Työ, perhe ja tasa-arvo

Transkriptio

1 Työ, perhe ja tasa-arvo Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Helsinki Johanna Lammi-Taskula

2 Esityksen sisältö Taustaa Politiikan painopisteitä ja kestotavoitteita Vanhempainvapaajärjestelmä ja vapaiden käyttö Työn ja perheen jännitteet perheen arjessa Asenteet ja käytännöt työpaikalla Keinoja työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi Esityksen nimi / Tekijä 2

3 min / vrk Pikkulasten vanhempien ajankäyttö arkipäivinä (työssäkäyvät, joilla 0-6 v. lapsia) ansiotyö + työmatkat kotityöt lastenhoito 0 äidit Yhteensä 11 h isät 11,5 h Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus

4 Miehet ja naiset työelämässä Suomessa miesten työllisyysaste on vain hieman korkeampi kuin naisten (69,8 vs 67,4 % v). Valtaosa sekä miehistä että naisista on kokopäivätyössä (89,5 vs 80,4 % v). Alle 50-vuotiaiden miesten koulutustaso on naisia alhaisempi % naiset tutkinto miehet tutkinto naiset korkeakoulututkinto miehet korkeakoulututkinto ikä

5 % Työn mielekkyys pienten lasten vanhemmilla (alle kouluikäisiä lapsia) Tekisin ansiotyötä, vaikka se ei olisi taloudellisesti välttämätöntä Työssä on mukava olla vapaa perheen hälinästä äidit isät Lammi-Taskula & Salmi (2009) 5

6 min/vrk Lastenhoitoon käytetty aika (0-12 v lasten vanhemmat) kuljettaminen muu perushoito isät 1987 isät 1999 isät 2010 äidit 1987 äidit 1999 äidit 2010 Erityisesti korkeasti koulutetut äidit ovat lisänneet lastenhoitoon käytettyä aikaa Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimukset

7 Mitä politiikalla on tavoiteltu? 1960-luku: huolehditaan äidin ja vauvan terveydestä säädetään äitiysvapaa 1970-luku: äitien työssäkäynti sosiaalisena ongelmana, isistäkin aletaan puhua säädetään isyysvapaa ja päivähoitolaki 1980-luku: tavoitellaan sukupuolten tasa-arvoa säädetään vanhempainvapaa 1990-luku: perheiden valinnan mahdollisuus korostuu uudistetaan pienten lasten hoidon tukijärjestelmä (päivähoito-oikeus / kotihoidon tuki / yksityisen hoidon tuki) 2000-luku: kannustetaan isiä, pyritään lisäämään joustavuutta ja ottamaan huomioon erilaisten perheiden tarpeita säädetään isäkuukausi; osittainen hoitoraha pienten koululaisten vanhemmille; rekisteröidyille pareille oikeus vanhempainrahaan; parannetaan adoptiovanhempien perhevapaaoikeuksia

8 Työn ja perheen yhteensovittamisen politiikan piirteitä ( hallitusohjelmat, tasa-arvo-ohjelmat, työelämän kehittämisohjelmat, työryhmä- ja selvitysraportit) Edistetään työn ja perheen yhteensovittamista määrittelemättä, mitä käsitteellä tarkoitetaan. Kyse lähinnä pikkulapsivaiheesta ja päähuomio perhevapaissa; muita elämänvaiheita tuskin mainitaan. Ei pohdita eri politiikkalohkojen yhteisvaikutusta tai ristiriitoja (esim. työpolitiikka, talouspolitiikka, perhepolitiikka, koulutuspolitiikka, tasa-arvopolitiikka). Perhevapaita tarkastellaan lähinnä perheen näkökulmasta (järjestelmän toimivuus, vanhemmuuden jakaminen); työelämän kysymykset jäävät huomiotta. Kehitys käytännön ratkaisukeinojen ja toimenpiteiden luomiseksi kulkee pienin askelin toisiaan seuraavien kolmikantaisten työryhmien (työnantajat-työntekijät-valtio) kautta. Tietyt tavoitteet toistuvat vuosi vuoden jälkeen Lammi-Taskula, Salmi & Parrukoski 2009

9 Kestotavoitteita työn ja perheen yhteensovittamisen politiikassa Naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla Isien kannustaminen perhevapaille Perhevapaiden joustavuuden lisääminen Pitkien työstä poissaolojen sijaan osa-aikaisia perhevapaita Perhevapaakustannusten tasaaminen nais- ja miesvaltaisten alojen kesken Lammi-Taskula, Salmi & Parrukoski

10 Nykyisen perhevapaajärjestelmän ongelmia monimutkaisuus: isän mahdollisuuksia ei tunneta; perheen vaikea tehdä laskelmia eri nimisten vapaiden ja eri korvaustasojen (70-90 %) viidakossa. jäykkyys: isäkuukausi on pidettävä ennen kuin lapsi on 16 kk ikäinen (esim. Ruotsissa 8 v asti). lapsen hyvinvointi: 9-10 kk huono ikävaihe päivähoidon aloittamiselle. Keskimäärin vanhemmat (=äidit) hoitavatkin lasta kotona 1,5 vuotiaaksi. lapsiperheiden toimeentulo: ansiosidonnaisen päivärahan jälkeen pieni kotihoidon tuki. Köyhyysriski pikkulapsiperheissä 19 % vrt. teini-ikäisten perheissä 10 %. naisten asema työelämässä: äitien pitkät perhevapaat heikentävät työnsaantimahdollisuuksia (pätkätyöt) sekä ura- ja palkkakehitystä. isän asema perheessä: miehet pitävät vain heille nimetyt vapaat. Lyhyen isyysvapaan ja usein myös isäkuukauden aikana äiti on kotona, eikä isälle tule itsenäistä lapsenhoitovastuuta

11 Perhevapaan pituus pohjoismaissa kk flat-rate Kotihoidontuki father Isän vapaa both Vanh.vapaa parents mother Äidin vapaa 5 0 Norway Finland Sweden Iceland Denmark

12 Isyysvapaan pituus (vkoa) 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Finland Denmark Norway Sweden Iceland

13 isiä päiviä Isien perhevapaat isyysrahan saajat vanhempainrahan saajat isäkuukauden etuuksien saajat isyysvapaapäivät/isä vanhempainvapaapäivät ml isäkk/isä Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja

14 Isien vanhempainvapaan esteitä Monet isät kertovat perheen taloudellisen tilanteen estävän heitä ottamasta vapaata, mutta käsitys perustuu pikemminkin olettamuksiin kuin laskelmiin. Käsitys vanhempien erillisistä vastuista on yhteydessä vanhempainvapaan käyttöön. Äidit näkevät lastenhoidon omanaan mutta perheen elättämisen jaettuna vastuuna; isät taas pitävät elättämistä omanaan mutta lastenhoitoa jaettuna vastuuna Salmi, Lammi-Taskula & Närvi (2009)

15 Henkilöstöjohtajien näkemyksiä: automaattinen vai kannustettu isyysvapaa K: Se tavallaan on vähän itsestäänselvyyskin nykyään, että totta kai isät (jäävät isyysvapaalle)? V: Joo, siis että ainakin viikko tai kaks ollaan, että se on pakko olla <> Siinä vaiheessa kun vaimo tulee laitokselta <> mun mielestä se on automaattista, että isä on sanotaan minimi kaks viikkoo kotona. (Ravintola-ala) V: Isyysvapaasta tehtiin se päätös, että myös isille annetaan se kaks ekaa viikkoa <palkallisena> et helpommin jäädään ehkä sitten. Alussahan isät piti viikon tai joku piti vain pari päivää <> et sen jälkeen ei tullu sitä et mä en raaski pitää kun viikon, nyt ainakin pitää kaikki sen. (Rahoitusala)

16 Henkilöstöjohtajien näkemyksiä isien vanhempainvapaista isän vanhempainvapaa positiivisena poikkeuksena Hän oli ensimmäinen miespuolinen, joka pitää tän pitkän loman <> no pikkusen oli tota, vähän semmosta tietysti, positiivisessa mielessä niiku vitsailua, mutta se oli hyvässä hengessä. (Liikenneala) isän vanhempainvapaa perheen sisäisenä asiana Se on paljon naisen ja miehen rooliin liittyvää <> en mä nää et me laitettas intranettiin et isät jääkää perhevapaille. Mut jos sitten joku isä tulee semmosta ehdottamaan, niin ilman muuta teemme kaikkemme, et se järjestyy. (Energiayhtiö) Lähde: Salmi, Lammi-Taskula & Närvi: Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo.tem, Työ ja yrittäjyys 24/2009.

17 Äitien polarisaatio: Kotihoidontukikauden pituus yhteydessä koulutustasoon 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 25+ kk kk kk 3-9 kk 1-2 kk ei kht 20 % 10 % 0 % kaikki äidit korkeakoulututkinto ei amm. koulutusta Salmi, Lammi-Taskula & Närvi

18 Äitien osuus kaikista pidetyistä vanhempainvapaista (äitiys-isyysvanhempainvapaa) on 92 %. Lisäksi kotihoidon tuen saajista 95 % on äitejä. Pitkä poissaolo työelämästä heikentää naisten asemaa rekrytoinnissa sekä ura- ja palkkakehityksessä, mikä vaikuttaa myös tuleviin eläkkeisiin. 25 Määräaikaisten osuus palkansaajista / kk 4000 Keskiansiot sektoreittain % 10 5 naiset miehet

19 Osa-aikavapaiden käyttö vähäistä Osa-aikainen vanhempainvapaa vuodesta 2003 vain 0.1 % perheistä käyttää Osittainen hoitovapaa vuodesta 1988 (alle 3-v.) ja 2004 (1.-2.luokkalaiset) 3.2 % alle 3-v lapsista ja 6.4 % 7-8 v lapsista (2010) Vanhemmat pitävät kokopäiväistä perhevapaata parempana pienten lasten kanssa. Osa-aikatyöhön ei välttämättä ole varaa, osittainen hoitoraha on liian pieni. Päivähoidon maksut eivät välttämättä tue osa-aikatyötä. 19

20 Osa-aikatyö koetaan työpaikoilla hankalaksi Osa-aikatyön tarjoaminen on organisaatiossamme erittäin vaikeaa melko vaikeaa helppoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Mikä osa-aikatyössä on hankalaa? 0 10 % Tehtävien uudelleen järjestely Sijaisten löytäminen Ylimääräisistä työntekijöistä aiheutuvat kustannukset Salmi, Lammi-Taskula & Närvi (2009) 20

21 Kokemukset työn ja perheen jännitteistä työssäkäyvillä äideillä ja isillä lasten iän mukaan, % Alle 7-v lapsia Lapset vuotiaita Työn ja perheen jännitteet Äidit (N= ) Isät (N= ) Äidit (N= ) Isät (N= ) Ajanpuute lasten kanssa (usein) Ajanpuute puolison kanssa (usein) Kotiasioiden laiminlyominen (täysin/osittain samaa mieltä) Huoli jaksamisesta (täysin/osittain samaa mieltä) Riidat kotitöistä (usein/joskus) *** 18 27** * 26 43* 31 55** 44 44* 38 (Salmi & Lammi-Taskula 2011) 21

22 Työn ja perheen jännitteiden taustatekijöitä Äideillä korkeampi ammattiasema lisää ajanpuutteen ja laiminlyönnin kokemuksia; isillä suurempi lapsiluku. Vuorotyö lisää äideillä ajanpuutteen kokemusta, isillä huolta omasta jaksamisesta. Osa-aikatyö ei lievennä työn ja perheen jännitteitä: pikemminkin lisää äitien ja isien huolta omasta jaksamisesta. Etätyö lisää isillä kotiasioiden laiminlyönnin kokemuksia. Määräaikaisella työsuhteella tai työajan päivittäisellä joustolla ei ole suurta merkitystä tässä tarkasteltujen jännitteiden kannalta. Ylityö on keskeisin työn ja perheen jännitteitä lisäävä tekijä, erityisesti ilman korvausta

23 % Lapsiperheiden vanhempien ylityöt äidit isät 0 ylitöitä korvausta vastaan ylitöitä vapaata vastaan ylitöitä ilman korvausta töitä kotona viikoittain Lammi-Taskula & Salmi (2009) 23

24 % Joustavia käytäntöjä työpaikoilla (alle kouluikäisten lasten vanhemmat) Liukuva työaika Ylitöitä voi pitää vapaana Mahdollisuus etätyöhön Voi poistua hoitamaan omia asioita Äidit Isät Lammi-Taskula & Salmi (2009) 24

25 % Joustavia käytäntöjä työpaikoilla (henkilöstöjohdon vastaukset) 0 päivittäinen Daily flexi-time liukuma Work etätyö at home työaikapankki Working time lyhennetty Shorter työaika account working hours Salmi, Lammi-Taskula & Närvi (2009)

26 Työpaikan perheystävällisyys* henkilöstöjohdon ja luottamushenkilöiden arvioimana 35 % personnel henkilöstöjohtajat managers shop luottamushenkilöt stew ards =huono (1=poor 10=excellent) 10=erinomainen * Kuinka houkuttelevana työpaikkana pidät omaa organisaatiotasi pienten lasten vanhemmille? Salmi, Lammi-Taskula & Närvi (2009)

27 Mitä perheystävällisyys tarkoittaa? Me tiedetään, että meillä on perheitä ja ihmisillä on elämää työpaikan ulkopuolella, ei se oo mikään yllätys meille. (Puolustusvoimat) Elämäntilanteen mukaan pyritään järjestämään lyhyempää työaikaa tai vapaita, se voi olla lastenhoitoon tai myös vanhusten hoitoa. (Kunnan sivistystoimi) Kyllä kaikki yritetään aina järjestää, jos joku haluaa tehdä lyhyempää työpäivää tai jotain erityisratkaisuja ja täällä ei kuitenkaan tartte viedä töitä kotiin. (Energiayhtiö) Niin metsä vastaa kuin huudetaan, jos me joustetaan niin kyllä se palkitsee itsensä et jos mä tarviin heiltä joustamista niin kyl se todennäköisemmin onnistuu. (Työterveysasema)

28 Johtopäätöksiä / politiikka Vakiintuneet uskomukset ohjaavat politiikkatoimien kehittämistä, eikä asetettuja tavoitteita saavuteta. Perhevapaajärjestelmän suurimpana ongelmana pidetään kustannusten korvaamista naisvaltaisten alojen työnantajille. MUTTA työorganisaatioissa painitaan lähinnä työn organisoimisen kanssa. Ratkaisua työn ja perheen jännitteisiin haetaan osa-aikatyön mahdollisuuksien lisäämisestä. MUTTA osa-aikaiset perhevapaat eivät nykymuodossaan kiinnosta äitejä, isistä puhumattakaan. Pulmana sekä joustamaton toteutus että matala korvaustaso. Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että isät käyttävät lähinnä heille nimettyjä perhevapaita. MUTTA isäkiintiön saaminen vanhempainvapaaseen on Suomessa (toisin kuin muissa Pohjoismaissa) edennyt vaivalloisesti. Näin ollen Sukupuolten tasa-arvo työn ja perheen yhteensovittamisessa on edistynyt hitaasti, ja keskeiset ongelmat ovat edelleen akuutteja (synnytysikäisten naisten syrjintä työhönotossa, äitien kaksoistaakka, isien asema erotilanteessa) Esityksen nimi / Tekijä 28

29 Johtopäätöksiä / työelämän käytännöt Lapsiperheiden vanhempien kokopäivätyö ei jätä joustonvaraa työn aiheuttamille ylimääräisille aikavaatimuksille. Työnteon ajan tai paikan joustavoittaminen ei välttämättä helpota työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, vaan tällaiset järjestelyt saattavat todellisuudessa lisätä työhön käytettyä aikaa. Kyse ei ole niinkään mahdollisuuksien puutteesta vaan niiden epätyydyttävästä hyödyntämisestä, mikä johtaa perheen näkökulmasta katsottuna hyvinvoinnin puutteisiin. Pelkkä joustavien vaihtoehtojen olemassaolo ei välttämättä edistä koettua hyvinvointia perheessä, jos työolot eivät salli niiden käyttämistä perheen tarpeiden mukaisesti. Tarvitaan työelämän kulttuurin muutosta!

30 Kiitos! Johanna Lammi-Taskula 30