Energia- ja ympäristötekniikka

Transkriptio

1 Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Peter Lund, Aalto-yliopisto Risto Raiko, Tampereen teknillinen yliopisto Rainer Salomaa, Aalto-yliopisto Teemu Turunen-Saaresti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle A.1. Mikä merkitys TKI-toimintaympäristön muutoksilla on tieteenalalle? Suhdanneherkkyys vaikuttaa alalle kohdistuviin investointeihin ja tätä kautta myös tutkimusryhmille suuntautuvaan rahoitukseen. Esimerkiksi 1970-luvulla ollut investointibuumi johti merkittävien tutkimusryhmien syntyyn sekä teollisuudessa että yliopistoissa poltto- ja kattilatekniikan alalla. Suhdanteiden muuttuessa nämä ryhmät kuitenkin hävisivät lähes kokonaan. Kyseinen suhdannevaikutus on johtanut myös siihen, ettei tietyistä ikäryhmistä löydy alan osaajia eikä eläköitymisen myötä korvaavia työntekijöitä. Myös energiayhtiöt luopuivat insinööriosaamisesta. Toimintaympäristö on globalisoitunut, eikä siinä voida toimia pelkästään kansallisen katsantokannan mukaan. Globalisoitunut toiminta vaatisi kansainvälistä työnjakoa toimiakseen tehokkaasti. EU:n tasolla on resursseja enemmän saatavilla, vaikkakin on todettu myös, että energia- ja ympäristöalan rahoitus on tippunut siirryttäessä FP6:sta FP7:aan. Suomi on tässä kohden ollut poikkeus rahoittaessaan alan TKI-toimintaa enemmän kuin muut OECD- maat. Tulevaisuudessa FP8:ssa energia- ja ympäristöalalle on odotettavissa enemmän rahoitusta. Globaalit hankkeet ovat isoja, ja osallistuakseen niihin on toimijan myös oltava riittävän suuri. Jotta näissä hankkeissa voitaisiin olla mukana, vaatisi se onnistuakseen kansallisen yhteistyön lisäämistä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toimii instanssi/sateenvarjo, jonka alla erilaisten pienempien yksikköjen toimijat tekevät yhteistyötä ja näin pystyvät osallistumaan suuriin hankkeisiin. Globaalitoimintaympäristö on selvästi sekä haaste että mahdollisuus tieteenalalle. Tällaisessa toimintaympäristössä Suomi ei kykene olemaan hyvä kaikessa, vaan olisi keskityttävä olemaan parhaita joissakin tietyissä asioissa/aloilla. TKI-toimintaympäristössä on Kiinan ja Intian vaikutus kasvava, mutta tällä hetkellä alan ulkomainen verkostoituminen toteutuu lähinnä EU:n puitteissa. Uudet energiatekniikat ovat tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa ja muutos on nopeaa. Koulutus ei pysty vastaamaan alan osaajien tarpeeseen koulutusjärjestelmän rakenteiden ollessa jäykkiä ja hitaita. Eikä vanhoista aloista luopuminenkaan tunnu onnistuvan. 1

2 Suomessa ei alalla ole rahallista resurssipulaa, vaan ongelmana on lähinnä se, miten resursseja käytetään ja mihin niitä ohjataan. Energiatuotanto on Suomessa monipuolista ja teollisuus edelleen vahvaa, mikä on positiivista. Se kuitenkin myös luo jäykkyyttä muuntautua uusille ja kehittyville tekniikan alueille. Ongelmaksi koetaan se, että Suomessa on vähän riskipääomia ja vähäiset toimijat eivät ota riskejä, vaan sijoittavat mieluummin konservatiiviseen tekniikkaan. Lisäksi ideoita on vähän ja riskit ovat suuria. Yliopistojen tulisi kyetä kehittämään uusia ajatuksia ja ideoita pidemmälle, jotta ne olisivat houkuttelevampia riskisijoittajille. Työnjakoa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken tulisi TKI-toiminnassa selkeyttää. Tavoitteena olisi saada alalle enemmän spin-off yrityksiä, joilla olisi houkuttelevia ideoita suurille toimijoille. Energia- ja ympäristötekniikan alalle on perustettu strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). SHOK:sta saadut kokemukset ovat osoittautuneet ristiriitaisiksi. On ollut näkemyksiä, että SHOK:n hankkeista perustutkimukselliset hankkeet olisivat jääneet pois, ja toimijoiden kesken on esiintynyt riitelyä ja tehdyt sopimukset ovat rajoittaneet TKI-toimintaa. Hyvänä asiana on nähty, että SHOK on tuonut yrityksille pitkäjänteisyyttä TKI-toimintaan ja sillä on selvästi tahtoa tukea huippututkimusta. SHOK:n ja Tekesin työnjakoa tulisi selkeyttää ja yliopistot saisivat olla aktiivisemmin mukana tuomassa tieteellisyyttä hankkeisiin. Yliopistojen toiminta SHOK:ssa voisi myös olla yhtenäisempää. Myös SHOK:n ja Akatemian keskinäinen rooli on koettu jäsentymättömäksi. Keskustelua päämääristä ja työnjaosta SHOK:n ja Akatemian kesken tulisi lisätä. A.2. Mitkä muut kansalliset ja kansainväliset TKI-toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja miten? Yliopistoissa toteutettu kokonaiskustannusmalli on nähty haastavana energia- ja ympäristötekniikan alan TKI-toimintaympäristön kannalta, jossa tyypillisesti tehdään konkreettisia koelaitteita. Ongelmana nähtiin myös se, etteivät suomalaiset toimijat ole mukana isoissa eurooppalaisissa infrastruktuurihankkeissa. Esimerkiksi Norjassa tällainen hanke on ESFRIohjelmaan valittu CCS-infra, Tanskan Windscanner ja Espanjan Plataforma Almeria. Suuremman TKI-infrastruktuurin rakentaminen ja käytön sopiminen kansallisesti ei toimi. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso B.1. Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Esim. mikä on tieteenalan kehityksessä Suomessa erityislaatuista muihin maihin verrattuna? Mikä merkitys BRICmaiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella on alan suomalaiselle tutkimukselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Rahoitus ei ohjaa suomalaista tutkimusta suuriin ja tieteellisesti vaativiin hankkeisiin. Tieteenala on kehittynyt vahvan teknologiateollisuuden ympärille, jossa metsäteollisuus on ollut vaikuttava toimija. BRIC-maiden ja Turkin vaikutus tutkimukseen on kasvava ja Suomen tulisi luoda näihin maihin kontakteja, jotta pysyttäisiin myös tulevaisuudessa kansainvälisesti kilpailukykyisenä tieteenalana. 2

3 B.2. Minkälaiset kansainväliset yhteydet alalla on? Näkyvyys on kansainvälisesti heikko ja esimerkiksi KTH:lla on sivutoimipiste Tsinghuan yliopistossa Kiinassa, mikä suomalaisilta yliopistoilta puuttuu. Kansainvälinen näkyvyys tulisi koordinoida kansallisesti. Nykyiset kansainväliset yhteydet on luotu lähinnä eurooppalaisiin kumppaneihin, poikkeuksena ydintekniikan ala, jossa globaalit yhteydet ovat tiiviit. B.3. Mikä on tieteenalan kansainvälinen taso? (esim. bibliometriikka, kilpailtu kansainvälinen rahoitus) Energia- ja ympäristötekniikan ala on bibliometrisissä tilastoissa alisuorittaja verrattuna alan TKI toiminnassa käytettyyn rahamäärään. Alan tieteelliseen laatuun ja laadukkaiden julkaisujen tuottamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Alalla ollaan vahvoja tekniikan ja teknologia soveltamisessa, eikä niinkään tieteellisessä toiminnassa. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, ettei yliopistoissa ole vahvoja julkaisemisen perinteitä energia- ja ympäristötekniikan alalla eivätkä työskentelytavat ja rahoitusmekanismit tue julkaisemista. Lisäksi on koettu, että Tekesiltä on liian helposti saatavilla rahoitusta, johon ei tarvita tieteellisiä meriittejä. Aiemmin Suomi tarvitsi ennemminkin hyviä diplomi-insinöörejä kuin tohtoreita, mutta tilanne on nyt muuttunut. Tätä ajatellen tulisi miettiä sitä, kuinka paljon panoksia laitetaan tieteeseen ja paljonko opetukseen. Hyvä tutkimus ja opetus kulkevat kuitenkin käsi kädessä. B.4. Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen: miten ollaan mukana niiden tutkimuksessa? Mitkä ovat ne lupaavat, kriittiseltä massaltaan vielä pienet ja aluillaan olevat alat, joilla voi olla tulevaisuudessa suuri potentiaali tieteenalan kehityksessä? Miten alat voidaan tunnistaa? Miten kokeiluihin ja riskinottoon voidaan kannustaa? Nousevat alat ja teemat kehittyvät tieteenalojen välisillä alueilla, tieteenalueen reunoilla ja yksiköissä, jotka tekevät korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta. Esimerkkinä lupaavasta alasta mainittakoon älykkäät verkot (smart grid). Tieteenalojen yhteistyötä (esim. insinööritieteet ja humaaniset alat) tulisi kyetä tuomaan yhteen projekteissa, joissa tutkittaisiin suuria kokonaisuuksia aina loppukäyttäjistä laitteiden ja toimintojen takana olevaan teknologiaan. B.5. Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä merkittävää tutkimuksen uudelleensuuntautumista? Onko tunnistettavissa paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja? Tiede on tulevaisuudessa näkyvämmässä osassa energia- ja ympäristöalalla. Yliopistojen tulisi kyetä kertomaan, mitä tutkitaan ja pyrkiä saamaan yrityksiä mukaan. Tohtoreja tulee työskentelemään enemmän yrityksissä ja tämä tukee muutosta. B.6. Mikä on tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle lähitulevaisuudessa? Tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle on merkittävä. 3

4 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus C.1. Tohtoritarve Tohtoritarve sekä teollisuudessa että yliopistoissa on kasvava. Tällä hetkellä alalla on erittäin hyvä työllisyystilanne, mikä lisää myös tohtorien tarvetta. C.2. Miten tohtorit sijoittuvat / tulisi sijoittua tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin? Miten tohtorien sijoittumista voidaan edistää muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin? Tohtorit sijoittuvat ja tohtoreiden tulisi sijoittua sekä teollisuuden työtehtäviin että akateemisiin tutkimus- ja opetustehtäviin. Tohtorien sijoittumista teollisuuden palvelukseen voidaan edistää kouluttamalla monitaitoisia, rohkeita ja insinööritaitoja (kädentaidot) omaavia tohtoreita. Koulutuksessa tulee olla mahdollista käyttää ajantasaisia laboratorioita ja laboratoriovälineitä. Tohtorikoulutuksen volyymiä tulisi kasvattaa ja alalle perustaa suurempi(a) tohtoriohjelm(i)a. D. Liikkuvuus ja verkostot D.1. Mitkä ovat kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet ja ongelmat tutkimustyössä tieteenalalla, tieteidenvälisesti ja eri sektorien välillä? Kansainvälinen liikkuvuus on vähentynyt, vaikka suomalaiselle osaamiselle (esim. bioenergiatekniikka) on kysyntää ulkomailla. D.2. Minkälaista liikkuvuus on ja miten sitä voidaan tukea? Lyhyemmät vaihdot voisivat olla houkuttelevampia etenkin perheellisten tutkijoiden keskuudessa. Asunnon saamista ulkomailta tulisi helpottaa ja muiden kuin palkkakustannusten kattamiseen saisi olla varoja. D.3. Mitkä ovat keskeisimmät verkostoitumisen ja yhteistyön muodot sekä mahdollisuudet ja ongelmat tutkijoiden ja eri sektoreiden välillä kansallisesti ja kansainvälisesti? Tutkijavaihdossa ongelmana on löytää töitä myös puolisolle. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Tutkimuksen infrastruktuurien hallintaan ja uudistamiseen tarvitaan kansallisen toiminnan koordinoija. Koordinoijana voisi toimia esimerkiksi Cleen Oy, Akatemia, Tekes tai Sitra. 4

5 F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset - energia-alan kansallista koordinaatiota varten tarvitaan toimija - lisää panostusta infrastruktuuriin - kansainvälinen verkostoituminen (esim. Kiinan toimisto) - selkeät mittarit, joita seurataan - kaksin /kolminkertaistetaan tutkijakoulupaikat - energia-alan perustutkimuksen rahoituksen osuuden lisääminen (esim. Akatemia rahoituksen kolminkertaistaminen). 5