A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
|
|
- Kirsi Korhonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto Eija Kärnä, Itä-Suomen yliopisto Elina Lahelma, Helsingin yliopisto Jari Lavonen, Helsingin yliopisto Risto Rinne, Turun yliopisto Eero Ropo, Tampereen yliopisto Marja Vauras, Turun yliopisto Hilkka Roisko, Tampereen yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteille on tapahtunut sama kuin mitä on tapahtunut koko Suomen tiedemaailmalle (vahvat yksittäiset yksiköt, keskittäminen, profiloituminen, julkaisupaine, talousasiat jne.). Monet muutokseen liittyvät edellä mainitut trendit ovat samaan aikaan sekä nykyhetken vahvuuksia ja heikkouksia että tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Kasvatustieteiden edistyminen ja kehittyminen (esim. kansainvälisten artikkeleiden/julkaisujen määrä) Kasvatustieteen merkityksen korostuminen laajasti yhteiskunnassa; tarvetta monilla eri aloilla, ei vain kouluissa Kasvatustieteellisen tietämyksen tarve eri tieteenaloilla (esim. sosiaalitieteet, neurologia, biologia) ja uusissa teemoissa (esim. monikulttuurisuus, syrjäytyminen) Kasvatustieteilijät kysyttyjä yhteistyökumppaneita erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöryhmissä Ulkopuolisten rahoituslähteiden kapea kenttä Alan tietotaitoa ja osaamista ei ole osattu tuoda riittävän selkeästi ja näkyvästi esille Opetus-tutkimus-dilemma eli tehdäänkö toista toisen kustannuksella? Alan osaamisen ja tietotaidon näkyväksi tekeminen Monitieteinen, laaja-alainen tutkimusyhteistyö uusilla alueilla Uusien innovaatioiden tunnistaminen ja tuottaminen pedagogisiksi ratkaisuiksi 1
2 Talouskysymykset: kasvatustieteiden yhä vaikeampi saada rahoitusta, tutkimusta arvioidaan luonnontieteistä lähtöisin olevilla indikaattoreilla Julkaisupaine: vain referoidut kansainväliset artikkelit/julkaisut lasketaan, kansallisia ei arvosteta Suuntautuminen tutkimukseen opetuksen kustannuksella (rekrytoidaan post doc -tutkijoita, vrt. em. julkaisupaine) B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Kasvatustieteiden kansainvälistyminen on ollut huomattavasti kovempaa kuin monella muulla alalla. Esimerkiksi isoissa kansainvälisissä järjestöissä (esim. EARLI, AERA) ja konferensseissa suomalaiset ovat hyvin edustettuina, ei vain riviosallistujina, vaan myös kutsupuhujina ja palkittuina. Suomalaisia on myös kansainvälisten tieteellisten aikakauslehtien päätoimittajina. On kuitenkin ymmärrettävä, että kasvatustieteiden julkaisufoorumi on pitkälle myös kansallinen. Tämä asettaa tutkijoille haasteita; on tehtävä samaan aikaan kansainvälistä ja kotimaista. Akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professorien (Finland Distinguished Professor Programme) merkitys kasvatusalan tutkimusympäristössä on suuri. Heillä on tilaa tukea ja järjestää optimaalisia tutkimusympäristöjä. Jos alalle saadaan kovan tason FiDiPro-professori, niin se näkyy suoraan kovissa indikaattoreissa (referoitujen kansainvälisten artikkeleiden määrissä). Hot spotit, nousevat alat/teemat: Psykologian ja neurologian alueella ollaan osin pääsemässä sellaisiin ongelmiin käsiksi, joilla on kasvatustieteellistä relevanssia. Historiantutkimuksen merkitys alkaa tulla uudestaan esiin (esim. halutaan ymmärtää miten Suomen koululaitos on muotoutunut sellaiseksi kuin se tänä päivänä on). Globaalin maailman huomioiminen eli vertaileva koulutustutkimus (esim. mitä tutkinnoille tapahtuu), on nouseva teema. Uusi alue, missä Suomella olisi kansainvälisestikin annettavaa, on hyvinvointitutkimus ja sen sisällä esimerkiksi ikääntymisen, gerontologian tematiikka. Myös sukupuolen- ja nuorisotutkimus poikkitieteellisinä tutkimuksina voisivat tuoda teoreettista uutta. On myös ehdoton tarve paremmin ymmärtää, miten nettisukupolvi oppii, toimii, tekee työtä ja tekee yhteistyötä. Paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja. Uusia avauksia ovat esim. seuraavat: 1) hallinnointiin liittyvä ja vertaileva tutkimus 2) interventioajattelun vahvistuminen ja kenttätyön uudenlaiset lähestymistavat 3) koulutusvientiin ja implementaatioon liittyvä tutkimus 4) feministinen tutkimus. Alan kansainvälinen taso noussut huimasti, kiihdytys Suomessa ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin muissa maissa Suomalaiset edustava joukko kansainvälisissä konferensseissa ja heitä pyydetään erilaisiin arvovaltaisiin kansainvälisiin tehtäviin Nuoret lahjakkaat tutkijat, uusi sukupolvi, joilla on uusi kansainvälinen kulttuuri Suomen Akatemian hankkeiden mahdollistama kansainvälinen yhteistyö 2
3 Ei ole onnistuttu kansainvälisissä tutkimusrahoitushauissa. EU:n tutkimushankkeet ovat kovan kilpailun takana, ne vaativat valtavan konsortion ja niiden koordinointi on raskasta. Tutkijalähtöinen ERC-rahoitus ei edellytä vastaavia resursseja, mutta on huippukilpailtua. Tilastotieteen osaaminen vaatii kohennusta Riskinoton puute esimerkiksi uusien tutkimushankkeiden käynnistämisessä tai ohjaamisessa Tulossa uusia, monitieteisiä tutkimusteemoja, joihin tarvitaan alan kontribuutiota Kasvamassa tutkijasukupolvi, joka on orientoitunut kansainväliseen julkaisemiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön FiDiPro- ja akatemiaprofessoreiden kontribuutio tutkimusympäristöjen kehittämisessä Ymmärtämättömyys alan kansallisen tiedon rakentamisen ja välittämisen tärkeydestä C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtorien työllistyminen ja sijoittuminen on ollut hyvää ja he ovat myös pystyneet työssään hyödyntämään tohtorikoulutuksessa saamiaan valmiuksia Tohtoritarve on edelleen olemassa, yliopistotehtävien lisäksi tohtoreita tarvitaan mm. kuntien ja koulujen monimutkaistuviin suunnittelu-, hallinto- ja johtamistehtäviin Huoli (rahoitus, pätkätyöt) nuorista tutkijoista, millainen on heidän urapolkunsa Väitöskirjat osittain heikkolaatuisia ja opiskeluajat pitkiä (huono panos-tuotossuhde) Yliopiston ulkopuolelle sijoittumisen vaikeus (koskee varsinkin nuoria tohtoreita, joilla ei ole työkokemusta) Ristiriita siinä, keitä valitaan tohtorikoulutukseen, keitä ohjataan ja miten eletään kaksinaisuuden (toisaalta nuoret, joilla ei ole työkokemusta, toisaalta työkokemusta omaavat tohtoriopiskelijat) välillä Ala tuottaa koulujen ja kuntien palvelukseen (esim. rehtoreiksi/koulujen johtajiksi) monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen kykeneviä henkilöitä Mikä tulee olemaan verkostotutkijakoulujen tulevaisuus? 3
4 Millaiset ovat kasvatustieteen mahdollisuudet yhtenä osana koko yliopiston tutkijakoulua? Kasvatustiede on yliopiston sisällä kamppailemassa muiden tieteenalojen kanssa. Jos rahoitusmekanismeja kurjistetaan (esim. Suomen Akatemia ei enää rahoita tohtoriopiskelijoita vaan tutkijatohtoreita), niin millä tohtoriohjelmat rahoitetaan? Onko tulevaisuudessa rahoituksellisesti mahdollista ottaa uusia jatko-opiskelijoita? Miten työelämävalmiuksien kehittäminen mahdollistetaan neljän vuoden tohtoriohjelmissa? D. Liikkuvuus ja verkostot Verkostoitumista ja arjen tasolla tapahtuvaa yhteistyötä on runsaasti (mm. Skypen avulla) Kansainvälinen liikkuvuus (KOTA-tietokanta kriteereillä mitattuna) on aika vähäistä, samoin kansallinen liikkuvuus Tutkimuksen arviointikäytännöt (kansainvälinen vertaisarviointi) suuntaavat siihen, että verkostoituminen on kansallisella tasolla vaikeaa. Kansallista liikkuvuutta ei lasketa eikä oteta huomioon. Liikkuvuus ei välttämättä aina mahdollistu tai onnistu (esim. naisilla tietyssä perhe-elämän vaiheessa) Pohjoismainen yhteistyö BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) suhteen ollaan avoimia, silmät auki. Ne tarjoavat uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Suomi on suosittu vierailupaikka BRIC-maita edustaville. BRIC-maista tulee jatkossa myös yhä enemmän opiskelijoita Suomeen. Liikkuvuuden kriteerit ovat väärin asetettuja. Suomalaisten matkustaminen ulkomaille ei saisi olla keskeinen kriteeri, vaan se sisältö/toiminta miksi liikutaan. Liikkuvuuden kriteeristö enemmän yhteistoimintaa korostavaksi! Liikkuvuudessa pitäisi ottaa huomioon uudenlaisiakin liikkumisen ja verkostoitumisen tapoja (esim. Skypen avulla tapahtuva liikkuminen ) Liikkuvuutta ja sen tukemista pitäisi katsoa uran eri vaiheissa eri tavalla (esim. junioreilla pitkä vierailu mahdollisesti hyvä, senioritutkijoilla ehkä lyhyemmät vierailut tehokkaampia) E. Tutkimuksen infrastruktuurit Infrastruktuuria on jossain määrin ja siihen on onnistuttu saamaan pientä rahoitusta 4
5 Infrastruktuurirahoitus on kasvatustieteilijöiden ulottumattomissa (alan infrastruktuuri liian vaatimatonta ja edullista, jotta sitä voisi ottaa huomioon hanke-/rahoitushakemuksissa) Aineistojen (aineistot ovat kasvatustieteellisen tutkimuksen infrastruktuuria) vähäinen yhteiskäyttö Yliopistohallinnon järjettömyys (ml. kokonaiskustannusmalli) Tehdään tieteenalalle toimiva kansallinen infrastruktuuri, johon on mahdollista hakea rahoitusta Selvitetään ja määritetään valtakunnallisesti alan infrastruktuurikokonaisuus Perustetaan valtakunnallinen tutkimuksen tietotaitopankki ja datapankki isoille tutkimusaineistoille sekä hyödynnetään Tampereen yhteiskuntatieteellistä tietoarkistoa (aineistojen yhteiskäytön tehostaminen). Uhat (5 vuoden aikajänne) Ei pystytä kokoamaan alalle isompaa infrastruktuurihanketta eikä saada infrastruktuurirahoitusta. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Varttuneen tutkijan toimen tilalle tarvitaan ehdottomasti joku korvaava vaihtoehto. Huoli siitä, saadaanko kasvatustieteilijöinä urapolkujärjestelmäpaikkoja omassa yliopistossa. Urapolkujärjestelmä ei ole ratkaisu tutkijanuraan. Tutkijakollegiumit ovat osoittaneet tarpeellisuutensa (palvelevat useita tiedekuntia), mutta paikkoja ei ole ollut riittävästi eikä kollegiumeja ole kaikissa yliopistoissa. Kollegiumeissa olisi potentiaalia esimerkiksi uran keskivaiheessa oleville tutkijoille. Miten onnistua hyvin professoreiden rekrytoinnissa? Iso joukko alan professoreita siirtymässä lähitulevaisuudessa eläkkeelle. Rekrytointi voidaan nykyään tehdä myös kutsumenettelynä (mahdollisuus ja uhka). Vakinaisen kansainvälisen professuurin sijasta esimerkiksi jonkinlainen vierailevien professorien järjestelmä voisi olla järkevämpi. He toisivat hyödyn, mutta eivät rasittaisi kohtuuttomasti muuta koneistoa. Pätkärahoitus tekee etenkin naisten (äitiyslomat) tutkijanuran vaikeaksi (vaikka koskeekin kaikkia nuoria tutkijoita). Tutkimus ja opetus ovat liian kaukana toisistaan. Lehtoreiden virat ovat opetuspainotteisia, jolloin tutkimus ja opetus eivät nivoudu riittävästi toisiinsa. Tai lehtorit ovat saattaneet tehdä tutkimusta jollain tietyllä alueella, mutta joutuvat opettamaan muillakin alueilla. Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin mukaisesti lasketut hankkeet paisuvat taloudeltaan niin isoiksi, että tulevaisuudessa vain entistä harvemmat voivat saada rahoitusta. Nykyinen käytäntö on kasvatustieteille epäedullinen, sillä nykyisessä mallissa tapahtuu varainsiirtoa kasvatustieteiltä niille tieteenaloille, jotka tarvitsevat kallista infrastruktuuria. Huolestuttavaa, että kaikki indikaattorit ja rahoitukset ovat luonnontieteilijöiden eduksi. Kasvatustieteen omaleimaisuus ja alakohtaisuus pitäisi jotenkin huomioida ja turvata. 5
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
Energia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta
CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio
1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään
Ask & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA
1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
Akatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
Taloustieteet. Työryhmän osallistujat
Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11
Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa Työpaja 11 Elina Pelto Turun yliopisto, Erkki Pesonen Itä-Suomen yliopisto, Jarkko Toikkanen Tampereen yliopisto 21.8.2015 Opettaja tutkimuksen tekemisen paineissa
Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma. Leena Syrjälä 21.02.2011
Tutkimusrahoitusta säätiöiltä - hyvä tutkimussuunnitelma Leena Syrjälä 21.02.2011 Tutkimusrahoituksen hakemisen taidot - kurssi Tavoitteena on jakaa tutkimusrahoituksesta kertyneitä hyviä käytäntöjä 21.2.
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät
SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat
Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia
Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Työryhmän osallistujat Kai Lindström, Åbo Akademi (puheenjohtaja) Mikko Frilander, Helsingin yliopisto Esa Hohtola, Oulun yliopisto Juha Partanen, Helsingin
Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus
Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin
Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
Kliiniset lääketieteet
Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria
Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä
J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa
KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA
KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen
ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti
Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa
Jatko-opinnot tutkijanuran alku?
Jatko-opinnot tutkijanuran alku? PhD. Maria Maunula Tutkimusrahoituksen asiantuntija Tutkimuspalvelut Yliopistonmäki, päärakennus, huone 209 Turun yliopisto Puh +358 (0)2 333 6551 maria.maunula@utu.fi
TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013
TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun
Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa
Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi
Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta
Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen
Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen
1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa
Tekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
Metsätieteet. Työryhmän osallistujat
Metsätieteet Työryhmän osallistujat Paavo Pelkonen, Itä-Suomen yliopisto (puheenjohtaja) Annika Kangas, Helsingin yliopisto Pekka Ollonqvist, Metla Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Erkki Tomppo, Metla
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
Psykologia. Työryhmän osallistujat
Psykologia Työryhmän osallistujat Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Kimmo Alho, Helsingin yliopisto Jari Hietanen, Tampereen yliopisto Matti Laine, Åbo Akademi Mikael Leiman, Itä-Suomen
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
Matematiikka ja tilastotiede
Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,
Miten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU
STRATEGISEN TUTKIMUKSEN OHJELMAHAUT (STN) AIEHAKU 1.12.2016-11.1.2017 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ris@jyu.fi Mitä STN rahoittaa 3. STN-haku Tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Ratkaisukeskeistä
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa
Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen
Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa
DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,
Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
Lapsuudentutkimuksen verkosto
Lapsuudentutkimuksen verkosto Verkosto NYT Tapaaminen 11.-12.10.2007 12.10.2007 NR 11.10.2007 Organisaatio verkostossa Valtakunnallinen ohjausryhmä (11 hlöä) Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt - (LANKA)
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: Soittonumero 0800 136 716, PIN 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen
Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011
Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa
INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE
LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
EduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
Yleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat
YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.
TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät
Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen
JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti
Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ
Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden
Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia
Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan
Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia
Neurotiede. Työryhmän osallistujat
Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,
Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen
Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta
Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelma vuosille
Liite hallituksen kokous 12.3.2012 Lapin yliopiston tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012 2016 1 1. Tutkijakoulun toimeenpanosuunnitelman strategiset lähtökohdat Lapin yliopiston tutkijakoulun
Elintarviketieteet ja ravitsemustiede
Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin
KASVATUSTIETEIDEN LAITOS. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Marjatta Lairio
KASVATUSTIETEIDEN LAITOS Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 3.3.2009 Marjatta Lairio Tiedekunnan tutkimustoiminta Tutkimuksen asema Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan toiminnassa on selkeästi