Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

Transkriptio

1 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

2 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden rakentaminen helpottuu VTTN 1993 kilpailutukseen perustuva määrärahojen jako Akatemian tulee perustaa huippuyksikköjä yliopistoihin kriteerinä tutkimuksen laatu kansainvälinen arvostus ja rahoitus osaamista tuettava sovellusten kannalta keskeisillä alueilla

3 Huippuyksikköjen lanseeraus ensimmäiset huippuyksiköt OPM nimesi Akatemian esityksen perusteella ehdotettiin 17, nimettiin lisäksi 5 status merkittävin vaikutus asennemuutos

4 koot hyvin vaihtelevia, biokeskuksista pieniin humanistisiin yksiköihin yliopistoille tuloksellisuusrahaa huippuyksiköiden perusteella, yksiköille vaihtelevasti rahoitusta Akatemian lisärahoitusohjelmasta

5 Huippuyksikköstrategia 1997 taustana TTN:n linjaukset yksiköt valittava tieteellisen laadun ja kilpailun perusteella voivat rakentua yhden tutkijan ympärille tai olla laajoja kokonaisuuksia mahdollisuus alan kansainväliseen kärkeen tavoitteena riittävän kriittisen massan saavuttaminen mahdollisuus pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön (6v) huippuyksikkökausia ei rajoiteta

6 Huippuyksikkö koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä muodostaen tutkimus- ja tutkijankoulutusyksikön, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä. Yksiköllä on selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät sekä yhteinen johto

7 Huippuyksikköohjelmien käynnistäminen , valintaprosessi Akatemiaan aiehaku+varsinainen haku kansainvälinen arviointi (ei välttämättä aiehaussa) suoraa ohjelmarahoitusta yksiköille

8 Ensimmäiset huippuyksikköohjelmat kiinnostus tutkijakunnassa suurta (166/51/26) (105/30/16) hakijoista 15-16% rahoitettiin valinnan jälkeen sopimusneuvottelut taustaorganisaatioiden kanssa Tavoitteena sitouttaa organisaatiot tukemaan huippuyksiköitä

9 Huippuyksikköpolitiikan vakiinnuttaminen Hakemuksia arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota haasteellisiin uusiin avauksiin monitieteiseen ja tieteidenväliseen lähestymistapaan systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön nuorten tutkijoiden uran edistämiseen huippuyksikkötoiminnan lisäarvoon ammattitaitoiseen johtamiseen ja hyvään hallinnointiin

10 Huippuyksikköpolitiikan vakiinnuttaminen uudet ohjelmat (143/53/23), (113/44/18) status edelleen tärkeä vetovoimatekijä Suuri yksikköjen määrä käyntikortti ja Huippuyksikkörahoitus yksikköä kohti n. 0,4-0,6 M /v Tarve rahoituksen nostamiseen

11 Haasteita Huippuyksikköohjelmat edelleen tärkeä väline luovien tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöjen edistäjinä ja tukijoina Ohjelmien dynaamisuuden ja uusiutumisen takaaminen Kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen ja verkottamisen laajentaminen (esim. USA, Japani ja Kiina) Integraatio kansalliseen innovaatiojärjestelmään tärkeää Huippuyksiköiden tutkimus- ja toimintasuunnitelmien sovittava taustaorganisaatioiden strategioihin Yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välinen yhteistyö

12 Haasteita huippuyksiköiden määrä on edelleen suuri hakeminen ja arviointi on raskas prosessi arvioinnin kehittäminen yksikkökohtainen hy-rahoitus tulisi olla vahvempi yliopistojen suhtautuminen (strategia) tukee eri tavoin huippuyksiköitä

13 Hyvän kierre Korkeatasoinen, hyvin resurssoitu ja johdettu tutkimus ja luova tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristö Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja näkyvä tutkimus Kansainvälistä vetovoimaa Uusia henkisiä ja aineellisia voimavaroja Uusia innostuneita ja lahjakkaita opiskelijoita Uutta tietoa ja osaamista Uusia, innovatiivisia avauksia