Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka"

Transkriptio

1 Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu Pitkäaho, Oulun yliopisto (asiantuntijasihteeri) Arviointiteemojen käsittely ja teemojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat (SWOT) Ennen annettujen arviointiteemojen käsittelyä käytiin keskustelu teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan määritelmästä. Todettiin, että teknillisellä kemialla ja kemian prosessitekniikalla, sisältäen teollisen bioteknologian, on keskeinen rooli puunjalostus- ja paperitekniikan, metallurgian, materiaalitekniikan, energia- ja ympäristötekniikan sekä elintarvike- ja biotekniikan aloilla toimivissa tutkimusryhmissä. Todettiin myös, että selvimpänä erona kemianalan tutkimuksen ja teknillisen kemian tutkimuksen välillä on erilainen julkaisuprofiili. Yleisesti ottaen kemian alan tutkimustulokset julkaistaan lehdissä, joilla on korkeampi impact factor, kun taas kemian prosessitekniikan ja teknillisen kemian tutkimustulokset julkaistaan pääosin chemical engineering -lehdissä, joilla on matalampi impact factor. Tämän lisäksi yliopistojen ja teollisuuden välinen tutkimusyhteistyö on teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan aloilla keskeisessä asemassa ollen laaja-alaista ja toimivaa. A. Tutkimus-. kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Mikä merkitys TKI-toimintaympäristön muutoksilla on tieteenalalle? Mitkä muut kansalliset ja kansainväliset TKI-toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja miten? Keskusteltiin yliopistolain ja SHOKien (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) sekä muutamien selvästi tunnistettavien toimintaympäristön muutosten vaikutuksista teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan alalle. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolain muutos ja sen myötä yliopistojen rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa ja muuttaa voimakkaasti yliopistoissa annettavaa koulutusta ja tehtävää tutkimusta. Tämä vaikuttaa myös teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalan kehittymiseen. Hyvin onnistuessaan tämä kehitys on tieteenalalle mahdollisuus, mutta voi muodostua myös uhaksi, jos esimerkiksi yliopiston uusittu strategia tai uusi profiloituminen ei tue tieteenalan kehittymistä. Kaikkia vaikutuksia on vielä mahdotonta nähdä. 1

