Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia"

Transkriptio

1 Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Työryhmän osallistujat Kai Lindström, Åbo Akademi (puheenjohtaja) Mikko Frilander, Helsingin yliopisto Esa Hohtola, Oulun yliopisto Juha Partanen, Helsingin yliopisto Merja Penttilä, VTT Seppo Saarela, Oulun yliopisto Harri Savilahti, Turun yliopisto Irma Thesleff, Helsingin yliopisto Anniina Vihervaara, Åbo Akademi (asiantuntijasihteeri) Taustaa Työpajassa luodattiin genetiikan, kehitysbiologian ja eläinfysiologian tieteenalojen tasoa sekä mahdollisuuksia, uhkia ja suuntaehdotuksia viiden vuoden aikajänteelle. Tiede on dynaamista, ja sekä genetiikka että kehitysbiologia ovat aloina muuttuneet paljon viimeisinä vuosina ja vuosikymmeninä vaikuttaen nykyään monen tieteenalan taustalla. Vaikka eläinfysiologia voidaan nähdä kohdentuneempana, jopa hieman sirpaleisena alana, löytyy käsitellyistä tieteenaloista paljon yhtymäkohtia. Tässä raportissa yleisluontoisetkin asiat käsitellään genetiikan, kehitysbiologian ja eläinfysiologian tieteenalojen näkökulmasta. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristö Yliopistouudistuksen tuomat muutokset ovat olleet suuria, etenkin yliopistohallinnossa ja uuden yliopistolain käyttöönotossa. Tämä on osaltaan vaikuttanut myös genetiikan, kehitysbiologian ja eläinfysiologian aloihin. Koska yleiset yliopistopoliittiset uudistukset eivät ole pelkästään kyseisten tieteenalojen ongelma, ei niitä käsitelty syvällisesti tässä yhteydessä. Eläinfysiologian alalla molekyylibiologinen lähestymistapa on korvannut klassista eläinfysiologiaa ja tämän muutoksen koettiin vaikuttaneen varsinaista tiedepolitiikkaa enemmän alan tutkimukseen. Muutoksia on ollut ja lisää tulossa, myös koe-eläinasetuksiin. Näiden ei nähty tuovan mukanaan suuria muutoksia, lähinnä lisää eettistä arviointia. Tekniikan murros ja nopea kehitys muuttaa tieteenaloja jatkuvasti ja tämä nähtiin pikemmin positiivisena ja mahdollisuuksia luovana tekijänä kuin uhkana. Positiivisena tekijänä nähtiin myös kullakin käsitellyllä aloilla vallitseva tutkimustraditio, joka korostaa korkealaatuisen tutkimuksen ja kansainvälisyyden merkitystä. Kansainvälisyyden nähtiin syntyneen luonnostaan korkealle tähtäävien tutkimus- ja näihin liittyvien yhteistyöprojektien myötä. Kansainvälisellä tasolla Suomen nähtiinkin sijoittuneen hyvin kyseisillä tieteenaloilla. Tieteenalojen kehitys Genetiikka ja kehitysbiologia ovat korkeatasoisia ja kansainvälisiä aloja, joille kummallekin on ominaista aktiivinen uusien tutkimusmenetelmien kehitys. Näin kehitetyt menetelmät ovat laajasti käytössä erityisesti biotieteellisessä ja lääketieteellisessä tutkimuksessa. Korkeatasoinen tutkimus ja tekniikassa mukana pysyminen edellyttävät luonnollisesti kansainvälisyyttä. BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) Kiinan tutkimus nähtiin vielä tässä vaiheessa pääomavetoisena, tästä hyvänä esimerkkinä on Kiinan suoranainen rynnistys DNA-sekvensointisektorille. Epäselvää vielä on, miten saatua sekvensointi-informaatiota pystytään hyödyntämään ja tuleeko Kiinasta pitkällä aikajänteellä 1

