Neurotiede. Työryhmän osallistujat
|
|
- Martta Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) Johdanto Neurotieteen ala on Suomessa vasta saavuttamassa itsenäisen statuksen yliopistotasolla sekä rahoittajien luokituksissa. Suomen Akatemian luokituksissa neurotiede on esiintynyt omana kategorianaan vasta vuodesta 2010 alkaen. European Brain Council'n (EBC) koordinoima projekti, joka arvioi aivosairauksien aiheuttamia kustannuksia Euroopassa julkaistiin tuoreessa European Neuropsychopharmacology -lehdessä 1. Sen ja European College of Neuropsychopharmacologyn (ECNP) koordinoiman alaprojektin Size and Burden and Cost of Disorders of the Brain 2 tulosten mukaan 38,2 % EU maiden kansalaisista kärsii joka vuosi jostain aivoperäisestä häiriötilasta (mental disorder). EBC:n selvitys käsittää kaikkiaan 19 aivojen häiriöiden pääluokkaa, joiden yhteenlasketut kulut vuonna 2010 Euroopassa (EU-27 + Sveitsi, Islanti, Norja) olivat 798 miljardia euroa. Kulut ovat siis suuremmat kuin syöpätautien ja sydän- ja verisuonitautien yhteenlasketut kulut vuosittain. Kustannusten tarkentuminen on lisännyt tietoa tutkimuksen tarpeesta ja katsaukset osoittavatkin, että lisärahoitusta aivotutkimukseen tarvitaan pikaisesti huomattavasti nykyistä enemmän. Näiden tulosten painoarvo on syytä huomioida myös suomalaisen tiedepolitiikan, rahoitusorganisaatioiden ja yliopistojen tasoilla. Olisi ehdottoman tärkeää saada Euroopan komission kahdeksanteen puiteohjelmaan aivotutkimukselle oma kategoriansa ja varmistaa rahoituksen jatkumo perustutkimuksesta kliiniseen tutkimukseen. Tieteenalan tukemiseksi European Brain Council on ehdottanut vuoden 2014 nimeämistä Aivojen Vuodeksi (European Brain Year; projects/eyob/). A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Neurotieteen taso Euroopassa on erinomainen mitattuna tieteellisten julkaisujen määrällä ja siteerauksilla. Myös Suomessa tutkimuksen laatu ja taso on monessa neurotieteen keskittymässä kehittynyt kansainväliselle huipputasolle. Tuloksia julkaistaan usein alan parhaissa lehdissä, mutta suhteellisen alhaisen rahoituksen määrän takia julkaisumäärät eivät yllä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa tai Ranskassa toimivien suurten tutkimusyksiköiden tasolle. Kansainvälinen verkostoituminen on kuitenkin neurotieteen alalla viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi ja mahdollistanut isojen aineistojen keräämisen ja tutkimuksen. Suomalaiset neurotieteilijät osallistuvat melko aktiivisesti tutkimuskonsortioihin mm. EUrahoituksella, mutta tutkimus- ja koulutusverkostoihin osallistumista tulisi edelleen lisätä. 1
2 Tutkimuksen toimintaympäristö ja siihen liittyvä infrastruktuuri (esim. solu- ja kokoaivotason kuvantaminen) on yleisesti ottaen kalliimpaa neurotieteessä kuin monilla muilla aloilla. Infrastruktuurin kehittäminen on luonut edellytyksiä toimintaympäristön kehittymiselle; huippututkijat tulevat huippulaitteistojen luo, ajanmukainen infrastruktuuri houkuttelevuutta esim. FiDiPro tai post doc -hakuihin liittyen. Uusi yliopistolaki ja sen myötä muuttuneet rahoitusjärjestelmät ovat aiheuttaneet tutkimushenkilökunnan työskentelyä vaikeuttavia teknisiä ongelmia. Yliopistot ovat muuttuneet liiketoimintaympäristöksi, jossa taloushallinto toimii edelleen valtion viraston rakenteella. Tutkimustoimintaa haittaa mm. siirrettävien rahaerien puuttuminen. Kokonaiskustannusmalli on raskas ja monimutkainen hallintomalli, jonka myötä apurahojen myöntömäärät ovat vähentyneet. Apurahojen myöntösummat eivät ole kuitenkaan kasvaneet tutkijan näkökulmasta eikä malli ole vähentänyt rahoituksen pirstaleisuutta. SHOKit (Strategisen osaamisen huippukeskittymät) eivät ole tuoneet neurotieteen alueelle edistystä. Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä, SalWe, jonka alueelle neurotiede luonnollisesti kuuluu, on tällä hetkellä kanavoitu lähinnä laitekehityksen ja ravitsemuksen tukemiseen. Työryhmä korostaa, että SHOKeissa painotetaan liikaa keksintöjä ilman innovaatioita. Kehittämisen varaa olisi siinä, miten kanavoida teollisuus hyödyntämään aivotutkimusta ja päinvastoin. Erityisesti aivosairauksiin suunnattuun lääkekehitykseen tarvittaisiin panostusta, sillä isojen lääketehtaiden fokus on keskushermoston ulkopuolella. Pieniä ja keskisuuria eurooppalaisia (siis ei pelkästään suomalaisia) yrityksiä tulisi tukea lääke- ja potilastutkimusten sekä apulaitteistojen kehittämiseksi yhdessä neurotieteen tutkijoiden kanssa. Voisiko esimerkiksi SHOKeja ja muuta Tekes-rahoitusta kanavoida tähän? B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Neurotiede on tieteidenvälinen ala, jonka kansainvälistä tasoa on tilastollisesti vaikea arvioida bibliometriikan ja rahoitustilastojen puuttuessa, sillä vuoteen 2010 asti neurotiede on sisällytetty muihin tieteisiin. Jatkossa olisi tärkeää saada koko neurotieteen alan spektri luokituksen alle. Myös psykologian asemaa luokituksessa tulisi tarkemmin arvioida, sillä psykologit ovat usein mukana neurotieteen alan kliinisissä tutkimuksissa ja käyttäytymistestauksissa. Suomessa neurotiede on huomattavan suuri tieteenala ja vahvuusala, jonka kansalliset ja kansainväliset yhteydet ovat kehittyneitä. Suurimmat neurotieteen keskittymät ovat Helsingin yliopistossa (Neurotieteen tutkimuskeskus, Biotieteiden laitos, Biolääketieteen laitos ja Biotekniikan instituutti), Aalto-yliopistossa (Kylmälaboratorio ja Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos) ja Itä-Suomen yliopistossa (Kuopion A.I. Virtanen Instituutti ja Lääketieteen laitos). Lisäksi Turussa on useita neurotieteen tutkimusryhmiä Turku Brain & Mind Centerin (ml. PET-keskus) yhteydessä ja Oulussa biofysikaalisen neurotieteen tutkimusryhmä. Yliopistot ovat profiloituneet varsin selkeästi eikä neurotutkimuksessa niiden välillä ole suurta päällekkäisyyttä. Keskittymien välisen yhteistyön kehittäminen edelleen on kuitenkin erittäin 2
3 tärkeää. Verkostoituminen lisää monitieteisen tiedon omaksumista ja infrastruktuurien hyödyntämistä mm. Biokeskus Suomen kautta. Neurotieteen alalla toimii vuonna 2012 ainoastaan yksi Suomen Akatemian huippuyksikkö: Molekulaarisen ja integratiivisen neurotieteen huippuyksikkö (johtaja Mart Saarma). Akatemiaprofessoreita neurotieteen alalla on vuonna 2012 kolme: Riitta Hari (Aalto-yliopisto), Riitta Salmelin (Aalto-yliopisto) ja Mart Saarma (Helsingin yliopisto) ja FiDiPro-professoreita (Finland Distinguished Professor Programme) laskennallisen neurotieteen alalla Aalto-yliopistossa kaksi: Josef Rauschecker ja János Kertész. Työryhmän jäsenet eivät usko FiDiPro -rahoitusmuodon erityisemmin hyödyttävän Suomen tieteen kehitystä. Paremmaksi vaihtoehdoksi ehdotettiin houkuttelevan rahoituksen kohdentamista nuorempiin huippututkijoihin, joiden sitouttaminen Suomen tiedeyhteisöön aktivoisi koko tiedekenttää. Neurotieteen tämän hetken hot spot -alueita ovat erityisesti 1) neuroinformatiikka, joka soveltuu ihmisen aivojen perustutkimukseen sekä yksilölliseen sairauksien hoitoon; 2) elävien eläinten aivojen kuvantaminen, jossa pystytään solutason mekanistiseen tutkimiseen ja yhdistämään hienorakennemuutokset käyttäytymiseen; 3) epigenetiikka (paradigmojen muutokset); 4) ravitsemuksen vaikutus aivojen toimintaan; ja 5) biomarkkerit yksilölliseen sairauksien hoitoon. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Neurotieteen alan tohtorikoulutettavia opiskelee ainakin seuraavissa suomalaisissa tohtoriohjelmissa yhteensä noin 125 rekisteröityä opiskelijaa/vuosi, joista noin 35 % opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella: Finnish Graduate School of Neuroscience (50 opiskelijaa) Doctoral Program in Molecular Medicine (54 opiskelijaa) Helsinki Graduate Program in Biotechnology and Molecular Biology (6-7 opiskelijaa) Graduate School in Pharmaceutical Research (4 opiskelijaa) Turku Doctoral Programme of Biomedical Sciences (2-3 opiskelijaa) Drug Discovery Graduate School (4 opiskelijaa) National Doctoral Programme in Informational and Structural Biology (1-2 opiskelijaa) Biocenter Oulu Doctoral Program (1 opiskelija) Tohtoriohjelmista valmistuneet neurotieteen tohtorit ovat sijoittuneet työmarkkinoille seuraavasti (FGSN-tohtoriohjelmasta väitelleiden työuran seuranta vuosina , väitelleitä yhteensä 71): 70 % on jatkanut post doc -vaiheeseen (näistä puolet ulkomaisiin ja puolet kotimaisiin yliopistoihin), 13 % sairaaloihin, 13 % teollisuuteen, 3 % tutkimuslaitoksiin ja 3 % julkishallintoon. Yleisesti ottaen neurotieteen tohtorien työllisyystilanne on erittäin hyvä. Sekä tutkija- että asiantuntijatohtorien tarve neurotieteen alalla on suuri väestön vanhenemisen ja aivosairauksien yhteiskuntaa kuormittavan taakan takia. Tohtoreiden sijoittumista muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin edistetään tohtoriohjelmien monipuolisella koulutustarjonnalla. Yhtenä erinomaisena malliesimerkkinä toimii Tohtoreita yrityksiin -hanke, jota rahoittavat mm. 3
4 Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin ja Espoon kaupungit sekä Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Hankkeen tavoitteena on tohtorikoulutuksen kehittäminen siten, että se antaa paremmat valmiudet vaativiin asiantuntijatehtäviin myös tutkimussektorin ulkopuolella. Lisäksi parannetaan yritysten ja tohtoriohjelmien (yliopistojen) välistä vuorovaikutusta ja koulutetaan myös yritysten tarpeita ajatellen osaavaa työvoimaa. Tutkijakoulutukiryhmän lausunto tohtorinkoulutuksen kehittämiseksi huolestuttaa työryhmän jäseniä. Huolena on erityisesti tohtorinkoulutuksen laadun heikentyminen, mikäli Suomen Akatemian järjestämä kilpailtu hakumenetelmä puretaan. Vaarana on myös, että tohtorinkoulutukseen varattu rahoitus hukkuu yliopistojen muihin rahoituskohteisiin, jos opetusja kulttuuriministeriön tohtorinkoulutuspaikkoihin varattu rahoitus ohjataan suoraan yliopistoille ilman siihen osoitettua korvamerkintää. Neurotieteen työryhmä kannattaa ehdottomasti kilpaillun rahoitusmenetelmän säilyttämistä Suomen Akatemialla tohtorinkoulutuksen laadun ja jatkuvuuden säilyttämiseksi. Tohtorikoulutuksen muuttuvassa tilanteessa on myös huomioitava se, että kansallisten verkostokoulujentoiminta vaikeutuu oleellisesti. Nämä muutokset ovat olleet myös taustana päätökselle kansallisen neurotieteen tutkijakoulun (Finnish Graduate School of Neuroscience, FGSN) lakkauttamiseksi vuonna Neurotieteen tohtorinkoulutus korvataan jatkossa paikallisilla tohtoriohjelmilla (ml. Helsingin ja Aalto-yliopiston yhteisellä tohtoriohjelmalla Doctoral Program Brain & Mind). Tohtorikoulutettavien paikat myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kaikkien neurotieteen tohtoreiden monialainen koulutus on turvattava! D. Liikkuvuus ja verkostot Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen on neurotieteen alalla viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi isojen kansainvälisten tutkimushankkeiden kautta. Tutkimuskonsortioihin ja kansainvälisiin infrastruktuureihin verkostoitumista tulisi kuitenkin kehittää edelleen. Suomessa neurotieteen alalla on kansainvälisten tutkijoiden osuus suuri. Helsingin yliopistossa neurotieteen tutkimusyksiköissä on hyviä kansainvälisiä tutkijatohtoreita jo varsin paljon, mutta muihin yliopistoihin kansainvälisiä post doc -tutkijoita tarvitaan vielä lisää. On opittava markkinoimaan omia vahvuuksia paremmin kansainvälisen houkuttavuuden kasvattamiseksi. Opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kiinnostuksen hiipuminen tutkijanuraa kohtaan on vähentänyt intoa post doc -vaiheen suorittamiseen ulkomailla. Tämä on kaikkia luonnontieteen aloja koskeva huolestuttava piirre, koska kokemus ulkomaisista yliopistoista on tutkijan koulutuksessa tärkeää. Eurooppalaisten laboratorioiden houkuttavuus on kuitenkin lisääntynyt suhteessa Yhdysvaltoihin. Tohtoriohjelmien välinen yhteistyö tohtorinkoulutuksen muuttuvassa tilanteessa on entistä tärkeämpää tutkijoiden liikkuvuuden ja verkostoituminen lisäämiseksi. Tohtoriohjelmien kautta tohtorikoulutettavat ovat voineet hakea avustusta tutkimustyötään tukevia kurssimatkoja tai laboratoriovierailuja varten. Tätä toimintaa olisi tuettava jatkossakin, koska Suomen Akatemian ja säätiöiden apurahat on yleensä suunnattu vasta post doc -vaiheen tutkijoille. 4
5 Tohtoriohjelmien osallistuminen kansainvälisiin koulutusverkostoihin on lisääntynyt. BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) erityisesti Venäjä on neurotieteen alalla tärkeä yhteistyökumppani. CIMO Winter School on tuonut jo 15 vuoden ajan lahjakkaita venäläisiä opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin väitöskirjatyöntekijöiksi neurotieteellisiin projekteihin. FGSN-tohtoriohjelma (Kai Kaila, Helsingin yliopisto) koordinoi EU-rahoitteista Tempus-ohjelman projektia Postgraduate training network in biotechnology of neurosciences (BioN), joka kehittää neurotieteellistä yhteistyötä ja tohtorinkoulutusverkostoa venäläisten ja eurooppalaisten yliopistojen välille (6 partneriyliopistoa Venäjällä ja 5 EU-maissa). Helsingin yliopiston ja kiinalaisen Wuhan-yliopiston välinen yhteistyö on myös toiminut jo useiden vuosien ajan erityisesti biotieteellisen alan nuorten tutkijoiden rekrytointikanavana Suomeen. Tällaisia paikallisia opiskelijoiden valintamenetelmiä tarvittaisiin myös mm. Intiaan, jotta Suomeen voitaisiin helpommin rekrytoida lahjakkaita nuoria neurotieteen tutkijoita. Kansallisen verkostoitumisen kannalta on Suomen Aivotutkimusseuran toiminta ollut tärkeässä asemassa. Se toimii myös siltana eri tohtoriohjelmissa opiskelevien neurotieteen tohtorikoulutettavien välillä Euroopan laajuisesti (FENS:n kautta). E. Tutkimuksen infrastruktuurit Monitieteellisten kampusten kehittäminen on huomattavasti parantanut neurotieteellisten metodologioiden ja laitteistojen saatavuutta eri yliopistoissa ja niiden välillä. Neurotieteen osuutta kansallisissa infrastruktuurirakenteissa pitää edelleen vahvistaa siten, että kehitetään toisiaan täydentäviä, yliopistojen profiloitumista tukevia ja interaktioihin kannustavia neurotieteellisiä infrastruktuureja. Keskitetyt infrastruktuurihaut sekä kansallisella että yliopistojen tasolla ovat tärkeitä suurten laitteistojen hankinnan ja tutkimuksen kehittymisen kannalta. Biokeskus Suomella on erittäin suuri merkitys suomalaisen tutkimuksen infrastruktuurirakenteelle ja teknologisten platformien asiantuntemuksen ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Biokeskus Suomen kautta ovat neurotieteen tutkijoiden käytössä mm. MRI- ja PET-keskukset sekä malliorganismeihin erikoistuneet yksiköt. Muita tärkeitä neurotieteen infrastruktuureja ovat mm Kylmälaboratorion aivokuvantamisyksikkö ja Euroopan aivopankit (BrainNet Europe, ml. Kuopio). F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Euroopan komission 7. puiteohjelman yhteyteen on perustettu Euroopan tutkimusalueen ERA:n (European Research Area) joint programming, jonka ensimmäiseksi teemaksi on ehdotettu neurodegeneratiivisia sairauksia. Tämä kansallisten rahoitusorganisaatioiden ylläpitämä rahoitusmuoto on kuitenkin kokonaisuudessaan vähäinen ja erillistä aivotutkimukseen suunnattua EU-rahoitusta tarvitaan kuten ECNP/EBC -katsauksissa 1,2 todetaan. Alan rahoitustarvetta on korostettava sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työryhmä ehdottaa perustettavaksi Suomen Akatemian ja Tekesin alaiseksi elimeksi neurotieteen neuvottelukuntaa/ohjelmaa, jota kautta Suomen neurotieteen tutkijat voisivat yhteisellä äänellä vaikuttaa Euroopan komission tulevien puiteohjelmien rakenteisiin ja muihin tärkeisiin tiedepoliittisiin asioihin. On tärkeää saada esitettyä EU:n työelimille suomalaisen neurotieteen vahvuudet ja erityistarpeet. 5
6 Monitieteiselle neurotutkimukselle tarvittaisiin myös uusia rahoitusinstrumenttimalleja mm. tutkijalähtöisten innovaatioiden kehittämiseen. Tekesin ja Suomen Akatemian rahoitusmallien hybridi voisi tukea strategisia uusia avauksia ja tutkijan ja yritysten yhteistyön kehittämistä. Tärkeää olisi kuitenkin kehittää rahoitusmalleja niin, että yhteistyökumppanina voisi olla esimerkiksi eurooppalainen lääke- tai laitefirma. ECNP/EBC Report 2011: 1) Cost of disorders of the brain in Europe On behalf of the CDBE2010 study group: Gustavsson A, Svensson M, Jacobi F, Allgulander C, Alonso J, et al. EurNeuropsychopharmacol Oct;21(10): ) The size and burden of mental disorders and other disorders of the brain in Europe Wittchen HU, Jacobi F, Rehm J, Gustavsson A, Svensson M, et al. EurNeuropsychopharmacol Sep;21(9):
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotAjankohtaista Marie Curie -ohjelmassa
Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotMuita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen
Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa
LisätiedotNuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut
Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin
LisätiedotS U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010
S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn
LisätiedotEnergia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotProfessori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o
Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki
LisätiedotSarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk
Konsensuskokous 2012 "Kohti parempaa vanhuutta" Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tulevaisuus Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia,
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotNeljä askelta Horisonttiin
Neljä askelta Horisonttiin Startti 2020 Kuopio 27.3.2014 EU-rahoitusmahdollisuudet Pohjois-Savossa Heini Günther, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Horisontti 2020 (2014 2020) - rahoitusta
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotBiotekniikkaviikon päätapahtuma
Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
LisätiedotKANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA
KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotTOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA
TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen
LisätiedotGenetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Työryhmän osallistujat Kai Lindström, Åbo Akademi (puheenjohtaja) Mikko Frilander, Helsingin yliopisto Esa Hohtola, Oulun yliopisto Juha Partanen, Helsingin
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotKielten tohtoriohjelma
Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille
LisätiedotKansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
LisätiedotLääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot
Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotKeskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen
Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotTohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla
Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia
LisätiedotA. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015
1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja
LisätiedotHEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotHYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014. Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi
HYVÄ HANKE koulutus Horisontti 2020 ja pk-yritykset 10.09.2014 Jukka Kohonen, H2020 SME NCP www.tekes.eu Horisontti2020@tekes.fi Mitä aiheita rahoitetaan? 7 suurta teemaa: 1. Terveys, väestönmuutos, hyvinvointi
LisätiedotSuomen Akatemian kommentit tiedonantoon
Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotElintarviketieteet ja ravitsemustiede
Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotMitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?
Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.
LisätiedotTutkimuksen rahoituspäätökset 2018
Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus 2000 2018 Milj. euroa 500 450 2018 yhteensä 429,3 milj 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotEläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa
DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotFysiikka. Työryhmän osallistujat
Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotKliiniset lääketieteet
Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotTilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018
Tilaisuuden avaus -Hakuinfo Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja 07.02.2019 Helsinki 1 ACADEMY OF FINLAND 2018 Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin
LisätiedotSuuntana Yhdysvallat
Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää
LisätiedotTUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto
TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, 3.2.2010 Ajankohtaista tutkijakouluista Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto 1 4.2.2010 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN opetusministeriö siirsi 1.1.2008
LisätiedotSopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2
LisätiedotMitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?
Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotBiokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia
Biokemia ja biofysiikka, solu- ja molekyylibiologia Työryhmän osallistujat Reijo Lahti, Turun yliopisto (puheenjohtaja) Kalervo Hiltunen, Oulun yliopisto Pekka Hänninen, Turun yliopisto Kari Keinänen,
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotTyöharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep
Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu
LisätiedotEU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma 2014 2020 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta: mm. Horisontti
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotLaatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012. Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä
Varapääjohtaja Anneli Pauli Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto Euroopan Komissio Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012 Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä Arvoisat presidentit,
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotVäitöskirjatutkija vaihdossa ja ulkomailla. Laura Lalu Kansainvälisen liikkuvuuden palvelut Koulutus ja oppiminen
Väitöskirjatutkija vaihdossa ja ulkomailla Laura Lalu Kansainvälisen liikkuvuuden palvelut Koulutus ja oppiminen 28.1.2019 Erasmus+ Opiskelijavaihto ja harjoittelu kahdenväliset yhteistyöyliopistot + Nordic
LisätiedotJyväskylän yliopisto 2004 2008
Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen
LisätiedotTerveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015
Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,
LisätiedotYliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet
Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto
LisätiedotISAT-painoalojen ulkoinen arviointi
ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotMetsätieteet. Työryhmän osallistujat
Metsätieteet Työryhmän osallistujat Paavo Pelkonen, Itä-Suomen yliopisto (puheenjohtaja) Annika Kangas, Helsingin yliopisto Pekka Ollonqvist, Metla Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Erkki Tomppo, Metla
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotSUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)
Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä
LisätiedotICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,
LisätiedotTUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009
1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen
LisätiedotFulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja
Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille Johanna Lahti, apulaisjohtaja Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain kansojen keskinäistä ymmärrystä
Lisätiedot