Mikä selittää lastenhoitoon käytetyn ajan kasvua viime vuosikymmeninä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä selittää lastenhoitoon käytetyn ajan kasvua viime vuosikymmeninä?"

Transkriptio

1 Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch Mikä selittää lastenhoitoon käytetyn ajan kasvua viime vuosikymmeninä? Kiire ja ajanpuute nousevat usein esiin, kun vanhemmilta tiedustellaan arkielämän haasteista ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmista. Monet haluaisivat viettää enemmän aikaa perheen ja lasten kanssa, mutta työ tuntuu vievän kaiken ajan ja energian. Ylitöiden ja epätyypillisten työaikojen on pelätty entisestään vähentävän vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Toisaalta työn ja perheen yhteensovittamista voi helpottaa se, että yhä useammat pystyvät joustamaan työajoissaan. Huoli ansiotyön kielteisestä vaikutuksesta lastenhoitoon voi olla ylimitoitettua, sillä tutkimusten mukaan lasten kanssa vietetty aika näyttää pikemminkin lisääntyneen kuin vähentyneen. SUOMALAISET perheet ovat tyypillisesti kahden kokopäivätyössä käyvän ansaitsijan perheitä, joissa sekä äidit että isät joutuvat tasapainottelemaan työn ja perheen vaatimusten välissä. Ansiotyön on pelätty vievän vanhempien aikaa niin, ettei lapsille tai muulle perheelle jää enää aikaa. Mielenkiinto kohdistuu usein äitien ajankäyttöön. Kuitenkin myös isät osallistuvat lastensa hoitoon ja nykyperheissä tätä odotetaan enemmän kuin aikaisemmin. Isät näyttävätkin lisänneen osallistumistaan 1990-luvulla (Ylikännö 2009). Mihin suuntaan ollaan menossa nyt, kun vanhempien pitkät työpäivät ja ylityöt näyttävät olevan jälleen yleistymässä (Lehto & Sutela 2008, 139)? Selvitämme tässä artikkelissa suomalaisvanhempien lastenhoitoon käyttämän ajan kehitystä 1980-luvulta 2010-luvulle Tilastokeskuksen ajankäyttöaineistojen avulla. Päinvastoin kuin ehkä on oletettu, lasten kanssa vietetty aika näyttää aikaisempien tutkimusten mukaan lisääntyneen 1970-luvulta lähtien (Niemi & Pääkkönen 2001; Gauthier ym. 2004). Emme kuitenkaan tiedä, missä määrin muutokset johtuvat todellisesta käyttäytymisen muutoksista ja missä määrin muut tekijät selittävät ilmiötä. tutkimukset tarjoavat vertailukelpoista tietoa lapsiperheiden ajankäytöstä usealta vuosikymmeneltä. Niiden avulla on mahdollista arvioida myös sitä, missä määrin lastenhoitoon käytetyn ajan muutos on yhteydessä perherakenteen erityisesti perheiden lapsiluvun ja lasten iän tai ansiotyön muutoksiin, ja missä määrin kyse on todellisesta käyttäytymisen muutoksesta. Tarkastelu kohdistuu tässä niihin perheisiin, joissa oli vähintään yksi alle 13-vuotias lapsi. Lasten hoito ajankäyttötutkimuksissa Työssäkäyvät äidit ja isät käyttävät vähemmän aikaa lastensa hoitoon kuin ne äidit 14 HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

2 ja isät, jotka eivät käy töissä. Vanhem pien työssäkäynnin muutokset työssäkäynnin yleisyys sekä työpäivien pituus ja osa-aikatyö vaikuttavat siten lastenhoidon määrään. Myös perhepoliittiset ratkaisut ohjaavat osaltaan vanhempien työssäkäyntiä ja sen mukaisesti ajankäyttöä. Perhevapaat esimerkiksi tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden jäädä pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsia. Vaikka julkisuudessa on usein kannettu huolta ansiotyön kielteisestä vaikutuksesta vanhempien lastenhoitoon, ansiotyö ei yksiselitteisesti kavenna vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka äitien työssäkäynti on kasvanut huomattavasti viimeksi kuluneina vuosikymmeninä, äitien lastenhoitoon käyttämä aika ei ole vähentynyt samassa suhteessa, vaan lasta kohti käytetty aika on jopa lisääntynyt (Bianchi 2000). Vanhemmat tinkivät nykyään mieluummin muusta ajankäytöstään kuin lasten kanssa vietetystä ajasta. Eurooppalaisten ajankäyttöä selvittäneiden tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia: työssäkäyvien äitien lastenhoitoaika on lisääntynyt lähes tunnilla päivässä parin viime vuosikymmenen aikana (Gauthier ym. 2004). Ansiotyön ohella myös perheellistymisessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat lastenhoitoon käytetyn ajan keskimäärään ja väestöryhmittäisiin eroihin. Pienten lasten määrä perheessä on selkeästi yhteydessä siihen, kuinka paljon aikaa vanhemmilta kuluu lastenhoitoon. Syntyvyyden hienoinen kohoaminen viime vuosina näkyy pienten lasten osuuden kasvuna perheissä ja voi näin osaltaan selittää lastenhoitoon käytetyn ajan lisääntymistä. Mikäli lastenhoitoon kuluvaa aikaa olisi mahdollista tarkastella perheiden elämänkaarella, lasten ikäerot eivät haittaisi vertailua. Poikkileikkaustietoihin perustuvissa tutkimuksissa perherakenteen erot voivat kuitenkin vääristää tuloksia. Lastenhankinnan ajoittamiseen liittyvien käyttäytymiserojen vuoksi lasten ikäeron huomiointi on tärkeää varsinkin silloin, kun vertaillaan koulutus- tai sosioekonomisia ryhmiä toisiinsa. Lastenhoitoon käytettyyn aikaan vaikuttavat myös kulttuuriset tai sosiaaliset tekijät muokkaamalla esimerkiksi käsityksiämme Vanhemmat tinkivät nykyään mieluummin muusta ajankäytöstään kuin lasten kanssa vietetystä ajasta. siitä, minkälainen on sopiva työnjako isien ja äitien välillä tai missä määrin lasten hoitoa halutaan uskoa muille. Korkeasti koulutettujen on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu viettävän muita enemmän aikaa lasten kanssa, mutta on epäselvää, johtuuko tämä heidän paremmista mahdollisuuksistaan joustaa työssään tai hankkia osa kotitöistä ostopalveluina vai erilaisista asenteista vanhemmuutta kohtaan (Sayer ym. 2004). Tilastokeskuksen keräämät ajankäytön aineistot tarjoavat oivallisen välineen arvioida vanhempien ja lasten ajankäytössä tapahtuneita muutoksia. tutkimukseen valitut henkilöt kirjaavat toimintojaan omin sanoin päiväkirjaan kahdelta satunnaisesti valitulta viikonpäivältä. Toimintojen luokittelu esimerkiksi kotitöihin tai lastenhoitotehtäviksi tapahtuu jälkikäteen tutkijoiden toimesta. Keruutapa vähentää suoranaisten muistivirheiden ja niin sanotun sosiaalisen suotavuuden synnyttämää harhaa ajankäytössä. Sosiaalisella suotavuudella tarkoitetaan sitä, että vastaajat herkästi liioittelevat suotaviksi katsottavien toimintojen määrää ja vastaavasti vähättelevät epäsuotavia toimintoja. On arvioitu, että ajankäyttöpäiväkirjoilla saadaan esimerkiksi lastenhoidosta luotettavampaa tietoa kuin silloin, jos vanhempia pyydettäisiin jälkikäteen itse arvioimaan lasten kanssa vietetyn ajan määrää. Ajankäytön päiväkirjat eivät tosin tuo esiin kaikkea lasten hoitoon liittyvää ajallista ja paikallista sitovuutta: vaikka vanhempi ei suoranaisesti tekisi mitään lapseen liittyvää, lasten valvonta ja vanhemman valmius vastata nopeasti lapsen tarpeisiin edellyttävät vanhemmalta usein läsnäoloa tai ainakin saatavilla oloa esimerkiksi puhelimitse. Lastenhoitotehtäviin kuluvaa aikaa on tässä artikkelissa arvioitu vain vastaajien kirjaamien ns. päätoimintojen perusteella. Tällä tavoin tarkasteltuna lastenhoitoon kuluva kokonaisaika tulee selvästi aliarvioiduksi. Sivutoimintona tehdyn lastenhoidon HYVINVOINTIKATSAUS 3/

3 on havaittu lisäävän lastenhoitoon käytettyä aikaa jopa puolella (Miettinen & Rotkirch 2012, 78 79). Lastenhoitoon liittyviä tehtäviä tehdään muiden toimintojen rinnalla erityisesti kouluikäisten lasten perheissä. Näissä perheissä lastenhoito tosin vie kokonaisuudessaan selvästi vähemmän aikaa kuin alle kouluikäisten lasten perheissä. Toisaalta päätoimintona suoritettu lastenhoitotyö kuvaa todennäköisesti varmemmin vanhemman aktiivista toimintaa ja vuorovaikutusta lapsen kanssa kuin sivutoimintona kirjattu työ. Tarkastelun kohdistaminen vain päätoimintoihin ei oletettavasti vaikuta myöskään ajallisen kehityksen arviointiin. Isien lastenhoitoon käyttämä aika lisääntyy tutkimukset antavat hieman ristiriitaisen kuvan lapsiperheiden ansiotyöajan kehityksestä: Keskimääräinen vuosityöaika on varsinkin viime vuosikymmenen aikana lyhentynyt, mutta samalla pitkiä työpäiviä tehneiden osuus on kasvanut etenkin isillä. Epätyypilliseen aikaan työskentely vuorotyö, ilta- tai yötyö ja viikonloppuun sijoittuva työ näyttää puolestaan yleistyneen pienten lasten äideillä. (Miettinen & Rotkirch 2012). Kokopäivätyön yleisyydestä ja työaikojen kehityksestä huolimatta lastenhoitoon käytetty aika on myös Suomessa lisääntynyt viimeksi kuluneina kolmena vuosikymmenenä. Erityisen selvää kasvu on ollut 2000-luvulla (taulukko 1). Vanhemmat ovat lisänneet lastenhoitotehtäviin käyttämäänsä aikaa tasaisesti 1980-luvulta 2010-luvulle, isät keskimäärin noin 3,5 tunnilla ja äidit lähes kolmella tunnilla viikossa. Isät hoitavat nykyään lapsiaan keskimäärin lähes kahdeksan tuntia viikossa, kun vuonna 1988 vastaava luku oli runsaat 4,5 tuntia. Äitien lastenhoitoaika on samana ajanjaksona kasvanut 12 tunnista 15 tuntiin viikossa. Vaikka lastenhoito on edelleen suuremmaksi osaksi äitien vastuulla, sukupuolten välinen ero lastenhoidossa on kaventunut, kun isät ovat lisänneet lastenhoitoon käyttämäänsä aikaa nopeammassa tahdissa kuin äidit. Yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntyminen heijastuu todennäköisesti varsinkin äitien ajankäyttöön, mutta yksinhuoltajia ei tässä ole tarkasteltu erikseen heidän aineistossa vähäisen lukumääränsä vuoksi. Ansiotyössä käynnin muutokset eivät juuri selitä isien osallistumisen kasvua. Työssäkäyvien isien osuus laski 95 prosentista 90 prosenttiin vuosina ja on tämän jälkeen uudestaan kohonnut. Perhevapaat eivät juuri vaikuta isien lastenhoitoon käyttämän ajan keskimäärään, sillä vuosien 1999 ja 2010 ajankäyttöaineistossa vain noin prosentti isistä oli poissa töistä perhevapaan vuoksi. Isien pitämät perhevapaat ovat tyypillisesti lyhyitä, yleensä vain muutama viikon mittaisia (Lammi-Taskula 2007). Äideillä työssäkäyvien osuuden väheneminen näkyy lastenhoitoajan kasvuna varsinkin pikkulapsivaiheessa. Lastenhoitoon käytetyn ajan lisääntyminen vuodesta 1988 vuo- Taulukko 1. Lastenhoitotehtäviin käytetty aika vuosina , ja vanhempien työssäkäynnin mukaan (h:min/vrk). Alle 13-vuotiaiden lasten isät ja äidit. Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. Isät Äidit Kaikki 0:40 0:50 1:07 1:44 1:53 2:10 Työssä 0:39 0:49 1:02 1:08 1:06 1:24 Kokoaikatyö 0:39 0:50 1:05 1:05 1:03 1:20 Osa-aikatyö (0:45) (0:37) (0:26) 1:25 1:25 1:49 Ei-työssä 0:47 1:03 1:56 3:24 3:13 3:50 Huom. Osa-aikatyössä käyvien isien määrä aineistossa on pieni. Työssäkäyvillä tarkoitetaan tässä niitä vastaajia, joilla päiväkirjan täyttöhetkellä oli työsuhde, ja jotka eivät olleet pois töistä virka-, perhe- tms. vapaan johdosta. Toisin sanoen perhevapaalla olevat on luettu ei-työssäoleviin. Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset , ja HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