2 myös keskeinen tekniikoiden kehittäjä. Pohdittiin myös, voisiko Kiina tulevaisuudessa olla siirtymiskohde Suomessa koulutetulle työvoimalle. Perinteisesti Kiina on pyrkinyt lähettämään omia tutkijoitaan koulutukseen ulkomaisiin huippuyliopistoihin ja rekrytoimaan heidät osaamisineen takaisin. Kysymys on lähinnä siitä, milloin Kiina alkaa olla houkutteleva länsimaisille tutkijoille. Tämänkaltaista kehitystä on jo ollut havaittavissa ainakin joillakin aloilla ja tiettyjen instituuttien kohdalla. Yhteistyö kiinalaisten tutkimusryhmien kanssa nähtiin vielä tässä vaiheessa haastavaksi mm. erilaisten kulttuurien ja arvomaailmojen kohdatessa. Lisäksi Kiinassa vallitseva tietokulttuuri kopioimisineen ja joissain määrin vapaammin käsitellyin immateriaalioikeuksin sekä eettiset kysymykset luovat haasteita todelliselle yhteistyölle. Venäjällä huippututkimus tarkastelluilla aloilla on vielä vähäistä ja myös Brasilia on pieni toimija useimmilla aloilla. Brasiliassa eläinfysiologia on kehittyvä ala erityisesti ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän sopeutumisfysiologian tutkimisessa. Joissain Brasilian yliopistoissa on myös hyvä ja avoin ranking-systeemi, ja kansalliset strategiat tieteen kehitykselle ovat olemassa. Intiassa on useita huippuyksiköitä, esimerkiksi Indian Institute of Science, mutta väestön kokoon nähden huipputiede on vielä vähäistä. Sekä Kiinan että Intian tämän hetkinen tieteen menestys perustuu suurten lukujen lakeihin. Huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professorien merkitys alan tutkimusympäristöissä Instrumenttina huippuyksiköt nähtiin erittäin hyödyllisinä. Ne ovat poikineet monialaista yhteistyötä ja mahdollistavat pyrkimykset uuden luomiseen ja uusiutumiseen. Myös huippuyksiköiden mukanaan tuoma julkisuusstatus poikii lisärahoitusta. Vaikka huippuyksikköjen merkitys nähtiin suurena, korostettiin ennen kaikkea perusmäärärahojen tärkeyttä. Perusrahoitus ja sen jatkuvuus ovat tieteen tekemisen edellytyksiä, sillä huippuyksiköt kaikkine positiivisine vaikutuksineenkin ovat luonteeltaan väliaikaisia. Kokonaiskustannusmallin nähtiin johtaneen siihen, että rima apurahojen saannille nousee entisestään ja samalla apurahojen saajien määrä on laskenut. Tilannetta kuvattiin jopa katastrofaaliseksi ja kysymyksiä nostettiin siitä, miten luodaan järjestelmä, jonka avulla kaikki korkeatasoiset tutkijat pysyvät mukana. Esille nostettiin mahdollisuudet EU-rahoitukseen, jota tällä hetkellä Suomesta haetaan hyvin vähän. Vaikka Suomen tieteen taso on erinomaista, esim. Puolan todettiin keräävän Suomea enemmän tieteen rahoitusta EU:lta. EU-rahoituksen saamiseksi pitää olla neljä Eurooppa-tason yhteistyökumppania, ja tämä koettiin isona haasteena. Tieteentekijöiden pragmaattinen yhteishakemus nähtiin yhtenä vaihtoehtona. Puutteellisia Eurooppa-tason yhteyksiämme tulisi parantaa ja mielellään luoda verkostoja jo aikaisessa vaiheessa tutkijanuraa. Euroopassa on erinomaisia instituutteja ja tutkimusrahoitusta, joihin jo esimerkiksi post doc -vaiheessa voisi suunnata hakemuksia. FiDiPro:n (Finland Distinguished Professor Programme) nähtiin toimineen huonosti. Suomeen on vaikea rekrytoida huipputason ulkomaisia senioritutkijoita laboratorioineen, ja lisäarvoa suomalaiseen tieteeseen ei saada ottamalla jäähdyttelijöitä tai vain pienen ajan Suomessa viettäviä huippututkijoita. Tähän uppoavat varat tulisi suunnata tutkijanuralla aikaisemmassa vaiheessa olevien tutkijoiden rekrytoimiseen ulkomailta. Tällöin voitaisiin saada motivoituneita, todellisia huippuja Suomeen. Tämä nähtiin myös erinomaisena mahdollisuutena verkostojen luomiseen. Hot spoteja, nousevia aloja ja tulevaisuuden trendejä - Mikrobimaailman synteettinen biologia. Suunnitellaan esim. soluja joilla on jokin spesifinen in vivo tai in vitro -funktio. - Kantasolututkimus ja solujen uudelleen ohjelmointiin perustuvat sovellukset. - Erilaisten skaffoldien ja matriisien käyttö. - RNA-biologia, mitä kaikkea genomista tuotetaan ja säädellään (uusia RNA-muotoja identifioidaan jatkuvasti). - Epigenetiikka edelleen, immunologia nousussa. 2

3 - Kuvantaminen, etenkin solutasolta siirrytään nyt koko organismin kuvantamiseen, herkemmät mittausmenetelmät, sekä kuvadatan ja sen kinetiikan mallinnus. - Sofistikoituneet uudet menetelmät. Esimerkiksi kuvantaminen ja edistykselliset transgeenitekniikat kuten Brainbow ja optogenetiikka. Näissä pitäisi pysyä mukana. - Bioinformatiikka kokonaisuudessaan. Tämä varmasti on huomioitu aikaisemmissakin työryhmissä, mutta tällä hetkellä sen puute muodostaa pullonkaulan. Bioinformatiikka nähdään usein aputieteenä, mutta korkeamman tason datankäsittelytaito on erittäin oleellista Suomen tieteelle. Onko meillä tarjota siihen koulutusta? Parhaassa tapauksessa matemaatikot ja bioinformaatikot hakevat omaehtoisesti biologista tietoa. Bio- ja data- alojen vuorovaikutus molempiin suuntiin. Komparatiivisuus ja integrointi. - Ekofysiologiassa mm. immunoekologiaa. Ts. ekologit ovat ottaneet käyttöön molekyylibiologian keinoja esimerkiksi vasta-aine- tai hormonitasojen mittausta kaupunkiin sopeutuneista eläinlajeista. Myös evoluutiofysiologian käsitteen alla tapahtuva tutkimus on nousussa. - Single-cell ja Single-molecule -laitteet ja -tutkimus: molekyylien interaktiot ja kontaktipinnat nanoskaalassa. - Sekvensointitekniikoiden kehitys: genomit saatavilla! Fokus siirtymässä yksittäisistä geeneistä laajempien kombinaatioiden ymmärtämiseen. - Malliorganismien uudet mahdollisuudet esimerkiksi transgeenitekniikoita hyödyntämällä: hiiri- ym. mutantit saatavilla, Drosophila ja Arabidopsis -kirjastot. Tulevaisuuden tieteellisiin haasteisiin vastatessa tarvitaan sekä korkeatasoista laaja-alaista tutkimusta että spesifisyyttä. Tieteidenvälisyyden merkitystä pidettiin tärkeänä sekä tämän päivän että tulevaisuuden haasteissa. Tarkasteltujen alojen todettiin nimenomaan olevan tieteiden välisiä aloja. SWOT: Tieteenalojen kehitys ja tulevaisuus Kansainvälisyys ja vahvat traditiot Infrastruktuuri ja uusien menetelmien käyttö Alat voimakkaassa kehitysvaiheessa Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Synteettinen biologia Genetiikka ja kehitysbiologia säilyvät integratiivisina aloina jatkossakin ja hedelmöittävät bioaloja laajasti lääketieteestä ekologiaan Malliorganismit ja bioinformatiikka EU-tason integraation puuttuminen, johtanut EU-tason rahoituksen vähäisyyteen Rahoituksen saamisen vaikeus Kaikkea informaatiota ei saada hyödynnettyä kattavan bioinformatiikan puuttumisen vuoksi Pirstaleisuus eläinfysiologiassa Uhat (aikajänne 5 vuotta) Seuraavan tutkijasukupolven rekrytoinnin haasteet, tutkijan työuran houkuttelemattomuus Yliopiston perusrahoitus Infrastruktuuriohjelmien jatko (erittäin keskeistä näille tieteenaloille) Biokeskus Suomen rahoituksen jatko ja koordinointi 3

4 Tutkijanura ja tohtorikoulutus, liikkuvuus ja verkostot Tohtorikoulutus Tämän hetkinen järjestelmä, jossa Suomen Akatemia valitsee tutkijakoulut, nähtiin toimivan hyvin ja tulevaan yliopistolähtöiseen tutkijakoulumalliin suhtauduttiin erittäin huolestuneesti. Säilyvätkö verkostokoulut? Säilyykö koulutuksen taso? Kannetaan suurta huolta siitä, että bioalan tohtorikoulut, jotka ovat toimineet erittäin hyvin, menettävät rahoituksensa, kun rahoitus valuu esimerkiksi yliopistojen pohjakassoihin. Alan laboratoriot koostuvat edelleen pääosin tohtorikoulutettavista, ja alan tiede on siten erittäin tohtoriopiskelijavetoista. Kauhuskenaario on, että 20 vuotta kehitetty tohtorikoulujärjestelmä, joka on suomalaisen tieteen kruununjalokivi, hajoaa. Jo nyt on viitteitä siitä, ettei yliopistoilla ole varaa kattavien tohtorikoulujen pyörittämiseen. Esimerkkeinä mainittiin rahoituksen puute koordinaattorin palkkaamiseen tai kuudella tohtoriopiskelijalla aloittava tutkijakoulu (kaikki tieteenalat mukana). Missä on tutkijakoulutettavien palkkaraha? Mikä on Suomen Akatemian osuus rahoituksesta, mikä yliopiston? Jos tutkijakoulut ovat yliopiston sisäisiä, miten VTT ja muut tutkimuslaitokset pidetään mukana? Ideaalitilanteessa meillä on kattava tutkijakouluverkosto, jossa on korkeatasoinen opetus ja johon kaikki tutkijakoulutettavat kuuluvat. Ideaalitilanteessa opetusta olisi saatavavilla myös tutkimuslaitosten tarpeisiin. Tehdäänkö tulevaisuudessa väitöstutkimusta myös yrityksissä? Suomessa on vielä vähän bioalan yrityksiä, mutta rahoituksenkin kannalta tutkimusta pitäisi tulevaisuudessa saada enemmän myös yrityksiin. Tässäkin tapauksessa tohtorikoulutuksen taso on pidettävä korkeana ja tähän korostettiin vahvan seurantaryhmän merkitystä. Myös immateriaalioikeuskysymyksiin, esimerkiksi milloin tulokset saa julkaista, pitää varautua. Esimerkiksi Aalto-yliopisto käsittelee patentti- ja julkaisukysymyksiä, ja tapoja tieteen ja yritystoiminnan yhteensovittamiseksi on olemassa. Hyvällä suunnittelulla voidaan luoda pohja sujuvalle väitöstyölle myös yrityksissä. Post doc -tutkijat Hyvän koulutuksen ja julkaisuvaatimusten vuoksi suomalainen post doc -tutkija on haluttu maailmalla. Vaikka ulkomailla tehty post doc -tutkimus on erinomainen mahdollisuus kasvuun ja itsenäistymiseen, nähtiin post doc -tutkijoiden lähtevän ulkomaille tutkimustyöhön liian harvoin. Nykyään erinomaisia laboratorioita löytyy myös Suomesta, ja moni laskee saavansa riittävää koulutusta ja kokemusta myös kotimaan tutkimusprojekteista. Post doc -tutkijoita pitäisikin edelleen kannustaa lähtemään tutkimustyöhön ulkomaille. Kolmea vuotta pidettiin vähimmäisaikana, neljää suositeltiin. Varttuneet post doc tutkijat ja PI:t (principal investigator) Ulkomailta palaavien ja muiden kokeneiden tutkijoiden rahoituksessa ongelmalliseksi nähtiin yhdeksän vuoden katto tohtoritutkinnon suorittamisesta, joka akatemiatutkijan haussa on rajana. Tällaisella mallilla moni hyvä tutkija jää ilman rahoitusta. Sapattivapaavuotta tulisi myös kehittää. Parhaimmillaan sapattivapaa on erittäin tuottoisaa ja poikii uusia tutkimussuuntia ja yhteistyötä. Rahoituksen hakemisessa kannustetaan usein riskinottoon, mutta käytännössä epäonnistumisen mahdollisuutta ei ole rahoituksen jatkumisen mahdollistamiseksi. Koska Suomen Akatemia myöntää vain yhden tutkimusmäärärahan per tutkija, korkean riskin projekteille ehdotettiin omaa HIGH RISK -rahoitusta, jolla mahdollistettaisiin uusien alueiden valtausta, menetelmien kehittämistä ja uuden projektin aloittamista uran puolessa välissä. Etenkin nopeasti kehittyville aloille ehdotettu käytäntö sopisi erinomaisesti. Tämä voisi olla myös vaihtoehto tutkimusohjelmille. Hakumenetelmissä mietittiin myös revisioiden käyttöä, ts. hakuja olisi useammin ja saatujen kommenttien perusteella tutkimussuunnitelmaa voisi korjata arvioinnin ohjaamaan suuntaan. Tämä käytäntö vaatisi joustavuutta akatemian paneeleilta, mutta voisi nopeuttaa tieteen kehitystä Suomessa. 4

5 Akatemia ja yritykset Tässäkin yhteydessä pohdittiin, miten yritysmaailma ja akatemia saataisiin lähemmäs toisiaan ja todettiin, että akateemisten pitäisi myös luoda muille työpaikkoja. Miten saadaan uusia yrityksiä ja tutkimusryhmiä, jotka saavat rahoituksen muualta kuin valtiolta? Tämän nähtiin kulkevan Tekesin alueella, ainakin sen rajapinnassa. Mahdollisen rahoituksen lisäksi yrityksellä on usein konkreetista tarjottavaa tutkimukselle, esimerkiksi tietotaitoa tai jokin erittäin kallis laite. Onko yrityspuolella imua? Jos meillä on tarjota akateemisesti koulutettuja, ottaako yritys vastaan? Nykyään on lähes vaatimuksena tohtoritason tutkinto ja markkinat ovat kansainväliset. Iän ei nähty aiheuttavan varsinaisia rajoituksia, yritykset hakevat parasta mahdollista henkilöä. SWOT: Tutkijanura ja tohtorikoulutus Hieno tutkijakoulujärjestelmä! Tohtoriohjelmat tukevat kansainvälisyyttä ja mahdollistavat rahoitusta kokousmatkoihin Urapolkujärjestelmän aloittaminen joissakin yliopistoissa Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Tutkijanuran selkeneminen, erityisesti urapolkujärjestelmä houkuttelee parhaita osaajia Nopeasti kehittyvä ja inspiroiva ala houkuttelee Uudet avaukset tohtorikouluverkostoon, ettei katvealueita näille aloille jää Yritystoiminnan luominen, innovaatio, sovellukset nykyään entistä lähempänä perustutkimusta SWOT: Liikkuvuus ja verkostot Suomalainen post doc -tutkija on haluttu maailmalla Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Lisätään kontakteja Eurooppaan Sapattivapaajärjestelmän kehittäminen FiDiPro -ohjelman muuttaminen koskemaan aikaisemman uravaiheen tutkijoita Post doc -tutkijoiden vähäinen lähtö ulkomaille Työllistyminen, urapolun lyhyt ennustettavuus ja suunniteltavuus EU-rahoituksen heikko hyödyntäminen Uhat (aikajänne 5 vuotta) Yleinen vetovoiman väheneminen Tohtorikoulujärjestelmän muutokset / vastuun siirtyminen yliopistoille Tutkijakoulupaikkojen kilpailutuksen loppuminen, hyvien ryhmien mahdollisuudet saada koulutettavia heikkenevät, tutkijakoulukurssien väheneminen ja tason lasku Ei lähdetä ulkomaille post doc -tutkijaksi EU-rahoituksen edellyttämät kontaktit puuttuvat Uhat (aikajänne 5 vuotta) Liikkuvuus vähenee entisestään ja johtaa tieteen tason laskuun Ei oteta Kiinaa riittävän vakavasti Tutkimuksen infrastruktuurit Käsitellyt alat ovat infrastruktuurikeskeisiä ja laitteisto kehittyy hurjalla vauhdilla. Suomen vahvuus on Biokeskus Suomen kautta tehty panostus infrastruktuuriin, jossa sekä laitteistoon että henkilöstöön on satsattu. Hanke on tähän asti ollut erillään kokonaiskustannusmallista ja lähtenyt hyvin liikkeelle. Laitteistot on kaikissa biokeskuksissa saatu viime vuosien aikana varsin hyvälle tasolle ja osaavaa henkilökuntaa on voitu palkata pitämään laitteistoa yllä, kehittämään tekniikoita ja tarjoamaan palveluja. Jatkuva kehitys, 5

6 laitteiden huolto ja uusiminen sekä palvelutoiminnan jatko herättivät kysymyksiä. Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että laitteita päivitetään ja että biokeskukset pidetään elinvoimaisina jatkossakin. Tärkeää on, että Suomessa on osaamista käyttää laitteita ja analysoida saatuja tuloksia. Bioinformatiikkapuolen hajaannuttaminen eri keskuksiin turvaamaan keskusten peruspalveluja ymmärrettiin, mutta esille nousi tarve myös bioinformatiikan osaamisen ja menetelmien kehittämiseen. Myös yksittäisissä suomalaisissa tutkimusryhmissä on maailman huippuinfrastruktuuria, ja sinällään yksi yksittäinen tutkimusryhmä voi muodostaa huippuyksikön. Tämän infrastruktuurin saavuttaminen vaatii yhteistyökontaktin kyseisen ryhmän kanssa. Mietittiin, olisiko tällainen infrastruktuuri laajemmin hyödynnettävissä ja olisiko aiheellista tehdä listausta kyseisistä laitteista ja osaamisesta. Suuri kysymys tietysti on, onko tutkimusryhmällä halua ja käytännön mahdollisuuksia palvella laajempaa tutkijajoukkoa. SWOT: Infrastruktuuri ja muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Biokeskus Suomen tuella rakennettu infrastruktuuri- ja palveluverkosto Bioinformatiikan riittämättömyys tarpeeseen nähden Pyrkimys poikkitieteellisyyteen ja rajapintojen hyödyntäminen Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Uhat (aikajänne 5 vuotta) Infrastruktuurin ideaalinen hyödyntäminen Biokeskus Suomen rahoituksen loppuminen Osaamisen ja infrastruktuurin levittäminen myös muille tieteenaloille ja pystytettyjen infrastruktuuri- ja palveluverkostojen hajoaminen Biotekniikan soveltaminen Infrastruktuureja ylläpitävien Tieteiden ja yritysmaailman välinen ammattilaisten pysyvyys yhteistyö, jolla kehitetään uudenlaista osaamista ja teknologiaa Laitteiden kunnossapitämisen ja uusimisen laiminlyönti 6

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia

Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia Työryhmän osallistujat Reijo Lahti, Turun yliopisto (puheenjohtaja) Kalervo Hiltunen, Oulun yliopisto Pekka Hänninen, Turun yliopisto Kari Keinänen,

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Biolääketieteet. Työryhmän osallistujat

Biolääketieteet. Työryhmän osallistujat Biolääketieteet Työryhmän osallistujat Johanna Myllyharju, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Lauri Aaltonen, Helsingin yliopisto Juhani Knuuti, Turun yliopisto Eero Vuorio, Biokeskus Suomi Minna Komu, Oulun

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU

STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit 1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle

Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 02.12.2010 Kaija Holli TaY TAMPEREEN YLIOPISTON PROFIILI ON YHTEISKUNTA- PAINOTTEINEN JA SEN VAHVUUDET OVAT Yhteiskunta- ja terveystieteet sekä julkisen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Fysiikka. Työryhmän osallistujat

Fysiikka. Työryhmän osallistujat Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TUTKIJANKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksia yliopistojen, Suomen Akatemian hallituksen ja tieteellisten toimikuntien kommentoitavaksi 29.1.2010 1 1 TAUSTAA

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Korkeakoulutus kuuluu kaikille!

Korkeakoulutus kuuluu kaikille! Korkeakoulutus kuuluu kaikille! Siltoja saavutettavuuteen -seminaari 4.4.2017, Verkatehdas, Hämeenlinna Birgitta Vuorinen opetusneuvos, yksikön päällikkö KORKEAKOULUTUS KUULUU KAIKILLE 2 Korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu - Tohtoriohjelmalla

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin

Lisätiedot

Paneeli 7 biotieteet II

Paneeli 7 biotieteet II Paneeli 7 biotieteet II Tieteenalat: Web of Science luokat: ANDROLOGY (SCI) BIOCHEMICAL RESEARCH METHODS (SCI) BIOCHEMISTRY & MOLECULAR BIOLOGY (SCI) CELL BIOLOGY (SCI) DEVELOPMENTAL BIOLOGY (SCI) GENETICS

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tiedonhallintasuunnitelma. Mitä, miksi ja miten? Jarmo Laine 27.11.2009 1 1.12.2009 Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tieteellisten toimikuntien järjestelmä ja maamme tärkein tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot