Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Transkriptio

1 Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto

2 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen sisällä Haataja, A. ja Hämäläinen, U. (2010) teoksessa Hämäläinen ja Kangas: Perhepiirissä Pohdin lopuksi lyhyesti mistä johtuu keskustelun sietämätön vaikeus kun puhutaan Perhevapaista Päivähoidosta Isäkiintiöstä Vanhempien työssäkäynnistä Kotihoidontuesta Lapsen edusta Määräaikaisista työsuhteista Tasa-arvosta Kiintymyssuhdeteoriasta Kuntalisistä Subjektiivisesta oikeudesta Imettämisestä

3 Miksi perheen sisäisellä tulonjaolla voisi olla väliä? Suomessa harjoitettava vero-ja tulonsiirto-politiikka on periaatteessa sukupuolineutraalia On yleisesti tiedossa, että naiset ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin miehet, joten oletettavasti perheiden sisälläkin naisten tulot ovat miehen tuloja pienemmät Progressiivinen verotus tasaa tuloeroja puolisoiden välillä, mutta millainen rooli on tulonsiirroilla? Tulonsiirrot sekä tasaavat puolisoiden välisiä tuloeroja Että kasvattavat niitä luomalla kannustimia erityisesti naisten pitkiin perhevapaisiin

4 Mikäli oletamme, että puolisot yhdistävät tulonsa ja sillä kuka tulot on ansainnut ei ole väliä, nämä tarkastelut ovat lähes tarpeettomia Mikäli perheen sisällä kulutuspäätöksiin ja hyvinvointiin vaikuttaa se kenen tuloista on kysymys, tällä tarkastelulla on merkitystä Tutkimusten mukaan vaikuttaa Lisäksi: kaikki parisuhteet päättyvät lopulta Lisäksi: käytännössä perheet tekevät päätöksiä mm. lasten hoidosta ja työmarkkinoille osallistumisesta = > haluamme tehdä näkyväksi millaisesta asetelmasta näitä päätöksiä tehdään

5 Tulokäsitteet Henkilökohtaiset tulot: Markkinatulot + Tulonsiirrot = Yksilön bruttotulot - Verot ja maksut = Yksilön nettotulot Puolisoiden yhteenlasketut tulot = Yksilöiden tulojen summa Pääasiallinen tulokäsite tarkasteluissa: Äidin osuus (%) puolisoiden yhteenlasketuista tuloista

6 Mitä tiesimme suomalaisista etukäteen? Figari, Immervoll, Levy & Sutherland (2007) Suomessa naisten osuus puolisoiden tuloista on 9 Euroopan maiden korkein sekä ennen verotusta ja tulonsiirtoja (37%) ja niiden jälkeen (41%) Naisten työssäkäynti ja kokopäivätyö Suomessa Suomessa puolisoiden välisiä tuloeroja tasoitetaan merkittävästi julkisin toimin (samoin Ranska, UK, Hollanti ja Itävalta) Mukana kaikki tulonjakotilaston pariskunnat: meillä fokus pikkulapsivaiheessa

7 Aineisto Rekisteriaineisto lapsen saaneista perheistä äitiä ja isää Paneeliaineisto: samoja henkilöitä voidaan seurata max. 6 vuotta

8 Äitien osuus puolisoiden yht.tuloista; kaikki alle 6-vuotiaiden perheet % E q u a l c o u p l e s Market income Gross income Net income E q u a l c o u p l e s E q u a l c o u p l e s < 20 % % % % > 80 %

9 Äitien perhevapaiden kesto 1 0,9 0,8 Mediaanikesto äitienperhevapaissa ,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, All 1st child 2nd child 3rd child 4 +

10 Äitien keskimääräinen MARKKINAtuloosuus; ennen ja jälkeen lapsen syntymän % st child, no children st child, more children nd child, no children nd child, more children child, no children child, more children

11 Äitien NETTOtulojen tulo-osuus; ennen ja jälkeen syntymän % st child, no children st child, more children nd child, no children nd child, more children child, no children child, more children

12 Johtopäätöksiä Suomalaiset perheet ovat varsin tasa-arvoisia ennen lapsen syntymää Kaikilla tulokäsitteillä tulevan äidin tulo-osuus % puolisoiden yhteenlasketuista tuloista Mitä tapahtuu lasten syntymän jälkeen riippuu Lasten lukumäärästä Perheen tekemistä hoitotavan valinnoista ja siten perhevapaiden kokonaiskestosta Äitien perhevapaiden kokonaiskestossa puhutaan aina vuodesta/vuosista; isien kohdalla vieläkin viikoista

13 Keskustelun sietämätön vaikeus Perheen sisällä voi olla eriäviä intressejä Äidin, isän ja lapsen etu voi olla keskenään ristiriidassa Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole Perheet tekevät päätöksiään sekä aktiivisesti valiten että pakon edessä Toisen äidin/isän aktiivinen valinta voi olla toisen pakon edessä tekemä ratkaisu. Tämä koskee sekä työssäkäyntiä että kotiin jäämistä. Noin puolet kotihoidontuen käyttäjistä ei ole hoitovapaalla työstä, sillä heillä ei ole voimassa olevaa työsuhdetta = pakon edessä vapaalla Kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin = pakon edessä työssä

14 Miksi keskustelu ajautuu heti äittelyksi? Perheet tekevät valintoja vaikeissa tilanteissa, ja ovat herkkiä ajattelemaan, että oma ratkaisu on voinut olla väärä Työssäkäyvät: päivähoito kenties haitallista lapselle; päivät ovat liian pitkiä; olenko liian uraorientoitunut Kotihoito: päivähoito saattaisi tarjota lapselle jotain mitä kotihoito ei tarjoa; pienituloisuus; syyllistyminen julkisten varojen käytöstä Tehty ratkaisu voi olla myös omien alunperäisten ihanteiden vastainen

15 Järjestelmät/instituutiot muovaavat asenteita Trap for women vai Freedomto choose instituutiot vaikuttavat poliittiseen keskusteluun ja poliittinen keskustelu valintoihin. (Kangas & Hiilamo 2009 JouSocPol) Vrt. Itä-Saksassa, Länsi-Saksassa ja yhdistyneessä Saksassa sosiaalistuneet: asenteet päivähoitoon säilyneet pitkään (Goerres& Tepe 2012 Jou Soc Pol) Asiantuntijoiden puhe vanhemmuudesta vaihdellut ajassa (Vuori 2003) äidin ja lapsen erillisyys vaihdellut ajassa: Keskustelu jaetusta vanhemmuudesta ja isän roolista on suhteellisen uutta. Monen mielestä ristiriidassa perinteisen äitikeskeisen hoivaajamallin kanssa.

16 Tutkimuskaan ei anna valmiita vastauksia Tuloksia niin kotihoidon kuin päiväkotihoidon puolesta ja vastaan Tutkimusten laatu vaihteleva ja yleistettävyys Suomeen vaihteleva Vaikea tutkimuskysymys.

17 Kiitos mielenkiinnosta! Hyvää kesää!