4 teen 1999 johtuukin pitkälti siitä, että kotona lastaan hoitavien äitien määrä kasvoi 1990-luvulla hoitovapaan yleistymisen myötä. Toisaalta 1990-luvun lopulla suuri joukko pienten lasten äitejä oli kotona työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Lastenhoidon määrän hienoinen väheneminen kotona olevilla äideillä vuodesta 1988 vuoteen 1999 johtuukin osaksi siitä, että 1990-luvun lopulla kotona olevien äitien joukossa oli aikaisempaa enemmän näitä työttömiä tai muusta syystä kotona olevia äitejä. Heidän lapsensa olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin kotihoidontuella olevien äitien lapset. Työssäkäynnissä tapahtuneet muutokset eivät selitä äitien lastenhoitoajan kasvua enää 2000-luvulla. Vaikka työllisten äitien osuus kaikista äideistä on vuonna 2010 suurempi kuin 1990-luvun lopussa, keskimääräinen lastenhoitoaika on kasvanut. Osa-aikatyön yleistyminen selittää vain osan lastenhoitoajan kasvusta Ansiotyössä käyminen ei vähennä työssäkäyvien äitien lastenhoitoaikaa läheskään sitä määrää, jonka ansiotyö vie. Äitien lastenhoitoon käyttämän ajan kasvu liittyy osaltaan äitien osa-aikatyön hienoiseen yleistymiseen 2000-luvulla. Vuonna 1989 voimaan tullut laki osittaisesta hoitovapaasta ei suuremmin houkutellut äitejä lyhentämään työaikaansa vielä laman jälkivuosina luvulla osittaisen hoitovapaaoikeuden laajenemisen myötä osa-aikatyötä tekevien äitien osuus on kuitenkin vähitellen kohonnut 13 prosentista 16 prosenttiin. Osaaikatyötä tekeviä on eniten alle 3-vuotiaiden ja alakouluikäisten lasten äitien keskuudessa (lähes 20 prosenttia). Pienten lasten vanhempien osa-aikatyö on Suomessa silti vielä melko harvinaista, ja osa-aikaisen työn taustalla on usein muita kuin lasten hoidon järjestämiseen liittyviä syitä (Lehto & Sutela 2008). Miesten kohdalla tilanne on hyvin erilainen: ajankäyttöaineistossa vain alle kaksi prosenttia isistä teki osa-aikatyötä. Lastenhoitoon käytetyn ajan lisääntyminen ei kuitenkaan liity pelkästään osa-aikatyön yleistymiseen. Myös kokoaikatyössä käyvät äidit viettävät nykyään enemmän aikaa lastensa kanssa kuin vielä 1990-luvun lopulla. Missä määrin lastenhoidon muutos selittyy väestörakenteen muutoksella? Syntyvyys on 1990-luvun lopun jälkeen kohonnut tasaisesti ja tämä näkyy myös ajankäyttöaineistojen perherakenteessa lasten keskiiän nuorentumisena ja pienten lasten perheiden osuuden kasvuna. Kun alle kolmivuotiaiden lasten perheitä oli vuonna 1988 noin 32 prosenttia kaikista niistä perheistä, joissa oli alle 13-vuotiaita lapsia, vuonna 2010 vastaava osuus oli 37 prosenttia. Lasten ikä on tärkein yksittäinen lastenhoitoaikaan vaikuttava tekijä. Kun työssäkäyvät alle 3-vuotiaan lapsen isät käyttävät (vuonna 2010) lastenhoitoon runsaat 12 ja äidit runsaat 21 tuntia viikossa, alakouluikäisten lasten vanhempien työmäärä jää noin viidesosaan tästä. Yläkouluikäisten lasten perheissä lapsiin liittyvät toimet vievät vanhempien aikaa keskimäärin vain runsaan tunnin viikossa. Kun lastenhoitoajan kehitystä tarkastellaan nuorimman lapsen iän mukaan, osoittautuu, että lastenhoitoon käytetty aika on isillä kasvanut tasaisesti kaikissa lasten iän mukaisissa ryhmissä (taulukko 2). Äideillä muutos on suhteellisesti pienempi, mutta myös äidit käyttävät enemmän aikaa lastenhoitoon kaikenikäisten lasten kohdalla. Äitien kotonaolo kasvattaa lastenhoitoon käytettyä aikaa alle 3-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta myös työssäkäyvät alle 3-vuotiaiden äidit käyttävät enemmän aikaa lastenhoitoon 2010-luvulla kuin tai 1980-luvulla. Missä määrin ansiotyötä tekevien äitien lastenhoitoon kohdistuva ajankäyttö eroaa kotiäideistä? Alle 3-vuotiasta lasta kotona hoitava äiti käyttää runsaat 12 tuntia viikossa enemmän aikaa lastenhoitoon kuin samanikäisen lapsen työssäkäyvä äiti. Kotona olevien äitien joukossa on kuitenkin runsaasti vanhempainvapaalla olevia alle 1-vuotiaiden äitejä, ja heidän lastensa keski-ikä on siten selvästi alhaisempi kuin työssäkäyvien äitien lasten ikä. Jos työssäkäyviä alle 3-vuotiaiden lasten äitejä verrataan hoitovapaalla oleviin samanikäisten lasten äiteihin, lastenhoitoon käytetyn ajan ero on enää 45 minuuttia päivässä (noin viisi tuntia viikossa) kotiäitien hyväksi. HYVINVOINTIKATSAUS 3/

