Kliiniset lääketieteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kliiniset lääketieteet"

Transkriptio

1 Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija Puura, Tampereen yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Suomalaisista tieteellisistä julkaisuista suurin osa on kliinisen lääketieteen alalta ja ne ovat laadultaan korkeatasoisia, siten kaikki muutokset kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen alueella vaikuttavat koko suomalaisen tieteen tilaan ja tasoon. Muutoksia tutkimuksen toimintaympäristöön tuo mm. uusi yliopistolaki, jonka vaikutusta kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen ei kaikilta osin vielä tiedetä. Jo tapahtuneita suuria muutoksia on ennen muuta EVOrahoituksen väheneminen. Tällä hetkellä rahoitus on ollut vuosittain noin 40 miljoonan euron tasolla, ja on vähenemässä 35 miljoonaan euroon. Aiemmin EVO-tutkimusrahoitus on ollut reaaliarvoltaan noin 60 miljoonaa euroa. Yliopistosairaaloiden EVO-toimikunnissa jaettava tutkimusrahoitus on nykyisin noin kymmenesosa siitä, mitä se oli vuonna Jo nyt jaettavien pienten apurahojen mielekkyys suurille tutkimusryhmille on tullut kyseenalaiseksi. Kliininen tutkimus ymmärretään muissa maissa siten, että se sisältää myös perustutkimuksen. Suomessa perustutkimus ja kliininen tutkimus ovat edelleen liian erillään, vaikka esimerkiksi tautien etiologiaa selvitetään kliinisissä tutkimuksissa myös perustieteiden menetelmin. Translationaalinen tutkimus, jossa parhaimmillaan kliinikko ymmärtää ja käyttää perustutkimuksen menetelmiä, on tärkeää kliinisen tutkimuksen tulevaisuuden edellytysten kannalta. Jäykkä jako eri tutkimusaloihin voi olla uhka suomalaiselle tutkimukselle. Professoreiden asema yliopistosairaaloissa alkoi heikentyä vuotta sitten. Sairaalaorganisaation muutos on tehnyt professoreille mahdottomaksi samaan aikaan tehdä korkeatasoista tutkimustyötä ja toimia johtajana. Sairaaloissa tietotekniikan jatkuva lisääntyminen osana kliinistä työtä on lisännyt potilaskohtaisesti käytettyä aikaa n. 30 %:lla koneellisen kirjaamisen vuoksi. Yliopistoissa professoreiden aikaa kuluu entistä enemmän hallinnoimiseen tietoteknisiä ohjelmia käyttäen. Kaikki nämä vähentävät tutkimukseen käytettävissä olevaa aikaa. Professorien aseman heikentyminen on poistanut yhden lääkäreiden uralla ylenemiseen liittyvän kannusteen ryhtyä tutkijaksi. Sairaalaympäristössä on myös aiempaa vaikeampaa tehdä tutkimusta kaikilla tutkijanuran asteilla toisaalta lisääntyneiden säännösten ja byrokratian vuoksi, toisaalta jatkuvasti tehostetun perustyön ja sen kannattavuuskilpailun seurauksena. Tutkimukselle kielteinen ympäristö, tutkijanuran hämärtyminen sairaaloissa, ja tutkijoiden heikompi palkkaus vähentävät erityisesti nuorten lääkäreiden halukkuutta ryhtyä tutkimustyöhön. Nykykulttuurissa kasvaneet nuoret aikuiset arvostavat vapaa-aikaansa aiempaa enemmän, eikä tutkimuksen tekeminen omalla ajalla tutkimuskielteisessä ympäristössä motivoi heitä. Lehtien vaatimukset julkaistavien artikkeleiden laadusta ovat tiukentuneet, ja etenkin uran alussa kuilu nuorten 1

