Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia"

Transkriptio

1 Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia Työryhmän osallistujat Reijo Lahti, Turun yliopisto (puheenjohtaja) Kalervo Hiltunen, Oulun yliopisto Pekka Hänninen, Turun yliopisto Kari Keinänen, Helsingin yliopisto Markku Kulomaa, Tampereen yliopisto Juha Rouvinen, Itä-Suomen yliopisto Ritva Serimaa, Helsingin yliopisto Lea Sistonen, Åbo Akademi Matti Vuento, Jyväskylän yliopisto Anu Salminen, Turun yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Toimintaympäristön muutoksiksi listattiin mm. uusi yliopistojärjestelmä, kokonaiskustannusmalli sekä uudet talouden seurantajärjestelmät. Kokonaiskustannusmallin käyttöönoton todettiin olevan dramaattinen muutos ja todellinen uhka yliopistoissa tehtävän tutkimuksen kehitykselle. Läpäisyprosentti Suomen Akatemian hauissa on lähes puolittunut mallin myötä. Joissakin Akatemian hauissa läpäisyprosentti on jo alle 15 %, mikä vähentää motivaatiota hakemiseen ja rahoituspäätösten tekeminen tulee sattumanvaraiseksi. Alhaisen läpäisyprosentin todettiin olevan ongelma erityisesti bioalalla, koska tutkimus on perustutkimusta eikä vaihtoehtoisia rahoittajia ole helppo saada. Useat olivat sitä mieltä, että kokonaiskustannusmallin mukainen rahoitus valuu yliopiston rakenteisiin ja tutkimuksella on vähemmän rahaa käytössään, vaikka rahoituspäätös olisikin entistä paljon suurempi. Sen sijaan mallin käyttöönotto on lisännyt byrokratiaa yliopistoissa. Työpajassa kritisoitiin, että kokonaiskustannusmalli otettiin käyttöön liian kiireisellä aikataululla, eikä se teollisuudesta peräisin olevana mallina sovi sellaisenaan yliopistoon. Työntekijöitä ei myöskään kuunneltu tarpeeksi asian valmistelussa. Yliopistoissa kaivattiin kokemuksia muista maista, joissa malli on otettu käyttöön ja toivottiin, että selvitettäisiin auttaisiko se kansainvälisen rahoituksen hakemisessa. Yliopiston uudet taloudenseurantajärjestelmät nähtiin ongelmaksi. Esimerkkinä kerrottiin, että joissakin yliopistoissa viime vuoden tilinpäätös on saatu vasta syyskuussa. Erityisen haastavaa tämä on, kun projekti on loppumassa, eikä ole tarkkaa käsitystä kuinka paljon rahaa on jäljellä. Perustutkimuksen asema Perustutkimuksen asemasta oltiin huolissaan. Sovellettavuuden ja tuotteiden merkitys rahoituksen saamisessa kasvaa. Yleinen mielipide oli, että Suomen Akatemian pitäisi tukea perustutkimusta, koska soveltavalle tutkimukselle on mahdollista saada rahoitusta useasta lähteestä (mm. EU ja Tekes). Lisäksi Tekesin rahoitus on noin kaksinkertainen Suomen Akatemian rahoitukseen verrattuna. Toisaalta pelättiin, että Tekesin uusi linja, jossa Tekes vaatii rahoitusta yrityksiltä ja näin lähes valmiin tuotteen osoittamista, hankaloittaa myös soveltavan tutkimuksen asemaa. Kritisoitiin hallituksen toimia leikata 30 M Suomen Akatemian rahoituksesta, vaikka 1

2 hallitusohjelmassa mainitaan, että perustutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan. SHOK (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) nähtiin suurena riskinä perustutkimukselle, koska eräät yritykset ovat päätyneet osallistumaan vain SHOK-hankkeisiin. Toiminta on yrityslähtöistä, joten huolena oli, että rahoitus menee pelkästään soveltavaan tutkimukseen. Toivottiin, että Akatemia ei antaisi SHOK-ohjelmalle liikaa painoa, vaan painottaisi tutkimuksen korkeatasoista laatua. Perustutkimuksen arvosta keskusteltiin vilkkaasti. Todettiin, että tiedon sinänsä täytyy olla arvostettua, eikä kiinnostuneisuus saa olla kirosana. Pitää voida ottaa riski tehdä myös jotain, mistä ei välttämättä seuraa selvästi nähtävissä olevaan sovellusta tai tuotetta. Toisaalta ajatuksena oli, että kysymys mitä hyötyä tästä on täytyy olla pohjalla myös perustutkimuksena. Keskustelussa huomioitiin, että moderni biologia perustuu perustutkimukseen ja useimmat innovaatiot eivät olisi syntyneet ilman perustutkimusta. Vilkasta keskustelua herätti myös, miten nostaa perustutkimuksen arvostusta. Toivottiin, että Akatemia voisi olla aloitteentekijä perustutkimuksen arvostuksen kohentamisessa. Erityisesti pitäisi miettiä, mihin ryhmään tiedotus kohdennetaan (esim. ministeritaso, poliitikot, yliopiston henkilökunta, nykyiset ja tulevat opiskelijat tai suuri yleisö). Kaivattiin myös professori Leena Palotien kaltaisia keulakuvia, jotka osaavat popularisoida tiedettä ja kertoa kansantajuisesti myös menestystarinoista, eli miten perustutkimuksesta syntyi jotain hienoa ja tärkeää. Suomessa biotekniikan alalla on pieniä ja muutamia keskisuuria yrityksiä, mutta suuria yrityksiä ei ole. Tämä on keskeinen ongelma mm. valmistuneiden tohtorien työllistymisessä. Yritysten kasvukin on hankalaa, koska pääomasijoituksia on hankala saada. Suomi on ollut vauras maa vasta lyhyen aikaa, joten sijoituskulttuurikin on ohut. Alan julkinenkin rahoitus on niukkenevaa ja projektiluonteista. Tässä suhteessa Suomen lähtökohdat ovat oleellisesti huonommat kuin esimerkiksi Ruotsissa. Merkittävä yritystoiminta johtaisi positiiviseen kierteeseen elinkeinoelämän ja yliopistojen välillä. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Biotieteiden tutkimus on vahvimmillaan Suomessa biolääketieteessä, mikä johtuu ilmeisesti lääketieteen vahvemmasta akateemisesta asemasta sekä aikaisemmin alkaneesta kansainvälisyydestä. Biokemian, molekyylibiologian ja biofysiikan perustutkimus voisi olla maassamme laajempaakin, vaikka tutkimusresursseja suunnataan entistä enemmän soveltavaan tutkimukseen. Alan kansainväliset yhteydet ovat jo pitkään olleet laajat, vaikkakin suomalaisten julkaisuissa on pohjoismaista vähiten kansainvälisiä yhteisjulkaisuja. BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) nähtiin lähinnä työvoimareservinä, joista pystyy houkuttelemaan lahjakkaita tutkijoita Suomeen. Kansainvälinen taso Ottaen huomioon tieteenalan saaman rahoituksen ja Suomen väkiluvun, Suomen tieteen taso on suhteellisen hyvä. Sveitsi, Hollanti ja Ruotsi ovat Suomen edellä, mutta näissä maissa panostus tieteeseen on selkeästi suurempi. Sitaatioraportin mukaan molekulaariset biotieteet ovat voluumiltaan toisena, mutta laadullisesti julkaisut jäävät alle keskiarvon. Bibliometrisessä arvioinnissa huippujulkaisujen (esim. Nature, Science jne.) painoarvo on suuri. Koska alan tutkimus on pitkälti perustutkimusta, julkaisemiseen huippujulkaisuissa ei riitä, että tutkimus on laadullisesti erittäin korkeatasoinen, vaan sen pitäisi olla myös laajasti yleistä mielenkiintoa herättävä. Lisäksi 2

3 laajamittainen tohtorikoulutus ja sen vaatimat resurssit vähentävät tutkimuksen laatua: Suomessa tutkimusta tekevät väitöskirjan tekijät, joiden on saatava lyhyessä ajassa noin neljästä osajulkaisusta koostuva väitöskirja kasaan, jolloin julkaisujen taso kärsii helposti kiireestä. Esimerkiksi USA:ssa tutkimusta tekevät post doc -tutkijat, joiden ei tarvitse miettiä, tuleeko tutkimuksesta kaunis paketti väitöskirjaa ajatellen. Katsottaessa suomalaisten julkaisuja alan kolmessa peruslehdessä (Journal of Biological Chemistry, EMBO Journal, Biochemistry) voidaan havaita, että julkaisumäärät alkoivat kasvaa 1990-luvulla merkittävästi. Huippu saavutettiin noin vuonna 2002, minkä jälkeen nykyiset julkaisumäärät ovat laskeneet! Myös opetus- ja kulttuuriministeriön omissa selvityksissä on todettu ns. julkaisutuottavuuden lasku. Yliopistot ovat olleet jo pitkään jatkuvien muutosprosessien kohteena. On pelättävissä, että uudet muutokset (mm. kokonaiskustannusmalli) entisestään lisäävät tutkimustoiminnan kustannuksia ja lyhytjänteisyyttä sekä vähentävät tutkimuksen tuottavuutta. Eräs mahdollinen tekijä julkaisutuottavuuden laskuun saattaa olla, että Tekesin rahoitus bioalalle on laskenut huomattavasti 2000-luvun alusta lähtien. Lisäksi julkaisutuottavuuden laskua selittää, että Journal of Biological Chemistry -lehden linjaa on nykyään tietoisesti tiukennettu ja lehti vaatii laajaalaisempaa tutkimusta kuin kymmenen vuotta sitten. Huippuyksiköt Huippuyksiköitä on työpajan edustamalla tieteenalalla vain kaksi. Toisaalta tieteenalaan voisi lukea mm. professorit Eva-Mari Aron, Dennis Bamfordin ja Merja Penttilän, jotka tekevät molekulaarisen biotieteen tutkimusta, mutta joita ei kuitenkaan tilastoida työpajan tieteenaloille. Huippuyksiköiden todettiin olevan osaltaan onnistuneita, kohtuullisen isoja keskittymiä. Toisaalta pelättiin rahoituksen liiallista keskittymistä yhteen ryhmään ja mietittiin, että rahoituksen jakaminen pienille ryhmille toisi ehkä paremman tuotoksen. Todettiin, että huippuyksikkörahoitus on itseään voimistava mekanismi: huippuyksiköt saavat muita enemmän yliopiston sisäistä rahoitusta sekä Suomen Akatemian muuta rahoitusta kuten akatemiatutkijoita sekä tutkijatohtoreita. Tästä herää kysymys vääristääkö huippuyksikköjärjestelmä kilpailua, koska lähtökohta nuorelle tutkijalle on aivan eri huippuyksikössä ja pienemmässä ryhmässä, jolloin on vaikeaa nähdä, mikä on tutkijan omaa osaamista ja mikä on tutkimusryhmän vaikutus. Todettiin myös, että huippuyksiköltä on rahoituksen jatkohakemuksen yhteydessä vaadittava enemmän, koska ne ovat saaneet enemmän rahoitusta (panos/tuotos). Huippuyksiköiden määrän lisäämisen asemesta ehdotettiin, että tutkijoita ja tutkimusryhmiä kannustettaisiin mieluummin rakentamaan isoja ja monialaisia konsortioita. Huippuyksiköiden hakuprosesseja moitittiin myös hyvin raskaiksi ja monimutkaisiksi. Huippuyksiköt ovat lisäksi määräaikaisia projekteja ja organisaatioltaan joskus hajanaisia. Yliopistojen pitäisi ehkä itse ottaa vastuuta enemmän tutkimusyksikköjensä pitkäjänteisemmästä kehityksestä FiDiPro-professorit ja Akatemiaprofessorit Akatemiaprofessorit ja FiDiPro-professorit (Finland Distinguished Professor Programme) nähtiin tärkeäksi, koska tutkimus etenee usein juuri avainhenkilöiden kautta. Tieteenalalla on tällä hetkellä kaksi FiDiPro-professoria. Henkilön oman osaamisen lisäksi pidettiin hyvin tärkeänä, että ulkomaalaiset professorit tuovat verkostonsa mukanaan. Ongelmaksi koettiin, että FiDiProprofessorit eivät jää Suomeen pysyvästi, jolloin asennoituminen on erilaista, ei haluta panostaa Suomen tieteen kehittämiseen. Projektit ovat myös melko lyhyitä, mutta ehdotettiin, että FiDiProprofessorit voisivat tuoda osaamistaan jo olemassa olevan projektin yhteyteen. FiDiPro-professori 3

4 -järjestelmän kriittistä arviointia toivottiin. Mietittiin myös pitäisikö akatemiaprofessori- ja FiDiProrahoitusinstrumentit yhdistää eikä kiinnittää kummankin määrää etukäteen vaan valita hakijoiden pätevyyden perusteella? Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen Työpajan yksimielinen mielipide oli, että hot spoteja ei pitäsi painottaa liikaa. Nousevia aloja on lähes mahdoton tunnistaa, toivottiin tutkijalähtöistä hot spotien hakemista, monipuolista ja laadukasta tutkimusta: annetaan tutkijoiden tutkia, jolloin hot spotit löytyvät automaattisesti. Todettiin, että perustieteitä täytyy ylläpitää ja myös pienimuotoisempaa tutkimusta on tuettava. Uusien alojen tunnistaminen vaatii useiden eri alojen laajaa ja syvällistä tuntemista. Tämä edellyttää tutkijoilta ennen kaikkea enemmän aikaa perehtyä kirjallisuuteen ja tieteenalan kehitykseen. Nykyisessä pirstaleisessa projektimaailmassa tähän ei näytä valitettavasti olevan juuri kenelläkään mahdollisuuksia. Kannatusta sai myös hullujen ideoiden ohjelma, käytännössä siis toivottiin tietty määrä rahoitusta riskihankkeille. Esimerkiksi annettiin Dr. Stefan Hell, jonka menestykseksi osoittautunut riskihanke sai rahoitusta vasta Suomen Akatemialta. Uusien avausten tekeminen olisi helpompaa, jos tutkimusyksiköillä olisi hiukan omarahoitusta, jota voisi "sijoittaa" suoraan, ilman ennakkoarviointia uusiin kokeiluihin. Tällaisen siemenrahoituksen pitäisi sisältyä tutkimusyksikön omaan perusrahoitukseen. Nykyään kaikki resurssit käytetään yliopistoissa vain välittömien tulostavoitteiden saavuttamiseen. Nouseviksi aloiksi mainittiin mikro RNA:t, kuvantamismenetelmät ja interaktiotutkimus. Todettiin, että omiikat ovat paljon esillä, mutta omiikan menetelmin saatu tieto on kuitenkin aina kuvailevaa ja aina palataan takaisin perusbiokemiaan. Omiikan keinoin saatu tieto on myös hyvin pirstaleista, pitäisi enemmän keskittyä kokonaisuuksiin. Tulevaisuuden laitteiksi mainittiin myös nanoskooppi, jolla voi atomitason erottelukyvyllä tutkia mitä elävässä solussa tapahtuu. Suomen Akatemian suunnattuja hakuja pidettiin tärkeinä, olettaen että ne ovat hyvin valittuja, hankkeen arvioijat alan asiantuntijoita ja aikataulu nopea. Tieteidenvälisyys Tieteidenvälisyyden merkitys on erittäin tärkeää ja useassa yhteydessä esille tuotu mahdollisuus. Käytännössä tieteidenväliset avaukset ovat usein hyvin vaikeita tiedemaailman konservatiivisuuden vuoksi (julkaisujen hyväksyminen, rahoituksen saaminen). Samoin akateemisen uran kannalta tieteidenvälisyys voi olla riski, kuten elokuussa 2011 todettiin: "for now an interdisciplinary background is very rarely an advantage when looking for a faculty position" (Nature 476 (2011) 115). C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoreita todettiin olevan sopivasti; koulutuksen määrää ei ole tarvetta laskea, mutta ei myöskään nostaa. Suureksi uhaksi koettiin, että julkisuudessa usein virheellisesti ylikorostetaan, että bioalan tohtoreita on liikaa. Tämä johtaa helposti tohtoreiden määrän karsimiseen, jolloin alalle ei enää riitä työvoimaa. Erityisesti pelättiin pitkään kehitetyn tutkijakoulujärjestelmän romuttamista. Esimerkiksi ISB ja TUBS tutkijakoulut, joita on pitkään kehitetty, ovat hyvin tärkeitä 4

5 kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen kannalta. Suomen Akatemian tohtoriohjelmien siirtymistä yliopistoille pidettiin huonona ajatuksena ja pohdittiin miten se vaikuttaisi hyvin toimivien tutkijakoulujen ja tutkijakoulutuksen tulevaisuuteen. Alan tohtoritarpeeseen vaikuttaa merkittävästi se seikka, kasvaako alan liiketoiminta Suomessa vai ei. Vuonna 2008 suurin osa tohtoreista on sijoittunut yliopistoihin. Näin ei voi olla enää jatkossa, vaan heidän täytyy sijoittua lisäksi myös elinkeinoelämän palvelukseen. Tämän mukaisesti tohtorikoulutuksen pitäisi antaa työelämävalmiuksia myös muuallekin kuin akateemiselle uralle. Suomen tohtoreilla on hyvä maine ulkomailla, mutta Suomen pitäisi enemmän markkinoida tohtoreitaan ulkomaille esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuuteen. Todettiin myös, että biolääketieteen tutkimuksessa tarvitaan lisää bioalan tohtoreita johtuen lääketieteen koulutuksen muutoksista. D. Liikkuvuus ja verkostot Verkostoitumista ja liikkuvuutta pitäisi kehittää tutkimuksen ehdoilla. Verkostoituminen on tutkijalähtöistä, eikä sitä voi keinotekoisesti tuottaa. Toivottiin kuitenkin, että Suomen Akatemia voisi auttaa kontaktien luomisessa. Kansainvälisyyttä ei pitäisi nähdä itsetarkoituksena, vaan sitä pitäisi arvioida saavutettujen tulosten perusteella. Todettiin, että verkostoituminen on paras tapa saada hyviä tutkijoita Suomeen. Suomen vahvuudeksi tutkijoiden houkuttelussa nähtiin Suomen hyvä maine maana (yleinen turvallisuus ja koulutus). Oulun yliopistossa on biokemian kansainvälinen maisteriohjelma, jossa koulutetaan opiskelijoita mm. Afrikasta ja Intiasta. Todettiin, että tämä on kustannuksiltaan hyvin edullista verkoston luomista, ja maisterit palatessaan kotimaahansa toimivat erinomaisina Suomen lähettiläinä. Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja vastustettiin tästä syystä suuresti. Suomen Akatemia tukee liikkuvuutta, esimerkiksi edellytys tutkijatohtorin toimen saamiseksi on lähtö ulkomaille. Todettiin, että nykyään nuoret tutkijat eivät lähde ulkomaille yhtä helposti kuin ennen. Syyksi tähän esitettiin mm. alan naisvaltaistumista ja nuorten tutkijoiden paikkasidonnaisuutta. Kansallisen liikkuvuuden vähäisyys nähtiin ongelmaksi. EU-rahoitus Kansainvälinen verkostoituminen korostuu haettaessa rahaa EU:n puiteohjelmista. Nykymuodossa kansainvälisen rahoituksen saaminen vaatii todella mittavasti aikaa ja vaivaa tutkijalta sekä itse hakemuksen teossa että sen edellytyksenä olevan verkoston luomisessa. Tässä suhteessa ERCrahoitus on positiivinen uutuus. Pohdittiin miksi edustamamme ala ei ole pärjännyt ERCrahoituksen saamisessa. Esimerkiksi biofysiikalla ei ole lainkaan ERC-rahoitusta. Todettiin, että ERC-rahoituksen saamiseksi pitää olla tarpeeksi iso keskittymä, jossa riittää tekijöitä. Ongelmaksi nähtiin, että hakemuksessa peräänkuulutetaan kansainvälisiä palkintoja, jotka ovat lääketieteessä yleisiä, mutta ei niinkään luonnontieteissä. Suomen Akatemian koulutusta EU-rahoituksen hakemiseen kiiteltiin. Varttuneet tutkijat Varttuneen tutkijan toimen lopettamista kritisoitiin, koska lopettamispäätöksen nähtiin selkeästi vaikeuttavan kansainvälisten yhteyksien luomista. Nyt professoritason tutkijan on vaikea lähteä ulkomaille. Vaikkakin edelleen on mahdollista hakea Suomen Akatemian hankkeessa rahoitusta 5

6 ulkomailla työskentelyyn, niin kokonaiskustannusmallin myötä haettava rahoitus kokonaisuudessaan kasvaa niin suureksi, että rahoitusta ei käytännössä saa. Muistutettiin kuitenkin, että säätiöiltä on tulossa professoripooli, jossa yliopisto maksaa professorin bruttopalkasta 55 prosenttia, ja säätiön apuraha kattaa noin 45 prosenttia nettopalkasta. Lisäksi yliopistot ovat kehittelemässä omia mallejaan, jolla järjestetään professoreille opetuksesta vapaa kausi, joka mahdollistaa työskentelyn ulkomailla. Varttuneen tutkijan toimi koettiin hyödyllisemmäksi kuin FiDiPro-professorit. Eräs malli olisi lopettaa FiDiPro-ohjelma, jolloin voitaisiin rahoittaa varttuneita tutkijoita, pienentämättä kuitenkaan muuta Suomen Akatemian rahoitusta. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Ajanmukainen infrastruktuuri on korkealaatuisen tutkimuksen perusedellytys. Korkeatasoiset ja harvinaiset laitteet ovat myös kilpailuetu. Kaikkea ei saisi ulkoistaa, sillä myös kansallisen tason on oltava hyvä. Biokeskus Suomi on kaikkien osallistujien mielestä erittäin hyvin toimiva ratkaisu. Biokeskus Suomi on hankkinut varoja, opettanut keskusteluyhteyttä ja tuonut alan suomalaiset toimijat yhteen. Kalliiden laitteiden keskittäminen nähtiin tärkeäksi ja siitä hyötyvät kaikki. Esitettiin voimakkaasti, että Biokeskus Suomen toiminta turvataan myös tulevaisuudessa. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Tieteenalan määrittely Työpajassa pohdittiin miten määritellään tieteenala. Tarkkoja tilastoja esimerkiksi biokemiasta on mahdotonta saada, koska niitä ei ole tilastoitu spesifisesti aloittain. Sitaatiotyöryhmän raportissa biokemian, biofysiikan ja solu- ja molekyylibiologian tieteenala kuuluu biotieteet II:een, johon kuuluu myös kasvibiologia, mikrobiologia, virologia, genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia, ympäristön bioteknologia ja teollinen bioteknologia. Tieteenalalle ehdotettiin nimeä molekulaarinen biotiede. Tähän voisivat sisältyä kaikki tieteenalat, joissa käytetään biokemian, biofysiikan ja solu- ja molekyylibiologian menetelmiä. Tällöin myös hyvin suuri osa biolääketieteen tutkimuksesta voidaan laskea molekulaariseen biotieteeseen kuuluvaksi. Suomen Akatemiassa molekulaariset biotieteet sijoittuu kolmen eri toimikunnan alueelle, mikä koettiin ongelmaksi. Ala ei täten ehkä pääse tarpeeksi vahvana esille kilpailtaessa muiden tieteenalojen kanssa. Julkaisufoorumihanke Julkaisufoorumihankkeen tuloksena julkaisukanavat on pisteytetty niiden arvioidun laadun mukaisesti. Biotieteet II paneelin alle on koottu suuri määrä toisistaan monessa suhteessa poikkeavia biotieteiden osa-alueita. Parhaaksi katsottujen sarjojen joukossa on paljon katsaus- ja yleislehtiä, mikä on heikentänyt monien osa-alueiden alkuperäistutkimuksia julkaisevien erikoislehtien sijoitusta. Kriteerit, joilla laaja-alaiset lehdet on jaettu eri tieteenaloille kuuluviksi ja alojen julkaisufoorumien laadullinen jakauma vaihtelevat joka tapauksessa niin paljon, että eri tieteenaloja ei tällä tavoin ole mitenkään mahdollista verrata toisiinsa. Opiskelijoiden rekrytointi Hyvien opiskelijoiden rekrytointi todettiin ongelmaksi ja siitä keskusteltiin paljon. Ensinnäkin mietittiin miten houkutella opiskelijoita biotieteitä opiskelemaan ja toiseksi miten lisätä bioalan 6

7 koulutuksen läpäisevyyttä. Rekrytointiongelman todettiin olevan yleiseurooppalainen. Hallitusohjelmassa linjataan, että päävalinnat varataan opiskelijoille, joilla ei ole vastaavaa opintooikeutta ja lisäksi lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoekirja poistuu. Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan. Työpajassa mainostettiin myös LUMA-keskuksia, joiden tavoitteena on lisätä koululaisten ja nuorten sekä lapsien kiinnostusta luonnontieteisiin jo varhaisessa vaiheessa. Pääpaino LUMA-toiminnassa on tiedotuksessa, kohderyhmänä erityisesti opinto-ohjaajat ja alan opettajat, joiden rooli on hyvin tärkeä. 7

8 8

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Paneeli 7 biotieteet II

Paneeli 7 biotieteet II Paneeli 7 biotieteet II Tieteenalat: Web of Science luokat: ANDROLOGY (SCI) BIOCHEMICAL RESEARCH METHODS (SCI) BIOCHEMISTRY & MOLECULAR BIOLOGY (SCI) CELL BIOLOGY (SCI) DEVELOPMENTAL BIOLOGY (SCI) GENETICS

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet

Tieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214: Bio- ja ympäristötieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta. teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta. teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla 1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta teki rahoituspäätöksiä 28 miljoonalla eurolla Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta päätti kokouksissaan 20.3., 10.4. ja 14.5.2014 rahoittaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Lausunto 1 (9) 12.10.2015 AKA/15/00.03.20/2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 Julkisen talouden suunnitelman eräitä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Heikki Mannila 4.10.2016 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2017 +10 Muut ministeriöt miljoonia euroja 268 + 55 + 30 (nuoret)? 835-33 Suomen Akatemia

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika.

Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika. Dekaanin päätös 1 (6) Tehtäväseloste ELINTARVIKEKEMIAN PROFESSORI Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on haettavana Elintarvikekemian professorin

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historiatieteiden palautepalaveri

Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan historiatieteiden palautepalaveri MUISTIO Oulunyliopistonhumanistisentiedekunnanhistoriatieteidenpalautepalaveri 2.12.2009 Historiatieteiden syyslukukauden 2009 palautepäivätilaisuus pidettiin yliopiston tiloissa Linnanmaalla, salissa

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot