Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia"

Transkriptio

1 Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia Työryhmän osallistujat Reijo Lahti, Turun yliopisto (puheenjohtaja) Kalervo Hiltunen, Oulun yliopisto Pekka Hänninen, Turun yliopisto Kari Keinänen, Helsingin yliopisto Markku Kulomaa, Tampereen yliopisto Juha Rouvinen, Itä-Suomen yliopisto Ritva Serimaa, Helsingin yliopisto Lea Sistonen, Åbo Akademi Matti Vuento, Jyväskylän yliopisto Anu Salminen, Turun yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Toimintaympäristön muutoksiksi listattiin mm. uusi yliopistojärjestelmä, kokonaiskustannusmalli sekä uudet talouden seurantajärjestelmät. Kokonaiskustannusmallin käyttöönoton todettiin olevan dramaattinen muutos ja todellinen uhka yliopistoissa tehtävän tutkimuksen kehitykselle. Läpäisyprosentti Suomen Akatemian hauissa on lähes puolittunut mallin myötä. Joissakin Akatemian hauissa läpäisyprosentti on jo alle 15 %, mikä vähentää motivaatiota hakemiseen ja rahoituspäätösten tekeminen tulee sattumanvaraiseksi. Alhaisen läpäisyprosentin todettiin olevan ongelma erityisesti bioalalla, koska tutkimus on perustutkimusta eikä vaihtoehtoisia rahoittajia ole helppo saada. Useat olivat sitä mieltä, että kokonaiskustannusmallin mukainen rahoitus valuu yliopiston rakenteisiin ja tutkimuksella on vähemmän rahaa käytössään, vaikka rahoituspäätös olisikin entistä paljon suurempi. Sen sijaan mallin käyttöönotto on lisännyt byrokratiaa yliopistoissa. Työpajassa kritisoitiin, että kokonaiskustannusmalli otettiin käyttöön liian kiireisellä aikataululla, eikä se teollisuudesta peräisin olevana mallina sovi sellaisenaan yliopistoon. Työntekijöitä ei myöskään kuunneltu tarpeeksi asian valmistelussa. Yliopistoissa kaivattiin kokemuksia muista maista, joissa malli on otettu käyttöön ja toivottiin, että selvitettäisiin auttaisiko se kansainvälisen rahoituksen hakemisessa. Yliopiston uudet taloudenseurantajärjestelmät nähtiin ongelmaksi. Esimerkkinä kerrottiin, että joissakin yliopistoissa viime vuoden tilinpäätös on saatu vasta syyskuussa. Erityisen haastavaa tämä on, kun projekti on loppumassa, eikä ole tarkkaa käsitystä kuinka paljon rahaa on jäljellä. Perustutkimuksen asema Perustutkimuksen asemasta oltiin huolissaan. Sovellettavuuden ja tuotteiden merkitys rahoituksen saamisessa kasvaa. Yleinen mielipide oli, että Suomen Akatemian pitäisi tukea perustutkimusta, koska soveltavalle tutkimukselle on mahdollista saada rahoitusta useasta lähteestä (mm. EU ja Tekes). Lisäksi Tekesin rahoitus on noin kaksinkertainen Suomen Akatemian rahoitukseen verrattuna. Toisaalta pelättiin, että Tekesin uusi linja, jossa Tekes vaatii rahoitusta yrityksiltä ja näin lähes valmiin tuotteen osoittamista, hankaloittaa myös soveltavan tutkimuksen asemaa. Kritisoitiin hallituksen toimia leikata 30 M Suomen Akatemian rahoituksesta, vaikka 1

2 hallitusohjelmassa mainitaan, että perustutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan. SHOK (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) nähtiin suurena riskinä perustutkimukselle, koska eräät yritykset ovat päätyneet osallistumaan vain SHOK-hankkeisiin. Toiminta on yrityslähtöistä, joten huolena oli, että rahoitus menee pelkästään soveltavaan tutkimukseen. Toivottiin, että Akatemia ei antaisi SHOK-ohjelmalle liikaa painoa, vaan painottaisi tutkimuksen korkeatasoista laatua. Perustutkimuksen arvosta keskusteltiin vilkkaasti. Todettiin, että tiedon sinänsä täytyy olla arvostettua, eikä kiinnostuneisuus saa olla kirosana. Pitää voida ottaa riski tehdä myös jotain, mistä ei välttämättä seuraa selvästi nähtävissä olevaan sovellusta tai tuotetta. Toisaalta ajatuksena oli, että kysymys mitä hyötyä tästä on täytyy olla pohjalla myös perustutkimuksena. Keskustelussa huomioitiin, että moderni biologia perustuu perustutkimukseen ja useimmat innovaatiot eivät olisi syntyneet ilman perustutkimusta. Vilkasta keskustelua herätti myös, miten nostaa perustutkimuksen arvostusta. Toivottiin, että Akatemia voisi olla aloitteentekijä perustutkimuksen arvostuksen kohentamisessa. Erityisesti pitäisi miettiä, mihin ryhmään tiedotus kohdennetaan (esim. ministeritaso, poliitikot, yliopiston henkilökunta, nykyiset ja tulevat opiskelijat tai suuri yleisö). Kaivattiin myös professori Leena Palotien kaltaisia keulakuvia, jotka osaavat popularisoida tiedettä ja kertoa kansantajuisesti myös menestystarinoista, eli miten perustutkimuksesta syntyi jotain hienoa ja tärkeää. Suomessa biotekniikan alalla on pieniä ja muutamia keskisuuria yrityksiä, mutta suuria yrityksiä ei ole. Tämä on keskeinen ongelma mm. valmistuneiden tohtorien työllistymisessä. Yritysten kasvukin on hankalaa, koska pääomasijoituksia on hankala saada. Suomi on ollut vauras maa vasta lyhyen aikaa, joten sijoituskulttuurikin on ohut. Alan julkinenkin rahoitus on niukkenevaa ja projektiluonteista. Tässä suhteessa Suomen lähtökohdat ovat oleellisesti huonommat kuin esimerkiksi Ruotsissa. Merkittävä yritystoiminta johtaisi positiiviseen kierteeseen elinkeinoelämän ja yliopistojen välillä. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Biotieteiden tutkimus on vahvimmillaan Suomessa biolääketieteessä, mikä johtuu ilmeisesti lääketieteen vahvemmasta akateemisesta asemasta sekä aikaisemmin alkaneesta kansainvälisyydestä. Biokemian, molekyylibiologian ja biofysiikan perustutkimus voisi olla maassamme laajempaakin, vaikka tutkimusresursseja suunnataan entistä enemmän soveltavaan tutkimukseen. Alan kansainväliset yhteydet ovat jo pitkään olleet laajat, vaikkakin suomalaisten julkaisuissa on pohjoismaista vähiten kansainvälisiä yhteisjulkaisuja. BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) nähtiin lähinnä työvoimareservinä, joista pystyy houkuttelemaan lahjakkaita tutkijoita Suomeen. Kansainvälinen taso Ottaen huomioon tieteenalan saaman rahoituksen ja Suomen väkiluvun, Suomen tieteen taso on suhteellisen hyvä. Sveitsi, Hollanti ja Ruotsi ovat Suomen edellä, mutta näissä maissa panostus tieteeseen on selkeästi suurempi. Sitaatioraportin mukaan molekulaariset biotieteet ovat voluumiltaan toisena, mutta laadullisesti julkaisut jäävät alle keskiarvon. Bibliometrisessä arvioinnissa huippujulkaisujen (esim. Nature, Science jne.) painoarvo on suuri. Koska alan tutkimus on pitkälti perustutkimusta, julkaisemiseen huippujulkaisuissa ei riitä, että tutkimus on laadullisesti erittäin korkeatasoinen, vaan sen pitäisi olla myös laajasti yleistä mielenkiintoa herättävä. Lisäksi 2

