Syntyvyyden laskusta. Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

Transkriptio

1 Syntyvyyden laskusta Lapsistrategiahankkeen ohjausryhmän kokous Tutkimusprofessori

2 Syntyvyyden lasku Syntyneet Kokonaishedelmällisyys ,73 1,73 1,72 1,76 1,80 1,80 1,84 1,83 1,85 1,86 1,87 1,83 1,80 1,75 1,71 1,65 1,57 1,90 1,85 1,80 1,75 1,70 1,65 1,60 1, : Tammi-elokuussa syntyi lasta, mikä on1 768 lasta vähemmän kuin tammielokuussa ,49 1, ,45 1,40 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys

3 Kehittyneiden maiden ilmiö, jossa väestörakenteen, talouteen, elinkustannuksiin ja kulttuuriin liittyvät muutokset kietoutuvat toisiinsa Alhaisen syntyvyyden maissa jyrkätkin heilahtelut odotettavissa Vaikka maa voi taloudellisesti pärjätä hyvin myös alle 2 syntyvyydellä, alle 1,6 TFR ei ole kestävä edes optimististen arvioiden mukaan Lee, R., & Mason, A. (2014). Is low fertility really a problem? Population aging, dependency, and consumption. Science, 346(6206),

4 Uusi tilanne Kaikki keinot pohdittava: myös ajoitukseen vaikuttavat

5 Missä mennään: Suomalaisten lapsiluvut ja hedelmällisyys 2016 ikäryhmän ja sukupuolen mukaan, koko väestö

6 * 1971* 1972* 1973* 1974* Prosenttia Suomessa ollut suuri hajonta perheiden lapsiluvuissa & Euroopan korkein osuus suurperheitä Noin 30 % naisista saa 3+ lapsia. Tämä on nostanut syntyvyyttä, joka muuten olisi alhaisempi 0 Naisen syntymävuosi

7 Perheellistyminen on yhteydessä koulutustasoon Lähde: Rotkirch & Miettinen 2017, Childlessness in Finland

8 Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet 2016

9

10

11 Taloudellisten kriisien erilainen vaikutus 1., 2. ja 3. lapsen hankintaa kuvaavat ikävakioidut intensiteettiluvut Suomessa (1991=100).

12 Suomi ei ole yksin, mutta Suomen haasteet ovat poikkeuksellisen suuret (entuudestaan korkea lapsettomien osuus, ikääntyvä väestörakenne)

13

14

15 2,05 Total fertility rate in France 2 1,95 1,9 1,85 1,8 1, (p) 2016 (p) 2017 (p)

16 Kokonaishedelmällisyys Pohjoismaiden vaihtelut kokonaishedelmällisyydessä ,40 2,30 2,20 2,10 2,00 1,90 1,80 1,70 1,60 1,50 1,40 1,30 Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti

17 Muutoksia ikäryhmittäisissa syntyvyysluvuissa (%) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 EEA (EU28+Is,No,Li) ,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 Worst hit (Gre, Ita, Ire, Spa, Por) Ennen lamaa 2005-> ,0-15,0-20,0 Change Change Change ,0-15,0-20,0 Change Change Change Taloudellinen kriisi 2008-> ,0 15,0 Nordic countries (Fin, Swe, Nor, Den) 20,0 15,0 Affluent West-Eur (Fra, UK, Bel, Net) Kriisin jälkeen 2012->2016 Data source: Eurostat ,0 5,0 0,0-5,0-10, ,0 5,0 0,0-5,0-10, Kuvio: A. Miettinen, Rotkirch & Berg (2018) Svenskspråkig fruktsamhet i Finland -15,0-20,0 Change Change Change , Change Change Change ,0

18 Väestöliiton perhebarometrit selvittävät suomalaisten lastenhankintatoiveita

19 2010-luku (Perhebarometrikyselyt 2015 ja 2018) Ihanteellinen lapsiluku laskussa

20 Lapsilukuihanteet naisilla ennen ja nyt Ihanne 0 lasta Ihanne 3+ lasta Lähteet: Perhebarometri 2008, s.30; Perhebarometri 205, s. 27; Perhebarometri-kysely 2018

21 Lapsilukuihanteet naisilla ennen ja nyt Ihanne 0 lasta Ihanne 3+ lasta Lähteet: Perhebarometri 2008, s.30; Perhebarometri 205, s. 27; Perhebarometri-kysely 2018

22 Ihanteellinen lapsiluku 2018 Korkeampi niillä, joilla ylempi korkeakoulututkinto, ylemmillä toimihenkilöillä, työssäkäyvillä ja maaseudulla tai taajamissa asuvilla Matalampi erityisesti työttömillä ja pienituloisilla

23 Ihanteellinen lapsiluku lasta ihanteena pitäviä muita ryhmiä enemmän työttömissä ja pienituloisissa ja vähemmän suurituloisissa ja maaseudulla tai taajamissa asuvissa 3+ lasta ihanteena pitäviä muita ryhmiä vähemmän työttömissä ja pienituloisissa ja enemmän maaseudulla asuvissa

24 Entä aikeet? Oletko suunnitellut hankkivasi lapsia tai lisää lapsia? Vastausvaihtoehdot: a) Kyllä, joskus tulevaisuudessa b) Kyllä, ja yritämme parhaillaan c) En ole d) En osaa sanoa Aikeet vähäisempiä kuin ihanteet Aikeetkaan eivät takaa lastensaantia, mutta ennakoivat sitä

25 2010-luvulla Lastensaantiaikeet laskussa (Perhebarometrikysely 2018, tutkija Venla Berg)

26 Aikeet koulutuksen mukaan Naiset Miehet 0 Perus- tai toinen aste Alempi kk Ylempi kk Perus- tai toinen aste Alempi kk Ylempi kk Kyllä, yritämme Kyllä, tulevaisuudessa En osaa sanoa En ole Alle 40-vuotiaat, joilla 0 tai 1 lasta

27 Aikeet asuinpaikan mukaan Naiset Miehet Kyllä, yritämme Kyllä, tulevaisuudessa En osaa sanoa En ole Alle 40-vuotiaat, joilla 0 tai 1 lasta

28 Aikeet ja sosioekonominen asema Lapsettomat miehet ovat suunnitelleet lastenhankintaa vähemmän kuin naiset (paitsi vuotiaissa) Ero on kymmenisen prosenttiyksikköä Sekä miehissä että naisissa tällä hetkellä lasta yrittävät ovat todennäköisemmin hyväosaisia: työllisiä, parempituloisia, korkeammin koulutettuja ja naisten kohdalla myös todennäköisemmin korkeassa sosioekonomisessa asemassa Alle 40-vuotiaat, joilla 0 tai 1 lasta, Perhebarometrikysely 2018

29 Imago-ongelma: vauvat ja vanhemmuus ei ole haluttava asia, eikä asia johon enää törmää normaalielämässä Resurssivinoutuma, lastensaannin ruletti: resurssirikkailla varmempi perheellistyminen

30 Kiitos! Anna Rotkirch

31 Korkeakoulutettujen tulokertymä Series 1 Series 2 Series 3 Isät tienaavat 33% lapsettomia miehiä enemmän* Äidit saman verran kuin lapsettomat naiset* *28-vuotiaana vanhemmaksi tulleet Väestöliitto, Venla Berg & Miika Mäki / Tilastokeskus / Kuvio: showsweet.com

32 Vanhemmaksituloikä nousee Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet

33 Prosenttia Muut mielenkiinnon kohteet hyvin tärkeä syy Keskiaste tai vähemmän Alempi/alin korkea-aste vuotiaat Ylempi korkeaaste Keskiaste tai vähemmän Alempi/alin korkea-aste Miehet Naiset vuotiaat Ylempi korkeaaste