Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka
|
|
- Pirkko Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti, Aalto-yliopisto Visa Koivunen, Aalto-yliopisto Pentti Lautala, Tampereen teknillinen yliopisto Raimo Sepponen, Aalto-yliopisto Juha Mallat, Aalto-yliopisto (asiantuntijasihteeri) Alkukeskustelu: työpajan otsikon mukaista aihealuetta ja siten myös ryhmän kokoonpanoa pidettiin hieman heterogeenisena, mutta monipuolisuus nähtiin vahvuutenakin. A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Hyvän perustutkimuksen lisäksi alan peruspiirre on, että sen yhteistyö tutkimusyksikköjen ja teollisuuden välillä on ollut jo usean vuosikymmenen ajan luontevaa. TKI-toimintaympäristö on yleisesti mennyt huonommaksi tieteenalan kannalta. Muutosta peilattiin työpajaryhmässä aluksi aineiston ja myös vuoden 2009 Suomen tieteen tila ja taso -raportin pohjalta. Pidemmällä ajalla katsoen alan tulosindikaattorilukemat paranivat 2000-luvun alussa, mutta noin 2004 alkaen niissä ilmeni notkahdus. Rahoitus on vuoden 2009 tilastojen mukaan hyvä, mutta tuloksellisesti maassamme ollaan Pohjoismaista sijalla 4. Ulkopuolinen rahoitus on maassamme suhteellisesti ylivertaisessa asemassa. Tilastoissa on kuitenkin esitetty budjettirahoitus suurimmaksi yksittäiseksi osuudeksi tutkimusrahoituksessa. Ilmeisesti yliopistosektorille on laskettu budjettirahoitusta suoraan tutkimusrahoitukseksi, vaikka todellisuudessa varsinaista budjettirahoitusta tutkimukseen ei ole. Ryhmän jäsenten kokemus on, että budjettirahoitus menee opetukseen ja hallintoon, eikä se edes riitä, vaan osa opetuksesta joudutaan rahoittamaan ulkopuolisista tutkimusvaroista. Perusrahoitus, jota tälläkin alalla tarvitaan, on määrältään kokonaisrahoituksessa ongelmallisen alhainen. Myös yliopistouudistus on tuottanut ongelmia tutkimustoiminnalle. Kokonaiskustannusmallista huolimatta kustannusrakenteen yliopistoissa pitäisi olla läpinäkyvämpi. Kokonaiskustannusmallin mukainen yliopistojen omarahoitusosuus puuttuu kokonaan tai on liian pieni, jotta mallia voitaisiin soveltaa oikein. Myös akateemisen tuloksen tekoon pitäisi olla budjetoidut varat. Erityisesti uusien avauksien mahdollisuudet ovat heikkoja. Tutkimusrahan tehokkuus on heikentynyt monesta syystä. Yliopistojen ulkopuolisten rahoituskanavointitapojen käyttö on maassamme liiallista ja rahoitus on sekä sirpaloitunutta että lyhytjänteistä. Isojen tutkimuskonsortioiden koordinaatio vie paljon resursseista. Tutkijan palkkaan jäävä suhteellinen osuus on pienentynyt hankkimiskustannusten ja lisääntyneiden yleiskustannusten takia, ja alan yliopistojen asema tutkimuksen tarjoajana on heikentynyt. Tämän seurauksena tutkimusryhmien riskinottokyky on myös heikentynyt, koska rahoitus riittää vain välttämättömiin tehtäviin, mutta ei mahdollista aivan uusien, valtavirrasta poikkeavien ideoiden 1
2 kokeilemista. Rahoitukseen ja toimintaan liittyy entistä enemmän kontrollimentaliteettia, joka pitkällä aikavälillä tuhoaa uutta luovan tutkimuksen. Taloudellisen tilanteen takia tutkimusta on yhä enenevässä määrin ulkoistettu teollisuudesta yliopistoille, mikä selittää kasvaneen ulkoisen rahoituksen osuuden yliopistoissa. Teollisuuden lisääntyvä siirtyminen muualle on kuitenkin uhka myös tälle tutkimusrahoitukselle. Spin-offyrityksille ei ole maassamme riittävän suurta ja pitkämielistä rahoitusta. Alalla ideat menevät hukkaan ennen innovaatiovaihetta. Osittain ideat karsiutuvat myös teollisuuden oman kontrollin takia ja sen sisäinen kyky etsiä uutta on heikentynyt. Nordic Innovation Monitor -raportin (2009) mukaan tutkimuksen relevanssi onkin heikentynyt teollisuuden kannalta. Osaaminen ei siirry tuotteisiin ja paranna maamme vientituotteiden vaihtosuhdetta. Toisaalta näkemys on, että teollisuuden intressiä on kuitenkin paljolti seurattu alan tutkimuksessa akateemisuuden kustannuksellakin. Yliopistojen ulkopuolelta kanavoidun tutkimusrahan tehokkuus pitäisi arvioida uudelleen. Vaikka tietty määrä kilpailtua rahaa nähdään olennaisena, sen liiallinen käyttö tuo ongelmia laadun ja järjestelmän tehokkuuden kannalta. Uudelleenarviointi ja toimet ovat tarpeen erityisesti SHOK:ien (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) parantamiseen alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. SHOK-järjestelmä ei nyt ole toimiva ja ei tuota kansantaloudellisesti järkeviä maailmanluokan tutkimustuloksia. Useat maailmanluokkaa olevat tutkimusryhmät ovat SHOK-rahoituksen ulkopuolella, vaikka tuottavat tieteellisesti ja kaupallisesti merkittäviä tutkimustuloksia. Kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristön muutoksissa on huomattavaa, että nuoriso ei yleisesti ole enää yhtä kiinnostunut tekniikasta kuin aiemmin ja alan trendikkyys koetaan laskevaksi. Alan tutkimustoiminnan kansainvälisyys Eurooppaan on kuitenkin lisääntynyt tämä on positiivinen asia. Koko tarkasteltavan alan osalta EU:n puiteohjelmat ja ERC:n ohjelmat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Näitä mahdollisuuksia käytetään myös kasvavassa määrin hyväksi. Sen sijaan tutkimusrahoitusinstrumentteja Euroopan ulkopuolelle (esim. Yhdysvaltoihin ja Kaukoidän maihin) ei juurikaan ole, joten yhteydet merkittäviin toimijatahoihin puuttuvat tai ne on jouduttu rakentamaan henkilökohtaisten yhteyksien varaan. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Sähkö-, automaatio-, tietoliikennetekniikka ja elektroniikka ovat suoriutuneet hyvin viimeaikaisissa kansainvälisen tutkimuskentän arvioissa. RAE-arviointi kokonaisarviointina on merkittävä toimenpide ja hyvä myös tuloksiltaan. Bibliometrisen tarkastelun ja kilpaillun kansainvälisen rahoituksen valossa ala on pärjännyt hyvin. Julkaisujen arviointi, joka painottuu tieteellisissä aikakauslehdissä esiintyviin julkaisuihin ja niihin tehtyihin viittauksiin, ei kuitenkaan kaikilla aloilla kohtele tasapuolisesti toimijoita. Monilla aloilla review-konferenssit muodostavat usein merkittävämmän julkaisukanavan. Perinteisemmät bibliometriset järjestelmät eivät huomioi näitä, vaikka ne ovat olleet hyvin esillä tietokannoissa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Insinööritieteissä myös tulosten vaikuttavuutta pitäisi pystyä arvioimaan laajemmin muita indikaattoreita käyttäen. Toisaalta työpaja tunnisti selkeästi, että sen tieteenala on hyvin heterogeeninen, ja usein on kansainvälisesti tärkeää harjoittaa julkaisutoimintaa nimenomaan korkeatasoisissa lehtijulkaisuissa tutkimuksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. 2
3 Etenkin Euroopan osalta alan kansainväliset yhteydet ovat vahvat. Muualla eli kauempana nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksia, esimerkiksi Japanin ja Korean suunnalla. BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) Kiina on ollut hyvä taho alan toiminnan ja teollisuuden kannalta. Myös Venäjä on ainakin tohtorikoulutuksen kannalta mahdollisuus, koska alallamme venäläisillä on tyypillisesti vahva matemaattisfysikaalinen osaamispohja. Huippuyksiköt, akatemiaprofessorit ja FiDiPro-professorit (Finland Distinguished Professor Programme) ovat alalla merkittävä mahdollisuus. Huippuyksiköissä konsortion luoman tutkimusympäristön merkitys ja imu sekä kiinnostavuus lahjakkaiden tutkijoiden rekrytoinnissa nähdään nykyisellään tärkeämpänä avuna kuin raha, joka ei PI:tä (principal investigator) kohden ole suuri. On hyvä jos huippuyksikön PI:lle on jatkossa sallittua hakea myös muutakin akatemiarahoitusta. Akatemiaprofessorit ja FidiPro-professorit tuovat uusia mahdollisuuksia ja voivat luoda uusia ryhmiäkin uusille tutkimusaihealueille esimerkkejä tästä on. Akatemiaprofessoreidenkin olisi hyvä viettää osa ajastaan ulkomailla uudessa ympäristössä tuulettumassa. FiDiPro-professoreita on alalla monta ja heillä on merkitystä. Heillä on kuitenkin vain vähän muuta rahoitusta, mikä heikentää instrumentin hyödyntämistä. Integrointi tutkimusryhmiin voi myös olla ongelma. Myös professoreiden sapattivuosijärjestelmä, jossa rohkaistaan ainakin osa siitä viettämään ulkomailla, tulisi ottaa käyttöön. Sähkötekniikan tutkimuksella on Suomessa hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön muiden alojen kuten terveydenhuollon tekniikan, energia- ja ympäristöalojen sekä materiaalitieteen ja -tekniikan kanssa. Suomen hyödynnettävät kohteet olisi luodattava hyvin. Murrosvaiheessa olisi hyvä tarkastella myös muiden maiden jo onnistuneita toimia. Maassamme olisi syytä muistaa kansalliset näkökohdat, jotta tulos ei valu muualle. Tiettyä fokusointia on kylläkin jo havaittavissa yliopistojen strategioissa joko suoraan tai välillisesti. Tieteiden välinen yhteistyö sovellutusten kautta on tieteenalan vahva puoli. Tekniikan alan toimijoilla on hyvä kyky nähdä koko arvoketju ja tuoda myös tiede tähän yhteyteen. Teollisuuden olemassa oleva tai odotettavissa oleva tarve voi olla alan tai teeman nousun peruste, mutta myös tutkijalähtöinen ( bottom-up ) lähestymistapa voi hyvin puolustaa paikkaansa varsinkin uusien avausten alueella. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tekniikan alojen tohtorikoulutus on hyvin merkittävä osa koulutuskokonaisuutta. Ohjattavia on yliopistoissa keskimäärin liikaa nimenomaan ohjausresursseihin verrattuna. Alan tohtorit ovat sijoittuneet osin vaihtelevasti, mutta työllistyneet hyvin, joten tarvetta on olemassa. Valmistuvien tohtorien määrä on alalla kuitenkin jo melko sopiva. Rekrytointipohjaa olisi hyvä laajentaa erityisesti ulkomaille. Tohtorien ja tohtoreiksi kouluttautuvien määrä teollisuudessa on kasvanut. Aloilla on jossain määrin eroja. Korkean osaamisen vaikuttavuus ei kuitenkaan välttämättä näy kansallisessa vaihtosuhteessa, mikä on ongelma. Akateemisiin tehtäviin pitäisi olla oma nopea tohtoriputki, mutta muuten olisi hyvä olla erilaisen kokemustaustan ihmisillekin mahdollisuuksia. Teollisuudessa kokemusta kerryttäneiden jatkoopiskelijoiden mahdollisuuksia ei pitäisi estää esimerkiksi aikarajoilla tai täyspäiväisyysvaatimuksella. Ikäongelma tulee enemmänkin perustutkintopuolelta. 3
4 Tohtorituotannossa on kova tehokkuusvaatimus, jonka haittapuolena on, että esimerkiksi parhaita julkaisukanavia ei usein ole mahdollista käyttää niiden hitauden takia. Lehtien läpimenoajoissa on kylläkin tapahtunut parannusta. Julkaisumediasta on myös voinut tulla tärkeämpi asia kuin itse tuloksista, vaikka positiivisena puolena on, että kovatasoisen median kynnysvaikutus nostaa julkaistavan tutkimuksen tasoa. Tohtorituotannon fokus tulisi jo siirtää määrästä laatuun. Potentiaalisten nuorten pitäisi saada myös paremmin tietoa siitä, mitä uran edellytykset ovat (urasuunnittelu, mitä CV:hen, h-indeksi). Urapolkujärjestelmissä nähdään paljon mahdollisuuksia. Urapolkujärjestelmä voi antaa mahdollisuudet hyvään uuteen kehitykseen: nuorille lupaaville tekijöille järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden näyttää kykynsä ensin riittävän pitkällä aikavälillä ja tulla sitten arvioiduksi. Samoin se mahdollistaa yliopistoille riskinoton ja nopean panostamisen uusiin tutkimusalueisiin ja tulosten arvioinnin muutaman vuoden jälkeen. Toteutus on maassamme kuitenkin alkuvaiheessa eikä ole vielä kypsynyt tavoitteidensa osalta. Järjestelmän pystytyksessä on keskitytty liiaksi sen tekniseen toteutukseen eli vastattu kysymykseen miten se toteutetaan. Motivointi ja amerikkalaisen mallin soveltaminen kansallisiin tarkoitusperiin on kuitenkin puuttunut, ja yhteinen keskustelu sanalla miksi on jäänyt olennaisesti vähemmälle. Järjestelmän hitaus johtaa myös siihen, että jo hakuvaiheessa menetetään lahjakkuuksia muualle. Samoin urapolkujärjestelmästä poistuvien siirtyminen muihin tehtäviin on tehtävä mahdollisimman jouhevaksi ja prosessi läpinäkyväksi, jotta vältytään kiistoilta siinä vaiheessa. D. Liikkuvuus ja verkostot Suomalainen perusluonne on edelleen kotiseuturakas. Perheen muutto ulkomaille on usein ongelmallinen. Euroopan ulkopuolelle siirtymiseen ei ole liikkuvuusrahoitusinstrumentteja niin, että ne olisivat helpolla tavalla saavutettavissa. Liikkuvuudessa on edelleen varaa parannukseen. Asia on tärkeä. Tutkijavierailuiden kuten myös niiden sisällön järjestämiseen tai varmistamiseen olisi hyvä panostaa, jotta saavutettavissa oleva hyöty maksimoituu. Urapolkujärjestelmissä tyypillisesti edellytetään pitempää tutkijavierailua ulkomaalaiseen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen. Alalla on kuitenkin nykyään myös paljon muita kansainvälisiä yhteyksiä kuin varsinaisesti vaihdoksi tunnistettavaa toimintaa. Nuoret tutkijat saavat aiempaa merkittävästi enemmän kokemusta monikansallisten hankkeiden parissa. Tämä on syytä tunnistaa ja suunnitella instrumentit siten, että kansainvälisyys saadaan kehittymään kokonaisvaltaisella tavalla. Tutkijoita pitäisi yrittää saada järjestelmällisesti vaihtoon kansallisestikin eri tahoille (yliopistot, tutkimuslaitokset, teollisuus) myös lyhyemmille jaksoille. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Kansainvälisesti ottaen meillä laboratorioinfrastruktuurin resurssit ovat heikot. Infrastruktuuri on vain osittain ajan tasalla. Tutkimusryhmillä ei ole enää mahdollisuuksia tarvittavan rahoituksen kerryttämiseen tulevaa infrastruktuurihankintaa varten. Infrastruktuurin saaminen on täten satunnaista silloinkin jos se toteutuu. Alalla välttämättömien pienlaitteidenkin (esimerkiksi hintaluokassa useita kymmeniä tuhansia euroja) hankintarahoitus ja kunnossapidon kustannukset ovat usein ongelmallisia väliinputoajia. Infrastruktuurin puute tai heikkous vie tehoa tieteellisestä 4
5 tuloksesta suhteessa tehtyyn työhön. On myös tunnustettava se tosiseikka, että laitteistojen tehokas rakentaminen ja käyttö vaativat tukihenkilöstöä, jonka puuttuminen saattaa usein olla järkevien investointien esteenä. Maassamme pitäisi kehittää jokin helppo rakenne kalliin tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttöön kuten myös hankintaan. Teollisuuden lahjoituksia ei nykyään enää ole saatavilla ja kansallisesti tärkeässä tutkimustehtävässä toimivat eivät muutenkaan halua toimia laitteistojen kerjääjinä. Tutkimusryhmien oman päätösvallan alla oleva tapa infrastruktuurin perusrahoitukseen olisi saatava. Infrastruktuurissa on usein tarve (tai käytännössä myös puute) sen käyttöön varatulle operaattoritaholle, mutta toisaalta on toivottavaa, että esimerkiksi tohtoriopiskelijat voisivat käydä itse tekemässä mittauksia eri tahoilla tarjolla olevilla laitteistoilla. Useat julkaisukanavat eivät nykyään enää kelpuuta tutkimusraportteja ilman käytännön tuloksia teorian ja simulaatioiden tukena. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Luonnontieteisiin verrattuna insinööritieteiden soveltavamman luonteen merkitys ja tarpeet pitäisi tiedostaa ja ottaa huomioon. Lisäksi perustutkimuksen luonne on erilaista insinööritieteiden alalla ja alan perustutkimukseen olisi saatava lisää resursseja. Vapaata rahoitusta pitäisi olla myös huomattavasti enemmän tutkimusryhmien omassa hallinnassa eikä kiinnitettynä. Aalto-yliopistossa Teknillisen korkeakoulun arvokas brändi on kadonnut ja siten sen vaikutukset ovat katoamassa. Tämä on varsin hälyttävä tosiseikka, johon asioista päättävien tahojen tulisi kiinnittää vakavaa huomiota. 5
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotEnergia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotNäkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta
Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotBiotekniikkaviikon päätapahtuma
Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa
LisätiedotAjatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen
Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotLearning Café työskentelyn tulokset
Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotSuomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen
1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotProfessori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o
Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotKustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet
Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotKasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho
Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotNäkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin
Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotTutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia
Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotA. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotS U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotLiikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotInnovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014
Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotOperaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen
Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotFysiikka. Työryhmän osallistujat
Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotViestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä
Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen
LisätiedotApulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa
Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston johtosäännössä on määritelty professorin ( 34) ja apulaisprofessorin ( 37) kelpoisuusvaatimukset. Tällä
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotKokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.
Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotMuuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!
Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,
LisätiedotTEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla
TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö
LisätiedotMRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari
MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015
1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotSuomen Akatemian kommentit tiedonantoon
Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen
LisätiedotTekesin tunnusluvut DM
Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotTutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen
Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki
LisätiedotÄlykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK
Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotTutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6. Tapio Siik Head of ACE
Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6 Tapio Siik Head of ACE Tapio Siik Koulutus: DI, Ohjelmistotekniikka (TUT), IMD Työkokemus: Softplan, ABB, Intergraph, Nokia, XN-Ventures, Aalto, Harrastukset:
LisätiedotMinkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa?
Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa? Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari 10.4.2008 Riitta Korpela Tutkimusjohtaja, Valio Oy Ravitsemusfysiologian
LisätiedotKilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus
Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
LisätiedotHuippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia
Huippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari 1.11.013 Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia Huippuyksikkökonsepti Huippuyksikköstrategia 1995 Akatemian hallituksen uudet linjaukset
Lisätiedot