3 laajamittainen tohtorikoulutus ja sen vaatimat resurssit vähentävät tutkimuksen laatua: Suomessa tutkimusta tekevät väitöskirjan tekijät, joiden on saatava lyhyessä ajassa noin neljästä osajulkaisusta koostuva väitöskirja kasaan, jolloin julkaisujen taso kärsii helposti kiireestä. Esimerkiksi USA:ssa tutkimusta tekevät post doc -tutkijat, joiden ei tarvitse miettiä, tuleeko tutkimuksesta kaunis paketti väitöskirjaa ajatellen. Katsottaessa suomalaisten julkaisuja alan kolmessa peruslehdessä (Journal of Biological Chemistry, EMBO Journal, Biochemistry) voidaan havaita, että julkaisumäärät alkoivat kasvaa 1990-luvulla merkittävästi. Huippu saavutettiin noin vuonna 2002, minkä jälkeen nykyiset julkaisumäärät ovat laskeneet! Myös opetus- ja kulttuuriministeriön omissa selvityksissä on todettu ns. julkaisutuottavuuden lasku. Yliopistot ovat olleet jo pitkään jatkuvien muutosprosessien kohteena. On pelättävissä, että uudet muutokset (mm. kokonaiskustannusmalli) entisestään lisäävät tutkimustoiminnan kustannuksia ja lyhytjänteisyyttä sekä vähentävät tutkimuksen tuottavuutta. Eräs mahdollinen tekijä julkaisutuottavuuden laskuun saattaa olla, että Tekesin rahoitus bioalalle on laskenut huomattavasti 2000-luvun alusta lähtien. Lisäksi julkaisutuottavuuden laskua selittää, että Journal of Biological Chemistry -lehden linjaa on nykyään tietoisesti tiukennettu ja lehti vaatii laajaalaisempaa tutkimusta kuin kymmenen vuotta sitten. Huippuyksiköt Huippuyksiköitä on työpajan edustamalla tieteenalalla vain kaksi. Toisaalta tieteenalaan voisi lukea mm. professorit Eva-Mari Aron, Dennis Bamfordin ja Merja Penttilän, jotka tekevät molekulaarisen biotieteen tutkimusta, mutta joita ei kuitenkaan tilastoida työpajan tieteenaloille. Huippuyksiköiden todettiin olevan osaltaan onnistuneita, kohtuullisen isoja keskittymiä. Toisaalta pelättiin rahoituksen liiallista keskittymistä yhteen ryhmään ja mietittiin, että rahoituksen jakaminen pienille ryhmille toisi ehkä paremman tuotoksen. Todettiin, että huippuyksikkörahoitus on itseään voimistava mekanismi: huippuyksiköt saavat muita enemmän yliopiston sisäistä rahoitusta sekä Suomen Akatemian muuta rahoitusta kuten akatemiatutkijoita sekä tutkijatohtoreita. Tästä herää kysymys vääristääkö huippuyksikköjärjestelmä kilpailua, koska lähtökohta nuorelle tutkijalle on aivan eri huippuyksikössä ja pienemmässä ryhmässä, jolloin on vaikeaa nähdä, mikä on tutkijan omaa osaamista ja mikä on tutkimusryhmän vaikutus. Todettiin myös, että huippuyksiköltä on rahoituksen jatkohakemuksen yhteydessä vaadittava enemmän, koska ne ovat saaneet enemmän rahoitusta (panos/tuotos). Huippuyksiköiden määrän lisäämisen asemesta ehdotettiin, että tutkijoita ja tutkimusryhmiä kannustettaisiin mieluummin rakentamaan isoja ja monialaisia konsortioita. Huippuyksiköiden hakuprosesseja moitittiin myös hyvin raskaiksi ja monimutkaisiksi. Huippuyksiköt ovat lisäksi määräaikaisia projekteja ja organisaatioltaan joskus hajanaisia. Yliopistojen pitäisi ehkä itse ottaa vastuuta enemmän tutkimusyksikköjensä pitkäjänteisemmästä kehityksestä FiDiPro-professorit ja Akatemiaprofessorit Akatemiaprofessorit ja FiDiPro-professorit (Finland Distinguished Professor Programme) nähtiin tärkeäksi, koska tutkimus etenee usein juuri avainhenkilöiden kautta. Tieteenalalla on tällä hetkellä kaksi FiDiPro-professoria. Henkilön oman osaamisen lisäksi pidettiin hyvin tärkeänä, että ulkomaalaiset professorit tuovat verkostonsa mukanaan. Ongelmaksi koettiin, että FiDiProprofessorit eivät jää Suomeen pysyvästi, jolloin asennoituminen on erilaista, ei haluta panostaa Suomen tieteen kehittämiseen. Projektit ovat myös melko lyhyitä, mutta ehdotettiin, että FiDiProprofessorit voisivat tuoda osaamistaan jo olemassa olevan projektin yhteyteen. FiDiPro-professori 3

4 -järjestelmän kriittistä arviointia toivottiin. Mietittiin myös pitäisikö akatemiaprofessori- ja FiDiProrahoitusinstrumentit yhdistää eikä kiinnittää kummankin määrää etukäteen vaan valita hakijoiden pätevyyden perusteella? Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen Työpajan yksimielinen mielipide oli, että hot spoteja ei pitäsi painottaa liikaa. Nousevia aloja on lähes mahdoton tunnistaa, toivottiin tutkijalähtöistä hot spotien hakemista, monipuolista ja laadukasta tutkimusta: annetaan tutkijoiden tutkia, jolloin hot spotit löytyvät automaattisesti. Todettiin, että perustieteitä täytyy ylläpitää ja myös pienimuotoisempaa tutkimusta on tuettava. Uusien alojen tunnistaminen vaatii useiden eri alojen laajaa ja syvällistä tuntemista. Tämä edellyttää tutkijoilta ennen kaikkea enemmän aikaa perehtyä kirjallisuuteen ja tieteenalan kehitykseen. Nykyisessä pirstaleisessa projektimaailmassa tähän ei näytä valitettavasti olevan juuri kenelläkään mahdollisuuksia. Kannatusta sai myös hullujen ideoiden ohjelma, käytännössä siis toivottiin tietty määrä rahoitusta riskihankkeille. Esimerkiksi annettiin Dr. Stefan Hell, jonka menestykseksi osoittautunut riskihanke sai rahoitusta vasta Suomen Akatemialta. Uusien avausten tekeminen olisi helpompaa, jos tutkimusyksiköillä olisi hiukan omarahoitusta, jota voisi "sijoittaa" suoraan, ilman ennakkoarviointia uusiin kokeiluihin. Tällaisen siemenrahoituksen pitäisi sisältyä tutkimusyksikön omaan perusrahoitukseen. Nykyään kaikki resurssit käytetään yliopistoissa vain välittömien tulostavoitteiden saavuttamiseen. Nouseviksi aloiksi mainittiin mikro RNA:t, kuvantamismenetelmät ja interaktiotutkimus. Todettiin, että omiikat ovat paljon esillä, mutta omiikan menetelmin saatu tieto on kuitenkin aina kuvailevaa ja aina palataan takaisin perusbiokemiaan. Omiikan keinoin saatu tieto on myös hyvin pirstaleista, pitäisi enemmän keskittyä kokonaisuuksiin. Tulevaisuuden laitteiksi mainittiin myös nanoskooppi, jolla voi atomitason erottelukyvyllä tutkia mitä elävässä solussa tapahtuu. Suomen Akatemian suunnattuja hakuja pidettiin tärkeinä, olettaen että ne ovat hyvin valittuja, hankkeen arvioijat alan asiantuntijoita ja aikataulu nopea. Tieteidenvälisyys Tieteidenvälisyyden merkitys on erittäin tärkeää ja useassa yhteydessä esille tuotu mahdollisuus. Käytännössä tieteidenväliset avaukset ovat usein hyvin vaikeita tiedemaailman konservatiivisuuden vuoksi (julkaisujen hyväksyminen, rahoituksen saaminen). Samoin akateemisen uran kannalta tieteidenvälisyys voi olla riski, kuten elokuussa 2011 todettiin: "for now an interdisciplinary background is very rarely an advantage when looking for a faculty position" (Nature 476 (2011) 115). C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoreita todettiin olevan sopivasti; koulutuksen määrää ei ole tarvetta laskea, mutta ei myöskään nostaa. Suureksi uhaksi koettiin, että julkisuudessa usein virheellisesti ylikorostetaan, että bioalan tohtoreita on liikaa. Tämä johtaa helposti tohtoreiden määrän karsimiseen, jolloin alalle ei enää riitä työvoimaa. Erityisesti pelättiin pitkään kehitetyn tutkijakoulujärjestelmän romuttamista. Esimerkiksi ISB ja TUBS tutkijakoulut, joita on pitkään kehitetty, ovat hyvin tärkeitä 4

5 kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen kannalta. Suomen Akatemian tohtoriohjelmien siirtymistä yliopistoille pidettiin huonona ajatuksena ja pohdittiin miten se vaikuttaisi hyvin toimivien tutkijakoulujen ja tutkijakoulutuksen tulevaisuuteen. Alan tohtoritarpeeseen vaikuttaa merkittävästi se seikka, kasvaako alan liiketoiminta Suomessa vai ei. Vuonna 2008 suurin osa tohtoreista on sijoittunut yliopistoihin. Näin ei voi olla enää jatkossa, vaan heidän täytyy sijoittua lisäksi myös elinkeinoelämän palvelukseen. Tämän mukaisesti tohtorikoulutuksen pitäisi antaa työelämävalmiuksia myös muuallekin kuin akateemiselle uralle. Suomen tohtoreilla on hyvä maine ulkomailla, mutta Suomen pitäisi enemmän markkinoida tohtoreitaan ulkomaille esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuuteen. Todettiin myös, että biolääketieteen tutkimuksessa tarvitaan lisää bioalan tohtoreita johtuen lääketieteen koulutuksen muutoksista. D. Liikkuvuus ja verkostot Verkostoitumista ja liikkuvuutta pitäisi kehittää tutkimuksen ehdoilla. Verkostoituminen on tutkijalähtöistä, eikä sitä voi keinotekoisesti tuottaa. Toivottiin kuitenkin, että Suomen Akatemia voisi auttaa kontaktien luomisessa. Kansainvälisyyttä ei pitäisi nähdä itsetarkoituksena, vaan sitä pitäisi arvioida saavutettujen tulosten perusteella. Todettiin, että verkostoituminen on paras tapa saada hyviä tutkijoita Suomeen. Suomen vahvuudeksi tutkijoiden houkuttelussa nähtiin Suomen hyvä maine maana (yleinen turvallisuus ja koulutus). Oulun yliopistossa on biokemian kansainvälinen maisteriohjelma, jossa koulutetaan opiskelijoita mm. Afrikasta ja Intiasta. Todettiin, että tämä on kustannuksiltaan hyvin edullista verkoston luomista, ja maisterit palatessaan kotimaahansa toimivat erinomaisina Suomen lähettiläinä. Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja vastustettiin tästä syystä suuresti. Suomen Akatemia tukee liikkuvuutta, esimerkiksi edellytys tutkijatohtorin toimen saamiseksi on lähtö ulkomaille. Todettiin, että nykyään nuoret tutkijat eivät lähde ulkomaille yhtä helposti kuin ennen. Syyksi tähän esitettiin mm. alan naisvaltaistumista ja nuorten tutkijoiden paikkasidonnaisuutta. Kansallisen liikkuvuuden vähäisyys nähtiin ongelmaksi. EU-rahoitus Kansainvälinen verkostoituminen korostuu haettaessa rahaa EU:n puiteohjelmista. Nykymuodossa kansainvälisen rahoituksen saaminen vaatii todella mittavasti aikaa ja vaivaa tutkijalta sekä itse hakemuksen teossa että sen edellytyksenä olevan verkoston luomisessa. Tässä suhteessa ERCrahoitus on positiivinen uutuus. Pohdittiin miksi edustamamme ala ei ole pärjännyt ERCrahoituksen saamisessa. Esimerkiksi biofysiikalla ei ole lainkaan ERC-rahoitusta. Todettiin, että ERC-rahoituksen saamiseksi pitää olla tarpeeksi iso keskittymä, jossa riittää tekijöitä. Ongelmaksi nähtiin, että hakemuksessa peräänkuulutetaan kansainvälisiä palkintoja, jotka ovat lääketieteessä yleisiä, mutta ei niinkään luonnontieteissä. Suomen Akatemian koulutusta EU-rahoituksen hakemiseen kiiteltiin. Varttuneet tutkijat Varttuneen tutkijan toimen lopettamista kritisoitiin, koska lopettamispäätöksen nähtiin selkeästi vaikeuttavan kansainvälisten yhteyksien luomista. Nyt professoritason tutkijan on vaikea lähteä ulkomaille. Vaikkakin edelleen on mahdollista hakea Suomen Akatemian hankkeessa rahoitusta 5

6 ulkomailla työskentelyyn, niin kokonaiskustannusmallin myötä haettava rahoitus kokonaisuudessaan kasvaa niin suureksi, että rahoitusta ei käytännössä saa. Muistutettiin kuitenkin, että säätiöiltä on tulossa professoripooli, jossa yliopisto maksaa professorin bruttopalkasta 55 prosenttia, ja säätiön apuraha kattaa noin 45 prosenttia nettopalkasta. Lisäksi yliopistot ovat kehittelemässä omia mallejaan, jolla järjestetään professoreille opetuksesta vapaa kausi, joka mahdollistaa työskentelyn ulkomailla. Varttuneen tutkijan toimi koettiin hyödyllisemmäksi kuin FiDiPro-professorit. Eräs malli olisi lopettaa FiDiPro-ohjelma, jolloin voitaisiin rahoittaa varttuneita tutkijoita, pienentämättä kuitenkaan muuta Suomen Akatemian rahoitusta. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Ajanmukainen infrastruktuuri on korkealaatuisen tutkimuksen perusedellytys. Korkeatasoiset ja harvinaiset laitteet ovat myös kilpailuetu. Kaikkea ei saisi ulkoistaa, sillä myös kansallisen tason on oltava hyvä. Biokeskus Suomi on kaikkien osallistujien mielestä erittäin hyvin toimiva ratkaisu. Biokeskus Suomi on hankkinut varoja, opettanut keskusteluyhteyttä ja tuonut alan suomalaiset toimijat yhteen. Kalliiden laitteiden keskittäminen nähtiin tärkeäksi ja siitä hyötyvät kaikki. Esitettiin voimakkaasti, että Biokeskus Suomen toiminta turvataan myös tulevaisuudessa. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Tieteenalan määrittely Työpajassa pohdittiin miten määritellään tieteenala. Tarkkoja tilastoja esimerkiksi biokemiasta on mahdotonta saada, koska niitä ei ole tilastoitu spesifisesti aloittain. Sitaatiotyöryhmän raportissa biokemian, biofysiikan ja solu- ja molekyylibiologian tieteenala kuuluu biotieteet II:een, johon kuuluu myös kasvibiologia, mikrobiologia, virologia, genetiikka, kehitysbiologia, fysiologia, ympäristön bioteknologia ja teollinen bioteknologia. Tieteenalalle ehdotettiin nimeä molekulaarinen biotiede. Tähän voisivat sisältyä kaikki tieteenalat, joissa käytetään biokemian, biofysiikan ja solu- ja molekyylibiologian menetelmiä. Tällöin myös hyvin suuri osa biolääketieteen tutkimuksesta voidaan laskea molekulaariseen biotieteeseen kuuluvaksi. Suomen Akatemiassa molekulaariset biotieteet sijoittuu kolmen eri toimikunnan alueelle, mikä koettiin ongelmaksi. Ala ei täten ehkä pääse tarpeeksi vahvana esille kilpailtaessa muiden tieteenalojen kanssa. Julkaisufoorumihanke Julkaisufoorumihankkeen tuloksena julkaisukanavat on pisteytetty niiden arvioidun laadun mukaisesti. Biotieteet II paneelin alle on koottu suuri määrä toisistaan monessa suhteessa poikkeavia biotieteiden osa-alueita. Parhaaksi katsottujen sarjojen joukossa on paljon katsaus- ja yleislehtiä, mikä on heikentänyt monien osa-alueiden alkuperäistutkimuksia julkaisevien erikoislehtien sijoitusta. Kriteerit, joilla laaja-alaiset lehdet on jaettu eri tieteenaloille kuuluviksi ja alojen julkaisufoorumien laadullinen jakauma vaihtelevat joka tapauksessa niin paljon, että eri tieteenaloja ei tällä tavoin ole mitenkään mahdollista verrata toisiinsa. Opiskelijoiden rekrytointi Hyvien opiskelijoiden rekrytointi todettiin ongelmaksi ja siitä keskusteltiin paljon. Ensinnäkin mietittiin miten houkutella opiskelijoita biotieteitä opiskelemaan ja toiseksi miten lisätä bioalan 6

7 koulutuksen läpäisevyyttä. Rekrytointiongelman todettiin olevan yleiseurooppalainen. Hallitusohjelmassa linjataan, että päävalinnat varataan opiskelijoille, joilla ei ole vastaavaa opintooikeutta ja lisäksi lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoekirja poistuu. Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan. Työpajassa mainostettiin myös LUMA-keskuksia, joiden tavoitteena on lisätä koululaisten ja nuorten sekä lapsien kiinnostusta luonnontieteisiin jo varhaisessa vaiheessa. Pääpaino LUMA-toiminnassa on tiedotuksessa, kohderyhmänä erityisesti opinto-ohjaajat ja alan opettajat, joiden rooli on hyvin tärkeä. 7

8 8

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia

Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Työryhmän osallistujat Kai Lindström, Åbo Akademi (puheenjohtaja) Mikko Frilander, Helsingin yliopisto Esa Hohtola, Oulun yliopisto Juha Partanen, Helsingin

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet

Tieteen tila 2014: Bio- ja ympäristötieteet Suomen Akatemia 24.1.214 Tieteen tila 214: Bio- ja ympäristötieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tiedonhallintasuunnitelma. Mitä, miksi ja miten? Jarmo Laine 27.11.2009 1 1.12.2009 Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tieteellisten toimikuntien järjestelmä ja maamme tärkein tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit 1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT

BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011

Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoituksen hakemisen taidot - kurssi Tavoitteena on jakaa tutkimusrahoituksesta kertyneitä hyviä käytäntöjä 21.2.

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Professoriliitto sivistysvaliokunnan kuultavana 12.1.2011 E 98/2010 vp komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Tekniikka

Tieteen tila 2014: Tekniikka Suomen Akatemia 28.1.214 Tieteen tila 214: Tekniikka Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Biolääketieteet. Työryhmän osallistujat

Biolääketieteet. Työryhmän osallistujat Biolääketieteet Työryhmän osallistujat Johanna Myllyharju, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Lauri Aaltonen, Helsingin yliopisto Juhani Knuuti, Turun yliopisto Eero Vuorio, Biokeskus Suomi Minna Komu, Oulun

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen 29.10.

Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen 29.10. Sitaatioindeksityöryhmän raportti Yliopistojen tutkimusvararehtoreiden ja opetusja kulttuuriministeriön tapaaminen 29.10. 2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tieteenalaluokitus Lausunnot ehdotuksesta

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot