Elintarviketieteet ja ravitsemustiede
|
|
- Martti Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin yliopisto Jussi Loponen, Fazer Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Seppo Salminen, Turun yliopisto Mari Sandell, Turun yliopisto Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto Matti Uusitupa, Itä-Suomen yliopisto Suvi Virtanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vesa Joutsjoki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (asiantuntijasihteeri) Elintarviketieteiden ja ravitsemustieteen aloilta järjestettiin yhteinen työryhmä osana Tieteen tila arviointia. Arviointiteemat: A. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus D. Liikkuvuus ja verkostot E. Tutkimuksen infrastruktuurit F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Arvioitavat teemat käsiteltiin SWOT-nelikenttäanalyysillä (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) nykytilanteen selvittämiseksi ja tulevaisuuden arvioimiseksi viiden vuoden aikajänteellä. Raportissa esitetään jokaisesta arviointiteemasta työpajassa tehty SWOT-analyysi sekä analyysiin pohjautuva yhteenveto. 1
2 A. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Vahvuudet (nykyhetki) Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tiedostettu ja tunnustettu asema Verkottumisen helppous Rahoituksen kehittyminen suotuisaan suuntaan Alan hyvä kansainvälinen arvostus (Aiempi kansainvälisen tieteenalaarvioinnin (Suomen Akatemian julkaisuja 2/06) arvio hyvä) Yhteinen tutkijakoulu (ABS) Asiantuntijuus ja monitieteisyys Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Kansallinen elintarviketutkimuksen strategia Konsortio eri toimijoiden välillä Strategisen huippuosaamisen keskukset (esim. Salwe) Kansainvälinen yhteistyö (pohjoismaat (NordForsk), EU (joint programs), Kiina) Elinkeinoelämäyhteistyö Eläköitymisen tuomat mahdollisuudet kehitykselle: uudet rekrytoinnit, myös ulkomaiset Heikkoudet (nykyhetki) Pieni kriittinen massa Edellisestä johtuen asioiden henkilöriippuvuus (yksilökeskeinen, eläköitymisen ja toimen vaihdosta seuraava lyhytjännitteisyys) Modernin laboratorioinfrastruktuurin (laitteet) ylläpidon haasteellisuus menetelmien nopeassa kehittymisessä Uhat (aikajänne 5 vuotta) Rahoituksen vähenemisen uhka todellinen Verkostomallisen ABS-tutkijakoulun asema tulevaisuudessa EU-tutkimusohjelmien lyhytjännitteisyys tutkimusuran rakentamisen kannalta Teeman Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle vahvuuksiksi todettiin elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tiedostettu ja tunnustettu asema sekä tähän pohjautuvat verkottumisen helppous, asiantuntijuus ja monitieteisyys sekä hyvä kansainvälinen arvostus. Tähänastisen tutkimusrahoituksen positiivinen kehitys sekä elintarvike- ja ravitsemusalan yhteinen ABS-tutkijakoulu ovat parantaneet toimintaedellytyksiä. Vuonna 2006 julkaistun tieteenalan arvioinnin jälkeen alalla on tapahtunut kehitystä koskien strategista suunnittelua ml. elintarviketutkimuksen kansallisen strategian sekä kansallisen ruokastrategian valmistuminen. Tutkimuksen painopisteenä terveellinen ruoka on edelleen tärkeä ja se on osa sekä Suomen Akatemian hallituksen määrittelemiä suuria haasteita ( terve arki kaikille ) että eurooppalaista yhteistutkimusrahoitusta (JPI). Elintarviketutkimuksen kansallisen strategian painopistealueet ovat kuluttajien arvojen, tarpeiden ja valintojen ymmärtäminen, turvallisuus ja jäljitettävyys sekä logistiikka- ja tuotantoketjun järjestelmät. Mahdollisuuksiksi arvioitiin kansallisen elintarviketutkimuksen strategian painopistealueiden yhteisen toteutuksen lisäksi yhteistyö eri toimijoiden - myös elinkeinoelämän kanssa, strategisen huippuosaamisen keskittymät (Salwe) sekä kansainvälinen yhteistyö erityisesti pohjoismaiden (NordForsk) ja EU:n (joint programs) kanssa. Alan järjestäytyminen klusteriksi saattaisi tiivistää yhteistyötä ja johtaa mm. alan infrastruktuurin kohentamiseen sekä tutkimuksen entistä selkeämpään työnjakoon. EU:n ulkopuolisista maista nousi esille erityisesti tutkimusyhteistyö Kiinan kanssa ja mahdollisuudet nopeasti kehittyvään Brasilian elintarvikealan yhteistyöhön. 2
3 Mahdollisuutena nähtiin myös alan yliopistojen ikärakenne, jonka suhteen lähitulevaisuudessa tapahtuva mittava eläköityminen tulee luomaan uusia mahdollisuuksia suunnata toimintaa esimerkiksi kansainvälisten rekrytointien kautta. Tutkimusalan heikkouksina nähtiin alan suhteellisen pieni kriittinen massa sekä modernin laboratorioinfrastruktuurin ylläpidon haaste. Menetelmien nopea kehitys vaatii jatkossa erityispanostamista infrastruktuuriin. Tutkimusrahoituksen väheneminen on todellinen uhka samoin kuin alan verkostomallisen ABStutkijakoulun jatkuvuus kehitettäessä tutkijankoulutusta yliopistojen ylläpitämien tutkijakoulujen mallin mukaisesti. 3
4 B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Vahvuudet (nykyhetki) Osaaminen korkeatasoisiin elintarvikeja ravitsemusalan interventiotutkimuksiin Interventiotutkimuksiin hyvät väestölliset mahdollisuudet Terveyttä edistäviä elintarvikkeita koskeva tietotaito (eri toimijoiden välinen yhteistyö) Suomen tutkimusyhteisön kiinnostavuus ja näkyvyys kansainvälisesti FiDiPro (Finland Distinguished Professor Programme) ja kotimaiset & ulkomaiset huippuyksiköt Akatemiaprofessorit Tieteenalan pienuudesta huolimatta hyvät kansainväliset yhteydet Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Tietyn huippuosaamisen hankkiminen verkottumisen avulla Kekseliäät tutkimusyhteistyöt (monitieteisyys), esimerkiksi omiikat (metabolomiikka) sekä rajapinta yhteiskuntatieteisiin Kiina, kehittyvät maat ja kehitysmaat Kansainväliset opiskelijat (maisteriohjelmat) sekä jatkoopiskelijoiden kiinnostus suomalaiseen tutkimukseen Kansainvälinen opettajanvaihto (mahdollisuudet verkostoitumiseen) Sapattivapaajärjestelmän luominen ja sen hyödyntäminen tutkimuksen uudistamisessa Hot spot -alueiden ennakointi (riskirahoituksen tarve?) Resursointi tutkimus- ja koulutuspuolella riittävä Heikkoudet (nykyhetki) Korkeatasoiset (A-taso) elintarvike- ja ravitsemusalan interventiotutkimukset vaikeasti toteutettavissa Edelliseen viitaten pitkäjänteisen rahoituksen puute Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden osaaminen interventiotutkimuksissa Suomen kansainvälinen houkuttelevuus Suuri opetusvelvollisuus (opettajien määrässä alueittain isoja vaihteluja) Uhat (aikajänne 5 vuotta) Resurssien puute koskien kliinisiä interventiotutkimuksia Asiantuntijatiedon uskottavuus kansallisessa ravitsemusvalistuksessa Tieteenalan luokituksen heikkous (puute) Valmistuvien opiskelijoiden ja jatkoopiskelijoiden määrän ja tason ylläpitäminen Teeman Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso vahvuuksiksi nähtiin hyvä osaaminen ja hyvät väestölliset mahdollisuudet korkeatasoisiin elintarvike- ja ravitsemusalan interventiotutkimuksiin, terveyttä edistäviä elintarvikkeita koskeva osaaminen, kotimaiset ja ulkomaiset huippuyksiköt ja professuurit (FiDiPro, akatemiaprofessorit) sekä hyvät kansainväliset yhteydet tieteenalan pienuudesta huolimatta. Mahdollisuuksiksi arvioitiin huippuosaamisen hankkiminen 4
5 verkottumalla; verkottuminen voi sisältää myös uusia yhteistyötapoja monitieteisyyden kasvattamiseksi (esimerkkinä omiikat kuten metabolomiikka) tai rajapintaa yhteiskuntatieteisiin sekä tärkeiden hot spot -alueiden ennakoimista. Kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto tuo uusia verkottumismahdollisuuksia (ml. Helsingin yliopistossa käynnistynyt englanninkielinen maisteriohjelma, tässä on huomioitava myös kehitys- ja kehittyvät maat sekä erityisesti Kiina). Muina mahdollisuuksina tieteenalan kehitykseen ja kansainvälisen tason säilyttämiseen nähtiin yliopistollisen sapattivapaajärjestelmän kehittyminen sekä riittävä resursointi tutkimus- ja koulutushankkeissa. Suurena kansallisena uhkana koettiin tieteenalan luokituksen heikkoudet, sillä Tilastokeskuksen luokitus ei ota huomioon elintarviketieteitä itsenäisenä tieteenalana ja ravitsemustiede on luokiteltu osaksi lääke- ja terveystieteitä. Tästä johtuen vertailukelpoista kansallista bibliometristä tietoa ei ole saatavilla elintarviketieteistä. Muita uhkia tieteenalan kehittymisen kannalta ovat saavutetun tutkimustiedon käytännön soveltamisen ongelma mm. yleisenä ravitsemusvalituksena (alan asiantuntijuuden inflaatio) sekä valmistuvien opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden määrän ja tason ylläpitäminen. Heikkouksina pidettiin pitkäjänteisen rahoituksen puutteesta johtuvaa korkeatasoisten elintarvike- ja ravitsemusalan interventiotutkimusten toteuttamisen vaikeutta, kansainvälisten yhteistyökumppaneiden osaamisen heikkoa tasoa, Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sekä suuren opetusvelvollisuuden tuoman työkuorman vaikutusta tutkimustyöhön. Esille tuotiin myös suomalaisten yliopistojen henkilökunnan suuri opetusvelvollisuus, mikä osaltaan hidastaa tieteenalan kehittymistä. 5
6 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Vahvuudet (nykyhetki) Suomen Akatemian post doc -rahoitus Alan akateeminen koulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin (hyvä tohtorityöllisyys) Monitieteinen tutkijakoulu; säilyminen jatkossa keskeisen tärkeää Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Karsinta ennen tohtoriopintoja Kansainvälinen ura keskeisissä globaaleissa positioissa Sisäiset urapolut (esimerkiksi sisäiset professuurit) Ohjaamisen tehostaminen nopeuttaa tutkinnon suorittamista Tutkinnon sisällön räätälöinti vastaamaan työelämän tarpeita Väitelleen ei tarvitse olla itsenäinen tutkija, itsenäisyys hankitaan post doc - vaiheessa Ravitsemustieteen pohjoismainen tutkijakoulu Tohtorikoulutuksen elinkeinoelämään pätevöittävät elementit Heikkoudet (nykyhetki) Liian pitkä ja työläs tohtorintutkinto Edellisestä johtuen väittelevien tohtoreiden keski-ikä kansainvälisesti verrattuna korkea Tohtorikoulutettavien laadun ja lukumäärän suhde Dosentuurin myöntämiskriteerit riittämättömät ja vaihtelevat Post doc -vaiheen jälkeiset kannustimet akateemiselle uralle Ympäristöalan tohtoreista puutetta elintarvikealalla Uhat (aikajänne 5 vuotta) Aikaraja tohtorintutkinnolle ei kiinteä, tavoite voi olla 4 vuotta Onko akateeminen ura edelleen mahdollisuus? ABS-koulun monialaisuuden supistuminen Palkkauksen tason ongelma erityisesti nuorten tutkijoiden rekrytoinnissa Verkostomalliset tutkijakoulut ovat ongelma kehitettäessä yliopistovetoista tutkijakoulutusjärjestelmää Teeman Tutkijanura ja tohtorikoulutus vahvuuksina pidettiin akateemisen koulutuksen vastaavuutta tulevaisuuden haasteisiin, joka näkyy hyvänä tohtoreiden työllistymisenä, sekä Suomen Akatemian post doc -tutkimukselle suunnattuna rahoituksena. Alalla hyvin toimivan verkostomaisen monitieteisen tutkijakoulun säilyminen on tärkeää, joskin uhkina pidettiin tohtorintutkinnon pitkää suoritusaikaa, ABS-koulun monialaisuuden supistumista sekä erityisesti palkkauksen heikkoa tasoa nuorten tutkijoiden rekrytoinnissa. Akateemisen uran houkuttelevuus tulevaisuudessa on osittain arvoitus. Merkittävä heikkous tohtorikoulutuksessa on sen liian pitkä kesto ja työläys (paljon julkaisuja), jonka vuoksi väittelevien tohtoreiden keski-ikä on kansainvälisesti arvioituna korkea. Tohtorikoulutuksen laadun ja valmistuneiden lukumäärän suhdetta ei pidetty optimaalisena. Kritiikkiä kohdistui myös dosentuurin myöntämiskriteereihin, joita pidettiin riittämättöminä ja vaihtelevina. Mahdollisuutena keskusteltiin tohtorikoulutuksen laajuuden pienentämisestä ja vastaavasti dosentuurin vaatimustason nostamista. Tämä voisi koskea sekä jatko-opintoja (joista osa voisi siirtyä dosenttivaiheeseen ja olla edellytyksenä dosentuurin saamiselle) että itse väitöskirjan laajuutta (esim. vaadittavien osatöiden 6
7 määrää). Tohtorintutkinnon sisältöä on syytä räätälöidä vastaamaan paremmin työelämän ja erityisesti elinkeinoelämän tarpeita. Väittelyyn kuluvaa aikaa voitaisiin lyhentää siirtämällä itsenäisen tutkijan pätevyyden hankinta post doc -vaiheeseen. Post doc -vaiheen jälkeisiä kannustimia akateemiselle uralle pidettiin selkeästi riittämättöminä, ja erityisesti ympäristöön liittyvän asiantuntemuksen tohtoritason osaajista katsottiin olevan pulaa elintarvikealalla. Mahdollisuuksina nähtiin jatko-opiskelijoiden laadun parantaminen karsinnalla ennen tohtoriopintoja sekä opintojen tehostaminen hyvällä ohjauksella. Kansainvälisyyden tärkeyttä korostetaan ja tässä voisi osaltaan olla avuksi pohjoismainen ravitsemus- ja elintarviketieteiden tutkijakoulu. 7
8 D. Liikkuvuus ja verkostot Vahvuudet (nykyhetki) Verkostoituminen (esim. Lynet) FiDiPro Ulkomailta tulleet opiskelijat olleet motivoituneita väitöskirjatyöntekijöitä Maisteriohjelmat hyvien jatkoopiskelijoiden rekrytointikanavia Kansainvälinen tutkimusympäristö Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Tuki perheen ottamiseksi mukaan Suomeen paluun turvaaminen (paluuraha tms.) Suomen Akatemia tukee liikkuvuutta sekä Suomesta että Suomeen Avainaloilla englanninkielinen koulutus Ulkomailta pyritään hankkimaan enemmän opiskelijoita (tiede- ja teknologianeuvoston linjaus) Opettajien liikkuvuus (lisää kansainvälisiä kontakteja) Lyhytkestoisemmat vierailut voivat alentaa lähtemisen kynnystä Isoista hankkeista määrätty prosenttiosuus tutkijanvaihtoon Vaihto elinkeinoelämän ja yliopistojen välillä IND-AKA-ohjelma (yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen tutkijoiden liikkuvuus) SHOKien yhteyteen Lähtökohtaisesti kansainvälinen, laajamittainen tutkimus tukee kansainvälisyyttä Kansainvälisyys osaksi perustutkinnon suorittamista Tutkijaliikkuvuudelle konkreettiset tavoitteet Heikkoudet (nykyhetki) Liikkuvuuden ja perhe-elämän yhdistäminen Suomeen paluun järjestelyt Rahoituksen järjestelyt ulkomaille Uhat (aikajänne 5 vuotta) Kansainvälinen liikkuvuus on vähentynyt (sähköisen kommunikaation vaikutus?) Nykyajalle tyypillinen töiden pirstaloituminen voi vähentää innostusta tutkijaliikkuvuuteen Nuoret tutkijat eivät enää näe huippututkijan uran ja tutkijaliikkuvuuden välistä yhteyttä Teeman Liikkuvuus ja verkostot vahvuuksiksi katsottiin erilaiset toimintaverkostot kuten luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynet, kansainvälinen tutkimusympäristö (mm. FiDiPro-ohjelma) ja ulkomailta tulleet opiskelijat, jotka ovat olleet hyviä ja motivoituneita väitöskirjatyöntekijöitä. Uhkina pidettiin kansainvälisen liikkuvuuden vähentymistä, joka voi olla seurausta tämän päivän sähköisestä kommunikaatiosta sekä nykyajalle tyypillisestä töiden 8
9 pirstaloitumisesta, joka voi vähentää innostusta tutkijaliikkuvuuteen. On myös mahdollista, että nuoret tutkijat eivät enää hahmota huippututkijan uran ja tutkijaliikkuvuuden välistä yhteyttä. Heikkouksiksi listattiin liikkuvuuden ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeus, rahoituksen järjestäminen ulkomaille sekä Suomeen paluun järjestämisen hankaluudet. Mahdollisuuksiksi todettiin taloudellinen tuki perheen ottamiseksi mukaan ulkomaanjaksolle sekä Suomeen paluun turvaaminen paluurahan tai vastaavan turvin. Suomen Akatemialta toivottiin suurempaa panosta liikkuvuuden tukemiseen. Tutkijaliikkuvuudelle pitäisi asettaa konkreettiset tavoitteet ja kansainvälisyys ottaa osaksi jo perustutkinnon suorittamista. Lyhytkestoisemmat vierailut voivat alentaa ulkomaille lähtemisen kynnystä. Tiede- ja teknologianeuvoston linjauksen mukaisesti ulkomailta on pyrittävä hankkimaan enemmän opiskelijoita, tätä tavoitetta edesauttaisi avainalojen englanninkielinen koulutus. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOKien) yhteyteen voitaisi liittää IND-AKA-ohjelma. Mm. Brasilian valtio tukee jo varhaisessa vaiheessa kansainvälisiä opintoja ja tätä voitaisiin käyttää mahdollisuutena tutkijavaihtoon ja myöhempien väitöskirjatutkijoiden saamiseen ulkomaisista yliopistoista ja jopa väitöskirjatutkimuksen yhteistyöhön eri yliopistojen välillä. 9
10 E. Tutkimuksen infrastruktuurit Vahvuudet (nykyhetki) Rakennettu uutta infrastruktuuria (esim. omiikat) Kansainväliset yhteydet ja kokenut henkilökunta Perusinfrastruktuuri kansainvälisen arvioinnin perusteella toimiva Elintarvike- ja ravitsemustieteen perusja tohtorikoulutus korkeatasoista Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Infrastruktuurihaut esim. KBBE:ssä (mahdollistaa samalla tavoin tuotettujen aineistojen yhteiskäytön ja yhdistämisen) Pohjoismaiset infrastruktuurirekisterit Kansalliset infrastruktuurirekisterit kuntoon (esim. koostumustietokannat ja biopankit), tavoitteena yksi yhteiskäyttöinen rekisteri Elintarvikkeiden koostumustietojen päivittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan kansallinen elintarvikkeiden analyysiohjelma Keskittyminen ja erikoistuminen pilottoiminnassa Vahva klusteri uskottava rahoituksen haussa, opetus- ja kulttuuriministeriöllä strategista rahoitusta Suomen Akatemialta odotetaan panostusta infrastruktuurin kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä odotettavissa 4 m rahoitus infrastruktuurin kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön kannustus rakenteelliseen yhteistyöhön Heikkoudet (nykyhetki) Kansallisen elintarvikekoostumustietokannan tiedot vanhentuneita Laajaa pilot-valmiutta ei ole mahdollista ylläpitää kustannusten vuoksi Ravintoainelaskelmaohjelmien suhteen tilanne on huono Yliopistojen mahdollisuudet perusinfrastruktuurin uudistamiseen huonot Uhat (aikajänne 5 vuotta) Vanhentuneita elintarvikkeiden koostumustietokantoja käytetään tutkimuksessa, neuvonnassa ja hoidossa, ravitsemuksellisten ja toksikologisten riskien arvioinnissa, elintarvikkeiden tuotekehittelyssä, ravitsemussuositusten toteutumisen arvioinnissa sekä joukkoruokailun suunnittelussa ja seurannassa Laboratoriolaitteiden uusiutumistahti nopea, päivittämisen kulut kasvavat Vastakkainasettelu infrastruktuurin / henkilöstön kehittämisen välillä Teeman Tutkimuksen infrastruktuurit vahvuuksiksi arvioitiin toimiva perusinfrastruktuuri ja rakennettu uusi infrastruktuuri (esimerkkinä -omiikat). Kansainväliset yhteydet ovat hyvät, henkilökunta kokenutta ja elintarvike- ja ravitsemustieteen perus- ja tohtorikoulutus korkeatasoista. Uhkiksi todettiin vanhentuneiden elintarvikkeiden koostumustietokantojen käyttö tutkimuksessa, neuvonnassa ja hoidossa, ravitsemuksellisten ja toksikologisten riskien 10
11 arvioinnissa, elintarvikkeiden tuotekehittelyssä, ravitsemussuositusten toteutumisen arvioinnissa sekä joukkoruokailun suunnittelussa ja seurannassa. Suomi on ainoa pohjoismaa, jolla ei ole kansallista elintarvikkeiden analyysiohjelmaa. Laboratoriolaitteet uusiutuvat nopeasti ja päivittämisen kulut kasvavat ja niukemmaksi muuttuva taloudellinen tilanne voi myös johtaa vastakkainasetteluun infrastruktuurin ja henkilöstön kehittämisen välillä. Heikkouksina nähtiin vanhentuneet kansallisen elintarvikekoostumustietokannan tiedot, laajan pilot-valmiuden ylläpidon mahdottomuus kustannusten vuoksi, huono tilanne ravintoainelaskelmaohjelmien suhteen sekä yliopistojen heikot mahdollisuudet perusinfrastruktuurin uudistamiseen. Mahdollisuuksiksi nähtiin kansallisten infrastruktuurirekistereiden (koostumustietokannat, biopankit) ajantasaistaminen tavoitteena yksi yhteiskäyttöinen rekisteri, pohjoismaiset infrastruktuurirekisterit sekä tutkimuslaitosklusteri elintarvikkeiden koostumustietokantojen päivittämiseen ja ylläpitoon. Pilot-toiminnassa keskittymisen ja erikoistumisen nähtiin tuovan synergiaetuja ja vahvan klusterin olevan uskottava rahoituksen hankinnassa: tämä on tarpeen opetus- ja kulttuuriministeriöltä odotettavissa olevan 4m infrastruktuurin kehittämisrahoituksen haussa. Samalla tavoin tuotettujen aineistojen yhteiskäyttöön ja yhdistämiseen luovat edellytyksiä EU:n 7. puiteohjelman infrastruktuurihaut. Myös Suomen Akatemialta odotetaan panostusta infrastruktuurin kehittämiseen. 11
12 F. Tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen hyvä taso, tunnustettu asema ja kansainvälinen näkyvyys ovat alan vahvuuksia. Tieteenalan kehitystä uhkaa osaltaan alan tieteenalaluokituksen heikkous (puute). Tulevaisuuden kannalta merkittävä haaste on kansallinen yhteistyö ja työnjako sekä rahoituksen pitkäjänteisyys. Infrastruktuurin kehittäminen, erityisesti modernin laiteinfrastruktuurin ylläpitäminen sekä kansallisen elintarvikkeidenkoostumustietokannan uusiminen ovat merkittäviä haasteita. Verkostomaisten tutkijakoulujen kuten elintarvike- ja ravitsemustieteen alan hyvin toimivan tutkijakoulun ABS:n tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää alan tohtorikoulutuksen jatkuvuuden takaamiseksi. 12
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotLiikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotNuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut
Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotKANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA
KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotTohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotTohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla
Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia
LisätiedotMitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006
Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotKliiniset lääketieteet
Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotINTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE
LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotEnergia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotProfessori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o
Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua
6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotSuomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen
1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa
LisätiedotICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotRahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotTieteen tila hankkeen valmistelu
Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä
LisätiedotMuita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen
Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotKansainvälistyvä korkeakoulu
Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto Kansainvälistyvä korkeakoulu Kansallisen strategian valmistelun käynnistysseminaari 27.2. Krista Varantola 1 Miksi yliopistojen tulisi kansainvälistyä? Opettajan/tutkijan
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotCASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio
1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotTaitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa
Taitajakilpailutoiminta ammatillisessa koulutuksessa Skills Finland ry Vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen yhdistys Tavoitteena suomalaisen ammattikoulutuksen ja ammattiosaamisen kehittäminen (vetovoima
LisätiedotS U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn
LisätiedotFINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014
FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 Sovitut tehtävät MITÄ SOVIMME VAASASSA 2013? Ammatillinen koulutus Strategia Tehty! Ei sovittu mutta tehty Ei tehty Viestintä 2013-2014 Tehdyt toimet
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
Lisätiedot1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit
1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta
LisätiedotTukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa
Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä
LisätiedotSTM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY
STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
Lisätiedot5/6/2010. www.ucpori.fi
5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita
LisätiedotKansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille
Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotTOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA
TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen
LisätiedotSuomen Akatemian kommentit tiedonantoon
Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotHuippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia
Huippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari 1.11.013 Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia Huippuyksikkökonsepti Huippuyksikköstrategia 1995 Akatemian hallituksen uudet linjaukset
LisätiedotElinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella
KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen
LisätiedotSuomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013
Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset
LisätiedotYmpäristötieteet, ympäristöntutkimus
Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotMistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM
Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotSATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI
SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central
LisätiedotTutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia
Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:
LisätiedotTilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018
Tilaisuuden avaus -Hakuinfo Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja 07.02.2019 Helsinki 1 ACADEMY OF FINLAND 2018 Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
Lisätiedot