VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

Transkriptio

1 STM:n järjestämä kuulemistilaisuus VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia kotihoidontukijärjestelmään - tuen saamisen edellytyksenä on että vanhemmat/toinen vanhemmista hoitaa lasta itse - laskennallinen tukikausi puolitetaan vanhempien kesken, mikäli lapsella on kaksi huoltajaa - etävanhemman on mahdollista saada kotihoidontukea; uusperheiden tilanteet huomioidaan paremmin Väestöliitto lausuu kunnioittaen seuraavaa: Pienten lasten hoito halutaan järjestää kotona Väestöliiton vuonna 2014 keräämän laajan väestökyselyn perusteella selvä enemmistö (66 %) katsoi, että lapsen tulisi olla vähintään kahden vuoden ikäinen mennessään kodin ulkopuolelle hoitoon. Lähes 80 prosenttia oli sitä mieltä, että lapsen tulisi olla kotona vähintään 1,5-vuotiaaksi. Aiemmista kyselyistä on selvinnyt, että lapsiperheistä suurituloisimmat olivat hieman muita valmiimpia viemään lapsen hoitoon varhemmin väestöryhmittäiset erot sukupuolen, koulutuksen tai asuinalueen mukaan sopivana pidetyssä päivähoidon aloitusiässä olivat kuitenkin pieniä. Perheen lapsiluku vaikutti kuitenkin siihen, miten pitkään lapsia haluttiin hoitaa kotona. Kolmi- tai useampilapsisissa perheistä lähes puolet halusi hoitaa lapsia kotona vähintään kolmivuotiaaksi. Perhebarometri 2014:n mukaan kaikista vastaajista alle kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että lapsen voi viedä kodin ulkopuoliseen alle 1-vuotiaana. Kuitenkin tällä hetkellä vanhempainvapaat päättyvät jo ennen lapsen 1. ikävuotta (vanhempainvapaiden yhteenlaskettu aika ulottuu n. 1.ikävuoteen, mikäli isä pitää kaikki isälle suunnatut vapaat vasta äitiys- ja vanhempainvapaakauden jälkeen). Aiemmissa kyselyissä on selvinnyt, että kotihoidon suosio näkyy myös pienten lasten vanhempien toiveissa: alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmista valtaosa (70 %) piti kotihoitoa 1

2 parhaana hoitomuotona, ja noin joka kymmenes vastaaja piti päiväkotia ja joka kymmenes perhepäivähoitoa parhaana vaihtoehtona alle 3-vuotiaan hoitamiseksi. Äitien työmarkkinaosallistuminen Lakiesityksen keskeisin tavoite koskee äitien työmarkkinaosallistumisen lisäämistä. Suomessa äitien työhön osallistuminen on kuitenkin jo nyt eurooppalaisittain hyvin korkealla tasolla. Kokoaikatyössä olevien osuus on suomalaisäideillä lähes prosenttiyksikköä korkeammalla kuin muissa Pohjoismaissa. Hoitovapaa kyllä laskee pienten lasten äitien työssäkäyntiastetta selvästi, mutta hoitovapaan jälkeen äidit palaavat työmarkkinoille usein kokopäivätyöhön. Kouluikäisten lasten äitien työssäkäyntiaste on Suomessa Euroopan korkeimpia, ja jatkuu usein myös pidemmälle kuin monessa maassa, joissa naisten varhainen eläkkeelle jääminen on yleisempää. Pitkiä hoitovapaita käyttävät muita useammin ne äidit, joilla joko ei ollut työsuhdetta ennen hoitovapaalle jäämistään tai jotka ovat olleet määräaikaisissa työsuhteissa (Salmi ym. 2009). Hoitovapaan lyhentäminen puolittamalla vapaajakso vanhempien kesken tuskin tukee merkittävästi heidän työllistymistään. Sen sijaan tutkimukset ovat osoittaneet, että vakinaisessa työsuhteessa olevat äidit palaavat muita nopeammin takaisin työelämään. Hoitovapaan kestoa koskevat selvitykset tukevat myös tätä: kotihoidon tukijaksot näyttävät keskimäärin lyhentyneen 2000-luvulla. Yli 24 kk ajan kotihoidon tukea saaneiden perheiden osuus laski vuoden prosentista 16 prosenttiin vuonna Yli vuoden mutta alle kaksi vuotta kotihoidon tukea saaneita perheitä on ollut koko ajanjakson ajan noin 30 prosenttia, ja korkeintaan vuoden (-12 kk) kotihoidontukea saaneiden osuus on kasvanut 48 prosentista 53 prosenttiin (Salmi ym. 2009; KELA Tilastollinen vuosikirja 2011). Työllisyystilanteen paraneminen on selvästi yhteydessä pidettyyn hoitovapaaseen. Hoitovapaalle jääminen on vähentynyt kun naisten työmarkkinatilanne on parantunut. Hoitovapaaoikeuden rajaaminen 13 kuukauteen vaikuttaisikin todennäköisesti siten, että suuri joukko äitejä palaa työmarkkinoille mutta työttömiksi. Pitäisivätkö isät pitempiä vapaita? On tärkeää kannustaa isiä pitämään perhevapaita. Kokemukset muiden maiden perhevapaista osoittavat, että isät käyttävät oikeuttaan isyys-, vanhempain- ja hoitovapaisiin, jos isälle on osoitettu oma kiintiö, sen käyttö on joustavaa, ja vapaiden taloudellinen kompensointi on korkealla tasolla. Emme pidä todennäköisenä, että kovin moni isä pitäisi hoitovapaata sen alhaisen korvaustason vuoksi vaikka isälle olisikin osoitettu siitä oma osa. Vaikka tutkimusten mukaan perheet eivät juuri tee laskelmia arvioidakseen isän vanhempainvapaalle jäämisen vaikutuksia perheen talouteen, kotihoidontuen selvästi alhaisempi taso ansiosidonnaiseen vanhempainvapaaseen verrattuna estää todennäköisesti isiä käyttämästä hoitovapaata ainakaan kovin pitkään. Isälle osoitetun hoitovapaan käyttö olisi todennäköisesti yleisempää niiden isien keskuudessa, jotka ovat jo nykyisin olleet muita valmiimpia käyttämään pidempiä vapaita. Tutkimusten mukaan isät ovat pitäneet nk. isäkuukautta silloin kun isä ja äiti ovat olleet korkeasti 2

3 koulutettuja, isä on toiminut keski- tai ylemmissä toimihenkilöammateissa, tai perhe on keskitai suurituloinen. Muita harvemmin vapaita pidetään pienituloisissa, vähiten koulutettujen tai yrittäjäisien talouksissa. (Salmi ym ) Käytännössä hoitovapaan puolittaminen vanhempien kesken merkitsee sitä, että osa perheistä ei pysty hoitamaan lasta kotona niin kauan kuin haluaisi. Tämä merkitsee myös eriarvoistumista lasten hoitomuodon valinnan suhteen. Monille perheille uudistus ei tuo merkittävää muutosta nykyiseen tilanteeseen: äiti pitää vanhempainvapaan jälkeistä hoitovapaata noin vuoden, ja tämän jälkeen lapsi siirtyy päivähoitoon. On mahdollista, että taloudellisesti turvatummassa asemassa olevissa perheissä isät käyttävät jonkin aikaa hoitovapaata äidin jälkeen sen sijaan emme pidä kovin todennäköisenä, että isien hoitovapaat lisääntyisivät pieni- tai keskituloisissa perheissä, tai mikäli äiti palaa työmarkkinoille työttömänä. Lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointi keskeistä Hallitus on aiemmin todennut, että varsinkin erilaisten perheiden elämään läheisesti liittyvien päätösten valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota vaikutusten arviointiin lasten ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tämä on erityisen tärkeää kun kyseessä on lasten hoitojärjestelyjä koskeva lainsäädäntö. Toistaiseksi nämä arvioinnit kuitenkin puuttuvat lakiehdotuksesta. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä niin, että lain vaikutuksia arvioidaan lapsen edun eli YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisuuden (lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin) tavoitteiden valossa. Hoitotukea maksetaan vain jos lapsen vanhempi/vanhemmat hoitavat itse lasta Hallituksen esityksessä kotihoidontuen maksaminen halutaan rajata koskemaan vain lapsen vanhempia/huoltajia. Niille perheille, joissa lasten hoitoa halutaan jakaa esimerkiksi isovanhemmille, on tarjolla yksityisen hoidon tuki. Yksityisen hoidon tuen saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että hoidon tarjoaja solmii työsopimuksen lapsen vanhempien kanssa. Tämä vähentää perheiden mahdollisuuksia hoidon joustavaan järjestämiseen haluamallaan tavalla. Kotihoidontuen saajista osa on opiskelijoita tai yrittäjiä. He pystyvät usein järjestämään lasten kotihoidon siten, että tukea saava vanhempi pystyy samalla opiskelemaan tai tekemään freelancer/yritykseen liittyviä töitä ainakin jossain määrin. Tuen jakaminen puolisoiden kesken tuskin vaikuttaa olennaisesti näiden ryhmien opiskeluun tai työssäkäyntiin, sen sijaan on epätodennäköistä että toinen (työssäkäyvä) vanhempi jäisi kotiin. Lakiesityksestä ei myöskään käy ilmi, miten on tarkoitus valvoa sitä, että kotihoidontukea saava vanhempi on tosiasiallisesti lapsen hoitaja. On myös mahdollista, että joissakin tapauksissa lapsen huoltajuutta koskevissa ratkaisuissa päätöstä siirretään, jotta yhden vanhemman on mahdollista käyttää koko hoitovapaajakso (näennäisen yksinhuoltajuuden lisääntyminen ainakin hetkellisesti). 3

4 Hoitovapaan rajoitukset samoin kuin esimerkiksi adoptioperheitä koskevat omat säädöksensä lisäävät lainsäädännön monimutkaisuutta ja neuvonnan tarvetta. Perheiden näkökulmasta perhevapaita koskevat säädökset ovat jo nykyisellään melko monimutkaisia. Päivähoidon järjestäminen alle 3-vuotiaille Valtaosa perheistä on tyytyväisiä kunnalliseen päivähoitoon. Pienten lasten hoidon järjestämisessä perheet toivoisivat kuitenkin nykyistä enemmän mahdollisuuksia perhepäivähoitoon päiväkodin sijasta. Mikäli alle 3-vuotiaiden lasten kotihoito vähenee ja äitien työhön osallistuminen lisääntyy, merkitsee se kasvavia paineita kunnallisen päivähoidon järjestämiselle. Alle 3-vuotiaat tarvitsevat pienempiä ryhmäkokoja ja useampia hoitajia ryhmää kohden kuin kolme vuotta täyttäneet lapset. On epäselvää, missä määrin tämä on otettu huomioon arvioitaessa päivähoidon järjestämisestä kunnille syntyviä lisäkustannuksia. Joustavan hoitorahan vaikutukset Väestöliiton tekemän kyselyn perusteella ylivoimaisesti suosituin toive perhepolitiikan kehittämiselle koski joustavampien työaikajärjestelyjen ja osa-aikatyömahdollisuuksien lisäämistä. Äitien tai isien osa-aikatyö on Suomessa edelleen harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa. Osa-aikatyö perhesyistä näyttää kuitenkin tasaisesti yleistyneen mm. osittaisen hoitorahan uudistamisen myötä. Laki Joustavasta hoitorahasta astui voimaan Esitys parantaa tuntuvasti osa-aikatyön mahdollisuuksia alle 3-vuotiaiden lasten perheissä. Uudistus on vielä sen verran tuore, että sen vaikutuksista ei ole mahdollista saada tietoa. On tärkeää selvittää, missä määrin perheet ovat valmiita siirtymään kokoaikaiselta hoitovapaalta osa-aikaiseen työhön joustavan hoitorahan turvin. Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton käsityksen mukaan vanhempien tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua pikkulasten hoitoon sekä työmarkkinoille edistettäisiin parhaiten Vanhempainvapaan joustomallilla. Malli on kehitetty Väestöliitossa ja esiteltiin vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista selvitelleen työryhmän raportissa yhtenä vaihtoehtona. 4

5 Joustomallissa (3+9+3) 1. Perheen on mahdollista pitää ansiosidonnaista vapaata yhteensä 15 kuukautta lapsen syntymän jälkeen 2. Äidille ja isälle varataan omat vapaajaksot (3kk+ 3kk), lisäksi äidille ennen lapsen syntymää kuten nykyisin, noin 1 kk. 3. Isiä kannustetaan vanhempainvapaalle pidentämällä isille korvamerkittyä osuutta 3 kuukauteen 4. Joustoa vapaiden pitämiseen lisätään pidentämällä vanhempien vapaasti jaettavaa osuutta 9 kuukauteen. 5. Jos isä ja äiti käyttävät kaikki vapaansa yhtäjaksoisesti ja osin yhtä aikaa, lapsi olisi vapaiden päättyessä reilusti yli yhden vuoden ikäinen. Joustomalli antaa mahdollisuuden toteuttaa lapsiperheiden tärkeintä toivetta, hoitaa pientä lasta varhaisvaiheessa kotona. Useiden vanhempien mielestä pitkät hoitopäivät, monesti jopa 9 10 tuntiset ovat pienimmille lapsille liian raskaita. Useiden kehityspsykologien mielestä pikkulapsi ei hyödy ryhmämuotoisesta varhaiskasvatuksesta alle vuoden ikäisenä eikä monien mielestä vielä 2- vuotiaanakaan. Joustomalli lisää vanhempien välistä tasa-arvoa, koska ansiosidonnaisena tukena se on mahdollinen ja houkutteleva myös isille. Joustomalli parantaa joustavuutta isien vapaaseen ja lisäisi heidän halukkuuttaan käyttää sitä hyväkseen. Ruotsissa vanhempainvapaata voi käyttää aina siihen saakka, kun lapsi täyttää 8 vuotta ja sen avulla on mahdollista lyhentää työpäivää tai -viikkoa. Isät käyttävät Ruotsissa kaikista perhevapaista 20 %. Suhteellisen pitkä keskenään jaettava osuus mahdollistaa erilaisten perhe- ja työtilanteiden huomioimisen. Juuri näin Ruotsissa on menetelty. Väestöliiton mielestä perhe-etuuksia ja palveluja, olipa kyse kotihoidon tuesta tai lapsen päivähoito-oikeudesta, ei ole syytä heikentää. Perheet tarvitsevat yhteiskunnan tuen ja arvostuksen kasvattaessaan seuraavaa sukupolvea. Kotona tehtävän kasvatustyön arvoa ei tulisi myöskään kyseenalaistaa niin kuin nyt näyttää helposti käyvän. Perheet ovat keskenään erilaisia ja niiden mahdollisuudet ja tarpeet ovat erilaisia. On syytä kunnioittaa perheiden omaa valintaa, he itse tietävät parhaiten mikä heille on mahdollista ja parasta. Väestöliitto