2 SHOK-toiminnasta todettiin, että myös se aiheuttaa paitsi uhkia niin myös mahdollisuuksia. Uhkana on, että SHOKeissa tehtävä tutkimus on liian soveltavaa, jolloin teknilliset yliopistot toimivat niin soveltavalla alalla, että akateemisuuden merkitys pienenee ja tieteellisen tutkimuksen ansiot vähenevät. Todettiin myös, että tutkimusrahoituksen sirpaloituneisuus on SHOK-toiminnan myötä lisääntynyt, pitkäjänteistä perustutkimusta ei edelleenkään tueta. Tällä hetkellä SHOK-toiminnan pelisäännöt eivät ole yliopistoille edulliset. Ohjelmat on suunniteltu yrityslähtöisesti ja liian lyhytjänteisiksi, jolloin niiden yhdistäminen yliopiston tutkimukseen on vaikeaa. SHOK-toiminta olisi mahdollisuus tieteenalalle, jos jatkossa Tekes muuttaisi ohjeistustaan niin, että suunniteltavat uudet ohjelmat tukisivat pitkäjänteisempää tutkimusta, jolloin tutkimuksellisuus nousisi tärkeäksi osaksi ohjelmia. Esimerkiksi nykyistä suurempi osa ohjelmien rahoituksesta (esim. 20 %) voisi olla 4-5-vuotista rahoitusta, joka tulisi vapaaseen hakuun ja johon tutkijat tarjoaisivat tutkimusideoitaan, jolloin tutkimus olisi entistä tutkijalähtöisempää ( bottomup ). Tämä lisäisi pitkäjänteisen akateemisen tutkimuksen merkitystä ohjelmissa, mutta myös mahdollisuus uuden innovatiivisen tieteelliseen tutkimukseen perustuvan liiketoiminnan syntymiseen kasvaisi. Toimintaympäristön muutoksista pienryhmä totesi, että tarve mm. lisääntyneeseen luonnonvarojen kestävään käyttöön, biotalouden kehittämiseen ja ilmastokysymysten ratkaisemiseen tuo entistä enemmän haasteita ja mahdollisuuksia teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalle. Erityisosaamisen tunnistaminen ja vahvan akateemisen profiilin rakentaminen näille alueille on tärkeää. Lisäksi tarvitaan entistä enemmän eri tieteenalojen välistä yhteistyötä ja osaamista, mutta myös avoimuutta ja lisääntyvää tieteenalojen välistä arvostusta, jotta näillä uusilla aloilla menestyminen voitaisiin turvata. Tieteenalan oma erittäin hyvin toimiva tutkijakoulu (Åbo Akademin koordinoima Graduate School in Chemical Engineering, GSCE) todettiin vahvuudeksi paitsi toiminnaltaan (laadukkaat hyvin järjestetyt jatko-opintokurssit, toimiva kansallinen yhteistyö) niin myös toimintaympäristöltään (mm. suuremmat ryhmäkoot). Myös muut rajapinta -tutkijakoulut (esim. Finnish Doctoral Programme in Environmental Science and Technology (EnSTe)) ovat hyödyllisiä tieteenalan jatkoopiskelijoille ja sen myötä tieteenalalle. Pienryhmän toiveena on, että kansallisten tutkijakoulujen toimintaedellytykset turvattaisiin myös jatkossa. B. Tieteenalan kehitys Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Esimerkiksi mikä on tieteenalan kehityksessä Suomessa erityislaatuista muihin maihin verrattuna? Mikä merkitys BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella on alan suomalaiselle tutkimukselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Minkälaiset kansainväliset yhteydet alalla on? Mikä on tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle lähitulevaisuudessa? Mikä on tieteenalan kansainvälinen taso (esim. bibliometriikka, kilpailtu kansainvälinen rahoitus)? Suomalainen teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tutkimus on kansainvälisesti hyvällä tasolla suhteellisen viittausindeksin ollessa suurempi kuin 1. Suomen Akatemian v teettämässä kemian tutkimuksen arvioinnissa useimmat tutkimusryhmät saivat hyvän tai erittäin hyvän arvosanan tutkimustoiminnastaan. Suomen Akatemian arviointiin eivät tosin sisältyneet 2

3 kaikki suomessa toimivat kemian prosessitekniikan tutkimusryhmät. Pienryhmän huolena on, että vaikka julkaisut ja sitaatiot ovat objektiivinen tapa tarkastella tieteenalan vaikuttavuutta, juuri kyseessä olevan tieteenalan monimuotoisuutta ei ehkä huomioida tarpeeksi. Määrittelyt ja luokittelut hankaloittavat usein tulkintaa, jolloin esimerkiksi julkaisut voivat kirjautua toiselle tieteenalalle, vaikka ovatkin lähtöisin teknillisen kemian tai kemian prosessitekniikan tutkimusryhmistä. Tätä tulkintaa voisi helpottaa tutkijakohtainen tarkastelu, jolloin julkaisut voitaisiin kirjata tutkimuslähtöisesti oikealle tieteenalalle. Myös julkaisustrategioiden tekeminen näkyvyyden lisäämiseksi ja kehittymisen mahdollistamiseksi on tärkeää. Lisäksi on huomioitava, että verrattaessa eri tieteenaloja teknillisen alan julkaisujen impact factorit ovat yleensä pienemmät kuin luonnontieteiden tai lääketieteen aloilla. Hyvästä yleisnäkymästä huolimatta pienryhmä totesi, että teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalla ollaan kansainvälisessä kilpailussa haasteen edessä. Näin on lähinnä siksi, että rahoitus on vaatimatonta ja osa tutkimusryhmistä on pieniä, mutta myös koska yhä uusia maita ja näin uusia tutkimusryhmiä tulee mukaan tieteenalan tutkimukseen, jolloin suhteellinen osuutemme maailman tutkimuksesta vähenee. Pienryhmä muistutti kuitenkin, että läpimurtojen saavuttamisessa on tärkeää olla vahva kansallisilla painoaloilla sen sijaan, että yrittäisi kattaa koko tieteenalaa. Toisin sanoen tarve fokusoitua ja tehdä todella korkealaatuista työtä kasvaa. Eri teknillisten yliopistojen entistä tiiviimpi yhteistyö voisi nostaa tieteellisen tuottavuuden tasoa. Myös eri tieteenalojen välinen yhteistyö, entistä laajempi monitieteellisyys, on mahdollisuus nostaa tutkimusta kohti kansainvälistä kärkeä. Kolmas hyvin tulosta tuottava ja usein myös nopeavaikutteinen tapa tieteellisen tason nostamiseksi on kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen, esim. FiDiPro-professuurien (Finland Distinguished Professor Programme) muodossa. Kansainvälisen rahoituksesta keskusteltaessa todettiin, että tarkasteltavana olleet tilastot (mm. T&K-menot suorittajasektoreittain ja Korkeakoulusektorin T&K-menojen rahoitustilanne 2009) eivät olleet ajan tasalla tai tilastollisista syistä järin luotettavat. Huomioitavaa on, että teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan alalla rahoitus tulee pääosin ulkopuolisesta rahoituksesta tutkimusryhmien budjettirahoituksen ollessa vain noin 25 % (tekniikan aloilla keskimäärin budjettirahoituksen osuus on 40 %). Lisäksi pienryhmän mielestä on huolestuttavaa, että EU-rahoituksen osuus tieteenalalle on vain noin 5-10 %. Rahoituksen kasvattaminen ja erityisesti EU-rahoituksen lisääntyvä hyödyntäminen onkin tärkeää tieteenalan kehittymiselle. Lisäksi todettiin, että nykyisellä rahoituksella on mahdotonta ratkaista globaaleja ongelmia, joten jos rahoituksen määrä ei huomattavasti nouse, fokusoituminen tieteenalan sisällä on tarpeen. Mikä on huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professoreiden merkitys alan tutkimusympäristössä? Huippuyksikkörahoituksella on ollut suuri vipuvaikutus (gearing effect) alan tutkimukselle; julkaisujen määrät, patentit ja jatkotutkinnot ovat lisääntyneet. Akatemiaprofessoreista todettiin, että hyvä tule hyvän luo, ts. akatemiaprofessorinimitykset ovat tuoneet alalle positiivisen kierteen. Lisäksi todettiin, että saatujen professuurien monimuotoisuus ja monitieteellisyys on tieteenalalle vahvuus, ei heikkous. FiDiPro-ohjelmaa pidettiin erittäin hyvänä asiana, vaikkakin koettiin, että juuri oikean henkilön löytyminen ja sitouttaminen professuuriin on usein haasteellista. 3

4 Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen: miten ollaan mukana niiden tutkimuksessa? Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä merkittävää tutkimuksen uudelleensuuntautumista? Onko tunnistettavissa paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja? Jo aiemmin todettiin, että mm. lisääntynyt tarve luonnonvarojen kestävään käyttöön, biotalouden kehittämiseen ja ilmastokysymysten ratkaisemiseen tuo entistä enemmän haasteita ja mahdollisuuksia teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalle. Esimerkiksi aiemmat panostukset ovat vain vähäisissä määrin kohdistuneet teolliseen biotekniikkaan, mutta jos tähän saadaan tulevaisuudessa muutos, voi Suomi nousta tällä alalla maailman huipulle. Teknillinen kemia yhdessä biotekniikan kanssa muodostaa hyvän kombinaation, jonka vahvuutena on kemiallisten reittien ja prosessiosaamisen yhdistäminen biotekniikkaan ja jonka tuloksena syntyy innovatiivisia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia teknisiä ratkaisuja mm. bioenergian tuotantoon. Toisena tulevaisuuden suuntauksena nähtiin kokeellisen tutkimuksen ja mallinnuksen voimakkaampi yhdistyminen niin, että painopiste on jatkossakin kokeellisessa toiminnassa, mutta mallinnuksen, molekyylilaskennan ja virtauslaskennan merkitys työkaluina kasvaa. Mallinnus tukee oleellisesti tutkimusta ja näin voidaan välttää mm. turhia kokeita ja vähentää suurten pilottien tarvetta eli lisätä tutkimuksen tehokkuutta. Lisäksi juuri teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalan tarpeisiin tehtävä kestävän kehityksen arviointityökalujen menetelmäkehitys tukee prosessisuunnittelua ja ympäristömyötäisten teollisten ratkaisujen aikaansaamista. Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka on tieteenalana entistä keskeisemmässä asemassa vaikuttamassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen kehitykseen. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritarve Miten tohtorit sijoittuvat/tulisi sijoittua tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin? Miten tohtorien sijoittumista voidaan edistää muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin? Tohtoritarpeen arvioitiin jatkossa pysyvän ennallaan tai hieman lisääntyvän. Huolena esitettiin tulevat muutokset yliopistojen rahoituksessa ja rakenteilla olevat yliopistokohtaiset tohtorikoulutusohjelmat, jotka saattavat romuttaa olemassa olevat kansalliset tutkijakoulut ja niissä järjestetyn korkeatasoisen tohtorikoulutuksen. Ennen olemassa olevien rakenteiden romuttamista tulisi ne arvioida perusteellisesti, sillä joidenkin ryhmän jäsenten pelkona on, että tohtorikoulutuksen hajautus yliopistoihin laskisi tieteenalan koulutuksen tasoa. Pienryhmässä käytiin lyhyt keskustelu ohjaukseen käytettävän ajan riittävyydestä ja todettiin, että jatkossa, varsinkin jos tohtorikoulutuksen tarve lisääntyy, kuten Suomen Akatemian asettama tutkijakoulutukiryhmä ehdotuksessaan* esittää, ohjaajien rekrytointiin ja rekrytoinnin rahoittamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. *TUTKIJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN, Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotukset tutkijakoulutuksen kehittämiseksi Suomessa,

5 Teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalta valmistuvat tohtorit työllistyvät hyvin. Lisäksi hyvänä asiana koettiin, että tohtoreita valmistuu tasa-arvoisesti niin miehiä kuin naisiakin, mm. GSCE:ssä tohtorikoulutettavien sukupuolijakauma on tälläkin hetkellä 50/50. Tohtorit työllistyvät sekä kotimaahan että ulkomaille, ja tuntuma pienryhmässä on, että erityisesti uudet alat, kuten ympäristötekniikka, työllistävät tohtoreita hyvin. Tutkimusryhmien tavoitteena on, että valmistuvat tohtorit työllistyvät oman yliopiston ulkopuolelle ja tämän tavoitteen toteutumisessa auttavat tutkimusryhmän hyvät ulkopuoliset yhteydet, vahva verkottuminen. Yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja teollisuuden välinen yhteistyö lisää oman tutkimusryhmän tai oman yliopiston ulkopuolelle työllistymistä. Pienryhmän mielestä liikkuvuutta yritysten ja yliopistojen välillä tulisi vielä entisestään lisätä. D. Liikkuvuus ja verkostot Mitkä ovat kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet ja ongelmat tutkimustyössä tieteenalalla, tieteidenvälisesti ja eri sektorien välillä? Minkälaista liikkuvuus on ja miten sitä voidaan tukea? Mitkä ovat keskeisimmät verkostoitumisen ja yhteistyön muodot sekä mahdollisuudet ja ongelmat tutkijoiden ja eri sektoreiden välillä kansallisesti ja kansainvälisesti? Pienryhmä totesi, että tutkimusryhmien ja kansainvälisten yritysten välistä liikkuvuutta ei ole kovinkaan paljon, mutta onneksi yritysten tutkimusongelmat tulevat tutkimusryhmien tietoon hyvin. Ongelmana on, että yritysvaihtoon lähtijöitä ei ole tarpeeksi, vaikka rahoitusta kyllä olisi. Myös kansainväliseen tutkijavaihtoon suomalaiset jatko-opiskelijat lähtevät nihkeämmin kuin mitä tulijoita on tulossa Suomeen. Tieteenalan tutkijakoulussa GSCE:ssä tavoitteena on, että tohtorikoulutettavista 30% on ulkomaalaisia, sillä tämän katsotaan edistävän kansainvälistymistä ja paremman Suomi-kuvan muodostumista maailmalla sekä nostavan tutkimusryhmän tieteellistä vaikuttavuutta. Tutkimusryhmissä on huomattu, että tänne tulevat ulkomaalaiset tutkijavierailijat ja FiDiPro-professorit lisäävät myös suomalaisten halukkuutta lähteä tutkijavaihtoon ulkomaille. Muita vaihtoon kannustavia työkaluja ovat EU:n rahoituskanavat ja mm. mahdollisuus kaksoistutkintoon. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Mitkä ovat keskeisimmät tutkimuksen infrastruktuureihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Mikä on käytettävissä olevien tutkimusinfrastruktuureiden vaikutus alan tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan? Millaisilla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvillä kehittämistoimilla tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voidaan parantaa? Onko tieteenalalla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää erityisosaamista, joka edistää menestymistä kansainvälisessä kilpailussa? Miten tieteenalalla voidaan tehostaa tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja helpottaa niiden uudistamista? Joissakin tieteenalan tutkimusryhmissä teknisten tiedekuntien tutkimusinfrastruktuurihankinnat vaativat erityistä tarkastelua; tieteenalan tutkimukseen liittyviä kalliita laitteita on vaikea saada, jolloin laitekannan poistot saattavat olla suuremmat kuin hankinnat. Joissakin tutkimusryhmissä taas mm. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mahdollistama rahoitus on tuonut huomattavaa 5

6 parannusta ryhmän tutkimusinfrastruktuuriin. Mm. biotekniikan tulevat tarpeet luovat tarpeita myös uuden tutkimusinfrastruktuurin hankkimiselle, mutta miten tähän vastataan/mikä tulisi olla erityisen huomion kohteena, on vielä selvittämättä. Tutkimusryhmien välinen tiivis ja hyvä yhteistyö mahdollistaa myös tutkimuslaitteiden optimaalisen hyödyntämisen. Tämän lisäksi riittävän kansallisen rahoituksen turvaaminen infrastruktuurin hankkimiseksi erityisesti tekniikan alalla on tärkeää korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi. 6

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.

TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan

OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Tutkimuksen strategiset tavoitteet Oulun yliopisto on kansainvälisesti merkittävä, vetovoimainen tiedeyliopisto, jolla on omaleimainen,

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,

Lisätiedot

KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto

KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto TUHA-verkosto lyhyesti Verkoston suunnittelu käynnistyi RAKETTI TUTKI:n järjestämästä kick off tilaisuudesta 14.1.2014

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa.

Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa. Maataloustieteet Työryhmän osallistujat Laura Alakukku, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Paula Elomaa, Helsingin yliopisto Juha Helenius, Helsingin yliopisto Pertti Martikainen, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto

TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, 3.2.2010 Ajankohtaista tutkijakouluista Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto 1 4.2.2010 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN opetusministeriö siirsi 1.1.2008

Lisätiedot