2 tutkijoiden osaamisen ja alan vaatimusten välillä on suuri. Muilla tieteenaloilla tohtorintutkinnot ovat lisääntyneet, mutta lääketieteessä erityisesti miesten osuus väitöskirjojen tekijöistä on vähentynyt. Tutkijakunnan naisistuminen asettaa tutkijanuralle erilaisia vaatimuksia, mm. perheen perustamisen ja tutkimustyön yhdistämiselle. Näistä kaikista syistä johtuen lääkärin koulutuksen omaavia tutkijoita on enää vähän yliopistojen tutkimusryhmissä. Myös Suomen Akatemiaan saapuneissa hakemuksissa lääketieteellisen tutkinnon omaavien hakijoiden määrä on jatkuvasti vähentynyt. Tutkimuksen kannalta myönteisiä toimintaympäristön muutoksia on vähän ja ne ovat pieniä, esimerkkinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ensimmäisen kerran esittämä määräraha tutkimuksen tukemiseen vuodelle Eri yliopistoihin on perustettu tutkijanpaikkoja, joissa kustannukset jaetaan puoliksi yliopistosairaalan ja yliopiston kesken. Turussa on perustettu Clinical Research Centre, joka on puoliksi yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rahoittama, kliinisiä tutkijoita tutkimusprojektien hallinnointiin liittyvissä asioissa auttava yksikkö. Myös muissa yliopistosairaaloissa on vastaava yksikkö. Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu ja paikalliset kliiniset tutkijakoulut ovat kliinisen lääketieteen tutkimuksen tilanteen vakavuuteen nähden pieniä, myönteisiä alkuja, mutta yksinään riittämättömiä. Suomen Akatemiassa strategista rahaa on suunnattu erityisesti kliiniseen tutkimukseen, mutta suuruudeltaan rahoitus on ollut vähäistä. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Suomalainen kliininen tutkimus sijoittuu hyvin kansainvälisessä vertailussa, mutta julkaisujen ja niihin tehtävien viittausten määrä on 2000-luvulla vähentynyt. Erityisen huolestuttavaa on, että maastamme ei ole nousemassa uusia huippututkijoita vuotiaiden tutkijoiden ikäryhmässä. Tämä on selvä muutos aiempaan. Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa eli BRIC-maissa bruttokansantuotteesta tutkimukseen sijoitettava osuus on voimakkaimmin kasvanut. Tämän vaikutuksesta kiinalaiset tutkijat ovat palaamassa mm. USA:sta ja Suomesta takaisin kotimaahansa, koska Kiinasta tulevat työtarjoukset ovat jo kannattavampia. Intiasta Suomeen on tullut huomattavan hyvätasoisia tutkijoita, joita biotieteissä hakijoista on jo noin puolet. Kiina on kiinnostunut tutkimusyhteistyöstä ja tätä pidetään suomalaisenkin tutkimuksen mahdollisuutena. Tutkimuskohteena Suomen ja Venäjän väestöjen terveyserot ovat nousseet kiinnostaviksi elintapasairauksien osalta, yhteistyössä suomalaiset ovat kuitenkin olleet antavana osapuolena. Intia on nousemassa tärkeäksi resurssiksi, ja maassa tutkimuksen kehitys on nyt nopeaa. Palvelututkimuksessa mm. BRIC-maiden toisenlaiset toimintamallit voisivat olla hyödynnettävissä. Suomalaisten huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit ovat edistäneet suomalaista tutkimusta, tosin kliinisen lääketieteen tutkimuksen alalla on vain kaksi akatemiaprofessoria (Heikki Joensuu ja Markku Laakso). Huippuyksiköt stimuloivat omaa tutkimusalaansa ja parantavat tutkimuksen laatua. Kuitenkaan edes huippuyksiköt rahoituksineen eivät kumoa kielteisiä muutoksia tutkimusympäristössä, eivätkä ole lisänneet suomalaista kliinistä tutkimusta tai väitöskirjojen tekijöiden määrää. Kielteisen kehityksen muuttamiseen myönteiseksi tarvitaan laaja tiedepoliittinen interventio. Kliininen tutkimus ei kehity verkottumalla vain kotimaassa, vaan kansainväliset yhteydet ovat kehittymiselle välttämättömiä. Verkostoituminen USA:n tutkijoiden kanssa on tieteellisen tutkimuksen laadun kannalta erityisen tärkeää, sillä USA:ssa tutkimuksen taso ja vaatimukset ovat eurooppalaista tasoa korkeammat. Kokemuksia onnistuneesta tutkimusyhteistyöstä myös 2

3 Euroopan sisällä on olemassa silloin, kun yhteistyöverkosto on syntynyt yhteisen tutkimuskysymyksen ympärille toisensa jo tuntevien tutkijoiden ja keskusten välille. Suomalaisen tutkimuksen verkostoitumisen yhtenä esteenä on nuorten tutkijoiden haluttomuus lähteä kouluttautumaan ulkomaille ja oppimaan muiden maiden tutkimuskulttuuria. Tulevaisuuden uusia tuettavia tutkimusalueita ovat systeemibiologia, bioinformatiikka ja biokuvantaminen sekä suomalainen monitieteinen lapsitutkimus. Suomalainen neuvolajärjestelmä on poikkeuksellisen hyvä tutkimusympäristö, samoin maamme väestö-, rekisteri- (mukaan lukien potilasrekisterit) ja kohorttiaineistoja on kliinisessä tutkimuksessa mahdollista hyödyntää kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla. Kliinisessä tutkimuksessa voitaisiin edetä translationaalisesta tutkimuksesta transformatiiviseen tutkimukseen. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Nykyisellään sairaaloiden vaatimukset eri virkoihin ohjaavat lääkäreitä jättämään tutkimusuransa tohtorin tutkinnon jälkeen; samoin on epäselvää, mikä merkitys tohtorintutkinnolla nykyisin on kliinisessä ympäristössä. Terveydenhuollossa tarvitaan kuitenkin palvelujen tason säilyttämiseksi tieteellistä tutkimusta tehneitä ja ymmärtäviä lääkäreitä. Lääketieteen alalla tulevina vuosina eläkkeelle siirtyvien tohtoreiden määrä on suuri. Jotta lääketieteen professuureihin ja yliopistosairaaloihin saadaan päteviä viranhaltijoita jatkossakin, täytyy tohtorikoulutuksessa olla riittävä määrä lääkäreitä. Nykyistä järjestelmää, jossa yliopisto saa rahaa suoritetuista tohtorin tutkinnoista, pitäisi muuttaa siten, että tutkinto ei muodostuisi tutkimuksen ainoaksi tavoitteeksi. Ihannetapauksessa tutkija väittelisi noin 30-vuotiaana. Kliinikkoina toimineet tutkijat väittelevät usein myöhemmin, mutta kliinisen kokemuksensa ansiosta he tekevät usein palvelujärjestelmää hyödyttäviä väitöskirjoja. Kliinisen tohtorin urapolun puute on huolestuttava tekijä, jonka korjaamiseksi tulisi perustaa riittävästi kliinikko-tutkija-yhteisvirkoja. Post-doc vaiheessa olevien senioritutkijoiden urakehitystä haittaavat vaikeudet perustaa oma tutkimusryhmä, joka kuitenkin olisi välttämätön osoittamaan tutkijan todellinen painoarvo. Tutkimusryhmän perustamisen esteenä on rahoituksen vaikea saanti tutkimuksen tekemisen muuttuessa koko ajan kalliimmaksi. Yliopistoissa pitäisi olla enemmän tietyn tutkimuskohteen tai -kysymyksen ympärille syntyneitä tutkimusryhmiä, joissa olisi juuri väitelleitä tutkijoita, kokeneempia tutkijoita ja dosentteja. Näistä ydinryhmistä syntyisi uusia tutkimusryhmiä tutkimuksen edetessä. Nykyisistä apulaisprofessuureista saadun kokemuksen perusteella uusien apulaisprofessoreiden virkojen perustaminen hyödyttäisi uusien tutkimusryhmien rakentumista. Toinen tapa tukea tutkimusryhmien syntymistä on tutkijakollegium-järjestelmä, joista esimerkkeinä ovat Turun luonnontieteiden ja lääketieteen kollegium ja Helsingin tutkijakollegium. D. Liikkuvuus ja verkostot Tutkijoiden kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden esteenä on nuorten tutkijoiden haluttomuus lähteä suorittamaan post-doc vaihetta toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan. Muuttaminen koetaan vaivalloiseksi, ja rahoitus liian niukaksi ja sen hakeminen vaikeaksi. Tutkijakunnan naisistumisen myötä perheen ja lasten tarpeet nousevat suuremmiksi, ja ongelmaksi koetaan myös mukana seuraavan puolison, erityisesti miehen, työllistyminen. Nuoria tutkijoita pitäisi kuitenkin kannustaa hakeutumaan sellaisiin paikkoihin, joissa tehdään tutkimusta 3

4 ammattimaisesti. Tenure track -urapolut voisivat helpottaa tätä. Perusopiskelijoiden halukkuus ulkomaille tapahtuvaan opiskelijavaihtoon on myös vähentynyt, ja kenties siihen kannustaminen jo perusopintojen aikana helpottaisi lähtemistä myös myöhemmin tutkimusuralla. Erikoistumispaikoista on kuitenkin varsinkin suosituilla lääketieteen aloilla kilpailua, mikä vaikeuttaa ulkomaille lähtemistä erikoistumispaikan menettämisen pelon vuoksi. Toisaalta Suomessa voi virassa ollessaan saada virkavapautta muualla työskentelyn ajaksi. Aiemmin ulkomailla työskentelevät saivat Suomessa olevasta virasta osan palkastaan tältä ajalta. Euroopan Unionin sisällä tutkijaverkostot voivat toimia hyvin, jos tutkijoilla on yhteiset tavoitteet ja heillä on toisiaan täydentävää osaamista. EU:ssa tutkimusryhmän rahoitus voi kuitenkin jäädä niin niukaksi, että todellisen tutkijavaihdon sijaan tutkijat voivat tehdä vain lyhyitä vierailuja muiden maiden tutkimusyksiköihin. EU-tutkimusrahoituksen saaminen edellyttää useita partnereita, on byrokraattista, ja saattaa hyödyttää parhaiten maita, joissa ei ole vahvaa tutkimusta entuudestaan. EU:n tiedepolitiikka puiteohjelmineen tekee tieteellisesti korkeatasoisen tutkimusyhteistyön onnistumisen vaikeaksi, ellei tutkijoilla ole jo olemassa keskinäistä yhteistyöverkostoa. Kansallisesta verkostoitumisesta pediatrien tutkimusyhteistyö on positiivinen esimerkki. Tutkimusyhteistyötä Suomessa on syntynyt myös mm. harvinaisten sairauksien ja suomalaisen tautiperimän ympärille. Tutkimusyhteistyölle on tyypillistä, että kansallisissa tutkimuskeskuksissa osataan kussakin eri osa-alueita tutkimuksesta. Kliinisessä lääketieteen tutkimuksessa Suomessa pitäisikin enemmän käyttää hyväksi keskusten erityisosaamista ja tukea tämän ympärille tapahtuvaa verkottumista. Suomessa post doc -vaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuutta yliopistosta toiseen ei erityisesti suosita. Maan sisäinen tutkijoiden liikkuvuus on vähäistä, mikä ei ole kuitenkaan merkittävä asia, sillä liikkuvuutta muualle maailmaan on pikemminkin kannustettava. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Suomessa sairaalat on varustettu hyvillä tutkimuslaitteilla, mutta niitä ei ole helppoa saada tutkijoiden käyttöön. Tutkimuskäyttö ajoittuu kliinisen käytön ulkopuolisiin aikoihin, ja sen pitäisi olla nykyistä selkeästi paremmin tuettua ja riittävän helppoa. Esim. kuvantamisyksiköiden määrittämiä hintoja laitteiston käytöstä ei tulisi asettaa niin korkealle, että tutkimusrahoitus kuluu lähinnä niihin. Potilaskäytön suuren määrän vuoksi joidenkin laitteiden kohdalla tutkimuskäyttöön jäävä resurssi on pieni. Kunnissa päättäjät voivat olla haluttomia antamaan verovaroin hankittuja tutkimuskäyttöön, vaikka toisaalta kalliiden laitteiden todetaan olevan liian vähäisessä käytössä. Tutkimuksen infrastruktuurin osalta on olennaista harkita, mitä Suomeen kannattaa hankkia, mikä ostaa halvemmalla muualta. Jos keskus jo on Suomessa (PET-keskus Turussa, Suomen Genomikeskus Helsingissä), sen pitäisi olla koko valtakunnan käytössä. Suomeen perustetut valtakunnalliset eri tutkimusmenetelmiin erikoistuneet keskukset eivät tavoitteistaan huolimatta palvele koko maan tutkijoita kattavasti ja tasapuolisesti. Mahdollisesti keskusten toimintaa koordinoiva ja seuraava valtakunnallinen elin voisi parantaa tilannetta. Suomalaisen tutkimuksen menestystekijöitä on kliinisten ja perustutkimuksen yksiköiden läheisyys eri yliopistojen kampusalueilla, mikä tekee yhteistyön helpoksi. Translationaalinen tutkimus lähentää perustutkimusta ja kliinikkoja, samoin kliinikko-tutkijan virassa olevat voivat tehdä myös perustutkimusta. Myös kliinisen ja epidemiologisen tutkimuksen läheinen yhteistyö toimii hyvin. 4

5 Suomen perinteiset vahvuudet tutkimuksen kannalta ovat kattavat ja luotettavat rekisterit, biopankit, tutkimuksen kohteena olevat syntymäkohortit ja koko väestön kattavat palvelujärjestelmät, sekä kansalaisten ja potilaiden tutkimusmyönteisyys. Ongelmana on kuitenkin se, miten saadaan yhdistettyä kliiniset tiedot näytteisiin ja muuhun tutkimusdataan tilanteessa, jossa ei ole valtakunnallista potilaskertomusta, eivätkä terveydenhuollon erilaiset tietojärjestelmät keskustele keskenään. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Tieteenalan kannalta tärkeä kysymys on, miten kliininen tutkimus rajataan. Keinotekoinen jako kliiniseen ja perustutkimukseen on ongelmakeskeisessä tutkimuksessa osin tarpeeton, ja vaarana on, että jos kliinisen lääketieteen tutkimuksessa pidetään tiukasti kiinni perinteisistä kliinisen tutkimuksen menetelmistä, tutkijoilla ei ole intressiä oppia perustutkimusta. Kliininen lääketieteellinen tutkimus voisi määrittyä enemmän sen kautta, mikä on ihmiseen/potilaaseen liittyvä ongelma, eikä niinkään tutkimusmenetelmien kautta. Suomessa on yliopistosairaaloissa vaikea tehdä tutkimusta mm. yleisen tutkimusmyönteisyyden puutteen vuoksi. Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla yliopistosairaaloiden rahoituksen siirtäminen sairaanhoitopiireiltä valtiolle. Norjassa tämä ratkaisu tehtiin, minkä seurauksena kliininen tutkimus on lisääntynyt huomattavasti. Uudessa rahoitusmallissa Norjan yliopistosairaaloissa vähintään 1% sairaalan budjetista ohjataan tutkimukseen, Oslon yliopistosairaalassa jopa 5%. Suomessa olemme nyt kriittisessä pisteessä: jos radikaalia muutosta ei tapahdu, suomalaisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen alamäki jatkuu. 5

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus - 2015 haku Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.2014 Paljonko jaetaan? Valtion rahoitus terveyden tutkimukseen n. 31

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.

29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Biopankkitoiminnan merkitys kulma. BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources

Biopankkitoiminnan merkitys kulma. BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources Biopankkitoiminnan merkitys -Kansainvälinen näkökulman kulma BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources Kansleri Eero Vuorio Turun yliopisto Moderni lääl ääketieteellinen

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth

Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta. Vararehtori Johanna Björkroth Yliopiston toimintaympäristön muutokset tutkijan näkökulmasta Vararehtori Johanna Björkroth JOE Tkmhallinnon pvät 26.8.2010 1 Yliopistolaki 2 luku Tutkimus ja opetus 6 Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi.

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 6.11.2015 Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. 1.

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. )

T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. ) Kokonaiskustannusmalli ja tiedepolitiikka Kokonaiskustannusmalliseminaari 14.4.2011 Johtaja Anita Lehikoinen T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. ) T&k-toiminnan menojen reaalinen kehitys

Lisätiedot

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA 28.2.2012 Jakelussa mainitut Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös 15.6.2011 ja yliopiston rekrytointiohjeet 1.9.2011 TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA Yliopiston hallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA

VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA VERTIKAALINEN INTEGRAATIO TERVEYDENHUOLLOSSA MITÄ ON VERTIKAALINEN INTEGRAATIO? Kun yritys on vastuussa kahdesta toiseensa liittyvästä peräkkäisestä arvoketjuprosessin tuotantovaiheesta Integrointi taaksepäin

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN PROFESSORIN TOISTAISEKSI TÄYTETTÄVÄ TEHTÄVÄ TAI APU- LAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ

TALOUSTIETEEN PROFESSORIN TOISTAISEKSI TÄYTETTÄVÄ TEHTÄVÄ TAI APU- LAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ Tehtäväseloste 1 (8) TALOUSTIETEEN PROFESSORIN TOISTAISEKSI TÄYTETTÄVÄ TEHTÄVÄ TAI APU- LAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele.

Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele. Hyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija! Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Tehtäväseloste. Tehtävä ja sen sijoittuminen

Tehtäväseloste. Tehtävä ja sen sijoittuminen Tehtäväseloste Biotekniikan keskuksen johtajan hyväksymä 27.1.2014 PROTEOMIIKAN ERIKOISTUTKIJA (TENURE TRACK) Tehtävä ja sen sijoittuminen Proteomiikan erikoistutkijan (tenure track) tehtävä sijoittuu

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4 Tutkimusprofessoreiden virkasopimus. 5 Tutkijan (A20) viran muuttaminen erikoistutkijan (A24) viraksi

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4 Tutkimusprofessoreiden virkasopimus. 5 Tutkijan (A20) viran muuttaminen erikoistutkijan (A24) viraksi JOHTOKUNTA 12.06.2003 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Ilmoitusasiat 3 Arktisen keskuksen johtokunnan varapuheenjohtajan nimeäminen 4 Tutkimusprofessoreiden virkasopimus 5 Tutkijan

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TIEDONKERUUT Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

YLIOPISTOJEN TIEDONKERUUT Ylitarkastaja Jukka Haapamäki YLIOPISTOJEN TIEDONKERUUT 31.8.2016 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö OKM:n tiedonkeruiden aikataulu Tiedonkeruiden virtaistaminen Rekrytointitiedonkeruu Kyselyn tausta Kyselyn rajaus Hakuun liittyvät

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Tiede

Asiakirjayhdistelmä Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna hyväksyä sitoumuksia 205 590 000 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu helmikuussa 2016 n = 672, vastausprosentti 22 %

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu helmikuussa 2016 n = 672, vastausprosentti 22 % Lääkäripaneelin tuloksia Tiedonkeruu helmikuussa 0 n =, vastausprosentti % Mikä on Lääkäripaneeli? Sähköinen kysely jäsenille kertaa vuodessa Elokuussa ja helmikuussa Noin 000 jäsentä kerrallaan Lääkärikunta

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Töiden organisointi laitoksella

Töiden organisointi laitoksella Töiden organisointi laitoksella Jukka Maalampi Fysiikan laitos KATSE TULEVAISUUTEEN talous-,, henkilöst stö- ja koulutusasioiden muutoksissa. 26.11.2007 Fysiikan laitos Henkilökunta kunta Opetus ja tutkimus

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot