KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Transkriptio

1 KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, Matti Kokkala, Tutkimusjohtaja, palvelut ja rakennettu ympäristö Teknologian tutkimuskeskus VTT

2 2 Sisältöä Näkökulmana innovaatioihin tähtäävä tutkimus elinkeinotoiminnassa tai public-private rajapinnassa Mikä KIRA-klusteri? KIRA-klusterin poikkeavat ominaispiirteet Aikajänneongelma: rakennetaan sadaksi vuodeksi, mutta liiketoiminnan aikajänne vuosia Julkisen rahoituksen yleiset kriteerit vs. KIRAtutkimusperinne Haasteet tutkimuksen tekijän näkökulmasta

3 3 Onko KIRA-klusteria olemassa? Klusterien rajat hämärtyvät Järjestelmät (väylät, vesi- ja viemäri, energia, tietoliikenne, palvelut...) laajenevat ja kytkeytyvät toisiinsa. Rakennettu ympäristö muistuttaa yhä enemmän isoa integroitua tehdasta. Rakennettu ympäristö toimii alustana kaikelle muulle toiminnalle KIRA-klusterille ei tilastoinnissa käytössä yleisesti hyväksyttyä määritelmää mutta ei ole parempaakaan käsitettä!

4 4 KIRA-klusteri ja innovaatiotoiminta Pääomavaltaisessa teollisuudessa alihankkijat / konevalmistajat vastaavat usein innovaatioista (vrt. paperitehtaat vs. paperikonevalmistajat). KIRA-alan suomalaisen tuoteteollisuus? Kun lopputuote ei ole yhden toimijan käsissä, tarvitaan myös innovaatioihin useita toimijoita (arvoketju/arvoverkko). Yksittäisen yrityksen innovaatiot perusteltuja, jos riittävä valta arvoverkossa. KIRA-klusterissa harvoin veturiyritystä, jonka intresseissä panostaa niin, että koko muu arvoverkko tulee mukaan? Päähuomio kotimaassa eli kokonaismarkkinat eivät kasva. Julkinen sektori merkittävä businesstoimija, mutta julkista toimijaa koskevat eri säännöt.

5 5 Onnistumisen todennäköisyys ja aika ratkaisevat Markkinataloudessa odotetaan sijoituksille reilua tuottoa; mitä suurempi tuottovaatimus (%), sitä nopeammin sen on syytä tulla. Innovaatiotoiminta on yrityksille sijoitus ja sille odotetaan tuottoa. Yritystoiminnassa tyypillistä 15 20% sijoitetun pääoman tuotto, valtio tavoittelee 2 3% kasvua. Perustutkimus ja peruskoulutus maksavat itsensä takaisin niin pitkän ajan kuluttua, että niihin ei yksityistä rahoitusta löydy. Mikäli hyödyn epäillään valuvan laajasti elinkeinoelämään / yhteiskuntaan, tarvitaan riskille jakajia.

6 6 KIRA haasteena innovaatiojärjestelmälle: tutkimuksen rahoitus Tekes - kriteerinä uuden kv. kasvua hakevan yritystoiminn an potentiaali Julkinen tuki innovaatiotoiminnalle on perusteltua, mikäli yksityisen toimijan näkökulmasta hyödyntämiseen kuluva aika liian pitkä sijoittajalle tai hyödyn epävarmuus suuri Suomen Akatemia - kriteerinä tieteellisyys Nykyisessä tutkimusrahoituskilpailussa tarvitaan huippujulkaisuja tai mahdollisuutta kansainvälisesti kilpailukykyiseen liiketoimintaan Kuka kantaa huolta yhteiskunnan kannalta isojen kysymysten tutkimuksesta, kun elinkeinoelämä on toimijana mutta hyöty/vaikutus niin kaukana / laaja-alainen, että investointi ei perusteltu liiketoiminnan kannalta?

7 7 Haasteita tutkimustahon näkökulmasta Kun ala ei ole tutkimuslähtöinen, on paljon hiljaista tietoa, jota ei julkaisuista löydy. Kun tehdään opinnäytetyö kerrallaan, tehdään myös paljon researchiä eli toistetaan samaa mitä on tehty jo aiemminkin Kokeellinen tutkimus: Investoinnit pitää kattaa tulevien projektien rahoituksella. YLEISESTI Kilpailtuun rahoitukseen liittyy suuret valmistelukustannukset (tyypillisesti 10% ison hankkeen volyymistä) - esim. jos viisi kilpailevaa hakijaa, valmisteluun käytetään 50% itse tutkimustyön kustannuksista - parhaat tutkijat valjastetaan valmisteluun, jolloin tekeminen jää kokemattomien harteille Rahoituksen pirstaleisuus: jos projektirahoitus vähenee oleellisesti tietyltä aiheelta, koko tutkimuslinja kuopataan taloudellisista syistä

8 8 Kysymyksiä? Pitäisikö valtion (ministeriöt, viranomaiset) toimia oman toimintansa kehittämisessä kuin yritykset? Erotetaanko oman toiminnan kehittäminen ja yleinen hyöty, kun valtionhallinto tilaa tutkimusta? Pitäisikö erottaakaan? Kenen vastuulla ovat aiheet, joissa vaikutus (+/-) vuosikymmenien päässä tai osapuolia hyvin laajasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla Löytyykö valtionhallinnosta kykyä hyödyntää tutkimuksen tuloksia?

9 9 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa