Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Transkriptio

1 Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila

2 Tervetuloa! 2

3 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus 3

4 Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistot, tutkimusosuus Valtion tutkimuslaitokset Ministeriöt Suomen Akatemia Hyvin erilaisia toimijoita Tekes Säätiöt (noin) EU (FP7*) Tiedejärjestelmä on kokonaisuus

5 Rahoituksen kehitys Nousukausi Sen jälkeen rahoitus vähentynyt Yliopistoindeksin leikkaus ja jäädytys Akatemian ja Tekesin rahoituksen väheneminen Samaan aikaan tieteen ja osaamisen tarve entistäkin suurempi 5

6 Rahoituksen kehitys Suomen Akatemia: 2014: kertaluonteinen vähennys 17 miljoonaa 10 miljoonan lisäys ICT 2015 ohjelman perusteella Vuoden 2013 kolmas lisäbudjetti toi 20 miljoonan lisäyksen Koko valtiontalouden ongelmat Valtion budjettitilanne 2014 erittäin heikko Suurimmat erät sosiaali- ja terveyspuolella sekä koulutuksessa 6

7 Kansainvälinen rahoitus uutena mahdollisuutena Horisontti 2020 Merkittävä lisäys Maailman suurin tutkimusohjelma Huippuyksiköissä työskentelevillä keskeinen rooli Aktiivisuutta tarvitaan Muu kansainvälinen rahoitus 7

8 Suomen Akatemian tiedepoliittinen rooli: joitakin komponentteja Alojen sisällä: laadukkaimpien hakemusten rahoittaminen Alojen välillä: temaattiset painotukset, uudet avaukset Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Tiedepoliittinen informaatio: tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus Tieteen puolesta puhuminen 8

9 Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi Julkistettiin syyskuussa 2013 Akatemian toiminta laadukasta ja kustannustehokasta Akatemia toimii erittäin hyvin bottom up moodissa Kehotettiin harkitsemaan strategisempaa otetta (enemmän temaattisia ratkaisuja, ei vain tutkimuslaitosuudistuksen yhteydessä) Ehdotusten jatkokäsittely alkamassa 9

10 Usean suosituksen perustana kysymys rahoituksessa tehtävistä valinnoista Miten tutkimusalojen väliset rahoituksen painotukset muodostuvat? Alhaalta ylös (bottom up, responsive) Tutkijakunnan temaattiset valinnat Ylhäältä alas (top down, strategic) Rahoittajien valinnat Kumpaakin tarvitaan: mikä on oikea tasapaino? 10

11 Suositusten ryhmittelyä Suomen Akatemialle laveampi ja aktiivisempi tiedepoliittinen rooli (ulkoisia ja sisäisiä toimia): Suositukset 1, 4, 5, 6, 7: laajempi rooli ohjauksessa rahoituksen kautta 2: laajempi rooli tiedepolitiikassa informaation kautta 9, 10 : kansainvälistymislinjaukset yhdessä muiden kanssa Rahoituksen menettelyt: 8: kokonaiskustannusmalli; 7: riskitutkimus; 6: ohjelmatoiminta Tutkimuksen hyödyntäminen päätöksenteossa: 3: tarvittaisiin organisaatio tätä tekemään 11

12 Arvioinnin jatkotoimet Laajakantoisia ja erittäin kiinnostavia suosituksia Suuri osa koskettaa Akatemian lisäksi myös muuta tiede- ja innovaatiojärjestelmää OKM ja SA käynnistäneet erilaiset jatkotoimet Akatemian rooli tutkimuksen rahoituksessa Kansainvälistyminen ym Akatemian rooli tiedepoliittisessa päätöksenteossa

13 Tutkimuslaitosuudistus Valtioneuvoston periaatepäätös Merkittävä päätös uudistuksia ollut vireillä jo vuosikymmeniä Useita komponentteja 13

14 Uudistuksen toimenpidekokonaisuudet Rakenteelliset uudistukset: A) Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen B) Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon C) Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen D) Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset: E) Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen F) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen G) Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Uudistuksen toimeenpano ja seuranta: H) Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä I) Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta 14

15 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Luodaan kolmas kilpaillun rahoituksen komponentti Pitkäjänteistä, ongelmalähtöistä, monitieteistä tutkimusta Yhteiskunnallista päätöksentekoa varten tutkimustiedon hyväksikäyttö päätöksenteossa Tutkimuslaitoksilta, Akatemialta ja Tekesiltä kootaan vuoteen 2017 mennessä yhteensä 70 miljoonaa euroa Eli 3,5 % valtiollisesta tutkimusrahoituksesta 15

16 Strategisen tutkimusneuvoston käytössä oleva rahoitus Vuosi Suomen Akatemia 7,5 7,5 7,5 TEKES Tutkimuslaitokset 4,5 32,5 52,5 Yhteensä

17 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Yleisperiaatteet: Rahaa kerätään suuremmiksi kokonaisuuksiksi Kilpailullisen rahan osuutta lisätään maltillisesti Parhaat konsortiot pääsevät hakemaan Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus Monitieteisyys, ilmiölähtöisyys, hallinnon rajojen madaltaminen Valmistelussa paljon pohdittavaa Aikataulu erittäin tiukka 17

18 Esille nousseita huolia Pitkien aikasarjojen ja muiden laajojen aineistojen kohtalo Ohjausjärjestelmä Teemat päättää valtioneuvosto strategisen tutkimuksen neuvoston esityksestä Rahoituksesta päättää strategisen tutkimuksen neuvosto Alueelliset vaikutukset 18

19 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Tieteellinen laatu ja relevanssi päätöksenteon kannalta Vaatii uusia prosesseja (relevanssiarvointi, seuranta) Merkittävä uusi tehtävä 19

20 Kustannusmallit Kokonaiskustannusmalli vs. lisäkustannusmalli Keskustelutilaisuus Akatemia ja OKM arvioivat mallien vaikutukset, valmista vuoden 2014 alkupuolella 20

21 Yhteenveto: lisäkustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen ja selkeä Ei näytä kaikkia kustannuksia voi johtaa kokonaisuuden kannalta huonoihin päätöksiin Osa yleiskuluista katetaan yliopiston tai tutkimuslaitoksen omista rahoista yleiskulujen vähentäminen kannattaa aina Tarjoaa tutkimusrahoittajalle suuren vipuvaikutuksen 21

22 Yhteenveto: kokonaiskustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen periaate: kaikki kustannukset näytetään päätöksenteon kannalta enemmän tietoa käytössä Toteutukset usein tutkijoiden kannalta läpinäkymättömiä ja monimutkaisia mallin käyttö huonosti motivoitua Yleiskulut toteutuman mukaan Kannattaako yksittäisen yliopiston pienentää yleiskulujaan? Rahoittajalla pienempi vipuvaikutus 22

23 Jatko OKM ja Akatemia arvioivat yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kokonaiskustannusmallin ja sen toteutusten ominaisuudet eri osapuolten kannalta Eri näkökulmat: Tutkija, laitos, yliopisto/tutk.laitos, koko järjestelmä Läpinäkyvyys, selkeys, ohjausvaikutukset Menetelmät: rahoitusanalyysi, sidosryhmäkeskustelut, kv. benchmarking Aikataulu: valmistelu 10-12/2013, toteutus 1-4/

24 Tervetuloa ja kiitos! 24