Mikä selittää lastenhoitoon käytetyn ajan kasvua viime vuosikymmeninä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä selittää lastenhoitoon käytetyn ajan kasvua viime vuosikymmeninä?"

Transkriptio

1 Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch Mikä selittää lastenhoitoon käytetyn ajan kasvua viime vuosikymmeninä? Kiire ja ajanpuute nousevat usein esiin, kun vanhemmilta tiedustellaan arkielämän haasteista ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmista. Monet haluaisivat viettää enemmän aikaa perheen ja lasten kanssa, mutta työ tuntuu vievän kaiken ajan ja energian. Ylitöiden ja epätyypillisten työaikojen on pelätty entisestään vähentävän vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Toisaalta työn ja perheen yhteensovittamista voi helpottaa se, että yhä useammat pystyvät joustamaan työajoissaan. Huoli ansiotyön kielteisestä vaikutuksesta lastenhoitoon voi olla ylimitoitettua, sillä tutkimusten mukaan lasten kanssa vietetty aika näyttää pikemminkin lisääntyneen kuin vähentyneen. SUOMALAISET perheet ovat tyypillisesti kahden kokopäivätyössä käyvän ansaitsijan perheitä, joissa sekä äidit että isät joutuvat tasapainottelemaan työn ja perheen vaatimusten välissä. Ansiotyön on pelätty vievän vanhempien aikaa niin, ettei lapsille tai muulle perheelle jää enää aikaa. Mielenkiinto kohdistuu usein äitien ajankäyttöön. Kuitenkin myös isät osallistuvat lastensa hoitoon ja nykyperheissä tätä odotetaan enemmän kuin aikaisemmin. Isät näyttävätkin lisänneen osallistumistaan 1990-luvulla (Ylikännö 2009). Mihin suuntaan ollaan menossa nyt, kun vanhempien pitkät työpäivät ja ylityöt näyttävät olevan jälleen yleistymässä (Lehto & Sutela 2008, 139)? Selvitämme tässä artikkelissa suomalaisvanhempien lastenhoitoon käyttämän ajan kehitystä 1980-luvulta 2010-luvulle Tilastokeskuksen ajankäyttöaineistojen avulla. Päinvastoin kuin ehkä on oletettu, lasten kanssa vietetty aika näyttää aikaisempien tutkimusten mukaan lisääntyneen 1970-luvulta lähtien (Niemi & Pääkkönen 2001; Gauthier ym. 2004). Emme kuitenkaan tiedä, missä määrin muutokset johtuvat todellisesta käyttäytymisen muutoksista ja missä määrin muut tekijät selittävät ilmiötä. tutkimukset tarjoavat vertailukelpoista tietoa lapsiperheiden ajankäytöstä usealta vuosikymmeneltä. Niiden avulla on mahdollista arvioida myös sitä, missä määrin lastenhoitoon käytetyn ajan muutos on yhteydessä perherakenteen erityisesti perheiden lapsiluvun ja lasten iän tai ansiotyön muutoksiin, ja missä määrin kyse on todellisesta käyttäytymisen muutoksesta. Tarkastelu kohdistuu tässä niihin perheisiin, joissa oli vähintään yksi alle 13-vuotias lapsi. Lasten hoito ajankäyttötutkimuksissa Työssäkäyvät äidit ja isät käyttävät vähemmän aikaa lastensa hoitoon kuin ne äidit 14 HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

2 ja isät, jotka eivät käy töissä. Vanhem pien työssäkäynnin muutokset työssäkäynnin yleisyys sekä työpäivien pituus ja osa-aikatyö vaikuttavat siten lastenhoidon määrään. Myös perhepoliittiset ratkaisut ohjaavat osaltaan vanhempien työssäkäyntiä ja sen mukaisesti ajankäyttöä. Perhevapaat esimerkiksi tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden jäädä pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lapsia. Vaikka julkisuudessa on usein kannettu huolta ansiotyön kielteisestä vaikutuksesta vanhempien lastenhoitoon, ansiotyö ei yksiselitteisesti kavenna vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka äitien työssäkäynti on kasvanut huomattavasti viimeksi kuluneina vuosikymmeninä, äitien lastenhoitoon käyttämä aika ei ole vähentynyt samassa suhteessa, vaan lasta kohti käytetty aika on jopa lisääntynyt (Bianchi 2000). Vanhemmat tinkivät nykyään mieluummin muusta ajankäytöstään kuin lasten kanssa vietetystä ajasta. Eurooppalaisten ajankäyttöä selvittäneiden tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia: työssäkäyvien äitien lastenhoitoaika on lisääntynyt lähes tunnilla päivässä parin viime vuosikymmenen aikana (Gauthier ym. 2004). Ansiotyön ohella myös perheellistymisessä tapahtuneet muutokset vaikuttavat lastenhoitoon käytetyn ajan keskimäärään ja väestöryhmittäisiin eroihin. Pienten lasten määrä perheessä on selkeästi yhteydessä siihen, kuinka paljon aikaa vanhemmilta kuluu lastenhoitoon. Syntyvyyden hienoinen kohoaminen viime vuosina näkyy pienten lasten osuuden kasvuna perheissä ja voi näin osaltaan selittää lastenhoitoon käytetyn ajan lisääntymistä. Mikäli lastenhoitoon kuluvaa aikaa olisi mahdollista tarkastella perheiden elämänkaarella, lasten ikäerot eivät haittaisi vertailua. Poikkileikkaustietoihin perustuvissa tutkimuksissa perherakenteen erot voivat kuitenkin vääristää tuloksia. Lastenhankinnan ajoittamiseen liittyvien käyttäytymiserojen vuoksi lasten ikäeron huomiointi on tärkeää varsinkin silloin, kun vertaillaan koulutus- tai sosioekonomisia ryhmiä toisiinsa. Lastenhoitoon käytettyyn aikaan vaikuttavat myös kulttuuriset tai sosiaaliset tekijät muokkaamalla esimerkiksi käsityksiämme Vanhemmat tinkivät nykyään mieluummin muusta ajankäytöstään kuin lasten kanssa vietetystä ajasta. siitä, minkälainen on sopiva työnjako isien ja äitien välillä tai missä määrin lasten hoitoa halutaan uskoa muille. Korkeasti koulutettujen on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu viettävän muita enemmän aikaa lasten kanssa, mutta on epäselvää, johtuuko tämä heidän paremmista mahdollisuuksistaan joustaa työssään tai hankkia osa kotitöistä ostopalveluina vai erilaisista asenteista vanhemmuutta kohtaan (Sayer ym. 2004). Tilastokeskuksen keräämät ajankäytön aineistot tarjoavat oivallisen välineen arvioida vanhempien ja lasten ajankäytössä tapahtuneita muutoksia. tutkimukseen valitut henkilöt kirjaavat toimintojaan omin sanoin päiväkirjaan kahdelta satunnaisesti valitulta viikonpäivältä. Toimintojen luokittelu esimerkiksi kotitöihin tai lastenhoitotehtäviksi tapahtuu jälkikäteen tutkijoiden toimesta. Keruutapa vähentää suoranaisten muistivirheiden ja niin sanotun sosiaalisen suotavuuden synnyttämää harhaa ajankäytössä. Sosiaalisella suotavuudella tarkoitetaan sitä, että vastaajat herkästi liioittelevat suotaviksi katsottavien toimintojen määrää ja vastaavasti vähättelevät epäsuotavia toimintoja. On arvioitu, että ajankäyttöpäiväkirjoilla saadaan esimerkiksi lastenhoidosta luotettavampaa tietoa kuin silloin, jos vanhempia pyydettäisiin jälkikäteen itse arvioimaan lasten kanssa vietetyn ajan määrää. Ajankäytön päiväkirjat eivät tosin tuo esiin kaikkea lasten hoitoon liittyvää ajallista ja paikallista sitovuutta: vaikka vanhempi ei suoranaisesti tekisi mitään lapseen liittyvää, lasten valvonta ja vanhemman valmius vastata nopeasti lapsen tarpeisiin edellyttävät vanhemmalta usein läsnäoloa tai ainakin saatavilla oloa esimerkiksi puhelimitse. Lastenhoitotehtäviin kuluvaa aikaa on tässä artikkelissa arvioitu vain vastaajien kirjaamien ns. päätoimintojen perusteella. Tällä tavoin tarkasteltuna lastenhoitoon kuluva kokonaisaika tulee selvästi aliarvioiduksi. Sivutoimintona tehdyn lastenhoidon HYVINVOINTIKATSAUS 3/

3 on havaittu lisäävän lastenhoitoon käytettyä aikaa jopa puolella (Miettinen & Rotkirch 2012, 78 79). Lastenhoitoon liittyviä tehtäviä tehdään muiden toimintojen rinnalla erityisesti kouluikäisten lasten perheissä. Näissä perheissä lastenhoito tosin vie kokonaisuudessaan selvästi vähemmän aikaa kuin alle kouluikäisten lasten perheissä. Toisaalta päätoimintona suoritettu lastenhoitotyö kuvaa todennäköisesti varmemmin vanhemman aktiivista toimintaa ja vuorovaikutusta lapsen kanssa kuin sivutoimintona kirjattu työ. Tarkastelun kohdistaminen vain päätoimintoihin ei oletettavasti vaikuta myöskään ajallisen kehityksen arviointiin. Isien lastenhoitoon käyttämä aika lisääntyy tutkimukset antavat hieman ristiriitaisen kuvan lapsiperheiden ansiotyöajan kehityksestä: Keskimääräinen vuosityöaika on varsinkin viime vuosikymmenen aikana lyhentynyt, mutta samalla pitkiä työpäiviä tehneiden osuus on kasvanut etenkin isillä. Epätyypilliseen aikaan työskentely vuorotyö, ilta- tai yötyö ja viikonloppuun sijoittuva työ näyttää puolestaan yleistyneen pienten lasten äideillä. (Miettinen & Rotkirch 2012). Kokopäivätyön yleisyydestä ja työaikojen kehityksestä huolimatta lastenhoitoon käytetty aika on myös Suomessa lisääntynyt viimeksi kuluneina kolmena vuosikymmenenä. Erityisen selvää kasvu on ollut 2000-luvulla (taulukko 1). Vanhemmat ovat lisänneet lastenhoitotehtäviin käyttämäänsä aikaa tasaisesti 1980-luvulta 2010-luvulle, isät keskimäärin noin 3,5 tunnilla ja äidit lähes kolmella tunnilla viikossa. Isät hoitavat nykyään lapsiaan keskimäärin lähes kahdeksan tuntia viikossa, kun vuonna 1988 vastaava luku oli runsaat 4,5 tuntia. Äitien lastenhoitoaika on samana ajanjaksona kasvanut 12 tunnista 15 tuntiin viikossa. Vaikka lastenhoito on edelleen suuremmaksi osaksi äitien vastuulla, sukupuolten välinen ero lastenhoidossa on kaventunut, kun isät ovat lisänneet lastenhoitoon käyttämäänsä aikaa nopeammassa tahdissa kuin äidit. Yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntyminen heijastuu todennäköisesti varsinkin äitien ajankäyttöön, mutta yksinhuoltajia ei tässä ole tarkasteltu erikseen heidän aineistossa vähäisen lukumääränsä vuoksi. Ansiotyössä käynnin muutokset eivät juuri selitä isien osallistumisen kasvua. Työssäkäyvien isien osuus laski 95 prosentista 90 prosenttiin vuosina ja on tämän jälkeen uudestaan kohonnut. Perhevapaat eivät juuri vaikuta isien lastenhoitoon käyttämän ajan keskimäärään, sillä vuosien 1999 ja 2010 ajankäyttöaineistossa vain noin prosentti isistä oli poissa töistä perhevapaan vuoksi. Isien pitämät perhevapaat ovat tyypillisesti lyhyitä, yleensä vain muutama viikon mittaisia (Lammi-Taskula 2007). Äideillä työssäkäyvien osuuden väheneminen näkyy lastenhoitoajan kasvuna varsinkin pikkulapsivaiheessa. Lastenhoitoon käytetyn ajan lisääntyminen vuodesta 1988 vuo- Taulukko 1. Lastenhoitotehtäviin käytetty aika vuosina , ja vanhempien työssäkäynnin mukaan (h:min/vrk). Alle 13-vuotiaiden lasten isät ja äidit. Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. Isät Äidit Kaikki 0:40 0:50 1:07 1:44 1:53 2:10 Työssä 0:39 0:49 1:02 1:08 1:06 1:24 Kokoaikatyö 0:39 0:50 1:05 1:05 1:03 1:20 Osa-aikatyö (0:45) (0:37) (0:26) 1:25 1:25 1:49 Ei-työssä 0:47 1:03 1:56 3:24 3:13 3:50 Huom. Osa-aikatyössä käyvien isien määrä aineistossa on pieni. Työssäkäyvillä tarkoitetaan tässä niitä vastaajia, joilla päiväkirjan täyttöhetkellä oli työsuhde, ja jotka eivät olleet pois töistä virka-, perhe- tms. vapaan johdosta. Toisin sanoen perhevapaalla olevat on luettu ei-työssäoleviin. Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset , ja HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

4 teen 1999 johtuukin pitkälti siitä, että kotona lastaan hoitavien äitien määrä kasvoi 1990-luvulla hoitovapaan yleistymisen myötä. Toisaalta 1990-luvun lopulla suuri joukko pienten lasten äitejä oli kotona työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Lastenhoidon määrän hienoinen väheneminen kotona olevilla äideillä vuodesta 1988 vuoteen 1999 johtuukin osaksi siitä, että 1990-luvun lopulla kotona olevien äitien joukossa oli aikaisempaa enemmän näitä työttömiä tai muusta syystä kotona olevia äitejä. Heidän lapsensa olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin kotihoidontuella olevien äitien lapset. Työssäkäynnissä tapahtuneet muutokset eivät selitä äitien lastenhoitoajan kasvua enää 2000-luvulla. Vaikka työllisten äitien osuus kaikista äideistä on vuonna 2010 suurempi kuin 1990-luvun lopussa, keskimääräinen lastenhoitoaika on kasvanut. Osa-aikatyön yleistyminen selittää vain osan lastenhoitoajan kasvusta Ansiotyössä käyminen ei vähennä työssäkäyvien äitien lastenhoitoaikaa läheskään sitä määrää, jonka ansiotyö vie. Äitien lastenhoitoon käyttämän ajan kasvu liittyy osaltaan äitien osa-aikatyön hienoiseen yleistymiseen 2000-luvulla. Vuonna 1989 voimaan tullut laki osittaisesta hoitovapaasta ei suuremmin houkutellut äitejä lyhentämään työaikaansa vielä laman jälkivuosina luvulla osittaisen hoitovapaaoikeuden laajenemisen myötä osa-aikatyötä tekevien äitien osuus on kuitenkin vähitellen kohonnut 13 prosentista 16 prosenttiin. Osaaikatyötä tekeviä on eniten alle 3-vuotiaiden ja alakouluikäisten lasten äitien keskuudessa (lähes 20 prosenttia). Pienten lasten vanhempien osa-aikatyö on Suomessa silti vielä melko harvinaista, ja osa-aikaisen työn taustalla on usein muita kuin lasten hoidon järjestämiseen liittyviä syitä (Lehto & Sutela 2008). Miesten kohdalla tilanne on hyvin erilainen: ajankäyttöaineistossa vain alle kaksi prosenttia isistä teki osa-aikatyötä. Lastenhoitoon käytetyn ajan lisääntyminen ei kuitenkaan liity pelkästään osa-aikatyön yleistymiseen. Myös kokoaikatyössä käyvät äidit viettävät nykyään enemmän aikaa lastensa kanssa kuin vielä 1990-luvun lopulla. Missä määrin lastenhoidon muutos selittyy väestörakenteen muutoksella? Syntyvyys on 1990-luvun lopun jälkeen kohonnut tasaisesti ja tämä näkyy myös ajankäyttöaineistojen perherakenteessa lasten keskiiän nuorentumisena ja pienten lasten perheiden osuuden kasvuna. Kun alle kolmivuotiaiden lasten perheitä oli vuonna 1988 noin 32 prosenttia kaikista niistä perheistä, joissa oli alle 13-vuotiaita lapsia, vuonna 2010 vastaava osuus oli 37 prosenttia. Lasten ikä on tärkein yksittäinen lastenhoitoaikaan vaikuttava tekijä. Kun työssäkäyvät alle 3-vuotiaan lapsen isät käyttävät (vuonna 2010) lastenhoitoon runsaat 12 ja äidit runsaat 21 tuntia viikossa, alakouluikäisten lasten vanhempien työmäärä jää noin viidesosaan tästä. Yläkouluikäisten lasten perheissä lapsiin liittyvät toimet vievät vanhempien aikaa keskimäärin vain runsaan tunnin viikossa. Kun lastenhoitoajan kehitystä tarkastellaan nuorimman lapsen iän mukaan, osoittautuu, että lastenhoitoon käytetty aika on isillä kasvanut tasaisesti kaikissa lasten iän mukaisissa ryhmissä (taulukko 2). Äideillä muutos on suhteellisesti pienempi, mutta myös äidit käyttävät enemmän aikaa lastenhoitoon kaikenikäisten lasten kohdalla. Äitien kotonaolo kasvattaa lastenhoitoon käytettyä aikaa alle 3-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta myös työssäkäyvät alle 3-vuotiaiden äidit käyttävät enemmän aikaa lastenhoitoon 2010-luvulla kuin tai 1980-luvulla. Missä määrin ansiotyötä tekevien äitien lastenhoitoon kohdistuva ajankäyttö eroaa kotiäideistä? Alle 3-vuotiasta lasta kotona hoitava äiti käyttää runsaat 12 tuntia viikossa enemmän aikaa lastenhoitoon kuin samanikäisen lapsen työssäkäyvä äiti. Kotona olevien äitien joukossa on kuitenkin runsaasti vanhempainvapaalla olevia alle 1-vuotiaiden äitejä, ja heidän lastensa keski-ikä on siten selvästi alhaisempi kuin työssäkäyvien äitien lasten ikä. Jos työssäkäyviä alle 3-vuotiaiden lasten äitejä verrataan hoitovapaalla oleviin samanikäisten lasten äiteihin, lastenhoitoon käytetyn ajan ero on enää 45 minuuttia päivässä (noin viisi tuntia viikossa) kotiäitien hyväksi. HYVINVOINTIKATSAUS 3/

5 Taulukko 2. Lastenhoitotehtäviin käytetty aika alle 13-vuotiaiden lasten isillä ja äideillä nuorimman lapsen iän mukaan vuosina , ja (h:min/vrk). Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. Nuorimman lapsen ikä Isät (työssäkäyvät) 0 2 vuotta 1:07 1:26 1: vuotta 0:39 0:47 1: vuotta 0:14 0:16 0:20 Äidit 0 2 vuotta, kaikki 3:28 3:50 4:08 Työssäkäyvät 2:26 2:26 3:02 Kotona 4:24 4:26 4: vuotta, kaikki 1:28 1:32 1:31 Työssäkäyvät 1:18 1:27 1:28 Kotona 2:09 1:42 1: vuotta, kaikki 0:27 0:34 0:41 Työssäkäyvät 0:25 0:32 0:39 Kotona 0:42 0:45 0:51 Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset , ja Ansiotyössä käyminen ei siis vähennä työssäkäyvien äitien lastenhoitoaikaa läheskään sitä määrää, jonka ansiotyö vie. Kotiäidit tekevät ansioäitejä enemmän kotitöitä, mutta heillä on myös ansioäitejä enemmän vapaa-aikaa. On kuitenkin huomattava, että kotiäideillä todennäköisesti on ansiotyöäitejä paremmat mahdollisuudet hoitaa ja valvoa lapsia myös muiden (pää)toimintojen rinnalla. Jos sivutoimintona tehty lastenhoito lasketaan mukaan äitien lastenhoitoaikaan, kotiäidit käyttävät viikossa noin 10 tuntia enemmän aikaa lastenhoitoon kuin työssäkäyvät äidit. Mielenkiintoista kyllä, lapsimäärällä on verraten pieni vaikutus lastenhoitoon käytettyyn aikaan sen jälkeen, kun lasten ikä on otettu huomioon. Vaikka keskimääräinen perhekoko on hienoisesti kasvanut vuodesta 1988, lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt kaikenkokoisissa perheissä. Lasten kuljettaminen lisääntynyt suhteellisesti eniten Lastenhoitoon kuluvan ajan lähempi tarkastelu toimintojen mukaan paljastaa mielenkiintoisia muutoksia lapsiperheiden ajankäytössä. Perushoivaan kuten lasten ruokailussa auttamiseen, lapsen pukemiseen tai pukemisessa auttamiseen ja nukuttamiseen kuluva aika on lisääntynyt sekä isillä että äideillä (taulukko 3). Absoluuttisen ajan kehitys kuvannee perheiden lasten ikärakenteen muutosta: perushoivaan kuluu sitä enemmän aikaa, mitä nuorempia lapsia perheissä on. Lasten kanssa leikkimiseen ja pelaamiseen, neuvomiseen, keskusteluun tai muuhun vuorovaikutukseen kuluvan ajan kasvu (taulukossa 3 Muu ) on vähäisempää, ja koskee lähinnä alle kouluikäisten lasten perheitä. Isät ovat perinteisesti osallistuneet varsinkin lasten kanssa leikkimiseen muun lastenhoidon kustannuksella, mutta on hyvä huomata, että isät osallistuvat nykyisin runsaammin myös lasten perushoivaan. Lasten kuljettamiseen ja saattamiseen kuluva aika vie entistä suuremman osan sekä isien että äitien ajasta. Kuljettamiseen kuluvan ajan kasvu onkin suhteellisesti suurinta, sillä siihen kuluva aika on lähes 2,5-kertaistunut tarkasteltuna ajanjaksona! Lasten vieminen ja hakeminen päivähoidosta ja koulusta lisää kuljettamiseen käytettyä aikaa arkipäivinä. Kul- Taulukko 3. Lastenhoitoon käytetty aika alle 13-vuotiaiden lasten isillä ja äideillä tehtäväryhmittäin vuosina , ja (h:min/vrk sekä prosenttijakauma). Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. Isät Äidit % % % % % % Perushoito 0: : : : : :79 61 Muu 0: : : : : :31 24 Kuljettaminen ja saattaminen 0: : : :08 8 0: :20 15 Yhteensä 0: : : : : : Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset , ja HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

6 jettamiseen ja saattamiseen kuluva aika on lisääntynyt myös viikonloppuisin; todennäköisesti lapsia viedään aikaisempaa enemmän erilaisiin harrastuksiin. Tämä on ainoa tehtäväryhmä, johon käytetty aika on kasvanut selvästi myös kouluikäisten lasten perheissä. Koulutettujen naisten runsas lastenhoito selittyy lasten iällä Korkeasti koulutettujen äitien on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu käyttävän muita enemmän aikaa lastenhoitoon, mutta isien kohdalla koulutuksen yhteys lastenhoitoon käytettyyn aikaan on epäselvä (Sayer ym. 2004). Suomalaisessa, vuonna kerättyyn ajankäyttöaineistoon perustuvassa tutkimuksessa koulutus lisäsi isien lastenhoitoaikaa. Korkeimmin koulutettujen isien lastenhoitoaika erosi tilastollisesti merkitsevästi kuitenkin vain niistä isistä, jotka eivät olleet suorittaneet mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa. (Ylikännö 2009.) Keskimääräinen lastenhoitoaika on kasvanut viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana. Ovatko koulutusryhmien väliset erot tasaantuneet koulutustason yleisen kohoamisen myötä vai käyttävätkö korkeasti koulutetut vanhemmat edelleen lastenhoitoon enemmän aikaa kuin muut? Koulutustason kohoaminen lisää myös suomalaisvanhemmilla lastenhoitoon käytettyä aikaa (kuvio 1). Isillä koulutusryhmien välinen ero lastenhoitoajassa on kaventunut puolesta tunnista päivässä noin 16 minuuttiin päivässä. Isät ovat myös lisänneet lasten hoitoon käyttämäänsä aikaa kaikissa koulutusryhmissä alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita miehiä lukuun ottamatta. Äideillä koulutusryhmien välinen ero on sen sijaan kasvanut; ero eniten (korkeasti koulutetut) ja vähiten (ei perusasteen jälkeistä tutkintoa) lapsia hoitavien äitien välillä on kohonnut lähes 1,3 tuntiin päivässä. Viime vuosikymmenten kuluessa tapahtunut lastenhoitoajan kasvu näyttää koskeneen lähinnä korkeasti koulutettuja äitejä. Muilla koulutusryhmillä muutos on ollut verraten pientä ja korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneiden äitien lastenhoitoaika on jopa hieman vähentynyt. Korkeasti koulutettujen äitien etumatka muihin koulutusryhmiin nähden näyttää lisääntyneen varsinkin 2000-luvulla. Osa koulutuksen mukaisista eroista selittyy työllisyyden eroilla. Vähiten koulutettujen isien ja äitien joukossa on muita enemmän työttömiä tai muusta syystä työvoiman ulkopuolella olevia. Lasten kotihoidon suosio on myös vaihdellut koulutustason mukaan siten, että hoitovapaan käyttö on ollut harvinaisempaa korkeammin koulutettujen äitien keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 1999 perusasteen tai keskiasteen tutkinnon suorittaneiden äitien joukossa oli muita enemmän työttömiä tai kotona hoitovapaalla tai muusta syystä olevia naisia. Vuonna 2010 korkeasti koulutettujen äitien lastenhoitoaikaa kasvattaa puolestaan alle 3-vuotiasta lasta kotona hoitavien äitien suuri määrä. Ei-työssäolevien osuuden kasvu esimerkiksi työttömyyden tai hoitovapaan myötä näkyykin herkästi myös koulutusryhmien välisinä eroina lastenhoitoon käytetyssä ajassa. Työssäkäynnin yleisyydessä esiintyvien erojen vaikutuksen poistamiseksi tarkastelemme seuraavaksi koulutusryhmien välisiä eroja vain työssäkäyvien vanhempien osalta. Heidän kohdallaan koulutustason mukaisiin eroihin vaikuttavat toisaalta perherakenteeseen liittyvät tekijät korkeammin koulutetuilla on esimerkiksi tällä hetkellä muita useammin pieniä lapsia toisaalta työhön, erityisesti työaikaan liittyvät tekijät. Ammatillisen koulutuksen saaneiden säännöllinen työaika on usein muita pidempi, korkeammin koulutetuilla ja ylemmissä toimihenkilöammateissa työviikko pitenee taas usein ylitöiden tai kotona tehdyn ansiotyön myötä. Kuvio 1. Lastenhoitoon käytetty aika alle 13-vuotiaiden lasten isillä ja äideillä koulutustason mukaan vuosina , ja (min/vrk). Lastenhoitotehtävät päätoiminnosta. Kaikki vuoden päivät, keskiarvo. min/vrk Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulu Miehet Lähde: Tilastokeskus. tutkimukset Naiset HYVINVOINTIKATSAUS 3/

7 Kuvio 2. Koulutusryhmittäiset erot lastenhoitoon käytetyssä ajassa alle 13-vuotiaiden lasten työssäkäyvillä isillä ja äideillä vuonna Lastenhoitoon käytetty aika ei malleista (min/vrk). min/vrk Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulu +koulu +ikä+ nuorimman lapsen ikä Miehet +työaika +koulu +ikä+ nuorimman lapsen ikä Naiset Lähde: Tilastokeskus. aineisto Laskelmat Anneli Miettinen. +työaika Selvitämme koulutuksen yhteyttä lastenhoitoaikaan työssäkäyvien vanhempien osalta vakioimalla sekä vastaajan lapsiluvun, lasten iän ja vastaajan oman iän vaikutuksen sekä ansiotyöajan vaikutuksen lastenhoitoaikaan varianssianalyysin avulla. Näin pystymme arvioimaan, johtuvatko koulutuserot lastenhoitoon käytetyssä ajassa ensisijaisesti rakenteellisista eroista koulutusryhmien välisistä eroista lapsiluvussa ja etenkin lasten iässä tai työajan pituudesta. Tarkastelu kohdistuu tuoreimpaan eli vuoden ajankäyttöaineistoon. Kuviossa 2 kunkin koulutusryhmän ensimmäinen pylväs (+koulu) kertoo lastenhoitoon käytetyn ajan, kun muiden muuttujien vaikutusta ei ole kontrolloitu. Tämän mukaisesti korkeasti koulutetut äidit ja isät käyttävät eniten aikaa lastenhoitoon. Kun vastaajien oma ikä ja lasten ikä otetaan mallissa huomioon (+ikä+nuorimman lapsen ikä), koulutusryhmien väliset erot kapenevat ja järjestys muuttuu. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat muita vastaajia keskimäärin vanhempia ja myös heidän lastensa ikä on korkeampi kuin muissa ryhmissä. Kun näiden tekijöiden vaikutus on poistettu, havaitaan, että alimman korkea-asteen koulutuksen saaneiden isien ja äitien lastenhoitoaika on muita runsaampaa. Aiemmin havaittu korkeasti koulutettujen (äitien) muita runsaampi lastenhoitoaika johtuu siten pitkälti siitä, että tässä ryhmässä on muita enemmän hyvin pienten lasten äitejä. Lapsimäärän vakiointi ei muuta tuloksia. Tämän jälkeen arvioimme ansiotyöajan vaikutusta. tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin säännöllisen viikkotyöajan pituutta, johon tuli laskea mukaan myös säännöllinen (palkaton tai palkallinen) ylityö. Työajan lisääminen malliin ei kuitenkaan juuri muuta koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneet isät tekevät hieman pidempää työviikkoa kuin muut isät. Kun tämä otetaan huomioon, kapenee vähiten koulutettujen isien välimatka hieman muihin isiin nähden lastenhoitoon käytetyssä ajassa. Naisilla ansiotyöaika ei selitä koulutusryhmien välisiä eroja, vaikka myös heillä korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneiden äitien työviikko on hieman pidempi kuin muilla äideillä. Ansiotyöajan vähäinen merkitys koulutusryhmien välisten erojen selittäjänä johtuu äideillä todennäköisesti siitä, että koulutuksen mukaiset erot säännöllisessä ansiotyöajassa ovat melko pieniä ja esimerkiksi osa-aikatyö on (ajankäytön aineistossa) yhtä yleistä kaikissa koulutusryhmissä. Kun työssäkäynnin ja varsinkin lasten iän vaikutus suljetaan pois, tasoittuivat koulutusryhmien väliset erot lastenhoitoon käytetyssä ajassa selvästi. Keskiasteen koulutuksen saaneet vanhemmat käyttävät muita vähemmän aikaa lastenhoitoon, mutta koulutusryhmien väliset erot eivät ole enää tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi keskiasteen koulutuksen saaneiden vanhempien lastenhoitoon käyttämä aika eroaa korkea-asteen koulutuksen saaneiden vanhempien lastenhoitoajasta enää vain noin 10 minuutilla päivässä. Vanhemmuuteen liittyvät asenteet muutoksen taustalla? Lasten kanssa vietetyn ajan arviointi ajankäytön aineistojen avulla on monella tapaa ongelmallista. Vaikka lastenhoidosta onkin saatavissa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, lasten kanssa vietetyn ajan määrä jää tutkimuksissa aliarvioiduksi. Suuri osa lasten tarvitsemasta huolenpidosta on aikuisen läsnäoloa ja valmiutta vastata lapsen tai nuoren tarpeisiin, mitä voi olla vaikeaa raportoida päiväkirjaan. Tästä huolimatta ajankäyttötiedot antavat arvokasta tietoa niistä tekijöistä, jotka heikentävät vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa. 20 HYVINVOINTIKATSAUS 3/2012

8 Asiantuntijoiden ja median usein esiintuoma huoli siitä, että nykyvanhemmilla ei enää riitä aikaa lapsilleen, ei näytä pitävän paikkaansa. Suomalaisvanhempien lastenhoitoon käyttämä aika on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta 2010-luvulle. Amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa tutkimuksissa havaittu trendi on siis näkyvissä myös meillä. Vaikka osa kasvusta selittyykin perherakenteen muutoksella, erityisesti lasten ikärakenteen eroilla, on suunta silti selvä: sekä äidit että isät ovat lisänneet lastenhoitoon käyttämäänsä aikaa. Perhepoliittiset etuudet, lasten kotihoidon tuki ja mahdollisuus lyhentää työaikaa ovat lisänneet äitien kotonaoloa ja siten keskimääräistä lastenhoitoaikaa. Silti myös kokopäivätyössä käyvät vanhemmat viettävät nykyään enemmän aikaa lastensa kanssa kuin tai 1990-luvulla. Syytä kehitykseen onkin ehkä haettava asenteiden tai vanhemmuutta koskevien odotusten suunnalta. Vaikka sekä lasten perushoivaan käytetty aika samoin kuin leikkimiseen, opettamiseen tai muuhun lapsen kanssa puuhailuun kuluva aika on lisääntynyt, huomattava osa lastenhoitoajan kasvusta johtuu lasten kuljettamiseen ja saattamiseen kuluvan ajan lisääntymisestä. Voidaankin pohtia, missä määrin kasvaneen huolenpidon taustalla ovat liikenneturvallisuuteen liittyvät tekijät tai vanhempien halu järjestää lapsille ohjattua toimintaa vapaan oleilun sijaan. Koulutus on useiden tutkimusten mukaan yhteydessä lasten kanssa vietettyyn aikaan. Edellä havaitsimme, että tämä johtuu osittain siitä, että korkeasti koulutetuilla on perheessään muita useammin vielä pieniä lapsia, ja lastenhoito vie siten enemmän aikaa. Kun lasten ikä otetaan huomioon, kapenevat koulutusryhmien väliset erot huomattavasti. Ansiotyöhön kuluva aika ei sen sijaan juuri selitä koulutuksen mukaisia eroja. Ansiotyöaika on pisin matalan koulutuksen saaneilla miehillä, joiden pitkät työpäivät vievät jossain määrin aikaa lastenhoidolta. Merkille pantavaa on myös isien osallistumisen selvä kasvu. Sukupuolten hoivavastuun tasaisemman jakaantumisen kannalta olisi kiinnostavaa tietää, kuinka suuresta osasta lastenhoitoon liittyvistä töistä isät Lasten kuljettamiseen kuluva aika on lähes 2,5-kertaistunut. vastaavat itsenäisesti, niin että äiti ei osallistu samaan aikaan lastenhoitoon tai ole läsnä taloudessa. Sukupuolten mukaiset keskiarvotiedot eivät myöskään kerro, löytyvätkö runsaasti lasten kanssa aikaa viettävät isät ja äidit samasta taloudesta tai vastaavasti, onko perheitä, joissa kummaltakaan vanhemmalta ei juuri löydy mainintoja lasten kanssa vietetystä ajasta. Jatkossa voisi olla paikallaan selvittää keskiarvojen lisäksi myös poikkeuksellisen vähäiseen osallistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Anneli Miettinen on tutkija ja Anna Rotkirch johtaja Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Lähteet: Bianchi, Susan Maternal employment and time with children: Dramatic change or surprising continuity? Demography 37(4). Gauthier, Anne H., Smeeding, Timothy M. & Furstenberg, Frank Jr Are parents investing less time with children? Trends in selected industrialized countries. Population and Development Review 30(4). Lammi-Taskula, Johanna Parental leave for fathers?: Gendered conceptions and practices in families with young children in Finland. Tutkimusraportteja 166. Helsinki: STAKES (nyk. THL). Lehto, Anna-Maija & Sutela, Hanna Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia Helsinki: Tilastokeskus. Miettinen, Anneli & Rotkirch, Anna Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla. E 42. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos. Niemi, Iiris & Pääkkönen, Hannu Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Kulttuuri ja viestintä 2001:6. Helsinki: Tilastokeskus. Sayer, Liana C., Gauthier, Anne H, & Furstenberg, Frank Jr Educational differences in parent s time with children: Cross-national variations. Journal of Marriage and Family 66. Ylikännö, Minna Isien ajankäytöstä uuden isyyden hidas esiinmarssi. Yhteiskuntapolitiikka 74(2). HYVINVOINTIKATSAUS 3/

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Helsinki, 15.5.214 Anneli Miettinen, Väestöntutkimuslaitos Lapsiperheiden ajankäyttö tutkimushanketta on rahoittanut

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Yhteistä aikaa etsimässä

Yhteistä aikaa etsimässä Perhebarometri 2011 Yhteistä aikaa etsimässä Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 42/2012 Julkaisija: Väestöliitto ry, Väestöntutkimuslaitos

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa?

Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa? Sopivasti työtä ja vapaa-aikaa? Tilastokeskus, Minna Ylikännö Kela, tutkimusosasto minna.ylikanno[a]kela.fi Miksi tutkia ajankäyttöä? Se, miten käytämme aikaamme, kertoo paljon ympäröivästä yhteiskunnasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä?

Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä? Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä? JOHANNA LAMMI-TASKULA Naisten ja äitien palkkatyö on Suomessa ollut osa yhteiskuntaa useamman vuosikymmenen ajan. Raija Julkunen (1994) kutsuu tätä palkkatyösopimukseksi,

Lisätiedot

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on Miesjohtajalla ura ja perhe, entä naisjohtajalla? Leena Kartovaara Vanhan sanonnan mukaan menestyvän miehen takana on nainen. Mitä sitten on menestyvän naisen takana. Vai onko mitään? Urallaan johtajiksi

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Perheseteli-innovaatio

Perheseteli-innovaatio Perheseteli-innovaatio Alkoholihaittojen vähentäminen lisää tuottavuutta 31.5.2012 Perheliikuntaverkosto Ari Inkinen Helsingin NMKY Tavoitteena Perheseteli Perheseteli olisi työnantajan tarjoama veroton

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Työ, perhe ja tasa-arvo

Työ, perhe ja tasa-arvo Työ, perhe ja tasa-arvo Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Helsinki 3.10.2012 Johanna Lammi-Taskula 3.10.2012 1 Esityksen sisältö Taustaa Politiikan painopisteitä ja kestotavoitteita Vanhempainvapaajärjestelmä

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Työaika eri elämänvaiheissa: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen

Työaika eri elämänvaiheissa: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Työaika eri elämänvaiheissa: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Dosentti, Dosentti, tutkimuspäällikkö Hannu HannuPiekkola Kauppatieteen tohtori, tohtori, tutkija tutkijaolli-pekka Ruuskanen 8.1.2007

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö

PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA EPÄTYYPILLINEN TYÖAIKA: Aikaisina aamuina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tehtävää työtä mukaan lukien vuorotyö PERHEET 24/7 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Perheet 24/7 -tutkimusprojektiin osallistui yhteensä 1294 vanhempaa Suomesta, Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksessa verrattiin epätyypillisinä aikoina (eli iltaisin,

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö

Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö Aikuiskoulutusta keskimäärin kahdeksan päivää Vuonna 2006 noin 1,7 miljoonaa suomalaista eli lähes joka toinen 18 64-vuotias osallistui

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Elinolot 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Hannu Pääkkönen ja Riitta Hanifi

Elinolot 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Hannu Pääkkönen ja Riitta Hanifi Elinolot 2011 Ajankäytön muutokset 2000-luvulla Hannu Pääkkönen ja Riitta Hanifi Elinolot 2011 Ajankäytön muutokset 2000-luvulla Hannu Pääkkönen ja Riitta Hanifi Helsinki Helsingfors 2011 Tiedustelut

Lisätiedot

EUROOPAN LYHYIN VIIKKO

EUROOPAN LYHYIN VIIKKO Antti Kauhanen EUROOPAN LYHYIN VIIKKO Neljä havaintoa suomalaisten työajoista YHTEENVETO Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38½ tuntia. Tämä on kaksi tuntia

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Isien ajankäytöstä: uuden isyyden hidas esiinmarssi

Isien ajankäytöstä: uuden isyyden hidas esiinmarssi artikkelit Isien ajankäytöstä: uuden isyyden hidas esiinmarssi Minna Ylikännö Johdanto Työn ja perheen yhteensovittaminen on noussut taas kerran lehtien otsikoihin ja keskustelun aiheeksi, kun Sari Sarkomaa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Työ, perhe ja sukupuoliroolit

Työ, perhe ja sukupuoliroolit 1 Työ, perhe ja sukupuoliroolit Koordinaattorit: Milla Salin, VTT, yliopisto-opettaja, Turun yliopisto milla.salin@utu.fi Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori, Turun yliopisto minna.ylikanno@utu.fi Työhön,

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Työllisiä terveys- ja sosiaalipalveluissa jo saman verran kuin teollisuudessa

Työllisiä terveys- ja sosiaalipalveluissa jo saman verran kuin teollisuudessa Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus Aikasarjatiedot 2000 200 Työllisiä terveys- ja sosiaalipalveluissa jo saman verran kuin teollisuudessa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä jatkoi

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Työ, ajankäyttö ja hyvinvointi

Työ, ajankäyttö ja hyvinvointi Työ, ajankäyttö ja hyvinvointi Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Avire-kuntoutus Minna Ylikännö minna.ylikanno@kela.fi Työ ja aika Siirtyminen agraariyhteiskunnasta, teollisen ja jälkiteollisen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi vertaisryhmätoimintaa kuntiin Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö Suomalaiset nuoret naiset perhevapailla pois työelämästä Synnyttäjien

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot