnallista kontekstia: A) Suorittava (hoito)työ julkisella sektorilla B) Asiantuntija palvelutyö kolmannella sektorilla Ulkoa annetut asema, suoritetehtävät, työroolit ja tehtäväkuvat tarkasti rajattuja osaamisperusta selkeä, SELVIYTYMISTARINA suhteellinen autonomia suhteessa työn sisältöön ja toimintatapoihin Osa kunnallista soteorganisaatiota Erityisosaamiseen perustuvat työroolit, itseohjautumista edellyttävät, joustavat tehtäväkuvat OSAAMISTARINA osaamisperusta monimuotoinen, edellyttää yhteistyötä, reflektointia melko vahva autonomia suhteessa työn sisältöön ja toimintatapoihin Osa palveluntuottaja organisaatiota Alaviite

10 Ratko työllistäminen osana selviytymistarinaa Työllistyjän tuleminen lisäresurssi suorittavaan työhön Perehdytys & ohjaus vaativat aikaa, joka pois arkirutiineista/selviytymisestä vaatii työnjohdollista resurssia < TYÖHÖNVALMENTAJAN rooli? Työllistyjän tuen tarve, osaaminen/valmiudet ja työnjaollinen asema määrittyivät suhteessa: suorittavaan työhön ja ulkoa annettuun tehtävänjakoon, rooleihin yksikön asemaan organisaatiossa, työn hallintaan ja työpaineeseen Työllistyjän persoona ja ikä > yhteisöön liittyminen (sosiaaliset suhteet): erilaisuus tai samankaltaisuus suhteessa työntekijöihin sos.suhteet: ero/yhteys työnjakoon ja elämäntilanteeseen, persoonallisiin tekijöihin <TYÖHÖNVALMENTAJAn rooli? TYÖLLISTYJÄ NÄHDÄÄN JOKO OSANA SELVIYTYMISTARINAA TAI SEN HORJUTTAJANA, OSANA YHTEISÖÄ OSANA TAI SITÄ KUORMITTAVANA Alaviite

11 Ratko työllistäminen osana osaamistarinaa Työllistyjän tuleminen lisäresurssi suorittavaan työhön työllistyjä mahdollistaa muille keskittymisen osaamista vaativaan asiantunt.työhön vaatii aikaa ja työnjohdollista/osaamisresurssia, vastuutyöntekijöiden as.tuntemuksen soveltamista eri vaiheissa < TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI? Työllistyjän tuen tarve ja osaaminen/valmiudet & työnjaollinen asema määrittyivät suhteessa: asiantuntemukseen & erityisosaamiseen työntekijöiden ja yksikön autonomiaan/itseohjautuvuuteen työn hallinnassa & paineen säätelyssä Työllistyjän persoona ja ikä > yhteisöön liittyminen (sosiaaliset suhteet): eri elämänvaihe ja tilanne; erilaisuus suhteessa työntekijöiden, samankaltaisuus yksikön asiakkaiden kanssa > sos.suhteet työllistyjän ja työyhteisön jäsenten välillä korvautuivat työnjaon ja asiakastyön perusteella <TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI? TYÖLLISTYJÄ NÄHDÄÄN ULKOPUOLISENA JA TARVITSEVANA (RINNASTUU ASIAKKAISIIN) & RUTIININ KEVENTÄJÄNÄ SUHTEESSA OSAAMISTARINAAN JA SIIHEN PERUSTUVAAN YHTEISÖLLISYYTEEN Alaviite

12