Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketieteet ja ravitsemustiede"

Transkriptio

1 Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin yliopisto Jussi Loponen, Fazer Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Seppo Salminen, Turun yliopisto Mari Sandell, Turun yliopisto Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto Matti Uusitupa, Itä-Suomen yliopisto Suvi Virtanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vesa Joutsjoki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (asiantuntijasihteeri) Elintarviketieteiden ja ravitsemustieteen aloilta järjestettiin yhteinen työryhmä osana Tieteen tila arviointia. Arviointiteemat: A. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus D. Liikkuvuus ja verkostot E. Tutkimuksen infrastruktuurit F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Arvioitavat teemat käsiteltiin SWOT-nelikenttäanalyysillä (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) nykytilanteen selvittämiseksi ja tulevaisuuden arvioimiseksi viiden vuoden aikajänteellä. Raportissa esitetään jokaisesta arviointiteemasta työpajassa tehty SWOT-analyysi sekä analyysiin pohjautuva yhteenveto. 1

2 A. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Vahvuudet (nykyhetki) Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tiedostettu ja tunnustettu asema Verkottumisen helppous Rahoituksen kehittyminen suotuisaan suuntaan Alan hyvä kansainvälinen arvostus (Aiempi kansainvälisen tieteenalaarvioinnin (Suomen Akatemian julkaisuja 2/06) arvio hyvä) Yhteinen tutkijakoulu (ABS) Asiantuntijuus ja monitieteisyys Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Kansallinen elintarviketutkimuksen strategia Konsortio eri toimijoiden välillä Strategisen huippuosaamisen keskukset (esim. Salwe) Kansainvälinen yhteistyö (pohjoismaat (NordForsk), EU (joint programs), Kiina) Elinkeinoelämäyhteistyö Eläköitymisen tuomat mahdollisuudet kehitykselle: uudet rekrytoinnit, myös ulkomaiset Heikkoudet (nykyhetki) Pieni kriittinen massa Edellisestä johtuen asioiden henkilöriippuvuus (yksilökeskeinen, eläköitymisen ja toimen vaihdosta seuraava lyhytjännitteisyys) Modernin laboratorioinfrastruktuurin (laitteet) ylläpidon haasteellisuus menetelmien nopeassa kehittymisessä Uhat (aikajänne 5 vuotta) Rahoituksen vähenemisen uhka todellinen Verkostomallisen ABS-tutkijakoulun asema tulevaisuudessa EU-tutkimusohjelmien lyhytjännitteisyys tutkimusuran rakentamisen kannalta Teeman Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle vahvuuksiksi todettiin elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen tiedostettu ja tunnustettu asema sekä tähän pohjautuvat verkottumisen helppous, asiantuntijuus ja monitieteisyys sekä hyvä kansainvälinen arvostus. Tähänastisen tutkimusrahoituksen positiivinen kehitys sekä elintarvike- ja ravitsemusalan yhteinen ABS-tutkijakoulu ovat parantaneet toimintaedellytyksiä. Vuonna 2006 julkaistun tieteenalan arvioinnin jälkeen alalla on tapahtunut kehitystä koskien strategista suunnittelua ml. elintarviketutkimuksen kansallisen strategian sekä kansallisen ruokastrategian valmistuminen. Tutkimuksen painopisteenä terveellinen ruoka on edelleen tärkeä ja se on osa sekä Suomen Akatemian hallituksen määrittelemiä suuria haasteita ( terve arki kaikille ) että eurooppalaista yhteistutkimusrahoitusta (JPI). Elintarviketutkimuksen kansallisen strategian painopistealueet ovat kuluttajien arvojen, tarpeiden ja valintojen ymmärtäminen, turvallisuus ja jäljitettävyys sekä logistiikka- ja tuotantoketjun järjestelmät. Mahdollisuuksiksi arvioitiin kansallisen elintarviketutkimuksen strategian painopistealueiden yhteisen toteutuksen lisäksi yhteistyö eri toimijoiden - myös elinkeinoelämän kanssa, strategisen huippuosaamisen keskittymät (Salwe) sekä kansainvälinen yhteistyö erityisesti pohjoismaiden (NordForsk) ja EU:n (joint programs) kanssa. Alan järjestäytyminen klusteriksi saattaisi tiivistää yhteistyötä ja johtaa mm. alan infrastruktuurin kohentamiseen sekä tutkimuksen entistä selkeämpään työnjakoon. EU:n ulkopuolisista maista nousi esille erityisesti tutkimusyhteistyö Kiinan kanssa ja mahdollisuudet nopeasti kehittyvään Brasilian elintarvikealan yhteistyöhön. 2

3 Mahdollisuutena nähtiin myös alan yliopistojen ikärakenne, jonka suhteen lähitulevaisuudessa tapahtuva mittava eläköityminen tulee luomaan uusia mahdollisuuksia suunnata toimintaa esimerkiksi kansainvälisten rekrytointien kautta. Tutkimusalan heikkouksina nähtiin alan suhteellisen pieni kriittinen massa sekä modernin laboratorioinfrastruktuurin ylläpidon haaste. Menetelmien nopea kehitys vaatii jatkossa erityispanostamista infrastruktuuriin. Tutkimusrahoituksen väheneminen on todellinen uhka samoin kuin alan verkostomallisen ABStutkijakoulun jatkuvuus kehitettäessä tutkijankoulutusta yliopistojen ylläpitämien tutkijakoulujen mallin mukaisesti. 3

4 B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Vahvuudet (nykyhetki) Osaaminen korkeatasoisiin elintarvikeja ravitsemusalan interventiotutkimuksiin Interventiotutkimuksiin hyvät väestölliset mahdollisuudet Terveyttä edistäviä elintarvikkeita koskeva tietotaito (eri toimijoiden välinen yhteistyö) Suomen tutkimusyhteisön kiinnostavuus ja näkyvyys kansainvälisesti FiDiPro (Finland Distinguished Professor Programme) ja kotimaiset & ulkomaiset huippuyksiköt Akatemiaprofessorit Tieteenalan pienuudesta huolimatta hyvät kansainväliset yhteydet Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Tietyn huippuosaamisen hankkiminen verkottumisen avulla Kekseliäät tutkimusyhteistyöt (monitieteisyys), esimerkiksi omiikat (metabolomiikka) sekä rajapinta yhteiskuntatieteisiin Kiina, kehittyvät maat ja kehitysmaat Kansainväliset opiskelijat (maisteriohjelmat) sekä jatkoopiskelijoiden kiinnostus suomalaiseen tutkimukseen Kansainvälinen opettajanvaihto (mahdollisuudet verkostoitumiseen) Sapattivapaajärjestelmän luominen ja sen hyödyntäminen tutkimuksen uudistamisessa Hot spot -alueiden ennakointi (riskirahoituksen tarve?) Resursointi tutkimus- ja koulutuspuolella riittävä Heikkoudet (nykyhetki) Korkeatasoiset (A-taso) elintarvike- ja ravitsemusalan interventiotutkimukset vaikeasti toteutettavissa Edelliseen viitaten pitkäjänteisen rahoituksen puute Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden osaaminen interventiotutkimuksissa Suomen kansainvälinen houkuttelevuus Suuri opetusvelvollisuus (opettajien määrässä alueittain isoja vaihteluja) Uhat (aikajänne 5 vuotta) Resurssien puute koskien kliinisiä interventiotutkimuksia Asiantuntijatiedon uskottavuus kansallisessa ravitsemusvalistuksessa Tieteenalan luokituksen heikkous (puute) Valmistuvien opiskelijoiden ja jatkoopiskelijoiden määrän ja tason ylläpitäminen Teeman Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso vahvuuksiksi nähtiin hyvä osaaminen ja hyvät väestölliset mahdollisuudet korkeatasoisiin elintarvike- ja ravitsemusalan interventiotutkimuksiin, terveyttä edistäviä elintarvikkeita koskeva osaaminen, kotimaiset ja ulkomaiset huippuyksiköt ja professuurit (FiDiPro, akatemiaprofessorit) sekä hyvät kansainväliset yhteydet tieteenalan pienuudesta huolimatta. Mahdollisuuksiksi arvioitiin huippuosaamisen hankkiminen 4

5 verkottumalla; verkottuminen voi sisältää myös uusia yhteistyötapoja monitieteisyyden kasvattamiseksi (esimerkkinä omiikat kuten metabolomiikka) tai rajapintaa yhteiskuntatieteisiin sekä tärkeiden hot spot -alueiden ennakoimista. Kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto tuo uusia verkottumismahdollisuuksia (ml. Helsingin yliopistossa käynnistynyt englanninkielinen maisteriohjelma, tässä on huomioitava myös kehitys- ja kehittyvät maat sekä erityisesti Kiina). Muina mahdollisuuksina tieteenalan kehitykseen ja kansainvälisen tason säilyttämiseen nähtiin yliopistollisen sapattivapaajärjestelmän kehittyminen sekä riittävä resursointi tutkimus- ja koulutushankkeissa. Suurena kansallisena uhkana koettiin tieteenalan luokituksen heikkoudet, sillä Tilastokeskuksen luokitus ei ota huomioon elintarviketieteitä itsenäisenä tieteenalana ja ravitsemustiede on luokiteltu osaksi lääke- ja terveystieteitä. Tästä johtuen vertailukelpoista kansallista bibliometristä tietoa ei ole saatavilla elintarviketieteistä. Muita uhkia tieteenalan kehittymisen kannalta ovat saavutetun tutkimustiedon käytännön soveltamisen ongelma mm. yleisenä ravitsemusvalituksena (alan asiantuntijuuden inflaatio) sekä valmistuvien opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden määrän ja tason ylläpitäminen. Heikkouksina pidettiin pitkäjänteisen rahoituksen puutteesta johtuvaa korkeatasoisten elintarvike- ja ravitsemusalan interventiotutkimusten toteuttamisen vaikeutta, kansainvälisten yhteistyökumppaneiden osaamisen heikkoa tasoa, Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sekä suuren opetusvelvollisuuden tuoman työkuorman vaikutusta tutkimustyöhön. Esille tuotiin myös suomalaisten yliopistojen henkilökunnan suuri opetusvelvollisuus, mikä osaltaan hidastaa tieteenalan kehittymistä. 5

6 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Vahvuudet (nykyhetki) Suomen Akatemian post doc -rahoitus Alan akateeminen koulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin (hyvä tohtorityöllisyys) Monitieteinen tutkijakoulu; säilyminen jatkossa keskeisen tärkeää Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Karsinta ennen tohtoriopintoja Kansainvälinen ura keskeisissä globaaleissa positioissa Sisäiset urapolut (esimerkiksi sisäiset professuurit) Ohjaamisen tehostaminen nopeuttaa tutkinnon suorittamista Tutkinnon sisällön räätälöinti vastaamaan työelämän tarpeita Väitelleen ei tarvitse olla itsenäinen tutkija, itsenäisyys hankitaan post doc - vaiheessa Ravitsemustieteen pohjoismainen tutkijakoulu Tohtorikoulutuksen elinkeinoelämään pätevöittävät elementit Heikkoudet (nykyhetki) Liian pitkä ja työläs tohtorintutkinto Edellisestä johtuen väittelevien tohtoreiden keski-ikä kansainvälisesti verrattuna korkea Tohtorikoulutettavien laadun ja lukumäärän suhde Dosentuurin myöntämiskriteerit riittämättömät ja vaihtelevat Post doc -vaiheen jälkeiset kannustimet akateemiselle uralle Ympäristöalan tohtoreista puutetta elintarvikealalla Uhat (aikajänne 5 vuotta) Aikaraja tohtorintutkinnolle ei kiinteä, tavoite voi olla 4 vuotta Onko akateeminen ura edelleen mahdollisuus? ABS-koulun monialaisuuden supistuminen Palkkauksen tason ongelma erityisesti nuorten tutkijoiden rekrytoinnissa Verkostomalliset tutkijakoulut ovat ongelma kehitettäessä yliopistovetoista tutkijakoulutusjärjestelmää Teeman Tutkijanura ja tohtorikoulutus vahvuuksina pidettiin akateemisen koulutuksen vastaavuutta tulevaisuuden haasteisiin, joka näkyy hyvänä tohtoreiden työllistymisenä, sekä Suomen Akatemian post doc -tutkimukselle suunnattuna rahoituksena. Alalla hyvin toimivan verkostomaisen monitieteisen tutkijakoulun säilyminen on tärkeää, joskin uhkina pidettiin tohtorintutkinnon pitkää suoritusaikaa, ABS-koulun monialaisuuden supistumista sekä erityisesti palkkauksen heikkoa tasoa nuorten tutkijoiden rekrytoinnissa. Akateemisen uran houkuttelevuus tulevaisuudessa on osittain arvoitus. Merkittävä heikkous tohtorikoulutuksessa on sen liian pitkä kesto ja työläys (paljon julkaisuja), jonka vuoksi väittelevien tohtoreiden keski-ikä on kansainvälisesti arvioituna korkea. Tohtorikoulutuksen laadun ja valmistuneiden lukumäärän suhdetta ei pidetty optimaalisena. Kritiikkiä kohdistui myös dosentuurin myöntämiskriteereihin, joita pidettiin riittämättöminä ja vaihtelevina. Mahdollisuutena keskusteltiin tohtorikoulutuksen laajuuden pienentämisestä ja vastaavasti dosentuurin vaatimustason nostamista. Tämä voisi koskea sekä jatko-opintoja (joista osa voisi siirtyä dosenttivaiheeseen ja olla edellytyksenä dosentuurin saamiselle) että itse väitöskirjan laajuutta (esim. vaadittavien osatöiden 6

7 määrää). Tohtorintutkinnon sisältöä on syytä räätälöidä vastaamaan paremmin työelämän ja erityisesti elinkeinoelämän tarpeita. Väittelyyn kuluvaa aikaa voitaisiin lyhentää siirtämällä itsenäisen tutkijan pätevyyden hankinta post doc -vaiheeseen. Post doc -vaiheen jälkeisiä kannustimia akateemiselle uralle pidettiin selkeästi riittämättöminä, ja erityisesti ympäristöön liittyvän asiantuntemuksen tohtoritason osaajista katsottiin olevan pulaa elintarvikealalla. Mahdollisuuksina nähtiin jatko-opiskelijoiden laadun parantaminen karsinnalla ennen tohtoriopintoja sekä opintojen tehostaminen hyvällä ohjauksella. Kansainvälisyyden tärkeyttä korostetaan ja tässä voisi osaltaan olla avuksi pohjoismainen ravitsemus- ja elintarviketieteiden tutkijakoulu. 7

8 D. Liikkuvuus ja verkostot Vahvuudet (nykyhetki) Verkostoituminen (esim. Lynet) FiDiPro Ulkomailta tulleet opiskelijat olleet motivoituneita väitöskirjatyöntekijöitä Maisteriohjelmat hyvien jatkoopiskelijoiden rekrytointikanavia Kansainvälinen tutkimusympäristö Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Tuki perheen ottamiseksi mukaan Suomeen paluun turvaaminen (paluuraha tms.) Suomen Akatemia tukee liikkuvuutta sekä Suomesta että Suomeen Avainaloilla englanninkielinen koulutus Ulkomailta pyritään hankkimaan enemmän opiskelijoita (tiede- ja teknologianeuvoston linjaus) Opettajien liikkuvuus (lisää kansainvälisiä kontakteja) Lyhytkestoisemmat vierailut voivat alentaa lähtemisen kynnystä Isoista hankkeista määrätty prosenttiosuus tutkijanvaihtoon Vaihto elinkeinoelämän ja yliopistojen välillä IND-AKA-ohjelma (yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen tutkijoiden liikkuvuus) SHOKien yhteyteen Lähtökohtaisesti kansainvälinen, laajamittainen tutkimus tukee kansainvälisyyttä Kansainvälisyys osaksi perustutkinnon suorittamista Tutkijaliikkuvuudelle konkreettiset tavoitteet Heikkoudet (nykyhetki) Liikkuvuuden ja perhe-elämän yhdistäminen Suomeen paluun järjestelyt Rahoituksen järjestelyt ulkomaille Uhat (aikajänne 5 vuotta) Kansainvälinen liikkuvuus on vähentynyt (sähköisen kommunikaation vaikutus?) Nykyajalle tyypillinen töiden pirstaloituminen voi vähentää innostusta tutkijaliikkuvuuteen Nuoret tutkijat eivät enää näe huippututkijan uran ja tutkijaliikkuvuuden välistä yhteyttä Teeman Liikkuvuus ja verkostot vahvuuksiksi katsottiin erilaiset toimintaverkostot kuten luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä Lynet, kansainvälinen tutkimusympäristö (mm. FiDiPro-ohjelma) ja ulkomailta tulleet opiskelijat, jotka ovat olleet hyviä ja motivoituneita väitöskirjatyöntekijöitä. Uhkina pidettiin kansainvälisen liikkuvuuden vähentymistä, joka voi olla seurausta tämän päivän sähköisestä kommunikaatiosta sekä nykyajalle tyypillisestä töiden 8

9 pirstaloitumisesta, joka voi vähentää innostusta tutkijaliikkuvuuteen. On myös mahdollista, että nuoret tutkijat eivät enää hahmota huippututkijan uran ja tutkijaliikkuvuuden välistä yhteyttä. Heikkouksiksi listattiin liikkuvuuden ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeus, rahoituksen järjestäminen ulkomaille sekä Suomeen paluun järjestämisen hankaluudet. Mahdollisuuksiksi todettiin taloudellinen tuki perheen ottamiseksi mukaan ulkomaanjaksolle sekä Suomeen paluun turvaaminen paluurahan tai vastaavan turvin. Suomen Akatemialta toivottiin suurempaa panosta liikkuvuuden tukemiseen. Tutkijaliikkuvuudelle pitäisi asettaa konkreettiset tavoitteet ja kansainvälisyys ottaa osaksi jo perustutkinnon suorittamista. Lyhytkestoisemmat vierailut voivat alentaa ulkomaille lähtemisen kynnystä. Tiede- ja teknologianeuvoston linjauksen mukaisesti ulkomailta on pyrittävä hankkimaan enemmän opiskelijoita, tätä tavoitetta edesauttaisi avainalojen englanninkielinen koulutus. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOKien) yhteyteen voitaisi liittää IND-AKA-ohjelma. Mm. Brasilian valtio tukee jo varhaisessa vaiheessa kansainvälisiä opintoja ja tätä voitaisiin käyttää mahdollisuutena tutkijavaihtoon ja myöhempien väitöskirjatutkijoiden saamiseen ulkomaisista yliopistoista ja jopa väitöskirjatutkimuksen yhteistyöhön eri yliopistojen välillä. 9

10 E. Tutkimuksen infrastruktuurit Vahvuudet (nykyhetki) Rakennettu uutta infrastruktuuria (esim. omiikat) Kansainväliset yhteydet ja kokenut henkilökunta Perusinfrastruktuuri kansainvälisen arvioinnin perusteella toimiva Elintarvike- ja ravitsemustieteen perusja tohtorikoulutus korkeatasoista Mahdollisuudet (aikajänne 5 vuotta) Infrastruktuurihaut esim. KBBE:ssä (mahdollistaa samalla tavoin tuotettujen aineistojen yhteiskäytön ja yhdistämisen) Pohjoismaiset infrastruktuurirekisterit Kansalliset infrastruktuurirekisterit kuntoon (esim. koostumustietokannat ja biopankit), tavoitteena yksi yhteiskäyttöinen rekisteri Elintarvikkeiden koostumustietojen päivittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan kansallinen elintarvikkeiden analyysiohjelma Keskittyminen ja erikoistuminen pilottoiminnassa Vahva klusteri uskottava rahoituksen haussa, opetus- ja kulttuuriministeriöllä strategista rahoitusta Suomen Akatemialta odotetaan panostusta infrastruktuurin kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä odotettavissa 4 m rahoitus infrastruktuurin kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön kannustus rakenteelliseen yhteistyöhön Heikkoudet (nykyhetki) Kansallisen elintarvikekoostumustietokannan tiedot vanhentuneita Laajaa pilot-valmiutta ei ole mahdollista ylläpitää kustannusten vuoksi Ravintoainelaskelmaohjelmien suhteen tilanne on huono Yliopistojen mahdollisuudet perusinfrastruktuurin uudistamiseen huonot Uhat (aikajänne 5 vuotta) Vanhentuneita elintarvikkeiden koostumustietokantoja käytetään tutkimuksessa, neuvonnassa ja hoidossa, ravitsemuksellisten ja toksikologisten riskien arvioinnissa, elintarvikkeiden tuotekehittelyssä, ravitsemussuositusten toteutumisen arvioinnissa sekä joukkoruokailun suunnittelussa ja seurannassa Laboratoriolaitteiden uusiutumistahti nopea, päivittämisen kulut kasvavat Vastakkainasettelu infrastruktuurin / henkilöstön kehittämisen välillä Teeman Tutkimuksen infrastruktuurit vahvuuksiksi arvioitiin toimiva perusinfrastruktuuri ja rakennettu uusi infrastruktuuri (esimerkkinä -omiikat). Kansainväliset yhteydet ovat hyvät, henkilökunta kokenutta ja elintarvike- ja ravitsemustieteen perus- ja tohtorikoulutus korkeatasoista. Uhkiksi todettiin vanhentuneiden elintarvikkeiden koostumustietokantojen käyttö tutkimuksessa, neuvonnassa ja hoidossa, ravitsemuksellisten ja toksikologisten riskien 10

11 arvioinnissa, elintarvikkeiden tuotekehittelyssä, ravitsemussuositusten toteutumisen arvioinnissa sekä joukkoruokailun suunnittelussa ja seurannassa. Suomi on ainoa pohjoismaa, jolla ei ole kansallista elintarvikkeiden analyysiohjelmaa. Laboratoriolaitteet uusiutuvat nopeasti ja päivittämisen kulut kasvavat ja niukemmaksi muuttuva taloudellinen tilanne voi myös johtaa vastakkainasetteluun infrastruktuurin ja henkilöstön kehittämisen välillä. Heikkouksina nähtiin vanhentuneet kansallisen elintarvikekoostumustietokannan tiedot, laajan pilot-valmiuden ylläpidon mahdottomuus kustannusten vuoksi, huono tilanne ravintoainelaskelmaohjelmien suhteen sekä yliopistojen heikot mahdollisuudet perusinfrastruktuurin uudistamiseen. Mahdollisuuksiksi nähtiin kansallisten infrastruktuurirekistereiden (koostumustietokannat, biopankit) ajantasaistaminen tavoitteena yksi yhteiskäyttöinen rekisteri, pohjoismaiset infrastruktuurirekisterit sekä tutkimuslaitosklusteri elintarvikkeiden koostumustietokantojen päivittämiseen ja ylläpitoon. Pilot-toiminnassa keskittymisen ja erikoistumisen nähtiin tuovan synergiaetuja ja vahvan klusterin olevan uskottava rahoituksen hankinnassa: tämä on tarpeen opetus- ja kulttuuriministeriöltä odotettavissa olevan 4m infrastruktuurin kehittämisrahoituksen haussa. Samalla tavoin tuotettujen aineistojen yhteiskäyttöön ja yhdistämiseen luovat edellytyksiä EU:n 7. puiteohjelman infrastruktuurihaut. Myös Suomen Akatemialta odotetaan panostusta infrastruktuurin kehittämiseen. 11

12 F. Tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen hyvä taso, tunnustettu asema ja kansainvälinen näkyvyys ovat alan vahvuuksia. Tieteenalan kehitystä uhkaa osaltaan alan tieteenalaluokituksen heikkous (puute). Tulevaisuuden kannalta merkittävä haaste on kansallinen yhteistyö ja työnjako sekä rahoituksen pitkäjänteisyys. Infrastruktuurin kehittäminen, erityisesti modernin laiteinfrastruktuurin ylläpitäminen sekä kansallisen elintarvikkeidenkoostumustietokannan uusiminen ovat merkittäviä haasteita. Verkostomaisten tutkijakoulujen kuten elintarvike- ja ravitsemustieteen alan hyvin toimivan tutkijakoulun ABS:n tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää alan tohtorikoulutuksen jatkuvuuden takaamiseksi. 12

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Muutama teema. Heikki Mannila

Muutama teema. Heikki Mannila Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma

ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu

Kansainvälistyvä korkeakoulu Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto Kansainvälistyvä korkeakoulu Kansallisen strategian valmistelun käynnistysseminaari 27.2. Krista Varantola 1 Miksi yliopistojen tulisi kansainvälistyä? Opettajan/tutkijan

Lisätiedot

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila

Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa Taitajakilpailutoiminta ammatillisessa koulutuksessa Skills Finland ry Vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen yhdistys Tavoitteena suomalaisen ammattikoulutuksen ja ammattiosaamisen kehittäminen (vetovoima

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 Sovitut tehtävät MITÄ SOVIMME VAASASSA 2013? Ammatillinen koulutus Strategia Tehty! Ei sovittu mutta tehty Ei tehty Viestintä 2013-2014 Tehdyt toimet

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit 1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Huippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia

Huippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia Huippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari 1.11.013 Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia Huippuyksikkökonsepti Huippuyksikköstrategia 1995 Akatemian hallituksen uudet linjaukset

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018

Tilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018 Tilaisuuden avaus -Hakuinfo Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja 07.02.2019 Helsinki 1 ACADEMY OF FINLAND 2018 Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot