ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

Transkriptio

1 ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila

2 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden identifiointi. Ryhmän tulee työssään esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia opetus- ja kulttuuriministeriölle, korkeakouluille sekä muille tahoille sekä edistää alan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Seminaarin tarkoitus: missä ollaan, minne pitäisi mennä Pohja konkreettisille ehdotuksille 2

3 ICT-ala Suomessa Digitalisaatio yksi vahvimmista kehityssuunnista Alalla on ollut Suomelle suuri merkitys Alalla tulee olemaan Suomelle suuri merkitys Miten ICT-alan tutkimuksella ja koulutuksella oikeastaan Suomessa menee? Erilaisia tilastoja ja kevyttä kommentaaria Mitä pitäisi tehdä? 3

4 Kuinka laajaa ICT-ala tutkimus ja koulutus on? Yliopistot Vipunen-tietokannan datat vuodelta 2012 Tutkimus- ja opetushenkilöstö 1300 / (7,6 %) Professorien henkilötyövuosia 153 / 2600 (5,9 %) Uusia opiskelijoita 1766 / (8,9 %) Ylempiä korkeakoulututkintoja 957 / (6,6 %) Tohtorintutkintoja 143 / 1724 (8,3 %) 4

5 Kuinka laaja ICT-ala tutkimus ja koulutus on? Ammattikorkeakoulusektori Vipunen-tietokannan datat vuodelta 2012 Opetushenkilöstö 351 / 6000 (5,9 %) TK-toiminnan henkilöstö 21 / 1200 (1,7 %) Uusia opiskelijoita 2866 /30000 (9,6 %) AMK-tutkintoja 1558 / (7,4 %) Ylempiä AMK-tutkintoja 78 / 1000 (7,8 %) 5

6 Missä koulutusta ja tutkimusta tehdään? I II III IV Yliopisto porras porras porras porras Yhteensä Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto 1 1 LTY Oulun yliopisto TTY Tampereen yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi Kaikki yhteensä ,8 jatko-opiskelijaa / prof 1,6 postdoc,1,2 lehtori tai seniori / prof 6 2,8 (II+III) / IV varsin paljon!

7 Uudet opiskelijat Korkeakoulu Tieto- ja tietol.tekn. Tietojenkäs. Kaikki yhteensä Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan tekn. yo Oulun yliopisto Svenska handelsh. 1 1 Tampereen tekn. yo Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Kaikki 7 yhteensä SUOMEN AKATEMIA

8 Ylemmät korkeakoulututkinnot Riviotsikot Tieto- ja tietol.tekn. Tietojenkäsittely Yhteensä Aalto yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto LTY Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan 3 3 TTY Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Kaikki yhteensä

9 Korkeakoulu Opintoala02 Yli 55 op suorittaneet Kaikki läsnäolijat Yli 55 opintopistettä suorittaneiden osuus Aalto yliopisto Tieto ja tietol.tekn ,6 % Helsingin yliopisto Tietojenkäsittely ,9 % Itä Suomen yliopisto Tietojenkäsittely ,9 % Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittely ,2 % Lappeenrannan tekn. yliopisto Tieto ja tietol.tekn ,9 % Oulun yliopisto Tieto ja tietol.tekn ,3 % Tietojenkäsittely ,4 % Svenska handelshögskolantietojenkäsittely ,3 % Tampereen tekn. yliopisto Tieto ja tietol.tekn ,7 % Tampereen yliopisto Tietojenkäsittely ,1 % Turun yliopisto Tieto ja tietol.tekn ,1 % Tietojenkäsittely ,1 % Vaasan yliopisto Tieto ja tietol.tekn ,7 % Tietojenkäsittely ,9 % Åbo Akademi Tieto ja tietol.tekn ,3 % Tietojenkäsittely ,5 % Kaikki yhteensä ,9 % Yli 9 55 op. SUOMEN suorittaneet AKATEMIA kaikki alat 26,9 %

10 50 Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet: Yliopistojen osuudet alan IV-portaan henkilöstöstä sekä SA-, Tekes- ja EUrahoituksesta AALTO HY ISY JY LTY OY TTY TaY TY ÅA IV portaan henkilöstö (153 htv), % SA-rahoitus (16,5 milj. ), % Tekes-rahoitus (22,2 milj. ), % EU-rahoitus (6,3 milj. ), % 10

11 Julkaisufoorumidata vuodelta 2012 Tuntema Taso 0 Julkaisujen määrä t Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Aalto yliopisto Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan TY Oulun yliopisto Svenskahandelshögskolan Tampereen TY Tampereen yliopisto Turun yliopisto Åbo Akademi Yhteensä

12 Julkaisufoorumin luokkien prosenttiosuudet Julkaisufoorumin tasoluokkien osuus % Tunte maton Taso 0 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteen sä Aalto yliopisto 26,2 % 9,0 % 46,9 % 10,1 % 7,7 % 100 % Helsingin yliopisto 22,5 % 4,6 % 50,3 % 16,2 % 6,4 % 100 % Itä Suomen yliopisto 24,8 % 7,9 % 51,5 % 11,9 % 4,0 % 100 % Jyväskylän yliopisto 26,3 % 8,8 % 59,9 % 3,6 % 1,5 % 100 % Lappeenrannan teknillinen yo 43,8 % 6,3 % 40,6 % 9,4 % 0,0 % 100 % Oulun yliopisto 11,8 % 4,9 % 68,1 % 12,5 % 2,8 % 100 % Svenska handelshögskolan 6,3 % 12,5 % 43,8 % 18,8 % 18,8 % 100 % Tampereen teknillinen yo 17,6 % 10,6 % 55,0 % 11,5 % 5,3 % 100 % Tampereen yliopisto 15,4 % 12,2 % 53,7 % 13,0 % 5,7 % 100 % Turun yliopisto 17,9 % 12,8 % 48,7 % 12,8 % 7,7 % 100 % Åbo Akademi 24,5 % 4,7 % 56,6 % 14,2 % 0,0 % 100 % 12 Grand Total 21,8 % 8,5 % 53,1 % 11,4 % 5,2 % 100 %

13 Vahvuuksia ja heikkouksia Merkittävä ala yhteiskunnallista vaikuttavuutta Huippuyksiköitä (joitakin), ERC-apurahoja (joitakin) Hyvää henkilöstöä Paljon toimijoita Ryhmäkoko kansainvälisesti katsoen suuri 13

14 Yksiköt loppujen lopuksi pieniä Perusopetuksen kuorma Opiskelijoiden huono läpäisy (jonka syyt toki tiedämme) Julkaisumäärä ja vaikuttavuus voisivat olla parempia Kuinka paljon alan koulutus ja tutkimus tuovat työpaikkoja? 14

15 Mitä pitäisi tehdä? Paljon kysymyksiä: Digitaalisuus ja sen vaatimat muutokset koko koulutuskentässä sisällöt? Miten alan sisäinen laatu nousee? Miten vaikuttavuus kasvaa? 15

16 Mitä voisi tehdä? Perinteinen vastaus on ollut pyytää lisää rahaa Miten nykyisistä resursseista saadaan enemmän irti? Mahdollisuudet työnjakoon ja yhteistyöhön Laadun korottaminen 16

17 Kiitos! 17

18 Liitekalvot: Tieteen tila 2012 alan SWOT-analyysi Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet: vahvuudet Alalla on kolme huippuyksikköä ja useita keihäänkärkiä Yliopistojen tieteen sisäinen ja tieteiden välinen yhteistyö on lisääntynyt Yritysten ja yliopistojen yhteistyö on hyvin joustavaa, ja ala osallistuu laajasti SHOK-verkostoihin (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) Kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutus ovat hyvätasoisia, vakiintuneita kansainvälisiä maisteriohjelmia on useissa yliopistoissa, maisterit ja tohtorit työllistyvät hyvin Tutkimuksen kokonaisvolyymi on iso 18

19 Heikkoudet Rahoitus on suurelta osin ulkoa hankittua, pirstaleista ja tulee liian monesta eri lähteestä, jolloin perustutkimuksen teko vaikeutuu Perus- ja jatko-opiskelijat vastaavat liian isosta osasta tutkimusta, tutkimusryhmien rakenne ei ole optimaalinen Liikkuvuus etenkin Suomesta ulkomaille on liian vähäistä, esteitä pitäisi poistaa Alalla julkaistaan vääjäämättä paljon konferensseissa, eikä ala siksi ole täysin yhteismitallinen vertailussa muiden alojen kanssa Rahoituksen saanti keskihintaisten infrastruktuurien ylläpitoon ja hankintaan sekä ohjelmointilaboratorioihin on vaikeaa 19

20 Mahdollisuudet WWW mullistaa monet alan käytännöt ja koko yhteiskunnan, ja suoraa WWW:n tutkimusta tarvitaan enemmän, tietojenkäsittelytieteet ovat siinä avainasemassa Kansainvälinen liikkuvuus ulkomailta Suomeen päin on vahvasti lisääntymässä, erityisesti uusien kansainvälisten maisteri- ja tohtoriohjelmien kautta Suomi on hyvä sijoituskohde hyvän taloudellisen tilanteensa ja infrastruktuuriensa ansiosta Urapolkujärjestelmä selkeyttää uramahdollisuuksia nuorille tutkijoille Alan rakennemuutos tuo uusia yrityksiä Suomeen 20

21 Uhat Valtio leikkaa tutkimusrahoitusta eikä Suomi pysty hyödyntämään alan muutokseen liittyviä mahdollisuuksia, perustutkimuksen rooli vähenee, ja tutkijat siirtyvät yhä enemmän soveltavaan tutkimukseen Innovaatiot jäävät hyödyntämättöminä tomuttumaan yliopistoihin Tietotekniikka ei houkuttele uusia kykyjä alalle, ja menossa oleva sukupolvenvaihdos on haasteellinen EU ja SHOKit rahoittavat yhä isompia hankkeita; jos yliopistot eivät ole mukana valvomassa etujaan, ne eivät saa rahoitustakaan Mitä tapahtuu alan kannalta merkittäville verkostoituneille tohtoriohjelmille rahoi tuksen muuttuessa? 21

22 Kehittämisehdotukset Liikkuvuus Suomesta maailmalle jatko-opiskelijoiden, post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden osalta on saatava lisääntymään, esteitä pitää poistaa Perustutkimuksen osuus on saatava nousemaan, runsas ulkopuolinen raha mm. Tekesin ja SHOKien kautta ohjaa tutkimusta liikaa Julkaisukäytäntöjä tulisi muuttaa niin, että konferenssijulkaisemisen rooli vähenee suhteessa laadukkaisiin aikakauslehtiin ja elektronisiin julkaisuihin, jotta alasta tulee paremmin vertailukelpoinen luonnontieteen aloihin nähden Keskisuurten infrastruktuurien ja ohjelmointilaboratorioiden ylläpitoon tarvitaan rahoitusta, mukaan lukien henkilökustannukset 22