Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Transkriptio

1 Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

2 Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa on oltu huolestuneita syntyvyyden kehityksestä ja työikäisen/väestön ikärakenteen kehityksestä tulevina vuosikymmeninä Lastenhankinta-aikeisiin ja -toiveisiin yhteydessä olevat tekijät ovat yhteydessä myös toteutuneeseen lastenhankintaan Onko ihmisillä riittävästi/oikean suuntaista tietoa esimerkiksi hedelmällisyydestä tai raskauden mahdollisuudesta?

3 Syntyvyys laskee Suomessa ,90 1,85 1,80 1,75 1,70 1,65 1,60 1,55 1,50 1,45 Syntyneet Kokonaishedelmällisyys Kuvio: Väestöntutkimuslaitos. Lähde: Tilastokeskus

4 Ensimmäisen lapsen hankinta siirtyy ,8 27,2 26,8 27,5 28,5 24,8 24,3 24,2 24,8 25,5 26,2 25,8 25,4 25,8 26,3 23,7 23,3 23,2 23,5 24,1 30,3 26,7 27,5 25,0 32,2 32,8 32,7 33,0 31,1 29,7 29,8 30,2 27,9 28,7 28,9 29,2 28,3 28,8 26,8 27,2 27,3 26, Miehet Naiset Isät Äidit Kohorttitarkastelu: ikä, jossa puolet kohortin jäsenistä on saanut 1. lapsen; Isät/äidit: ikä ensimmäisen lapsen syntyessä, vain vanhemmaksi tulleet

5 Lastenhankinnan polarisoituminen: lapsettomuus lisääntynyt, mutta myös 3+ Prosenttia Lapseton 3+ lasta Väestöntutkimuslaitos: FINNUNION-aineisto, naiset 45-vuotiaana syntymäkohortin mukaan (Tilastokeskus)

6 Koulutus yhteydessä lapsilukuun naisilla Lapsettomat ja 3+ naiset (40-44-v.) Prosenttia Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Lapseton 3+ lasta Kuvio: Väestöntutkimuslaitos. Lähde: Tilastokeskus

7 Miesten kohdalla erot vielä jyrkempiä lapsettomien kohdalla Lapsettomat ja 3+ miehet (40-44-v.) Prosenttia Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Lapseton 3+ lasta Kuvio: Väestöntutkimuslaitos. Lähde: Tilastokeskus

8 35 vuotta täyttäneiden ensisynnyttäjien osuus kasvaa Eri-ikäisten naisten osuus ensisynnyttäjistä, % Prosenttia vuotias 35+vuotias 40+vuotias Väestöliitto/Tilastokeskus

9 Perhebarometri 2015 o tiedot kerättiin alkuvuodesta 2015 o vastaajina vuotiaat Manner-Suomessa asuvat miehet ja naiset, joilla oli korkeintaan 3 lasta (suomenkielinen lomake) o kyselyyn vastasi 3180 henkilöä o Vastaajissa yliedustettuina naiset, suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla asuvat, korkeasti koulutetut o hanketta rahoittivat Alli Paasikiven Säätiö sekä Suomen Kotien Kukkasrahasto

10 Tuloksia Lastensaantia koskevat toiveet ja aikeet

11 Ihanteellinen perhekoko pienentynyt Lapsilukuihanne - keskiarvo 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 2,63 2,50 2,28 2,39 2,41 2,49 2,39 2,57 2,45 2,27 2,33 1, % Oma lapsilukuihanne Yleinen perhekokoihanne Ihanne 0/1 lasta, % Ihanne 3+ lasta, % 0, vuotiaat vastaajat, joilla korkeintaan kolme lasta

12 Ihanteellinen ikä saada ensimmäinen lapsi o Ihanteellisena pidetty ikä naiselle saada ensimmäinen lapsi on kohonnut lähes 1.5 vuodella vuodesta 1997 vuoteen 2015: 25.2 à 26.7 o Isäksi tulon ihanneikä on noussut yhdellä vuodella: 27.4 à 28.5 o Koulutetut nuoret aikuiset suosivat vanhemmaksi tuloa myöhemmällä iällä: korkea-asteen koulutuksen saaneista 30% oli sitä mieltä, että naisen olisi hyvä olla vähintään 30-vuotias ja lähes 60% että miehen tulisi olla vähintään 30-vuotias äidiksi/isäksi tullessaan.

13 Lastenhankinta-aikeet v. lapsettomilla 0 lasta 1+ lasta Ei kantaa/ei vastausta Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä Keskiaste Alin/alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Epävarmojen osuus suurin vähiten koulutetuilla Epävarmuus vähentynyt, mutta lapsettomaksi jäämistä suunnittelevien osuus kasvanut selvästi

14 Kumppanin puute ja muut mielenkiinnon kohteet siirtävät lastenhankintaa lapsettomilla nuorilla aikuisilla Kaikki Naiset Miehet Kumppanin puute Muut mielenkiinnon kohteet Liian nuori/ei tunne itseään vielä kypsäksi Elämäntyylistä luopuminen Ei ajankohtaista parisuhteessani Puoliso ei halua (vielä) lapsia Taloudellinen tilanne estää Työtilanne epävarma Keskeneräiset opinnot Haluan edetä ammatissa/uralla vuotiaat vastaajat, syytä hyvin tärkeänä pitäneiden osuus, %

15 Lastenhankinnan lykkääminen terveyteen liittyvistä syistä Terveydelliset syyt estävät/siirtävät lapsensaantia o Vuonna 2008: vuotiaat naiset: 7 %:lle tärkeä syy o Vuonna 2015: vuotiaat naiset: 24 %:lle tärkeä syy Taustalla: matala koulutustaso 30% perusasteen tai keskiasteen koulutuksen saaneista vuotiaista naisista piti terveyteen liittyviä syitä tärkeänä syynä siirtää lapsensaantia tai luopua siitä kokonaan.

16 Tuloksia Hedelmällisyyttä ja raskauden mahdollisuutta koskevat tiedot Tahaton lapsettomuus Toteutumattomat lapsitoiveet

17 Miten hyvin tiedetään iän vaikutuksesta naisen hedelmällisyyteen? 35 Minkä ikäisenä mielestäsi naisen hedelmällisyys ja mahdollisuus tulla raskaaksi alkaa heikentyä merkittävästi? vuotiaat naiset/miehet 30 Naiset Miehet 25 Prosenttia Naiset: 42% Miehet: 62 % 5 0

18 Ikä ja hedelmällisyys Missä ryhmissä tiedettiin heikoiten: (Heikot tiedot: Hedelmällisyys alkaa laskea merkittävästi 40. ikävuoden jälkeen / ei osaa sanoa : naiset 23.6%, miehet 43.1%) nuoret v. (naiset 35%, miehet 57%) 40+v. naiset (30%), 45+v. miehet (52%) lapsettomat ja 3+-lapsiset perusasteen koulutuksen varassa olevat (naiset 40%, miehet 55%) keskiasteen ammatillinen koulutus (naiset 25%, miehet 45%)

19 Kaipaisitko lastenhankinnan päätöksentekoon tai hedelmällisyyteen liittyvää neuvontaa asiantuntijoilta? Joka kymmenes vuotias naisvastaaja kaipaisi asiantuntijan neuvoja tai tukea (miehet: n. 6 %) Lähes yhtä moni ei osannut sanoa mielipidettään. Lapsettomat ja vuotiaat kaipasivat neuvontaa muita useammin. (koulutusryhmien väliset erot pieniä)

20 Tahaton lapsettomuus o FINRISKI 2002: 21.7% vuotiasta naisista; FINRISKI 2007: 23.5% vuotiaista naisista; TERVEYS 2011: 20 % vuotiasta naisista raportoi lapsettomuuskokemuksia (Peltonen et al. 2008; Koponen ym. 2012) o 2015: vuotiaista naisista 24.7% ilmoitti kohdanneensa vaikeuksia raskaaksitulon kanssa o vuotiaista lapsettomista naisista joka kymmenes (11 %) 20 oli kohdannut vaikeuksia 15 tulla raskaaksi Prosenttia Tahatonta lapsettomuutta kokeneiden naisten osuus ikäryhmittäin, Kaikki

21 Missä väestöryhmissä lapsitoiveet jäävät toteutumatta muita useammin? Keskimäärin ero ihanteellisena pidetyn ja toteutuneen lapsiluvun välillä on noin 0.4 lasta Lähes 28 % barometritutkimuksen vastaajista ei ollut tavoittanut ihanteellisena pitämäänsä perhekokoa

22 Missä väestöryhmissä lapsitoiveet jäävät toteutumatta muita useammin? % vuotiaat vastaajat, ihanteellinen lapsiluku>toteutunut lapsiluku, %

23 Yhteenvetoa (1) Lastensaannin polarisoituminen ja koulutusryhmien väliset erot : ongelmat/haasteet yhteydessä muihin hyvinvointieroihin (matala koulutustaso) Lastenhankintaihanteet * keskimääräinen ihannelapsiluku alentunut * lapsettomuuden ihanne kasvanut * vanhemmaksitulon ihanneikä kohonnut Miesten lapsitoiveet jäävät useammin toteutumatta kuin naisten

24 Yhteenvetoa (2) Terveydellisten syiden merkitys vuotiailla lapsensaannin esteenä? Aikuisikäisellä väestöllä on selviä puutteita hedelmällisyyttä ja raskaaksitulon mahdollisuuksia koskevissa tiedoissa. Kovin moni ei kuitenkaan koe tarvitsevansa asiantuntijoiden neuvontaa tai opastusta: miten asiallista tietoa hedelmällisyydestä voitaisiin parhaiten välittää?

25 Kiitos! Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos