Matematiikka ja tilastotiede

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matematiikka ja tilastotiede"

Transkriptio

1 Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lauri Hella, Tampereen yliopisto Iiro Honkala, Turun yliopisto Maarit Järvenpää, Oulun yliopisto Juha Kinnunen, Aalto-yliopisto Risto Korhonen, Itä-Suomen yliopisto Pekka Koskela, Jyväskylän yliopisto Matti Lassas, Helsingin yliopisto Hannu Oja, Tampereen yliopisto Paavo Salminen, Åbo Akademi Ella Bingham, Aalto-yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Rahoitusinstrumenttien ja yliopistolaitoksen muutokset Laadukkaat ja kilpailukykyiset tutkimusympäristöt ovat nykyään usein sekä kansainvälisiä että sovelluslähtöisiä. On kuitenkin varmistettava, ettei liika sovelluslähtöisyys tarpeettomasti kavenna perustutkimuksen resursseja. Tutkimuksen kokonaisrahoitus Suomessa tulee vähenemään. Samaan aikaan EU-rahoituksen hakupaine kasvaa, koska muut EU-maat vähentävät omia tutkimuspanostuksiaan. ERC-apurahoja on toisaalta saatu alalle ilahduttavan paljon, ja tätä mahdollisuutta kannattaa jatkossakin hyödyntää. Yliopistolaitos pyrkii nykyään tarkempaan fokusointiin tutkimusprofiiliensa valinnassa. Suunta on hyvä, mutta äärimmilleen vietynä se johtaa heikkouteen, mikäli jotkut tieteenalat pirstaloituvat toisten aputieteiksi. Suomessa tämä koskettaa erityisesti teoreettista tilastotiedettä, jonka tutkijat istuvat erillään toisistaan. Profiilien määrittelyssä on vaarana, että yliopistossa tehty korkeatasoinenkaan matematiikan alan tutkimus ei riittävästi näy profiilissa. Rahoittajien pyrkimys kohti suurempia ja suurempia projekteja nähdään uhkana. Matematiikalle ja tilastotieteelle on tyypillistä, että pieniä projekteja rahoittamalla voidaan saavuttaa suuri tieteellinen vaikuttavuus: kalliisiin laiteinvestointeihin tai koejärjestelyihin on harvoin tarvetta. Rahoitus voi kohdistua vaikkapa matkustamiseen tai sapattivapaan viettämiseen. Suomen Akatemian varttuneen tutkijan apurahan lakkauttaminen oli valitettava takaisku tieteenalalle. Yhä suurempi osa Suomen Akatemian rahoituksesta kulkee nykyään ja tulevaisuudessa yliopistojen kautta: entiset Suomen Akatemian varttuneen tutkijan virat, tohtorikoulutus jne. On uhkana, että 1

2 rahaa ei enää jaeta tieteellisten kriteerien perusteella, vaan kiintiöittäin yliopiston sisällä. Tohtorikoulutuksessa tulilinjalla ovat lisäksi verkostomaiset ja monialaiset tohtoriohjelmat, joiden perustamiseen ja ylläpitämiseen yliopistoilla ei välttämättä ole enää kannustimia. Uuden työsuhdejärjestelmän käytänteet tutkijoiden vakinaistamisessa eivät ole vielä selkeytyneet, eivätkä ne täysin vastaa yliopistojen tarpeita. Alalle luonnollisten määräaikaisuuksien pelätään johtavan pakollisiin vakinaistamisiin. Tilastotieteen tutkimuksen ongelmaksi nähdään, että alan hakemuksia arvioidaan paneeleissa, joista usein puuttuu teoreettisen tilastotieteen edustaja. Demografiset muutokset Suurten ikäluokkien eläköityminen ei ole ongelma, koska Suomessa on useita tutkijanuransa alkupäässä olevia lahjakkuuksia, joilla on suuret menestymisen mahdollisuudet, kunhan vain heidän resurssinsa voidaan turvata. Pienenä uhkana nähdään tilastotieteen puolella tapahtuva yhtäaikainen eläköityminen, mikä vaikeuttaa strategista suunnittelua ja heikentää mahdollisuuksia puolustaa alan virkojen tärkeyttä yliopistojen sisällä, kun virkojen alat tulevat uudelleen arvioitavaksi. Pitkän matematiikan opiskelijoiden määrä lukiossa on pienenemässä. Se puolestaan vähentää opetus- ja tutkimushenkilöstön työpaikkoja, vaikka matematiikka ja tilastotiede onneksi yhä houkuttelevat lahjakkaita opiskelijoita. Alan profiilia on syytä nostaa lukiolaisten silmissä; LUMAverkosto on yksi hyvä keino tähän. Ulkomaalaisten opiskelijoiden yhä suurempi määrä kasvattaa rekrytointipohjaa. Kansainväliset maisteriohjelmat ovat hyvä kehityssuunta. Innovaatioympäristön muutokset; SHOK-järjestelmä Matematiikan ja tilastotieteen käyttö teknologiassa on lisääntynyt ja spin-off -firmoja on perustettu. Simuloinnilla ja tieteellisellä laskennalla on kysyntää. SHOK-rahoitus (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) on toistaiseksi jäänyt tieteenalan kannalta melko etäiseksi. Uhkana nähdään, että SHOK-puollon painoarvo Suomen Akatemian rahoitushakemuksessa kasvaa liian suureksi. Nykyisessä SHOK-järjestelmässä tieteellinen osaaminen ei parhaalla tavalla palvele teollisuuden kilpailukykyä. Suomen Akatemian rahoittamassa SHOK-toiminnassa ja muissakin Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisprojekteissa pitäisi aina käyttää hakemusten kansainvälistä vertaisarviointia. Hakujen pitäisi olla aidosti avoimia. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Matematiikan taso on Suomessa erityisen korkea kansainvälisesti vertailtuna ennen kaikkea analyysissä, diskreetissä matematiikassa ja inversiotutkimuksessa. Esimerkkinä mainittakoon 2

3 vuoden 2010 International Congress of Mathematicians, alan tärkein tapahtuma, jossa oli kaksi suomalaista kutsuttua puhujaa. Tilastotieteen taso on myös noussut, ja sen merkitys kasvaa yhä, erityisesti uusien sovellusalueiden myötä. Laskennalliset menetelmät ovat myös leviämässä. Tietyt alat kuten algebra ja topologia ovat aliedustettuja, mikä on luonnollista Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Keskittyminen muutamaan erityisalaan on antanut hyviä tuloksia. Suomi menestyy alalla hyvin myös Pisa-tutkimuksen valossa eli kouluasteella. Pienilläkin lisäresursseilla olisi nyt mahdollista ottaa suuria kehitysaskeleita. Erityisesti on varottava tuudittautumasta siihen, että satsauksia ei enää tarvita. Kansainvälisesti verrattuna yliopistoissamme on matematiikan ja tilastotieteen alan tutkijoita keskimääräistä vähemmän. Useissa muissa maissa kaikkiin BSc-tutkintoihin kuuluu jonkin verran matematiikkaa, mutta Suomessa ei; näin ollen opetushenkilökuntaa on meillä vähemmän. BRIC-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina), erityisesti Kiina, panostavat tällä hetkellä voimakkaasti matematiikkaan, koska ala ei vaadi suuria laiteinvestointeja. Tämä luo mahdollisuuksia yhteistyöhön mutta todennäköisesti myös tuo lisää kilpailua. Mainittakoon myös, että Ruotsi satsaa lähitulevaisuudessa koulumatematiikkaan 2,6 miljardia kruunua (ks. Tieteenalan kansainvälinen taso Kansainvälisyys on matematiikassa itsestään selvää: tutkimusta tehdään nimenomaan kansainvälisellä, ei kansallisella rintamalla. Kaikilla tutkijoilla on kansainvälisiä yhteyksiä ja esimerkiksi alan kansainvälisten lehtien toimituskunnissa on paljon suomalaisia. Kiinteät kontaktimme moniin Fields-mitalisteihin ja muihin kansainvälisiin huippuihin varmistavat korkean tasomme. Julkaisujen kokonaismäärä on pienehkö, mutta tämä johtuu alan kansainvälisistä konventioista: lehtiä on ylipäätään vähän ja yksittäiset artikkelit ovat pitkän työn tuloksia. Paljon tärkeämpää on, että julkaisujen vaikuttavuus on erittäin suuri, eli viittausindeksi suhteutettuna alan kansainväliseen tasoon on hyvin korkea. JURE-rapotti (Sitaatioindeksityöryhmän II raporttiluonnos virkakäyttöön, syyskuu 2011) kertoo matematiikan ja tilastotieteen viittausindeksiksi 1.39 vuosilta , kun keskimääräinen taso olisi 1. Vielä paljon suuremmat viittausindeksit saavutettiin alalla Helsingin yliopistossa (2.33) ja Itä-Suomen yliopistossa (1.95). ERC-apurahoja on saatu Suomeen ilahduttavan paljon. Huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professorien merkitys Huippuyksikköjärjestelmää tulee ylläpitää ja kehittää. Huippuyksiköt luovat ainutlaatuisen tutkimusympäristön, jota on vaikea toteuttaa muilla keinoin: ne tuovat mukanaan näkyvyyttä ja rahoitusta sekä oman yliopiston sisältä että ulkopuolelta. Parhaimmillaan huippuyksikkö toimii usean yliopiston yhteisenä. Huippuyksikkö-, akatemiaprofessori- ja FiDiPro-järjestelmä (Finland 3

4 Distinguished Professor Programme) ovat avainasemassa varmistamassa, että Suomeen saadaan huippututkijoita ja heille voidaan antaa resursseja. Huippuyksikköjen ulkopuolelle jääviä pieniä ryhmiä uhkaa negatiivinen kierre: resurssien puuttuessa kansainvälinen verkottuminen vähenee, mikä luonnollisesti vaikeuttaa alan terävimmän kärjen seuraamista. Matematiikassa ja tilastotieteessä näitä pieniä ryhmiä on keskimääräistä enemmän, koska suuri ryhmä ei useinkaan ole laadun tae. Pienetkin verkottumispanostukset auttavat tässä. Hot spotien ja nousevien alojen tunnistaminen Professuurien täyttäminen avoimella haulla on olennainen keino varmistaa lupaavien alojen kehitys. Tästä hyvänä esimerkkinä on matemaattisen fysiikan nousu Helsingin yliopistossa. Tärkeän pohjan tälle uudelle alalle loi matemaattisen analyysin vahvuus, ja uusi ala on puolestaan ruokkinut analyysin kehitystä. Samankaltainen menestystarina liittyy stokastiikan tutkimukseen. Uusia menestystarinoita voidaan ennakoida huolehtimalla, että opiskelijoilla on tarpeeksi kattavat tiedot myös oman erityisalansa ulkopuolelta: esimerkiksi analyysin asiantuntijan pitää tuntea myös stokastiikkaa. Yhteistyö kurssien järjestämisessä yliopistojen välillä esimerkiksi videoneuvottelutekniikoita käyttäen on mahdollisuus, jota kannattaa hyödyntää rohkeasti. Tutkimuksen uudelleensuuntautuminen lähitulevaisuudessa Sovelletun matematiikan ja puhtaan matematiikan yhteistyö nähdään erittäin hyödyllisenä. Sovelletun matematiikan kannalta puhtaan matematiikan tutkimus on ensiarvoinen pohja, jonka päälle rakentaa. Sovellettu matematiikka puolestaan on silta, joka tuo puhtaan matematiikan yhteiskunnan ja sovellusten käyttöön, ja joka antaa puhtaalle matematiikalle mielenkiintoisia kysymyksiä ratkaistavaksi. Vastakkainasetteluun ei ole syytä. Laskennallisuus eli raskaan tietokonekapasiteetin käyttäminen joko tilastollisessa data-analyysissä tai teoreettisten tarkastelujen tukena on nouseva teema. Tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan hyödyntämisellä on tässä suuri potentiaali. Tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle Tieteidenvälisyys on yhä tärkeämpää. Matematiikalla ja tilastotieteellä pystytään vastaamaan muiden tieteenalojen tarpeisiin, ja yhteistyö on hyödyllistä myös alan itsensä kannalta: monitieteellisyys mahdollistaa suuret harppaukset, koska uudet aineistot ja alat tuovat syyn luoda uutta. Erityisesti naapurialoilla (signaalinkäsittely, tietojenkäsittelytiede, biometria jne.) käytetään runsaasti matematiikan ja tilastotieteen menetelmiä. Yhteistyössä on suurta potentiaalia, ja rajaaitoja kannattaa rohkeasti ylittää. Tilastollisen mallinnuksen ja tilastollisen tiedon louhinnan tarve kasvaa koko ajan kiihtyvällä vauhdilla lähes kaikilla tieteenaloilla, mutta erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä. Näiden tieteenalojen kehityksen ja kilpailukyvyn turvaamisen kannalta on erityisen tärkeää, että tilastotieteessä on riittävästi resursseja poikkitieteelliseen yhteistyöhön. Maailman 4

5 huippuyliopistoissa tämä asia on tyypillisesti kunnossa, mutta Suomessa ei yhdessäkään yliopistossa ole tarpeeksi tilastotieteen henkilöstöä vastaamaan kysyntää. Tähän panostamalla voidaan saada aikaan huomattavia edistysaskelia myös muilla tieteenaloilla, koska tilastotiede on perusluonteeltaan poikkitieteellistä. Esimerkkinä muualla käytettävissä olevista resursseista mainittakoon vaikka Iso-Britanniassa Medical Research Councilin biostatistiikan tutkimusyksikkö Cambridgessa, missä on n. 60 tilastotieteilijää vastaamassa biologian ja lääketieteen metodisista tarpeista. Näistä tilastotieteilijöistä n. 80% on väitelleitä. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritarve Emme suosita tohtorikoulutuksen volyymin pienentämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön Tohtoritarve 2020-luvulla -raportissa (OKM:n julkaisuja 2010:13) Todetaan mm., että matematiikan alan tohtorit eivät jää työttömiksi eivätkä sijoitu selvästi koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Alalle syntyvien uusien työpaikkojen ennakoidaan olevan sellaisia, että niihin rekrytoidaan enemmän tohtoreita kuin maistereita; tämä poikkeaa selvästi muista aloista. Raportti kehottaa arvioimaan matematiikan tohtorikoulutuksen lisäämistä. Sekä matematiikan että tilastotieteen alalla kaikista nykyisistä työelämässä mukana olevista tohtoreista yli 55-vuotiaat ovat suurin ikäryhmä. Myös muiden kuin oman alan opiskelijoiden olisi usein erittäin hyödyllistä sisällyttää opintoihinsa tilastotiedettä ja numeriikkaa. Tarve on piilevä ja tietoisuutta olisi hyvä lisätä. Tämä on yksi keino tehdä alaa tunnetuksi. Tohtorien sijoittuminen Tohtorit sijoittuvat ylipäätään hyvin; yliopistolaitoksen ulkopuolella mm. tutkimuslaitoksiin, spinoff -yrityksiin, opettajaksi, vakuutusyhtiöihin, ICT-sektorille, lääketieteellisen tekniikan alalle ja lääketeollisuuteen. Tilastotieteestä väitelleille on erityisen suurta kysyntää. Yritysmaailmaan sijoittumista helpottaa entisestään, mikäli tohtoriopiskelijoille tarjotaan käytännönläheisiä lisäopintoja esimerkiksi ohjelmoinnin, kohinaisen datan käsittelyn ja tilastotieteen alalta ja rohkaistaan teollisuusprojektien tekemiseen. Hyviä kokemuksia on myös järjestelystä, jossa yritykselle annetaan rahallista tukea väittelevän tutkijan palkkaamiseen esimerkiksi yhdeksi vuodeksi. Yliopistolaitoksen sisälle työllistyminen eli post doc -paikkojen löytäminen on haaste. Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoitus on erittäin kilpailtua, ja rahoitus alkaa parhaassakin tapauksessa usein vasta noin vuoden jälkeen väittelystä. Tutkimusrahoituksen pieneneminen uhkaa erityisesti post doc -tason työpaikkoja, koska yliopistolaitoksen on helppo leikata kulujaan juuri tästä kohdasta. 5

6 D. Liikkuvuus ja verkostot Matematiikka ja tilastotiede ovat tieteenaloina luonteeltaan sellaisia, että kahdenväliset suhteet syntyvät helposti ja toimivat hyvin. Yliopistojen omat kansainvälistymisrahat kannattaa hyödyntää; pienilläkin lisäresursseilla saadaan suuri hyöty. Liikkuvuuden tilastointia olisi hyvä kehittää: opetus- ja kulttuuriministeriön tilastoinnissa kahden viikon rajapyykki vierailujen lukumäärän laskemisessa ei ole optimaalinen, koska alan luonteen vuoksi jo yhden viikon mittaiset vierailut ovat erittäin tuloksellisia ja siksi yleisiä. Nykyisen tilastointikäytännön vuoksi matematiikan kansainvälisyys ei tule täysin näkyviin verrattuna joihinkin muihin aloihin. Ulkomaalaisten post doc -tutkijoiden rekrytointi helpottuu, mikäli Suomen Akatemian tutkijatohtoripaikkojen täyttämistä joustavoitetaan sallimalla paikan vastaanottaminen hieman myöhemmin kuin hakuilmoituksessa on kerrottu. Kansalliseen liikkuvuuteen pitäisi rohkaista esimerkiksi kohdennetuilla resursseilla. Laitosten toivotaan mainostavan avoimia paikkojaan rohkeammin ulkopuolisillekin. Suomalaisen tutkijan paluu ulkomailta esimerkiksi post doc -vaiheen jälkeen on joskus hankalaa, kun erityistä kotouttamisrahoitusta ei ole enää saatavilla. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Rauhalliset työhuoneet ja neuvottelutilat ovat olennainen infrastruktuuritarve. Toiveena on, ettei yliopistojen tilankäytön tehostaminen vaikeuta tätä. Rinnakkaislaskennan infrastruktuuri on tärkeää, ja esimerkiksi CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) palvelutarjontaan ollaan tyytyväisiä. Lisäksi yliopistoilla on syytä olla omaa laskentakapasiteettia. Yliopistojen kirjastot ja erityisesti niiden sähköiset julkaisuaineistot ovat ensiarvoisen tärkeä infrastruktuuri. On tärkeä varmistaa pääsy sähköisiin lehtiin. Eräänä uutena ja mielenkiintoisena infrastruktuurin muotona mainittakoon Helsingin yliopiston Teollisuusmatematiikan laboratorio, jossa tuotetaan dataa tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Naisten ja miesten määrät ovat epätasapainossa: naisia on erittäin vähän. Tämä luonnollisesti heikentää alan näkymiä ja rekrytointipotentiaalia. Asenneilmastoa olisi muutettava sekä oppilaiden että ohjaajien keskuudessa. Mentorointijärjestelmä eli systemaattinen naispuolisten opiskelijoiden rohkaiseminen alalle on yksi keino pienentää ongelmaa; toinen keino on lisätä yleistä tietoisuutta asiasta, eli vaikuttaa esimerkiksi opettajien ja vanhempien asenteisiin. 6

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia

Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Työryhmän osallistujat Kai Lindström, Åbo Akademi (puheenjohtaja) Mikko Frilander, Helsingin yliopisto Esa Hohtola, Oulun yliopisto Juha Partanen, Helsingin

Lisätiedot

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,

Lisätiedot

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana

Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tiedonhallintasuunnitelma. Mitä, miksi ja miten? Jarmo Laine 27.11.2009 1 1.12.2009 Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tieteellisten toimikuntien järjestelmä ja maamme tärkein tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka

Lisätiedot

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Tekniikka

Tieteen tila 2014: Tekniikka Suomen Akatemia 28.1.214 Tieteen tila 214: Tekniikka Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Arktiset meret- tutkimushaku 2014

Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Arktiset meret- tutkimushaku 2014 Hakuohjeet Tuomas Lehtinen Mitä arvioimme kaikissa projektityypeissä Kehitettävä innovaatio ja osaaminen sekä tulosten hyödyntäminen Käytettävät voimavarat ja hyödynnettävä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

Fysiikka. Työryhmän osallistujat

Fysiikka. Työryhmän osallistujat Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 Korkeakoulujohdon strateginen tuki ja tutkimuspoliittinen valmistelu työryhmä Agenda: Esittelyt, Strategiakierrokset yliopistoissa, Profilointihaut 1 ja 2 Timo Taskinen

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet

Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet Työryhmän osallistujat Erkki Oja, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja) Ralph-Johan Back, Åbo Akademi Petteri Kaski, Aalto-yliopisto Samuel Kaski, Aalto-yliopisto/Helsingin

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Suomen korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän tulevaisuus, 2.12.2013 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Avoimen julkaisemisen

Lisätiedot