5 Taulukko 2. Lastenhoitotehtäviin käytetty aika alle 13-vuotiaiden lasten isillä ja äideillä nuorimman lapsen iän mukaan vuosina , ja (h:min/vrk). Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. Nuorimman lapsen ikä Isät (työssäkäyvät) 0 2 vuotta 1:07 1:26 1: vuotta 0:39 0:47 1: vuotta 0:14 0:16 0:20 Äidit 0 2 vuotta, kaikki 3:28 3:50 4:08 Työssäkäyvät 2:26 2:26 3:02 Kotona 4:24 4:26 4: vuotta, kaikki 1:28 1:32 1:31 Työssäkäyvät 1:18 1:27 1:28 Kotona 2:09 1:42 1: vuotta, kaikki 0:27 0:34 0:41 Työssäkäyvät 0:25 0:32 0:39 Kotona 0:42 0:45 0:51 Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset , ja Ansiotyössä käyminen ei siis vähennä työssäkäyvien äitien lastenhoitoaikaa läheskään sitä määrää, jonka ansiotyö vie. Kotiäidit tekevät ansioäitejä enemmän kotitöitä, mutta heillä on myös ansioäitejä enemmän vapaa-aikaa. On kuitenkin huomattava, että kotiäideillä todennäköisesti on ansiotyöäitejä paremmat mahdollisuudet hoitaa ja valvoa lapsia myös muiden (pää)toimintojen rinnalla. Jos sivutoimintona tehty lastenhoito lasketaan mukaan äitien lastenhoitoaikaan, kotiäidit käyttävät viikossa noin 10 tuntia enemmän aikaa lastenhoitoon kuin työssäkäyvät äidit. Mielenkiintoista kyllä, lapsimäärällä on verraten pieni vaikutus lastenhoitoon käytettyyn aikaan sen jälkeen, kun lasten ikä on otettu huomioon. Vaikka keskimääräinen perhekoko on hienoisesti kasvanut vuodesta 1988, lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt kaikenkokoisissa perheissä. Lasten kuljettaminen lisääntynyt suhteellisesti eniten Lastenhoitoon kuluvan ajan lähempi tarkastelu toimintojen mukaan paljastaa mielenkiintoisia muutoksia lapsiperheiden ajankäytössä. Perushoivaan kuten lasten ruokailussa auttamiseen, lapsen pukemiseen tai pukemisessa auttamiseen ja nukuttamiseen kuluva aika on lisääntynyt sekä isillä että äideillä (taulukko 3). Absoluuttisen ajan kehitys kuvannee perheiden lasten ikärakenteen muutosta: perushoivaan kuluu sitä enemmän aikaa, mitä nuorempia lapsia perheissä on. Lasten kanssa leikkimiseen ja pelaamiseen, neuvomiseen, keskusteluun tai muuhun vuorovaikutukseen kuluvan ajan kasvu (taulukossa 3 Muu ) on vähäisempää, ja koskee lähinnä alle kouluikäisten lasten perheitä. Isät ovat perinteisesti osallistuneet varsinkin lasten kanssa leikkimiseen muun lastenhoidon kustannuksella, mutta on hyvä huomata, että isät osallistuvat nykyisin runsaammin myös lasten perushoivaan. Lasten kuljettamiseen ja saattamiseen kuluva aika vie entistä suuremman osan sekä isien että äitien ajasta. Kuljettamiseen kuluvan ajan kasvu onkin suhteellisesti suurinta, sillä siihen kuluva aika on lähes 2,5-kertaistunut tarkasteltuna ajanjaksona! Lasten vieminen ja hakeminen päivähoidosta ja koulusta lisää kuljettamiseen käytettyä aikaa arkipäivinä. Kul- Taulukko 3. Lastenhoitoon käytetty aika alle 13-vuotiaiden lasten isillä ja äideillä tehtäväryhmittäin vuosina , ja (h:min/vrk sekä prosenttijakauma). Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. Isät Äidit % % % % % % Perushoito 0: : : : : :79 61 Muu 0: : : : : :31 24 Kuljettaminen ja saattaminen 0: : : :08 8 0: :20 15 Yhteensä 0: : : : : : Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset , ja HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

6 jettamiseen ja saattamiseen kuluva aika on lisääntynyt myös viikonloppuisin; todennäköisesti lapsia viedään aikaisempaa enemmän erilaisiin harrastuksiin. Tämä on ainoa tehtäväryhmä, johon käytetty aika on kasvanut selvästi myös kouluikäisten lasten perheissä. Koulutettujen naisten runsas lastenhoito selittyy lasten iällä Korkeasti koulutettujen äitien on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu käyttävän muita enemmän aikaa lastenhoitoon, mutta isien kohdalla koulutuksen yhteys lastenhoitoon käytettyyn aikaan on epäselvä (Sayer ym. 2004). Suomalaisessa, vuonna kerättyyn ajankäyttöaineistoon perustuvassa tutkimuksessa koulutus lisäsi isien lastenhoitoaikaa. Korkeimmin koulutettujen isien lastenhoitoaika erosi tilastollisesti merkitsevästi kuitenkin vain niistä isistä, jotka eivät olleet suorittaneet mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa. (Ylikännö 2009.) Keskimääräinen lastenhoitoaika on kasvanut viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana. Ovatko koulutusryhmien väliset erot tasaantuneet koulutustason yleisen kohoamisen myötä vai käyttävätkö korkeasti koulutetut vanhemmat edelleen lastenhoitoon enemmän aikaa kuin muut? Koulutustason kohoaminen lisää myös suomalaisvanhemmilla lastenhoitoon käytettyä aikaa (kuvio 1). Isillä koulutusryhmien välinen ero lastenhoitoajassa on kaventunut puolesta tunnista päivässä noin 16 minuuttiin päivässä. Isät ovat myös lisänneet lasten hoitoon käyttämäänsä aikaa kaikissa koulutusryhmissä alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita miehiä lukuun ottamatta. Äideillä koulutusryhmien välinen ero on sen sijaan kasvanut; ero eniten (korkeasti koulutetut) ja vähiten (ei perusasteen jälkeistä tutkintoa) lapsia hoitavien äitien välillä on kohonnut lähes 1,3 tuntiin päivässä. Viime vuosikymmenten kuluessa tapahtunut lastenhoitoajan kasvu näyttää koskeneen lähinnä korkeasti koulutettuja äitejä. Muilla koulutusryhmillä muutos on ollut verraten pientä ja korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneiden äitien lastenhoitoaika on jopa hieman vähentynyt. Korkeasti koulutettujen äitien etumatka muihin koulutusryhmiin nähden näyttää lisääntyneen varsinkin 2000-luvulla. Osa koulutuksen mukaisista eroista selittyy työllisyyden eroilla. Vähiten koulutettujen isien ja äitien joukossa on muita enemmän työttömiä tai muusta syystä työvoiman ulkopuolella olevia. Lasten kotihoidon suosio on myös vaihdellut koulutustason mukaan siten, että hoitovapaan käyttö on ollut harvinaisempaa korkeammin koulutettujen äitien keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 1999 perusasteen tai keskiasteen tutkinnon suorittaneiden äitien joukossa oli muita enemmän työttömiä tai kotona hoitovapaalla tai muusta syystä olevia naisia. Vuonna 2010 korkeasti koulutettujen äitien lastenhoitoaikaa kasvattaa puolestaan alle 3-vuotiasta lasta kotona hoitavien äitien suuri määrä. Ei-työssäolevien osuuden kasvu esimerkiksi työttömyyden tai hoitovapaan myötä näkyykin herkästi myös koulutusryhmien välisinä eroina lastenhoitoon käytetyssä ajassa. Työssäkäynnin yleisyydessä esiintyvien erojen vaikutuksen poistamiseksi tarkastelemme seuraavaksi koulutusryhmien välisiä eroja vain työssäkäyvien vanhempien osalta. Heidän kohdallaan koulutustason mukaisiin eroihin vaikuttavat toisaalta perherakenteeseen liittyvät tekijät korkeammin koulutetuilla on esimerkiksi tällä hetkellä muita useammin pieniä lapsia toisaalta työhön, erityisesti työaikaan liittyvät tekijät. Ammatillisen koulutuksen saaneiden säännöllinen työaika on usein muita pidempi, korkeammin koulutetuilla ja ylemmissä toimihenkilöammateissa työviikko pitenee taas usein ylitöiden tai kotona tehdyn ansiotyön myötä. Kuvio 1. Lastenhoitoon käytetty aika alle 13-vuotiaiden lasten isillä ja äideillä koulutustason mukaan vuosina , ja (min/vrk). Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. min/vrk Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulu Miehet Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset Naiset HYVINVOINTIKATSAUS 3/

7 Kuvio 2. Koulutusryhmittäiset erot lastenhoitoon käytetyssä ajassa alle 13-vuotiaiden lasten työssäkäyvillä isillä ja äideillä vuonna Lastenhoitoon käytetty aika ei malleista (min/vrk). min/vrk Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulu +koulu +ikä+ nuorimman lapsen ikä Miehet +työaika +koulu +ikä+ nuorimman lapsen ikä Naiset Lähde: Tilastokeskus. aineisto Laskelmat Anneli Miettinen. +työaika Selvitämme koulutuksen yhteyttä lastenhoitoaikaan työssäkäyvien vanhempien osalta vakioimalla sekä vastaajan lapsiluvun, lasten iän ja vastaajan oman iän vaikutuksen sekä ansiotyöajan vaikutuksen lastenhoitoaikaan varianssianalyysin avulla. Näin pystymme arvioimaan, johtuvatko koulutuserot lastenhoitoon käytetyssä ajassa ensisijaisesti rakenteellisista eroista koulutusryhmien välisistä eroista lapsiluvussa ja etenkin lasten iässä tai työajan pituudesta. Tarkastelu kohdistuu tuoreimpaan eli vuoden ajankäyttöaineistoon. Kuviossa 2 kunkin koulutusryhmän ensimmäinen pylväs (+koulu) kertoo lastenhoitoon käytetyn ajan, kun muiden muuttujien vaikutusta ei ole kontrolloitu. Tämän mukaisesti korkeasti koulutetut äidit ja isät käyttävät eniten aikaa lastenhoitoon. Kun vastaajien oma ikä ja lasten ikä otetaan mallissa huomioon (+ikä+nuorimman lapsen ikä), koulutusryhmien väliset erot kapenevat ja järjestys muuttuu. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat muita vastaajia keskimäärin vanhempia ja myös heidän lastensa ikä on korkeampi kuin muissa ryhmissä. Kun näiden tekijöiden vaikutus on poistettu, havaitaan, että alimman korkea-asteen koulutuksen saaneiden isien ja äitien lastenhoitoaika on muita runsaampaa. Aiemmin havaittu korkeasti koulutettujen (äitien) muita runsaampi lastenhoitoaika johtuu siten pitkälti siitä, että tässä ryhmässä on muita enemmän hyvin pienten lasten äitejä. Lapsimäärän vakiointi ei muuta tuloksia. Tämän jälkeen arvioimme ansiotyöajan vaikutusta. tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin säännöllisen viikkotyöajan pituutta, johon tuli laskea mukaan myös säännöllinen (palkaton tai palkallinen) ylityö. Työajan lisääminen malliin ei kuitenkaan juuri muuta koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneet isät tekevät hieman pidempää työviikkoa kuin muut isät. Kun tämä otetaan huomioon, kapenee vähiten koulutettujen isien välimatka hieman muihin isiin nähden lastenhoitoon käytetyssä ajassa. Naisilla ansiotyöaika ei selitä koulutusryhmien välisiä eroja, vaikka myös heillä korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneiden äitien työviikko on hieman pidempi kuin muilla äideillä. Ansiotyöajan vähäinen merkitys koulutusryhmien välisten erojen selittäjänä johtuu äideillä todennäköisesti siitä, että koulutuksen mukaiset erot säännöllisessä ansiotyöajassa ovat melko pieniä ja esimerkiksi osa-aikatyö on (ajankäytön aineistossa) yhtä yleistä kaikissa koulutusryhmissä. Kun työssäkäynnin ja varsinkin lasten iän vaikutus suljetaan pois, tasoittuivat koulutusryhmien väliset erot lastenhoitoon käytetyssä ajassa selvästi. Keskiasteen koulutuksen saaneet vanhemmat käyttävät muita vähemmän aikaa lastenhoitoon, mutta koulutusryhmien väliset erot eivät ole enää tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi keskiasteen koulutuksen saaneiden vanhempien lastenhoitoon käyttämä aika eroaa korkea-asteen koulutuksen saaneiden vanhempien lastenhoitoajasta enää vain noin 10 minuutilla päivässä. Vanhemmuuteen liittyvät asenteet muutoksen taustalla? Lasten kanssa vietetyn ajan arviointi ajankäytön aineistojen avulla on monella tapaa ongelmallista. Vaikka lastenhoidosta onkin saatavissa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, lasten kanssa vietetyn ajan määrä jää tutkimuksissa aliarvioiduksi. Suuri osa lasten tarvitsemasta huolenpidosta on aikuisen läsnäoloa ja valmiutta vastata lapsen tai nuoren tarpeisiin, mitä voi olla vaikeaa raportoida päiväkirjaan. Tästä huolimatta ajankäyttötiedot antavat arvokasta tietoa niistä tekijöistä, jotka heikentävät vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. 20 HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

8 Asiantuntijoiden ja median usein esiintuoma huoli siitä, että nykyvanhemmilla ei enää riitä aikaa lapsilleen, ei näytä pitävän paikkaansa. Suomalaisvanhempien lastenhoitoon käyttämä aika on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta 2010-luvulle. Amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa tutkimuksissa havaittu trendi on siis näkyvissä myös meillä. Vaikka osa kasvusta selittyykin perherakenteen muutoksella, erityisesti lasten ikärakenteen eroilla, on suunta silti selvä: sekä äidit että isät ovat lisänneet lastenhoitoon käyttämäänsä aikaa. Perhepoliittiset etuudet, lasten kotihoidon tuki ja mahdollisuus lyhentää työaikaa ovat lisänneet äitien kotonaoloa ja siten keskimääräistä lastenhoitoaikaa. Silti myös kokopäivätyössä käyvät vanhemmat viettävät nykyään enemmän aikaa lastensa kanssa kuin tai 1990-luvulla. Syytä kehitykseen onkin ehkä haettava asenteiden tai vanhemmuutta koskevien odotusten suunnalta. Vaikka sekä lasten perushoivaan käytetty aika samoin kuin leikkimiseen, opettamiseen tai muuhun lapsen kanssa puuhailuun kuluva aika on lisääntynyt, huomattava osa lastenhoitoajan kasvusta johtuu lasten kuljettamiseen ja saattamiseen kuluvan ajan lisääntymisestä. Voidaankin pohtia, missä määrin kasvaneen huolenpidon taustalla ovat liikenneturvallisuuteen liittyvät tekijät tai vanhempien halu järjestää lapsille ohjattua toimintaa vapaan oleilun sijaan. Koulutus on useiden tutkimusten mukaan yhteydessä lasten kanssa vietettyyn aikaan. Edellä havaitsimme, että tämä johtuu osittain siitä, että korkeasti koulutetuilla on perheessään muita useammin vielä pieniä lapsia, ja lastenhoito vie siten enemmän aikaa. Kun lasten ikä otetaan huomioon, kapenevat koulutusryhmien väliset erot huomattavasti. Ansiotyöhön kuluva aika ei sen sijaan juuri selitä koulutuksen mukaisia eroja. Ansiotyöaika on pisin matalan koulutuksen saaneilla miehillä, joiden pitkät työpäivät vievät jossain määrin aikaa lastenhoidolta. Merkille pantavaa on myös isien osallistumisen selvä kasvu. Sukupuolten hoivavastuun tasaisemman jakaantumisen kannalta olisi kiinnostavaa tietää, kuinka suuresta osasta lastenhoitoon liittyvistä töistä isät Lasten kuljettamiseen kuluva aika on lähes 2,5-kertaistunut. vastaavat itsenäisesti, niin että äiti ei osallistu samaan aikaan lastenhoitoon tai ole läsnä taloudessa. Sukupuolten mukaiset keskiarvotiedot eivät myöskään kerro, löytyvätkö runsaasti lasten kanssa aikaa viettävät isät ja äidit samasta taloudesta tai vastaavasti, onko perheitä, joissa kummaltakaan vanhemmalta ei juuri löydy mainintoja lasten kanssa vietetystä ajasta. Jatkossa voisi olla paikallaan selvittää keskiarvojen lisäksi myös poikkeuksellisen vähäiseen osallistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Anneli Miettinen on tutkija ja Anna Rotkirch johtaja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Lähteet: Bianchi, Susan Maternal employment and time with children: Dramatic change or surprising continuity? Demography 37(4). Gauthier, Anne H., Smeeding, Timothy M. & Furstenberg, Frank Jr Are parents investing less time with children? Trends in selected industrialized countries. Population and Development Review 30(4). Lammi-Taskula, Johanna Parental leave for fathers?: Gendered conceptions and practices in families with young children in Finland. Tutkimusraportteja 166. Helsinki: STAKES (nyk. THL). Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia Helsinki: Tilastokeskus. Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla. E 42. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos. Niemi, Iiris & Pääkkönen, Hannu Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Kulttuuri ja viestintä 2001:6. Helsinki: Tilastokeskus. Sayer, Liana C., Gauthier, Anne H, & Furstenberg, Frank Jr Educational differences in parent s time with children: Cross-national variations. Journal of Marriage and Family 66. Ylikännö, Minna Isien ajankäytöstä uuden isyyden hidas esiinmarssi. Yhteiskuntapolitiikka 74(2). HYVINVOINTIKATSAUS 3/

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula

Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät perhepolitiikan keskiössä? Johanna Lammi-Taskula Isät hallitusohjelmissa Lipponen2 1999: Selvitetään mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka takaa isälle oikeuden omaan kuukauden kestävään vanhempainlomaan.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Vauvavuodet kerralla ohi?

Vauvavuodet kerralla ohi? Vauvavuodet kerralla ohi? Vanhempien näkemyksiä sisarusten ikäeroista Jenni Moisio valt.kand., Yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto yhteistyössä Jaetut elämät-hankkeen kanssa, Väestöliitto ja Suomen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus PEDA-FORUM-PÄIVÄT Kohti työelämää Rovaniemi 25.8.2010 Asko Suikkanen Professori, Lapin yliopisto Visioita työmarkkinoiden muutostendensseistä

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Määräaikainen työ ja perheellistyminen Suomessa Hanna Sutela

Määräaikainen työ ja perheellistyminen Suomessa Hanna Sutela Työryhmäkoordinaattorit Minna Ylikännö, Kela, tutkimusosasto minna.ylikanno@kela.fi Milla Salin, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos milla.salin@utu.fi Ohjelma Torstai 8.11.2012

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen Henkilöstöpalvelut 14.11.2016 Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan 1.2.2017 alkaen Asian käsittely Yhteistyötoimikunta 1.12.2016 Hallintolautakunta 13.12.2016

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys

Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys Mika Kortelainen ja Heikki Pursiainen 21.11.2014 1 Lukioiden vertailuista Erilaiset lukioiden rankinglistat ja vertailut ovat olleet näyttävästi esillä mediassa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla

Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Perhevapaiden vaikutukset äitien palkkoihin Suomen yksityisellä sektorilla Sami Napari (Etla) Perhe- ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Taustaa Sukupuolten välinen palkkaero kaventunut

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Huipulla tuulee? Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista ja sen muutoksesta

Huipulla tuulee? Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista ja sen muutoksesta Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11. Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Pauli Forma Keva pauli.forma@keva.fi Toni Pekka Keva toni.pekka@keva.fi Huipulla tuulee? Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot